amicase Amiedun asiakaslehti 1 2009 Työministeri Tarja Cronberg ja ISS Palveluiden tj Kari Virta Palveluissa on tulevaisuus Nyt on hyvä aika kouluttaa
Julkaisija Ami-säätiö Päätoimittaja Timo Karkola Toimituspäällikkö Anu Kaarnakorpi Toimitus Viestintätoimisto Povitasku Oy Ulkoasu Mainostoimisto Tasku Oy Kirjapaino Libris Oy Juttuvinkit, kehitysideat ja osoitteenmuutokset sähköpostitse asiakaspalvelu@amiedu.fi. Ami-säätiö, Amiedu vaihde 020 7461 200 PL 151, 00381 Helsinki www.amiedu.fi Amiedun asiakaspalvelu puhelin 010 80 80 90 asiakaspalvelu@amiedu.fi Toimipisteet Valimotie 8, 00380 Helsinki Valimotie 17 19, 00380 Helsinki Hiomotie 6, 00380 Helsinki Hitsaajankatu 4, 00810 Helsinki Amicom ajankohtaisseminaarit ja -koulutukset vaihde 020 7461 200 Valimotie 8, 00380 Helsinki asiakaspalvelu@amicom.fi www.amicom.fi Taitotalon kongressikeskus vaihde 020 7461 200 Valimotie 8, 00380 Helsinki myynti@ami.fi www.taitotalo.com Kannen kuva Työministeri Tarja Cronbergin ja ISS Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Kari Virran kuvasi TaskuStudion Tuomas Pietinen. Ami-säätiön palvelukokonaisuus amicase 1 2009 Sisältö 4 7 8 10 12 14 15 16 18 19 Palveluyhteiskunnan rakentajat kertovat millaisille työmarkkinoille palaamme taantuman jälkeen Moniosaaja menestyy talotekniikassa Lomautus oikea aika kehittää henkilöstön osaamista Osaaminen tuo rohkeutta ja kilpailukykyä kauppaan Hoiva-ala kasvaa tasaisen varmasti Puhdistus- ja palvelualoilla ennakkoluulotonta yhteistyötä Talomyyjän opinnälkä ei sammu Tehokasta verkkokoulutusta Non Stop: Uusi ammatti sähköalalta Uutisia Osaamisella silta taantuman yli Osallistuin helmikuun alussa työministeri Tarja Cronbergin ja ylijohtaja Tuija Oivon koollekutsumaan työ- ja elinkeinoministeriön aikuiskoulutusfoorumiin. Pyöreän pöydän tapaamisen tarkoituksena oli keskustella siitä, miten osaamispolitiikalla rakennetaan silta taantuman yli ja vastataan tulevaan osaavan työvoiman kysyntään. Aikuiskoulutusfoorumiin osallistuneet ministeriön edustajat ja eri koulutusasteita edustavat rehtorit olivat yhtä mieltä siitä, että: reaalitalouden murros on testi uudelle TEM:ille; miten elinkeino-, innovaatio- ja työvoimapolitiikkaa yhdistämällä saavutetaan uutta vaikuttavuutta, valtion lisätalousarvion ja aktiivitoimenpiteiden päämäärät ovat pitkällä tähtäimellä eli seuraavassa nousukaudessa, edellisestä taantumasta poiketen työvoimakoulutusta tulee lisätä heti ja tukityöllistämistoimenpiteet ajoitettava yritysten tilauskirjojen alkaessa taas täyttyä, sillan rakentamisella pyritään ehkäisemään kohtaanto-ongelman ja työvoimakapeikkojen toistuminen tulevaisuudessa ja että työyhteisöjen hyvinvointiin, erityisesti keskitason johtajuuden uudistamiseen on panostettava tuottavuusnäkökulmaa unohtamatta. Uusi työ- ja elinkeinoministeriö on TE-keskusalueilla segmentoinut asiakkaansa tarvepohjaisesti, määritellyt keskeisten palvelutuotteidensa portfolion ja aktivoinut seudulliset yrityspalveluverkostot tavoittelemaan uudenlaista asiakaslaatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta palvelutuotannossaan. Ami-säätiön ylläpitämä Amiedu on toiminut aktiivisena ja aloitteellisena verkostotoimijana tähtäimenään asiakkaille tuotettava lisäarvo. Projektista riippuen lisäarvoa syntyy ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen, muutostilanteiden hallintaan tai työn tuottavuuden kasvattamiseen liittyvissä hankkeissa. Yhteinen nimittäjä hankkeille ja projekteille, joissa Amiedu toimii, on ammatillisen osaamisen päämäärätietoinen kehittäminen. Ohje työvoimakoulutuksen yhteishankinnasta astui voimaan 16.3.2009. Yhteishankinnan eri palvelutuotteiden, Rekry-, Muutos- ja TäsmäKoulutuksen, kuvaukset sekä niiden käytön edellytykset tulevat ohjeissa ymmärrettävästi esille. Erityisen tervetullutta työnantajan kannalta on se, että yhteishankintakoulutuksissa erityyppisten työyhteisöjen maksuosuuksia on pienennetty selvästi. Tämä on yhteiskunnan merkittävä kädenojennus murros- ja mahdollisissa lomautustilanteissa tulevaan nousuun varautuville työyhteisöille. Amiedun eri osaamiskeskukset ja ammatilliset yksiköt ovat valmistautuneet perusteellisesti vastaamaan yritysten muuttuviin haasteisiin uudistuneella toimintamallilla, palvelutuotteilla ja yhteiskunnan tarjoamia rahoitusratkaisuja koskevalla osaamisella. Tämän lehden artikkelit tarjoavat lukijalle faktatietoa ja esimerkkejä vaikuttavista koulutustoteutuksista haasteellisessa toimintaympäristössä. Käännä sivua, ole hyvä Ami-säätiö tarjoaa laaja-alaisia kokonaisratkaisuja pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseen, työyhteisöjen kehittämiseen ja yksilöllisen osaamisen lisäämiseen. Toiminnan suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset ja alueelliset strategiat. Amiedu on Suomen johtava ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Amiedun omistaa Ami-säätiö, jonka taustayhteisöjä ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Amicom -ajankohtaisseminaarit ja -koulutukset ovat laadukkaita ammatillisen osaamisen ja ajankohtaisen tiedon välittäjiä. Taitotalon kongressikeskuksen ravintola- ja kongressipalvelut varmistavat kongressin, seminaarin ja kokouksen onnistumisen. Timo Karkola johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu Ami-säätiön arvot Yhteiskunnallinen vastuullisuus Vaikuttavuus Luotettavuus Luovuus 2 3
