Odotukset maakuntauudistukselta

Samankaltaiset tiedostot
Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Landskapens uppgifter

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

Pohjois-Savon maakuntauudistus. Pohjois-Savo 2019

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Maakunnan keskeiset tehtävät

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Lausuntopyyntö STM 2015

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Vahva vuorovaikutus opetus- ja kulttuuritoimessa. Maakuntauudistuksen II-vaiheen aluekierros 2017

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Alueiden käytön suunnittelu ja maakuntauudistus (AAMU-hanke) I Kari Oinonen, Aino Rekola

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakuntauudistus. Yleisesitys

[Aluekehitys]

Muutokseen valmistautuminen etenee Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

Matkalla uuteen maakuntaan Lähteet: Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Maaseutuvaikutusten arvioinnin pilotointi Pirkanmaalla MVA työkaluna sote- ja maakuntauudistuksessa Pirkanmaan pilotti

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Lausuntopyyntö STM 2015

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Lausuntopyyntö STM 2015

Aluekehitys maakuntauudistuksen myllerryksessä Eira Varis

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Kuntamarkkinat

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus tutkijoille TEM

Aluehallintouudistus

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

MAAKUNTAUUDISTUS LINJAUS

Oma Häme: Maakuntauudistuksen sisältöryhmät

Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus

Maankäytön ohjausryhmä #phliitto

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Urakoitsijaseminaarin avaus

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Lausuntopyyntö STM 2015

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Lausuntopyyntökysely. Khall liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Sote ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus ja sen vaikutus työsuojeluhallintoon Työsuojelulautakuntien seminaari

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

SUOMEN METSÄKESKUS. Strategia

Kainuun metsäohjelma

Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian?

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Pohjois-Savon maakuntauudistus. Pohjois-Savo 2019

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

Etelä-Savon maakunta- ja sote-uudistus

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

Kohti lapsiystävällisiä maakuntia!

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Lausuntopyyntö STM 2015

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Ylimaakunnallisesti järjestettävät tehtävät

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma

Lausuntopyyntö STM 2015

Kymenlaakson Sote ja maakuntauudistus

Transkriptio:

Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016

Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Maakuntauudistus on hyvin laaja ja koskee Suomen metsäkeskuksen toiminnassa eniten maakuntauudistuksen kokonaisuutta. 11.11.2016 Suomen metsäkeskus 3

Aluekehityksen yhteistyö Nykyisten Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyö on ollut aktiivista ja toimivaa. Tämä on ollut luontevaa koska metsäklusteri on Pohjois-Pohjanmaan aluetaloudessa merkittävä toimija. Uudistuksen tässä vaiheessa on vaikea nähdä, millaisessa rakenteessa uusien maakuntien elinkeinopolitiikan ja aluekehityksen yhteistyö maakuntauudistuksen ulkopuolelle jäävien valtionhallinnon, välillisen valtionhallinnon ja muiden toimijoiden kanssa jatkossa järjestetään. Metsäkeskus on osallistunut aktiivisesti esim. Pohjois-Pohjanmaan maakuntastrategian ja ohjelmien valmistamiseen sekä kehittämishanketoimintaan. Metsäkeskuslain pohjalta toimiva Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvosto on laatinut vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman laajassa yhteistyössä metsiä monipuolisesti hyödyntävien tahojen kanssa jaksolle 2016-2020. Samassa yhteydessä laadittiin alueille myös luonnonhoidon toteutusohjelma. Suomen metsäkeskus on esittänyt TEM:ölle aluekehittämisjärjestelmän uudistamiseen liittyvän kyselyn yhteydessä elokuussa 2016, että Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan alueelliset metsäohjelmat ja metsäneuvostot muodostavat erinomaisen pohjan myös jatkossa metsäbiotalouden tavoitteiden määrittelylle uusien maakuntien maakuntastrategioissa ja -ohjelmissa. 11.11.2016 Suomen metsäkeskus 4

Aluekehityksen yhteistyö Suomen metsäkeskus haluaa olla keskeisesti mukana uuden maakunnan yhteistyöryhmän, sekä ELY-neuvottelukunnan tai ELYjohtoryhmän tyyppisissä yhteistyöelimissä, joissa maakuntastrategioita ja maakuntien elinvoimaa edistäviä suunnitelmia ja ohjelmia laaditaan. Nyt kun maakuntauudistus etenee ja aluekehitystä sekä maakunnan elinkeinoja edistävä koneisto on saamassa hahmonsa, on mielestämme tarpeellista järjestää maakunnalliset neuvottelut kaikkien tulevien maakuntien kehittämiskumppaneiden kanssa sujuvan yhteistyön tulevista muodoista. 11.11.2016 Suomen metsäkeskus 5

