Pentti Meklin emeritusprofessori
ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta
- Kunnat eivät tulevaisuudessa selviä nykyisillä rakenteillaan tehtävistään tai selviytyvät huonosti Miksi? 1. Kuntalaisten palvelutarpeiden kasvu (menot) tulevaisuudessa on käytettävissä olevien voimavarojen kasvua (tulot) nopeampi. a. Lisäpalveluista/paremmasta palvelutasosta pidättäytyminen > puitelaki ei suoraan ota kantaa b. Tuloksellisuuden parantaminen, huomio > vaikuttavuuteen > taloudellisuuteen/tuottavuuteen
2. Kuntien eriytyvä kehitys toiset kasvavat, toiset taantuvat a. kasvavilla seuduilla luo tarvetta panostaa toimintojen sijoitteluun MAL b. taantuvilla seuduilla palvelujen turvaaminen ja kapasiteetin supistaminen - Tavoitteena toimiva kunta- ja palvelurakenne > elinvoimainen kunta
Ensivaiheen keinot Kuntaliitokset Yhteistoiminta-alueet Isäntäkuntamallit Kuntayhtymät Kaupunkiseutujen yhteistyö (MAL(p)) Yleinen keino? Tuottavuuden parantaminen Mutta mikä on se keino, jolla tuottavuutta parannetaan?
Synnyttää monia kriittisiä ajatuksia: Mikä on suuruuden mittari? Asukasmäärä? Pinta-ala? Ovatko kaikki kunnat nyt liian pieniä, kun niitä patistellaan yhteen? Kun toiset ovat jo nyt suuria, niissä suuruuden tuomat hyödyt pitäisi jo olla saavutettu jne. Onko näin? Oleellinen kysymys: syntyvätkö suuruuden ekonomian hyödyt kuntakoosta (järjestävä yksikkö) vai tuotantoyksiköiden koosta? Tavoiteltava suuruus: Organisaatiopuolella ei ole sanottu, paikallisyhteisöpuolella työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus
Kuntaliitos, yhteistoiminta-alueet eivät itsessään tuo tavoiteltuja hyötyjä, ne tuovat toiminnan kehittämismahdollisuuksia, kehittämispotentiaalia Kehittämispotentiaalia on eri kohdissa: palvelujen järjestämistavoissa, palveluverkossa, johtamisjärjestelmissä, alueen kehittämisessä jne. Miten kunnat ovat ottaneet ja ottavat tämän käyttöön? Tämä on ARTTU-hankkeen keskeinen tutkimusteema jatkossa.
Kunnista, kuntalaisista, demokratiasta, palveluista, seutusuunnittelusta, saatavuudesta, hyvinvoinnista yms. puhutaan irrallisina asioina runsaasti retoriikkaa Missä on kehittämispotentiaalia? Ehdotus kokonaisuuden jäsennykseksi: kunta organisaationa ja paikallisyhteisönä Kuntaorganisaatio > kuntalaisten toimeksiannosta
Kunta a. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Talouden tasapaino Kunta b. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Talouden tasapaino Vaalit, muu vaikuttaminen MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Vaalit, muu vaikuttaminen MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Verot, maksut ja valtionsouudet Tulot Palvelut Menot Verot, maksut ja Valtionosuudet Tulot Palvelut Menot Kunta a. paikallisyhteisönä: Kuntalaiset Yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt Kunta b. paikallisyhteisönä: Kuntalaiset Yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt Työssäkäynti- tai asiointialue tahi muu toiminnallinen kokonaisuus: elämä yli kuntarajojen - pendelöinti, palvelun käyttö, muuttoliike... Lähde: Meklin ja Paatelainen 2006 täydentäen.
Vaaleissa äänet Kuntaorganisaatio järjestää palveluja kuntalaisten maksamilla veroilla ja maksuilla, valtionosuusrahat ovat suurimmaksi osaksi lähtöisin kuntalaisilta kunnan verotulot olivat v. 2008 3291 /asukas/vuosi, Verot nelihenkistä perhettä kohti 4 x 3291= 13164 /vuosi vaalikaudessa 52 656! +maksut+valtionverot(valtionos.) Vaalissa äänen saanut on paljon vartijana! Reaalitaloutta (toiminta) ja rahataloutta (rahaa) on tarkasteltava yhdessä aina silloin, kun ne kulkevat käsi kädessä
Kuntaliitos: kehittämispotentiaalia on sekä organisaation että paikallisyhteisön puolella, koska molemmat yhdistyvät Yhteistoiminta-alue: lähinnä vain soteja/tai toisen asteen koulutus, muu ennallaan Kaupunkiseudut: paikallisyhteisön toimintojen sijoittelu, muuten kunnat ovat itsenäisiä Muut kunnat: Paras-uudistus ei tuo lisää kehittämispotentiaalia
Erilaisissa olosuhteissa keinojen käytön vaikutukset ovat erilaisia Kuntatyypeissä: kaupunkimaiset, taajaan asutut, maaseutumaiset Eri kokoisissa kunnissa asukasluku Lisäksi vaikutukset saattavat olla erilaisia Pinta-alaltaan erilaisissa kunnissa Kasvavissa ja taantuvissa kunnissa Väestörakenteeltaan erilaisissa kunnissa > ikääntyvät
Elinvoimainen kunta - on ehdoton edellytys tulojen ja menojen tasapaino pitkällä aikavälillä > asettaa rajoitteen Kreikka antoi hyvän oppitunnin! Kriisikunnat pannaan pakolla tasapainoon Kunta voi jatkaa itsenäisenä, vaikka sen palvelutaso (reaalipuoli) olisi alhainen kunhan sen tulot ja menot (rahapuoli) ovat tasapainossa, mutta ei päinvastoin! > riittävä palvelutaso
Kuntalain 1.n mukaan kunta pyrkii edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Keskeinen osa tätä on palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelut > 50 % voimavaroista menoilla mitattuna Koulupalvelut > neljäsosa voimavaroista menoilla mitattuna Henkilöstö on hyvinvointipalvelujen tuottajia, mutta myös kustannustekijä Missä näissä on kehittämispotentiaalia, jonka suuruuden ekonomia tuottaa?
Kuntaorganisaation johtamisjärjestelmä ohjaa toimintoja, on kehittämispotentiaali - On tähän asti keskeisin uudistuksen kohde - Huono johtamisjärjestelmä on vain kustannus - Hyvän johtamisjärjestelmän hyödyt näkyvät ydintoimintojen onnistumisena, vaikuttavuutena ja taloudellisuutena - Milloin hyödyt alkava näkyä?
Kunta ja alueen toimivuus kasvavien seutujen haaste taantuvilla seuduilla on toisenlaiset haasteet Kunta elinkeino- ja asuntopolitiikan harjoittajana Kunta on kuntalaisia varten: miten kuntalaiset kokevat kuntaorganisaation ja paikallisyhteisön Paikallisyhteisöön liittyy kehittämispotentiaalia miten sitä hyödynnetään, mitä kuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueet tarjoavat
(Ilmi)rakenteet uudistuvat tätä on havaittavissa Toiminta uudistuu hitaammin Vaikutukset vielä hitaammin Paras-uudistuksen vaikutukset sekoittuvat monien muiden uudistusten vaikutuksiin