Suomalaisen palveluyhteiskunnan systemaattiset rakentajat Eletään huhtikuuta eikä Suomen ilmestyminen virallisesti taantuvien kansantalouksien listalle ole enää uutinen. Kiinnostavaa sen sijaan olisi tietää, miten ja millä keinoilla suhdanne selätetään. Mitä työmarkkinoilla tapahtuu taantuman jälkeen? Teksti: Lotta Suistoranta Kuvat: Tuomas Pietinen Amicase pyysi kahta työelämän asiantuntijaa tähystämään tulevaisuuteen, yli taantuman ja ohi kasvavien työttömyysprosenttien. Työministeri Tarja Cronberg ja Suomen suurimman palvelutyönantajan, ISS Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Kari Virta kertovat arvionsa siitä, millainen tulevaisuus Suomea odottaa tämän suhdanteen jälkeen. Luovien vihreiden palvelujen aika Ministeri Tarja Cronberg luonnehtii suomalaisten työmarkkinoiden taantumanjälkeisen tulevaisuuden pääosin kolmen ilmiön varaan. Viime lamasta Suomi nousi tietoyhteiskunnan avulla. Näkisin, että tästä taantumasta noustaan vihreän talouden, luovien alojen ja palveluyhteiskunnan avulla. Energiansäästön, uusiutuvan energian ja niihin liittyvän teknologisen kehityksen sekä palveluiden avulla yritetään ratkaista ilmastonmuutokseen liittyviä suuria ongelmia. Luovasta taloudesta puolestaan on puhuttu jo pitkään, ja nyt olisi sopiva aika siirtyä siihen. Myös palveluyhteiskunta on ollut näkyvissä jo hyvän aikaa. Nyt taantuma on antanut toimialamurrokselle vauhtia. Yhteiskunnassa on meneillään voimakas rakennemuutos. Työttömyys lisääntyy tällä hetkellä teollisilla aloilla ja rakentamisessa. Vastaavasti palvelualoilla työvoimalle on vielä kysyntää. Samanaikaisesti joudumme varautumaan kahden tai kolmen vuoden päässä häämöttävään työvoimapulaan, Cronberg muistuttaa. Kun suhdanteet keinuttavat teollisuuden työpaikkoja muualle, Suomessa pitää ministerin mielestä panostaa palveluihin. Ketterämpi palvelusektori Toimitusjohtaja Kari Virta uskoo palveluiden nopeastikin työllistävään voimaan. Palvelusektori on iso työllistäjä ja pystymme työllistämään vielä lisää teollisuudesta irtisanottuja. Palveluntuottajilla on käytännössä yksi kustannuserä: palkat. Tärkeä kysymys onkin, voidaanko elvyttämällä vähentää välillisiä palkkakustannuksia ja nopeuttaa rekrytointia, Virta sanoo. Virta toivoisi myös avoimempaa suhtautumista julkisen sektorin tukipalveluiden tehtävien tarkasteluun sekä byrokratian keventämistä maahanmuuttajien työllistämisessä. Julkisen sektorin tulisi nähdä itsensä palveluiden järjestäjänä, ei välttämättä tuottajana. Tarkoituksenmukaisinta on, että palvelut pystytään tarjoamaan kansalaisille tehokkaasti ja järkevästi sekä todelliset kustannukset huomioiden, Kari Virta toteaa. Virran mukaan taantumasta selviää parhaiten ja nopeimmin olemalla tehokas. Ei kuitenkaan repimällä tuottavuutta selkänahasta vaan tekemällä asiat fiksummin. Taantuman perusteella ei saa suojella tehottomuutta, se ei auta meitä yhteiskuntana pitkällä tähtäimellä, Kari Virta perustelee. Tarja Cronberg sanoo, että työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamien työvoimapoliittisten koulutusten lähtökohta on nyt uusien taitojen kehittäminen. Myös aloittavien yritysten rahoitusta suunnataan uudenlaiseen osaamiseen. Helsingin TE-toimiston starttiraha-hakemuksista 38 % on luovan alan yrittäjiltä, Cronberg kertoo. Palvelutyöntekijöiden Suomi Tilastokeskuksen Tietopalvelun mukaan lähes 70 % Suomen työllisestä työvoimasta sai viime vuonna tulonsa tavalla tai toisella palvelutoimialoihin liittyvistä töistä. Vaikka varsinaisten palvelutyöntekijöiden osuus ei aivan näin suuri olisikaan, Virta ja Cronberg eivät usko kohti palveluyhteiskuntaa etenevän muutoksen enää pysähtyvän. Jos katsotaan, paljonko ihmisiä Suomessa työskentelee tietotai palvelutyössä ja paljonko vastaavasti teollisuustyössä tai maataloudessa, niin olemme jo palveluyhteiskunnan puolella, Tarja Cronberg määrittelee. Palvelu tulee osaksi kaikkea työtä eikä erillistä palvelusektoria enää tulevaisuudessa ole. Melkein kaikkeen myytävään liitetään jo nyt jokin palvelu. Pelkällä hinnalla kilpaileva tuote jää bulkiksi massatavaraksi, Kari Virta sanoo. Cronberg näkee tässä myös haastetta perinteiselle teknologiaan suuntautuneelle ajattelulle. Olemme tottuneet ajattelemaan uusia tuotteita tavaroina. Nyt joudumme miettimään, mikä on palvelutuote, miten se paketoidaan ja saadaan kilpailukykyiseksi, erityisesti kansainvälisellä tasolla. 4 5
Koulutus kannattaa ja työvoimapula on vielä edessä. Nyt kannattaa panostaa tulevaisuuteen ja katsoa vähän pidemmälle. Tarja Cronberg, työministeri Toivoisin työvoimaviranomaisilta avoimuutta ja ketteryyttä suhdanteista selviämisen helpottamiseksi. Kari Virta, toimitusjohtaja Elämme pesemällä toistemme paitoja Teollisuuden avulla kansainvälisen kilpailukykynsä saavuttaneessa Suomessa suhtaudutaan työministerin mukaan edelleen hieman halveksuvasti palveluihin. Näkökulmaa on aika muuttaa. Palvelut ovat Suomelle vakavasti otettava, kilpailukykyinen ala, Cronberg sanoo. Erään palveluyhteiskunnan toteutumiseen liittyvän kuvainnollisen myytin Cronberg haluaa erityisesti purkaa. Väitetään, ettemme voi elää pesemällä toistemme paitoja, vaikka itse asiassa yhä suurempi osa ihmisistä elää niin. Paitojen peseminen nähdään lähinnä kotimaisena palvelumarkkinana ja paikallisena toimintana. Näin ei tulevaisuudessa ole. Palveluyhteiskunnan kansainvälistämisestä ministeri ottaa erityisen hyväksi esimerkiksi ISS:n toimintakonseptin. ISS on kansainvälistänyt siivouksen. Se on uskomatonta, sillä siivoushan on todella hajautettua tuotantoa ja riippuvaista paikallisista normeista, Cronberg ihastelee. Palveluosaaja on valmis muuttumaan Uudenlaisen luovan ajattelun ja aineettomien innovaatioiden lisäksi tulevaisuuden suomalainen palveluyhteiskunta tarvitsee erilaista osaamista. Inhimilliseen pääomaan painottuva palvelutuotanto vaatii erityisesti vuorovaikutustaitoja. Palveluyhteiskunnassa työt tekee ammattilaisten laaja kirjo. Tarvitaan sekä moniosaajia että kapeamman alan korkeasti koulutettuja substanssiosaajia, Kari Virta sanoo. Suomessa ihannoidaan Virran mielestä liikaa korkeaa koulutusta ja ammatillinen osaaminen jää liian vähälle arvostukselle. Hyväkään koneisto ei pelaa ilman toimivaa perusinfraa. Kolmen vuoden kuluttua työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Se haastaa yhteiskunnan ja työnantajat yhdessä nostamaan käsillä tekemisen taidon ja ammatillisen osaamisen arvostusta, Virta sanoo. Tarja Cronberg huomauttaa, ettei korkea koulutus enää takaa parempaa elinkaarta tämän päivän työelämässä kuin ammatillinen koulutus. Muutoksen syyt liittyvät pääosin globaalin yhteiskunnan nopealiikkeisyyteen. Jos ennen valmistuttiin yhteen ammattiin, nyt ammattia pitää vaihtaa 3-4 kertaa elämän aikana. Tärkeintä onkin olla jatkuvasti valmiina muutokseen, ja turvallisuus työmarkkinoilla onkin ammatin vaihtamisessa eikä yhden ja saman pitämisessä, Cronberg vertaa. Palveluiden uusi vihreä työnjako Palvelutyön arvostuksen nostamisessa myös esimiestyöllä ja vuorovaikutustaidoilla on merkitystä. Palvelusektorilla ei Kari Virran mukaan riitä omien prosessien täydellinen hallinta, vaan tekijöiltä vaaditaan koko asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämistä sekä hyvää