Kaavoituksen yhteistyö Uusi maakunta vastaa maakuntakaavoituksesta ja neuvoo ja ohjaa kuntien yleiskaavoitusta. Tulevia kaavoituksen käytäntöjä määritettäessä tulee ottaa huomioon, että metsät peittävät 88 % Pohjois-Pohjanmaan maa-alasta. Metsäkeskuksella on käytössään keskeinen Suomen yksityismetsiä ja niiden käyttöä sekä omistamista koskeva tieto ja asiantuntemus, jonka hyödyntäminen tukee maakunta- ja yleiskaavoitusprosesseja oleellisesti. Näkemyksemme mukaan Suomen metsäkeskus tulee nykykäytännön mukaisesti kutsua mukaan viranomaisneuvotteluihin kaikissa maakuntakaavoitusprosesseissa ja jatkossa myös metsätalouden kannalta merkittävissä yleiskaavaprosesseissa. 11.11.2016 Suomen metsäkeskus 6

Metsäbiotalouden logistiikka Hallitusohjelmassa on tavoitteena 15 milj. m3:n lisäys raakapuun käyttöön ja sitä myötä puuhun perustuvan jatkojalostuksen lisääminen tuntuvasti. Pohjois-Pohjanmaalla metsien kestävää käyttöä voidaan lisätä 2,2 milj. m3. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että raaka-ainevirrat ovat tasaiset ympäri vuoden. On tärkeää, että myös maakuntien yleinen alemman asteen tieverkosto sekä yksityistiet ovat ajokunnossa ympäri vuoden myös raskaalle ja koko ajan kasvavalle kalustolle. Teiden kunnossapito edellyttää reaaliaikaista ja tarpeen tunnistavaa tietoa niiden kunnossapidon tarpeesta. Siksi uudistuksessa on huolehdittava, että maakunnilla on oltava päätöksenteon ja maakuntien rajat ylittävät yhteistyömahdollisuudet alueen tiestön kuntoon ja tieverkon kehittämiseen elinkeinoelämän vaatimusten mukaisesti. Metsäkeskuksen tietopääomaa metsäteistä, niiden rakentamisesta ja kunnostamisesta sekä sijainnista ja ominaisuuksista on mahdollista hyödyntää yksityistieverkoston kunnossapidon suunnittelussa, jotta sekä alempiasteista tieverkkoa että yksityisteitä voidaan käyttää puukuljetuksille jatkossakin. 11.11.2016 Suomen metsäkeskus 7

Muita huomioita Valmistelussa on korostettu, että uusilla maakunnilla on mahdollisuus määritellä kohtuullisen vapaasti lakisääteisten tehtäviensä hoidon järjestelyt lain puitteissa. Miten kansalaisten ja toimijoiden yhdenvertaisuus ja yhtenäiset valtakunnalliset käytännöt turvataan vai syntyykö valtakuntaan jokaiseen maakuntaan omanlaisensa organisaatio? Mielestämme maakuntien muutosjohtajien tulee pitää valmistelun aikana tiivistä yhteyttä keskenään, jotta lopputulos olisi mahdollisimman yhtenäinen ja parhaat käytännöt otettaisiin käyttöön ei vain yhdessä maakunnassa, vaan maakunnissa yhteisesti heti uudistuksen käynnistyessä. Kokemukset Kainuun hallintokokeilusta kertovat, että kun hallintoelimissä käsiteltiin maakunnan toimivallan alle kuuluneita SOTE- ja aluekehitysasioita, aluekehitykseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvä keskustelu jäi suuren SOTEn jyrän alle. Nyt meneillään olevassa uudistuksessa tulee huolehtia siitä, että maakuntalakiin kuuluvan tehtäväalueen elinkeinopolitiikkaa ja aluekehitystä koskeva päätöksenteko on nostettava erityisesti huomioiden SOTE-päätöksenteon rinnalle. Tämä on tehtävä tarvittaessa vaikka toimielinten erillisin eri tehtävänalueita koskevin kokouksin tai tätä tehtäväaluetta varten perustettavalla omalla erillisellä toimielimellä. Uusi maakunta on kokonaan uusi toimija, ei nykyisen maakunnan jatke eikä ELY:n inkarnaatio. Uusi maakunta on suuri mahdollisuus julkiselle hallinnolle ottaa toimintakulttuurissaan loikka kokonaan uuteen, entistä asiakasläheisempään toimintakulttuuriin. Erityisiä panostuksia tulee kohdentaa viestintään ja muutoksesta tiedottamiseen niin organisaatioiden sisällä kuin yleisesti yhteiskunnassakin. Kansalaisen täytyy löytää jatkossa entistä paremmin häntä askarruttavasta kysymyksestä vastaava viranomainen (henkilö) vastuuorganisaatiosta riippumatta. 11.11.2016 Suomen metsäkeskus 8

Suomen metsäkeskuksen tavoite Metsäkeskus haluaa osallistua aktiivisesti maakuntauudistusta valmisteleviin foorumeihin sekä rakentaa toimiva yhteistyö myös uusien maakuntien kanssa. Olemme jatkossakin vaikuttamassa vahvasti alueiden metsäbiotalouden kehitykseen toteuttamalla alueellisia metsäohjelmia osana maakuntien aluekehitystyötä sekä mukana laatimassa ja toteuttamassa tulevia maakuntastrategioita ja -ohjelmia. 11.11.2016 Suomen metsäkeskus 9