henkilöstöjohtamista. Esimies vaikuttaa tavattoman paljon työntekijän motivaatioon. Jokaisella on oikeus hyvään esimieheen, Virta painottaa. Tarja Cronberg muistuttaa, että palveluammatteihin kuuluu myös koko finanssi- ja liiketoimintapalveluiden kirjo sekä yleisesti kaikki tietotaidon myyminen. Vihreästä taloudesta povataan toista palvelualaa uudistavaa ilmiötä. Ilmastonmuutos lisää sekä tutkimusta että uusia palvelutyömahdollisuuksia esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvässä konsultoinnissa. Uuden vihreän talousajattelun ytimessä uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö yhdistetään palveluihin perustuvan yhteiskunnan kehittämiseen, Tarja Cronberg sanoo. Kiinteistöjen optimaalinen ylläpito on yksi nopeimmista tavoista vaikuttaa rakennusten energiankulutuksen pienentämiseen, kertoo puolestaan Kari Virta. Talonmiehen työ onkin nykyään myös ympäristövaikuttajan työtä. Moniosaaja menestyy talotekniikassa Osaavia projektipäälliköitä on talotekniikan alalla yleisesti ottaen vähän eikä taantuma heidän määräänsä lisää. Tekninen perusosaaminen ei enää riitä, vaan nyt täytyy panostaa muun muassa talousasioiden ja aikataulujen hallintaan, Pekka Karppinen sanoo. Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuva: Tuomas Pietinen Are Oy panostaa vahvasti henkilöstönsä koulutukseen. Se on välttämätöntä ammattitaitoisen työvoiman takaamiseksi. Koulutus on myös osa strategian jalkauttamista ja henkilökunnan perehdytystä, liiketoimintajohtaja Pekka Karppinen toteaa. Are Oy on Suomen johtavia talotekniikan urakointi- ja kiinteistöpalveluyrityksiä. Pekka Karppisen vastuulla on urakointipalveluiden liiketoiminta. Osaavista tekijöistä on ollut pulaa jo pitkään, eikä tilanne Pekka Karppisen mukaan muutu rakennusalan taantumasta huolimatta. Meidän on pakko panostaa henkilöstön koulutukseen, jotta saamme ammattitaitoista työvoimaa. Ammattikorkeakoulusta valmistuvat talotekniikan tekijät hallitsevat kyllä teknisen perusosaamisen, mutta se ei enää riitä. Me pyrimme saamaan urakoita, joihin liittyy suuria talotekniikan toimituksia. Projektipäälliköiltä vaaditaan ennen kaikkea myös taloudellista ja aikataulullista osaamista, Pekka Karppinen sanoo. Arelaisille opetetaan projektinhallintaa esimerkiksi työnjohdollisessa rakennustuotannon ammattitutkinnossa ja projektipäälliköille suunnatussa tekniikan erikoisammattitutkinnossa. Koulutuksen yksi tarkoitus on sitouttaa työntekijöitä Aren toimintaan. Koulutus on myös osa syventävää perehdytystä. Suunnittelemme koulutusten sisällön tiiviissä yhteistyössä Amiedun kanssa ja näin voimme painottaa Arelle tärkeitä osaalueita. Kouluttajina toimii myös osin Aren omaa henkilökuntaa eli koulutettavat saavat todellista tietoa Aren toimintamalleista, mikä lisää koulutuksen vaikuttavuutta, Karppinen toteaa. Pakko kouluttaa itse Are Oy:llä on pitkät perinteet henkilökunnan kouluttamisessa. Alan taantumasta huolimatta koulutukseen suunnattuja resursseja ei ole vähennetty. Talotekniikka-alalla on pakko panostaa omaan koulutukseen. Yritysten toimintamallit ovat hyvin erilaisia, vaikka ne toimivatkin samalla alalla. Yrityksen omaa strategiaa ei voi viedä eteenpäin kuin koulutuksen avulla, Pekka Karppinen korostaa. Yritykselle on aina vaarana se, että sen kouluttama työntekijä siirtyy kilpailijan leipiin. Totta kai vaihtuvuutta pitää olla. Uskon, että meidän työntekijämme arvoa nostaa hänen saamansa koulutus. Jos hän siirtyy meiltä pois, täytyy ajatella koulutuksen menevän koko alan osaamisen hyödyksi. Hyvä asiahan sekin on, Pekka Karppinen toteaa. 6 7
Älä lamauta! Hyödynnä lomautusaika henkilöstöä kehittämällä Kun työkalut ovat tauolla, taidot ruostuvat Yrityspäättäjä: Älä lamauta työntekijöitäsi! Elvytysraha on tarkoitettu sinulle. Jos kuitenkin on pakko lomauttaa, ylläpidä sekä kehitä henkilökuntasi osaamista. Tulevaisuuden menestystarinat aloitetaan nyt. Tilastokeskuksen helmikuun ennakkotietojen mukaan Suomi on virallisesti taantumassa. Erona parinkymmenen vuoden takaiseen, valtion kassaa on nyt päätetty käyttää elvyttämiseen. Valtiovarainministeriön kokoamassa elvytysbudjetissa yrityksiä tuetaan muun muassa korottamalla myönnettävien vientiluottojen ja suhdannelainojen summaa, aikaistamalla tie- ja infrastruktuurihankkeita sekä käynnistämällä julkisten kiinteistöjen peruskorjauksia. Globaalien finanssimarkkinoiden ja yhteiskunnan rakenteen vuoksi kaikki elvytystoimet eivät vaikuta yhtä nopeasti työntekijöiden asemaan. Kun tilauskirjan lehdet hohtavat valkoisina, harva johtaja uskaltaa olla näyttämättä työntekijöille ovea. Yksi elvytyskeinoista onkin koulutusraha, jota maksetaan työnantajille henkilöstön kehittämiseen irtisanomisten sijaan. Työpaikkojen ja kansallisen kulutusmielialan säilymiseen voidaan vaikuttaa suoremmin kehittämällä yritysten inhimillistä pääomaa. Koulutus elvyttää Taustalla on lakimuutos, joka mahdollistaa lomautetunkin työntekijän osallistumisen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Amiedun toimialajohtaja Kari Lepistö tietää monta syytä kehittää henkilöstöä lomauttamisen aikana. Taantuma ei kestä ikuisesti. Nyt kun työvoimapula on monilla aloilla vielä tuoreessa muistissa, olisi hyvä ennakoida ja sitouttaa osaajia koulutus- ja kehittämisohjelmilla. Kokonaisuus pitää miettiä täsmällisesti yrityksen tarpeisiin. Henkilöstön kehittäminen ei ole ad hoc -toimintaa, vaan osa liiketoiminnan systemaattista kehittämistä, Lepistö korostaa. Monessa pk-yrityksessä ei ole osaamista, jonka avulla hallittaisiin esimerkiksi hakupaperit, rahoitusratkaisut ja henkilöstöstrategiat. Kuitenkin mahdollisuuksiin haluttaisiin tarttua. Amiedulle prosessi on jo tuttu. Tunnemme pk-yritysten tarpeet ja ajan vaatimukset. Vaikka yhteishankintakoulutukset mielletään hitaiksi, tunnemme hankintalainsäädännön ja pystymme avustamaan rahoitusvaihtoehtojen selvittämisessä, Kari Lepistö sanoo. Yhteinen tehtävä Nyt olisi Kari Lepistön ja Amiedun kiinteistö- ja rakennusalan osaamiskeskuksen projektipäälikkö Kimmo Jokelaisen mielestä hyvä hetki aloittaa tulevaisuuden menestyksen rakentaminen. Periaatteessa lomautettujen kouluttaminen ei maksa nyt juuri mitään, sillä valtio auttaa paljon. Meidän tavoitteemme on, että yritykset kehittävät osaamistaan pitkäjänteisesti ja valmistautuvat tulevaan nousukauteen, Jokelainen tiivistää. Kansallisestikin tärkeintä on, että osaamista kehitetään nyt, yritykset pysyvät pystyssä ja ihmiset töissä. Jos nyt kaadutaan, ei laman jälkeen ole ketään tekemässä hommia. Parempi koulutuksessa kuin kaljakuppilassa tai sohvan pohjalla, Kari Lepistö kärjistää. TäsmäKoulutus Kohderyhmänä pk- ja muut yritykset sekä julkinen sektori Tarpeen, kun yrityksen teknologiset tai toiminnalliset muutokset edellyttävät henkilöstön ammattitaidon parantamista Kytkee yritysten osaamisen yhteiskunnallisesti laajempiin työvoimatavoitteisiin Tavoitteiden taustalla voi olla myös lomautusten tai irtisanomisten välttäminen Osaaminen kytketään osaksi yrityksen liiketoimintaa Opiskelijat saavuttavat työmarkkinoille soveltuvan ja työnantajan tarvitseman ammattitaidon Koulutuksen sisältö työnantajan tarpeita vastaavaa ja työelämälähtöistä ammatillista koulutusta Työnantajan maksuosuus 20 75 % riippuen yrityskoosta ja koulutuksen luonteesta sen mukaan, onko kyseessä yleis- vai erityiskoulutus Rakennus- ja talotekniikka-alan ohjelmistoja kehittävän Jidea Oy:n toimialajohtaja Janne Lievonen muistaa hämmennyksensä tullessaan 90-luvun puolivälissä ohjelmistotalon myynti- ja markkinointitehtäviin. Rakennuksilla työkalut oli laskettu lepoon jo muutamaa vuotta aiemmin, ja alan työttömyysprosentit hipoivat huippuja. Rakennussuunnittelussa käytettävien ohjelmistojen myymisessä suunnittelutoimistoille oli haastetta, koska koneet ja ohjelmistot olivat olleet käyttämättöminä pahimmillaan vuosia. Tauko työkalujen käytössä aiheuttaa väistämättä muistelemista, sillä tietotaitoa pitää ylläpitää, Janne Lievonen sanoo. Jidean tyypillinen asiakas on sähkö- tai lvi-asennusta tai talonrakennusta tarjoava urakoitsija, joka käyttää CAD-suunnitteluohjelmien lisäksi sähköisiä määrälaskentatyökaluja. Asiakasyritykset ovat kooltaan kaikkea mies, koira ja pakettiauto -yhdistelmästä ylöspäin. Jo yhden miehen liikkeillä tietovaatimukset ovat nykyään kovia. Rakennusalalla määräykset kehittyvät jatkuvasti ja pelkästään lvi- ja sähkötekniikassa on noin 300 000 rekisteröityä tuotetta. Suunnittelu ja asennus ostetaan erityisesti pienemmissä kohteissa usein samalta urakoitsijalta, jolloin suunnittelu- ja määrälaskentatyökalujen hallitseminen on tarjouskilpailuissa pärjäämisen kynnyskysymys, Lievonen valottaa. Ne Lievosen asiakkaat, jotka 90-luvun laman aikana investoivat monipuolisempaan ohjelmistoon, ovat vuosien saatossa kasvaneet ja ovat edelleen hyviä asiakkaita. Varhaiset herääjät hyötyivät tietojärjestelmistään ja niihin liittyvästä osaamisestaan kehittäessään palvelukonseptejaan kokonaisvaltaisemmiksi. Parhaimmillaan ohjelmasta on nyt hyötyä koko yrityksen toimintatavan kehittämiseen ja sitä kautta pärjäämiseen taloustilanteen aiheuttamassa kilpailussa, Janne Lievonen sanoo. Teksti: Lotta Suistoranta Kuvat: Tuomas Pietinen 8 9
Käytännönläheinen koulutus antaa nopeasti uutta näkemystä kaupan alan töihin, Päivi Malmstén ja Jesse Lintumäki sanovat. K-instituutin avainasiakaspäällikkö Sari Alasaaren mukaan oppimisen tulokset ovat myös helposti mitattavissa. Osaaminen tuo rohkeutta ja kilpailukykyä Monipuolisen koulutuksen turvin osaan antaa asiakkaille rohkeasti vaihtoehtoja, Päivi Malmstén iloitsee. Koulutus vie pintaa syvemmälle ja avaa uusia näköaloja, Jesse Lintumäki jatkaa. Molemmat ovat osallistuneet K-instituutin koulutuksiin, joita on toteutettu yhdessä Amiedun kanssa. K-supermarket Jättijaossa Vantaan Tammistossa on iloinen meininki. Meillä on keskenämme hyvä fiilis ja se heijastuu myös asiakaspalveluun, Jesse Lintumäki sanoo. Jättijaon henkilökunnalla on myös vahva halu kehittyä ammatillisesti. Esimerkiksi Päivi Malmstén on suorittanut K-instituutissa myynnin ammattitutkinnon ja ruokamestarin erikoisammattitutkinnon. Ensi syksynä hän aloittaa kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnon. Jesse Lehtimäki puolestaan on suorittanut sekä myynnin ammattitutkinnon että kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnon. Seuraavaksi tie saattaa viedä kauppiasvalmennukseen. Molemmilla oma halu vie oppimaan. Itse pitää olla aktiivinen, mutta kaikille halukkaille annetaan mahdollisuus kouluttautua. Kauppiaan ja esimiehen kannustus on ollut erittäin tärkeää, Päivi Malmstén sanoo. Osaaminen yhteen K-instituutti kouluttaa vuosittain 7 000 9 000 vähittäiskaupan ammattilaista. Viime vuoden syksyllä K-instituutti kehitti toimintamalliaan rakentamalla osaavista palveluntarjoajista kumppaniverkoston. Amiedu toteuttaa nyt alueelliset myynnin ammattitutkintoon valmistavat koulutukset K-instituutin tutkintotavoitteisiin koulutuksiin. Yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle ja ollut erittäin avointa. Joitain teknisiä ongelmia on ollut, mutta kaikki on ratkottu hyvässä hengessä, avainasiakaspäällikkö Sari Alasaari K-instituutista sanoo. Voimme hyödyntää vahvasti Amiedun valtakunnallista verkostoa ja toimia yhä enemmän alueilla. Koulutus on paljon tehokkaampaa, kun se tuodaan lähelle opiskelijaa, Alasaari jatkaa. K-instituutti ja Amiedu toteuttavat koulutusta kaikille vähittäiskaupan toimialoille. Koulutuksia räätälöidään erityisesti ruoka-, rauta- ja maatalous- sekä erikoiskaupan toimialoille. Yhteistyötämme kehitetään koko ajan ja meillä on jo konkreettisia suunnitelmia sen syventämiseksi, Alasaari toteaa. Oppimisen tulos näkyy Päivi Malmstén ja Jesse Lintumäki ovat kumpikin opiskelleet oppisopimuksella työn ohessa. Mikään suuri ponnistus se ei kummankaan mielestä ollut, vaan eteni sujuvasti omalla painolla ja maalaisjärjellä. Koulutus on ollut hyvin käytännönläheistä, mikä on tärkeää. Teorian jälkeen miettii heti, miten tämän asian saa käytäntöön. Oppi soveltuu työelämään nopeasti ja myös tulokset näkyvät, Jesse Lintumäki sanoo. Sari Alasaari korostaa vielä, että tulokset ovat myös mitattavissa mikä puolestaan vakuuttaa oppimisen tärkeyttä. Päivi Malmstén kiittelee myös koulutuksen monipuolisuutta. Myynnin ammattitutkinnossa käytiin koko ruokalajien skaala läpi lihoista kaloihin. Nyt tarvitaankin ruuan moniosaamista, sillä esimerkiksi etnisyys lisääntyy koko ajan. Koulutuksen jälkeen Jessekin oppi syömään kalaa, hän paljastaa. Kaikille halukkaille annetaan mahdollisuus kouluttautua. Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuva: Nina Kaverinen Oppisopimuskoulutus Opiskelijan ja työnantajan välinen määräaikainen sopimus Työvaltainen ja käytännönläheinen, palkallinen opiskelumuoto Sisältää työntekoa (oppimista) työpaikalla noin 80 % ja opiskelua oppilaitoksessa noin 20 %, etätehtäviä ja itseopiskelua Valmistaa suorittamaan ammatillisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon Perustutkintojen kesto 1 3 vuotta, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 1 1,5 vuotta Työnantaja maksaa opiskelijalle työssäoloajalta tes:in mukaista palkkaa Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta opiskelijan kouluttamisesta aiheutuviin kustannuksiin Osaava ja työhönsä sitoutunut henkilökunta pidetään yrityksessä koulutuksen avulla Yritys saa käyttöönsä alan viimeisintä tietoa Vahvistaa yrityksen kilpailuetua varmistamalla työyhteisön iskukykyisyys seuraavassa nousukaudessa 10 11
Hoiva-ala kasvaa tasaisen varmasti Kiristynyt kilpailu edellyttää palvelulta ensiluokkaista laatua. Ammattitaitoista henkilökuntaa tarvitaan hoivaalalla koko ajan lisää. Alan yritykset panostavat laatuun, koulutukseen ja pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Konsepti on havaittu hyväksi ja toimivaksi niin asiakkaan, palveluntilaajan, työtekijän kuin yrityksenkin kannalta. Tavoitteena vakinaiset työsuhteet Hoiva-alalla on jatkuva tarve ammattitaitoiselle henkilökunnalle, Asta Kaitila toteaa. Yrjö ja Hanna Hyvinvointikeskusten tarkoituksena on tukea ja edistää vanhusten, vammaisten ja muiden päivittäisissä toimissaan apua tarvitsevien hyvinvointia ja laadukasta elämää. Yleisestä talouden tilanteesta huolimatta me rekrytoimme koko ajan. Aiemmin terveydenhuoltosektori houkutteli hakijoita sosiaalipalvelusektoria enemmän ja rekrytoinnin haasteena oli ammattitaitoisen työvoiman niukka tarjonta. Nyt henkilökuntaa on helpompi saada kuin vielä vuosi sitten. Olemme huomanneet myös sen, että työntekijät eivät ole yhtä halukkaita vaihtamaan työpaikkaansa kuin ennen. Ilmeisesti ihmiset haluavat muuten epävarmoina aikoina elämäänsä varmuutta ja pysyvyyttä, Yrjö&Hanna Oy:n toimitusjohtaja Asta Kaitila kertoo. Suurimmalla osalla henkilökunnastamme on vähintään lähihoitajakoulutus. Tarjoamme kaikille työntekijöillemme mahdollisuuden täydentäviin opintoihin tarpeen mukaan. Koulutus palvelee ensisijaisesti asiakaskuntamme tarpeita. Lisäksi se motivoi ja sitouttaa henkilökuntaa. Olemme tehneet koulutuksesta luonnollisen osan työntekemisen prosessia ja se on meille kilpailuvaltti myös rekrytoinnissa. On tehokasta, kun yksi taho koordinoi ja organisoi koulutuksen valtakunnallisesti ja tasalaatuisesti koko henkilökunnalle. Koulutus parantaa asemaamme myös yritysten välisessä kilpailussa. Etenkin kuntien palveluostot on puristettu minimiin ja silloin hinta-laatu-suhde punnitaan todella tarkkaan, Asta Kaitila tiivistää. Vantaalainen Palvelutalo Tarina Oy on erikoistunut dementiapotilaiden hoitoon. Tarinan toimipisteet ovat viihtyisiä, kodinomaisia paikkoja. Työsuhteet ovat pitkiä ja vakinaisia. Henkilökunnan täydennyskoulutus on myös aina kuulunut yrityksen perusarvoihin. Perustimme kolmen osakkaan voimin yrityksen vuonna 1998. Vaikka vuodet ovat olleet työntäyteisiä, on yhä hienoa tulla töihin yhtä motivoituneena kuin aloittaessamme. Ensi kesänä meille valmistuukin uusi 30-paikkainen dementiatalo Helsingin Lassilaan. Olemme voineet olla arkkitehtien mukana alusta alkaen niin tilajaon kuin värienkin suunnittelussa. Seuraavaksi aloitetaan rekrytointi. Tarvitsemme kesään mennessä kaikkiaan 15 uutta ammattilaista vakinaisiin työsuhteisiin, Palvelutalo Tarinan toimitusjohtaja Laura Ahlgren kertoo. Panostamme myös koulutukseen. Neljä työntekijäämme aloitti juuri vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamisen. Koulutus on käynnistynyt hyvin ja on kuuleman mukaan erittäin mielenkiintoista. Meille on tärkeää, että hoitajamme ovat innostuneita ja motivoituneita. Myös pitkät työsuhteet ovat tärkeitä niin vanhuksille, heidän omaisilleen kuin työntekijöillekin. Yrityksestämme nyt puhumattakaan. Varsinkin kuntapuolella kiristynyt kilpailu edellyttää palvelulta ensiluokkaista laatua. Ammattitaitoisen henkilökunnan merkitys nousee silloin avainasemaan, Laura Ahlgren sanoo arvostaen. Sujuvasti uuteen ammattiin Aija Rantalaiho päätti vaihtaa alaa 26 vuoden pankkiuran jälkeen. Hän oli aiemmin yrittänyt opiskella työn ohessa lähihoitajaksi, mutta urakka oli liian suuri. Vuonna 2007 hän aloitti tutkinnon alusta ja ryhtyi päätoimiseksi opiskelijaksi. Hän valmistui tämän vuoden helmikuussa. Opiskelu tapahtui pääosin Amiedussa, lisäksi siihen kuului työharjoittelujaksoja. Valmistumisen jälkeen Aija työllistyi HUS:in lastenpsykiatrian yksikköön. Olen koulutukseen tosi tyytyväinen ja työpaikkakin löytyi juuri sopivasti psykiatrian parista. Opintojeni pääpaino kun oli nimenomaan mielenterveys- ja päihdepuolella, vastavalmistunut lähihoitaja Aija Rantalaiho kertoo myönteisenä. Teksti: Maija Tavia Kuvat: Nina Kaverinen Henkilökunnan täydennyskoulutus kuuluu yrityksemme perusarvoihin, Laura Ahlgren sanoo sylissään Pippuri ja Sissi jotka ovat mukana Tarinan tomissa päivittäin. Täydentävää koulutusta hoiva-alalle Amiedussa on nyt tarjolla myös koulutusmuoto, jossa kesken jääneet hoiva-alan opinnot voi suorittaa loppuun. Se tarkoittaa lähinnä täydentäviä opintoja. Opintoja voi suorittaa myös iltaisin kahdesti viikossa lähiopetuksena ja muina päivinä verkko-opiskeluna. Tämä koulutusmuoto sopii hyvin työssäkäyville, kotiäideille tai muuten itsenäisestä opiskelusta pitäville. Se on joustava tapa saada uusi ammatti. Koulutuksen voi aloittaa milloin vain. Kaikissa hoito- ja hoiva-alan opinnoissa on painopisteenä kuntouttava työote ja asiakkaan toimintakyvyn tukeminen. 12 13
Uuden opin nälkä ei saa sammua Ennakkoluulotonta yhteistyötä Kun pk-yritykset verkostoituvat, kaikki voittavat. Tästä oiva käytännön esimerkki on puhdistus- ja palvelualojen yhteinen rekrytointikoulutushanke. Lujapalvelu Oy:n aloitteesta kolme kilpailijaa löysi yhteisen sävelen siivousalan perustiedot -koulutukseen. RekryKoulutus Kohderyhmänä kaikki työnantajat Käytetään, kun työnantaja tai useamman ryhmä tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai valmistuvina opiskelijoina Ehkäisee pulaa osaavasta työvoimasta ja edistää yritysten ja julkisten työnantajien toiminnan kehittymistä Tarjoaa työnhakijoille työllistäviä koulutusväyliä Opiskelijat saavuttavat työmarkkinoille soveltuvan ja työnantajan tarvitseman ammattitaidon Koulutusohjelma 3-9 kuukautta, työssäoppimista enintään kuusi kuukautta Työnantajan maksuosuus 30 % Teksti: Maija Tavia Kuva: Tuomas Pietinen Ajatus yhteiskoulutukseen lähti alunperin rekrytointitarpeesta. Koulutusryhmien minimikoko on 15 henkilöä. Pienelle yritykselle sen kokoisen kurssin järjestäminen on yksin liian kallista ja työharjoittelujen osalta myös liian työlästä. Otimme yhteyttä Amieduun, joka käynnisti mahdollisten mukaan lähtevien yritysten kartoituksen, Lujapalvelu Oy:n aluejohtaja Marjatta Ojala kertoo. Aiemmin olemme rekrytoineet omaehtoisesti ja oppisopimuskoulutuksen kautta. Meillä on tälläkin hetkellä useita henkilöitä oppisopimuskoulutuksessa myös erikoisammattitutkintojen parissa. Lisäksi henkilökuntamme saa tarvittaessa koulutusta esimerkiksi kone- ja puhdistusainetoimittajilta. Yhteisrekrytointikoulutus on järjestelmänä hyvä, jos ei halua tai voi ottaa riskiä koko kurssin järjestämisestä. Toisaalta, kun kurssilaiset jaettiin kolmelle toimijalle, mahdollisuus onnistua rekrytoinnissa vastaavasti pieneni. Yhteydenpito Amiedun kanssa oli sujuvaa. Saimme hyvän kuvan koulutuksesta ennen sen alkua ja uskon, että lähdemme mukaan yhteisprojekteihin jatkossakin, Ojala summaa. Haasteena löytää yritykset Verkostoituminen kilpailijoiden kanssa parantaa pk-yritysten koulutusmahdollisuuksia, palvelupäällikkö Sirpa Rainasto (vas.) Lujapalvelu Oy:stä tietää. Kuvassa myös Marjatta Ojala ja palveluesimies Henna Keskipoikela Lujapalvelu Oy:stä. Aloite koulutuksen järjestämiseen tuli Lujapalvelu Oy:ltä. Amiedun kannalta suurin haaste oli löytää sopivat yritykset projektiin. Lopulta mukaan valikoituivat Hansalaiset Oy ja N-Clean Oy. Koulutuksessa päädyttiin yhtenäiseen sisältökokonaisuuteen. Jokainen yritys kävi esittelemässä toimintaansa kurssin aikana. Koulutuksesta puolet oli teoriaa ja puolet käytäntöä, myyntipäällikkö Mirja Kautiainen Amiedusta kertoo. Koulutuksessa käsiteltiin siivousalan perustietoja kuten aineet, välineet, koneet ja menetelmät. Harjoittelujaksot tehtiin rekrytoivien yritysten työkohteissa. Aiemmin olemme toteuttaneet vastaavansisältöisiä koulutuksia yksittäisille yrityksille. Verkostoituminen mahdollistaa pienemmille yrityksille yhteishankintakoulutuksiin osallistumisen, kun rekrytointitarve on harvoin kerrallaan niin suuri, että pienin mahdollinen ryhmäkoko täyttyisi. Useamman yrityksen muodostama yhteinen koulutus on silloin mainio mahdollisuus. Jos uudet taidot eivät enää kiinnosta, taantuu varmasti. Näin sanoo talomyyjä Matti Heikinheimo, joka on mukana Pientaloteollisuus PTT ry:n ja Amiedun yhteisessä talomyyjien valmennusohjelmassa. PTT panostaa vahvasti jäsenyritystensä henkilöstön osaamiseen. Yhteistyö Amiedun kanssa alkoi vuoden 2006 alussa ja jatkuu suunnitelmien mukaan alan suhdanteista huolimatta. Koulutus on hyödyllistä ja kannatettavaa niin hyvinä kuin huonompinakin taloudellisina aikoina. Koulutus ei mene koskaan hukkaan. Hiljaisempina aikoina koulutukselle on tietysti myös enemmän aikaa, PTT:n hallituksen puheenjohtaja Risto Mätäsaho sanoo. Yhteistyömme Amiedun kanssa on syventynyt koko ajan. Sekä meidän ehdotuksiamme että valmennettavien kokemuksia on otettu huomioon koulutuksen kehittämisessä, Mätäsaho kiittelee. Aluksi ryhmissä oli myyjiä eri talotehtaista, mutta nyt koulutusta on räätälöity myös PTT:n jäsenille yrityskohtaisesti. Koulutuksia toteutetaan Helsingin lisäksi Jyväskylässä ja Turussa. Osaavien luennoitsijoiden anti on erittäin tärkeää. Lisäksi on oleellista koulutettavien keskinäinen sparraus. Sitä ei voi oikein täysillä tehdä kilpailijoiden kanssa, Kastellin talomyyjänä toimiva Matti Heikinheimokin toteaa. Asiakas voi luottaa myyjään Valmennuksen läpäissyt talomyyjä saa erityisen pientalomyyjän diplomin, jota voi verrata kiinteistövälittäjien LKVtutkintoon. Tavoitteena on, että vuosittain vähintään 50 myyjää saisi diplomin. Virallisen tutkinnon avulla haluamme nostaa sekä talomyyjien että talotehtaiden osaamista ammattitaitoisemmalle tasolle. Tutkinnon suorittanut osaa varmasti asiansa. Toisaalta haasteena on nostaa kuluttajien luottamusta koko alaan ja osoittaa heille, että talotehtailla on halu hoitaa asiansa mallikelpoisesti, Risto Mätäsaho sanoo. Koulutus on ollut minulle erittäin antoisaa. Tehokkaiden lähipäivien jälkeen takki on ollut täynnä uusia ideoita ja oppeja, joita on voinut viedä suoraan käytäntöön. Jos oppi jää vain omien korvien väliin, ei siitä ole hyötyä kenellekään, Matti Heikinheimo toteaa. Talokauppiaan työ on asiakkaan ongelmien ratkaisemista. Kun asiakas tulee tutkinnon suorittaneen talomyyjän luo, hän voi olla varma siitä, että myyjä osaa asiansa kaavamääräyksistä talon viimeiseen lattialistaan. Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuva: Tuomas Pietinen Hyvä myyjä ei lopeta koskaan itsensä kehittämistä, vaan imee uutta tietoa ja ideoita kaikista mahdollista lähteistä. Asiantunteva koulutus on yksi niistä, Kastellin talomyyjä Matti Heikinheimo sanoo. 14 15
Verkolla saa tehokkaasti enemmän Verkkokoulutus ratkaisee koulutustarpeet nopeasti ja tasalaatuisesti. Valmiiden sisältöjen lisäksi se voidaan toteuttaa myös yrityksen tarpeen mukaan räätälöidysti. Verkko tavoittaa kustannustehokkaasti koko henkilökunnan, onpa heitä sitten 10 tai 10 000. Yrityksen reagointinopeus paranee, kun uusin tieto voidaan jakaa reaaliaikaisesti kaikille. Helposti verkossa Soveltuu kaikille toimialoille ja kaiken kokoisille yrityksille Koulutukset räätälöitävissä yrityksen tarpeen mukaan Käytännön esimerkit helpottavat asian omaksumista Mahdollisuus opiskelusuorituksien seurantaan Ei sidottu aikaan eikä paikkaan Tietoa voi kerrata aina halutessaan Teemme Amiedussa jatkuvasti tuotekehitystyötä myös verkkokoulutuksen saralla. Tuotteista on tehty demoversiot joiden avulla voimme esitellä asiakasyrityksille konkreettisesti koulutusten sisältöjä. Meillä on myös hyviä, jo toteutuneita esimerkkejä erilaisista verkkokoulutustoteutuksista. Niistä on tarvittaessa käytettävissä myös koulutuksen vaikuttavuuden tulokset, jotka mitataan asiakkaan pyynnöstä koulutuksen päätyttyä, Amiedun toimialajohtaja Kari Lepistö kertoo. Verkkokoulutuksen käyttö on opiskelijoillekin joustavaa, koska kouluun voi mennä 24/7 just in time any time. Lisäksi koulutuksen sisältöä on helppo päivittää. Taantuma on selvästi lisännyt tämän koulutusmuodon kysyntää. Myös ekologisuus on yksi verkkokoulutuksen valintaperusteista, koska se vähentää matkustustarvetta. Usein yrityksille tuottaa päänvaivaa esimerkiksi perehdyttämiskoulutuksen järjestäminen, mutta verkossa sekin onnistuu helposti, yhdenmukaisesti ja todistettavasti, Kari Lepistö toteaa. Teksti: Maija Tavia Kuvat: Getty Images ja Rodeo Verkossa valmiina keskeisimmät koulutukset Tämän vuoden alussa Amiedu lanseerasi kuusi verkkokoulutuspakettia yritysten toiminnan keskeisimmiltä osa-alueilta. Paketteja voidaan muokata kunkin yrityksen tarpeiden mukaisiksi. Koulutukset ovat kestoltaan 30 45 minuuttia. Työpaikan tietoturva Koulutus on rakennettu mielenkiintoisen esimerkkitarinan ympärille. Siinä käsitellään tyypillisimmät tietovuototilanteet, mistä ne johtuvat ja kuinka ne voidaan estää. Omaksuminen varmistetaan tehtävien avulla. Esimiehen vuorovaikutustaidot Havainnollisen tarinan avulla käydään läpi tilanteita, joita esimies työssään kohtaa. Omaksumista edistävät tehtävät, jotka ohjaavat opiskelijan pohtimaan vastaavia haasteita omassa työssään ja soveltamaan niihin eri ratkaisumalleja. Henkilöturvallisuus Henkilöturvallisuuden verkkokoulutus näyttää parhaat puolensa käytännössä. Henkilökunta oppii, miten toimia uhkaavissa tilanteissa. Esimerkit auttavat oikeisiin ratkaisuihin vaaratilanteissa. Talouden perusteet Kun työntekijät ymmärtävät ja hallitsevat liiketalouden perusteet, he ymmärtävät myös, miksi jokaisen työpanos on tärkeä. Käytännön esimerkit ovat lähellä kurssilaista, mutta nivoutuvat selkeästi myös yrityksen taloushallintoon. Monikulttuurisuus Työyhteisössä kaikkien täytyy tulla toimeen keskenään. Monimuotoisuus lisääntyy koko ajan, eikä kyse ole ainoastaan maahanmuuttajista. Koulutuksessa on kohtaamistilanteita ja ratkaisuja. Työntekijät pannaan pohtimaan omia asenteitaan tavoitteena myönteinen suhtautuminen erilaisuuteen. Perehdytys verkossa Perehdyttämisen verkkokoulutus räätälöidään aina yrityskohtaisesti. Se käsittelee yleensä yleisperehdytykseen sisältyviä asioita, kuten johdon tervehdyksen, yrityksen yleisesittelyn, työsuhdeasiat ja tietoturvakäytännöt. Koulutus räätälöidään aina asiakkaan tarpeisiin. Näiden lisäksi on tarjolla kaksi jo pidempään käytössä ollutta koulutusta eli Office Trainer ja Asiakaspalvelukoulutus kauppakeskusten yrityksille. Office Trainer sopii perustietotekniikan opiskeluun sekä siirtymäkoulutukseen Office 2007 version käyttöönoton yhteydessä. Koulutuksessa on neljä erillistä osiota: Word, Excel, Outlook ja PowerPoint. Asiakaspalvelukoulutus on suunniteltu kauppakeskusten erikoisliikkeiden asiakaspalvelun, myynnin ja kannattavuuden kehittämiseen. Koulutuksessa käydään läpi, mistä hyvä asiakaspalvelu koostuu sekä opitaan kehittämään myymälän palvelua aivan konkreettisella tasolla. Verkkokoulutuksen tukena on lähiopintopäivä. 16 17
amicase uutisia Vaivattomasti uusi ammatti Amiedun ja viranomaisten yhdessä kehittämä sähköalan non-stop -koulutus palvelee sekä yrityksiä että opiskelijoita. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden rekrytoida koulutuksen suorittaneita, opiskelija voi puolestaan hankkia lisäpätevyyttä tai vaihtaa kokonaan ammattia. Olen toiminut aiemmin muutaman vuoden rakennusalalla ja lisäksi vuoden elintarvikealalla. Täytetöinä olen myös siivonnut ja myynyt laajakaistaliittymiä, sähköalan opiskelija Ari Matinmäki kertoo. Valmistuin huhtikuussa sähköasentajaksi. Koulutus on ollut innostavaa. Homma toimii, kun saa opiskella aikuisten, motivoituneiden henkilöiden seurassa. Teoriaosuus oli sopivan pituinen ja syventävä. Oppisopimusjakso oli myös hyvän pituinen. Kokonaisuutena koulutus oli hyvä ja suosittelen sitä varsinkin henkilöille, jotka ovat työttömiä tai haluavat vaihtaa alaa vaivattomasti, Ari kannustaa. Työvoimakoulutuksiin hakeudutaan työvoimatoimistojen kautta. Hakemusten perusteella kartoitusjaksolle valitaan tietty määrä opiskelijoita. Tänä aikana selvitetään hakijan lähtötilanne, soveltuvuus alalle, osaaminen, työnhaku- ja oppimistaidot, työkunto ja työssä tarvittavat sosiaaliset taidot. Lisäksi arvioidaan opiskeluaikaisen lisätuen tarve esimerkiksi matematiikan, luki- ja kielikoulutuksen alueilla. Sähköalan työvoimaja muuntokoulutukset Sähköalan non-stop -koulutus Koulutuksen virallinen nimi on sähköalan peruskoulutus. Sen pääasiallisena tavoitteena on työllistyminen. Koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa opiskelijan lähtötilanteesta riippuen osia myös seuraavista tutkinnoista. Sähköalan perustutkinnot: Sähkö- ja energiatekniikan osaamisala Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala Sähköalan ammattitutkinnot: Sähköasentajan ammattitutkinto Automaatioasentajan ammattitutkinto Koulutukset sisältävät pääsääntöisesti tutkintojen perusteiden mukaiset pakolliset osat, noin 200 päivää/opiskelija. Koulutuksen päätavoitteena on työllistyminen ja opintojen loppuun suorittaminen esimerkiksi oppisopimuksen kautta. Pakollisten osien hyväksytyt suoritukset eli näytöt antavat opiskelijalle niin sanotun osatutkinnon. Ami-säätiön hallitus ja Amiedun johtokunta Ami-säätiötä johtaa perustajatahojensa nimittämä yhdeksän hengen suuruinen hallitus. Hallituksen puheenjohtajana on vuodesta 2000 toiminut toimitusjohtaja, VTM Harry Bogomoloff. Perustajatahojen nimeämät muut hallituksen jäsenet ovat: Helsinki: markkinointipäällikkö Milla Wiksten, konf.tulkki, Fil.lis. Erja Tenhonen-Lightfoot ja vs. tiedotuspäällikkö, VTM Aleksi Henttonen, Espoo: kaupunginsihteeri Mari Immonen ja kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, Vantaa: kouluttaja, tiedottaja, MAT Kaarina Suonperä ja tradenomi Tiina-Maaria Päivinen sekä Kauniainen: lehtori Pekka Herkama. Ami-säätiön hallitus vastaa säätiön strategisesta suunnittelusta ja ohjauksesta tukien osaltaan perustajakuntiensa yhteisissä tai erillisissä strategioissa asetettujen päämäärien saavuttamista. Säätiö ja sen hallitus noudattavat johtamistoiminnassaan säätiölainsäädäntöä sekä palvelutoiminnassaan mm. koulutuksen lainsäädäntöä ja työvoimakoulutuksen lainsäädäntöä. Hallituksen esittelijöinä toimivat säätiön johtaja Timo Karkola ja hallintojohtaja Seppo Tammisto. Hallituksen kokouksissa pöytäkirjaa pitää säätiön johdon assistentti Liisa Salovaara. Amiedulla on Ami-säätiön hallituksen alaisuudessa toimiva johtokunta, jonka päätehtäviä ovat: ennakoida työelämän muutoksia ammatillisen aikuiskoulutuksen suuntaamiseksi, kehittää oppilaitoksen asiakasohjelmia, tehdä hallitukselle ja johtoryhmälle esityksiä oppilaitoksen strategioiden, toimintamallien, organisaation ja palvelutarjonnan kehittämiseksi, toimia yhteistyössä ammatillisten neuvottelukuntien kanssa ja hyväksyä opetussuunnitelmat sekä tehdä päätökset eri säädösten mukaan johtokunnalle kuuluvissa asioissa. Amiedun johtokunnan esittelijöinä toimivat rehtori Timo Karkola sekä kaupallinen johtaja Ari Seppänen ja kehitysjohtaja Jussi Jarrett. Amiedun johtokunta 2009 2010: Vuosiksi 2009 2010 nimitettyyn Amiedun johtokuntaan on valittu kaksi edustajaa Ami-säätiön hallituksesta, kahdeksan edustajaa Amiedun eri osaamiskeskusten asiakkuuksista ja kaksi henkilökunnan edustajaa. Valitut eri asiakasyhteisöjä edustavat henkilöt ovat paitsi työyhteisönsä liikkeen- tai hr-johdon edustajia, myös merkittävissä asemissa alan valtakunnallisissa järjestöissä. Tämä takaa, että ko toimialan keskeiset asiakasvaatimukset ja -odotukset välittyvät Amiedun johtokuntatyöhön sekä toisaalta tieto Amiedun ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittämispalveluista välittyy vastaavasti alan eri toimijoille. Ami-säätiön hallituksen edustajat: Säätiön hallituksen puheenjohtaja, VTM Harry Bogomoloff ja säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, tradenomi Tiina-Maaria Päivinen. Ami-säätiön eri osaamiskeskuksien työelämä- ja asiakasyhteyksien edustajat: Kirsi Mettälä, henkilöstöjohtaja, Skanska Oy (Amiedun kiinteistö- ja rakennusteollisuuden osaamiskeskus), Kristiina Hautakangas, toimitusjohtaja, Mainio Vire Oy (hyvinvointialan osaamiskeskus), Mirja Heiskari, toimitusjohtaja, Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitos, Oiva Akatemia (henkilöstövalmennuksen osaamiskeskus), Matti Leminen, toimitusjohtaja, Anttila Oy (kaupan osaamiskeskus), Jarmo Töyräs, toimitusjohtaja, Sähkö-Aro Oy (teknologiateollisuuden osaamiskeskus), Matti Heikkonen, toimitusjohtaja, Digium Oy (ICT -osaamiskeskus), Kalevi Mäkinen, konsultti, FT (yritysturvallisuuden osaamiskeskus) ja Anssi Kujala, toimitusjohtaja, Helsingin Yrittäjät ry (työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä). Ami-säätiön henkilökunnan edustajat: Kouluttaja Kirsti Tani ja koulutusassistentti Merja Selin. Wihuri Oy kehittää esimiestensä osaamista Kansainvälisesti toimivan suomalaisen monialakonserni Wihuri Oy:n esimiehistä koottu ryhmä aloitti viime syksynä johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisen Amiedussa. Jet-tutkintoa suorittava 29 wihurilaisen joukko edustaa kaikkia konsernin toimialoja: pakkausteollisuutta, päivittäistavaroiden tukkukauppaa, teknistä kauppaa sekä erityistoimialoja liikelentotoimintaa ja veneiden maahantuontia. Osa koulutettavista on toiminut päällikkötehtävissä jo pitkään, osa vain muutaman vuoden. Mukana olevien toimenkuvat ovat monenlaisia talous- ja IT-tehtävistä huolto-, myynti- sekä laatutyöhön, Wihuri Oy:n toimitusjohtaja Juha Hellgren kertoo. Wihurille räätälöity jet-koulutus valmistaa ryhmää johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. Koulutus tukee henkilöstöstrategiaamme. Tarkoituksena on kouluttaa ihmisiä parempaan esimiesvalmiuteen ja antaa heille mahdollisuus edetä urallaan Wihurissa, Juha Hellgren sanoo. Yritämme myös saada aikaan henkilöstön vaihtuvuutta toimialojen kesken. Tiiviimpi yhteistyö eri toimialojen välillä on tärkeää. Teemme vuosittain riskiselvityksen avainhenkilöiden seuraajavalinnoista, ja koulutus tukee hyvin tätä strategiaa. Hellgrenin mukaan esimieskoulutus myös laa- Koulutus auttaa kotoutumaan yhteiskuntaan Sisäasiainministeriön Maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikkö vieraili helmikuussa Amiedussa tutustumassa maahanmuuttajien koulutukseen. Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtasen mukaan vierailu lisäsi yksikön osaamista koulutusten tuntemisessa. Oli rohkaisevaa nähdä, että tapaamillamme opiskelijoilla oli kaikilla korkea motivaatio, halu oppia ja päästä sisään työelämään. Virtanen toivoi näistä konkreettisista tiedoista olevan apua kiivaana käyvässä maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa. Virtasen mukaan toimivan maahanmuuttopolitiikan tekemiseen tarvitaan verkostoja. Toimialajohtaja Auli Härkönen vakuutti Amiedun olevan mielellään mukana sisäministeriöltä saatujen ideoiden toteuttamisessa. Vuonna 2008 Amiedun opiskelijoista 18 % oli maahanmuuttajia, mikä merkitsee noin 10 % enemmän kuin vuosi sitten. Kotouttamisen ydin on antaa ihmiselle valmiudet pärjätä itsenäisesti yhteiskunnassa. Keskeisin tapa selviytyä on työelämään pääseminen. Myös monilapsisten perheenäitien suomenkielen ja kulttuuritaitojen kehittäminen tukee heidän lastensa kasvattamista suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi kotouttamisen tavoitteiden mukaisesti, Auli Härkönen kertoo. Myös Amiedun rehtori Timo Karkola korosti koulutuksen roolia maahanmuuttajan kotouttamisessa osaksi yhteiskuntaa ja työelämää. Koska työpanos ei enää lähivuosina lisäänny ja kasvata kansantuotettamme, työn tuottavuuden on kasvettava, jotta hyvinvointi säilyisi väestön ikärakenteen muuttuessa, Karkola muistutti. jentaa näkökulmaa erilaisille johtamisen osaalueille. Koulutettavat voivat käyttää osaa esimerkeistä päivittäisessä työssään. Osa asioista taas on hyvä tietää, vaikkei niitä päivittäisissä tehtävissään käyttäisikään. Kaikki koulutuksen aiheet alustetaan Wihurin näkökulmasta, joten koulutettaville selviää, miten asiat tehdään Wihurissa. Jet-koulutuksen lopuksi jokainen tekee lopputyön todellisesta projektista omassa toimenkuvassaan, ja palautekeskustelun jälkeen päätetään jatkokoulutuksista. 18 19
Taidolla ja sydämellä Tarjoamme monipuoliset kokous-, kongressi- ja ravintolapalvelut yrityksille. Tervetuloa vieraaksemme! Taitotalon kongressikeskus puhelin 020 7461 352 myynti@ami.fi Valimotie 8, 00380 Helsinki www.taitotalo.com