Siikalatvan joukkoliikennesuunnitelma

2010 Siikalatvan joukkoliikennesuunnitelma Insinööritoimisto Liidea Oy LUONNOS 31.5.2010

Esipuhe Siikalatvan kunta käynnisti joulukuussa 2009 joukkoliikennesuunnitelman laatimisen. Työn tavoitteena on Siikalatvan kunnan alueella ajettavan osto ja sopimusliikenteen kehittäminen yhteistyössä liikenteenharjoittajien ja lupaviranomaisten kanssa. Tavoitteena on kehittää liikennepalveluja niin, että käytettävissä olevilla resusseilla pystytään palvelemaan alueen asukkaita mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti ja mahdolliset päällekkäisyydet kuljetuspalveluissa karsiutuvat. Suunnittelutyössä otetaan huomioon aluehallinnon uudistuksen ja uuden joukkoliikennelain vaikutukset. Suunnittelun ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen aikana kolme kertaa. Lisäksi on pidetty aloituspalaveri ja kaksi pienryhmäpalaveria kunnan kuljetuksista vastaavien henkilöiden kanssa. Yrittäjille on järjestetty informaatio ja keskustelutilaisuus maaliskuussa 2010. Kunnanhallituksen nimeämään suunnittelun ohjausryhmään ovat kuuluneet. Raimo Tieva Päivi Myllylä Esko Leinonen Riitta Rajamäki Jukka Haavikko Olli Veijola Ari Hoppania Siikalatvan kunta, puheenjohtaja Siikalatvan kunta Siikalatvan kunta, koulutuslautakunta Sosiaali ja terveyspiiri Helmi Linja autoliitto Taksiliitto POP ELY Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut Siikalatvan kunnan kehitys ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas. Työn konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy. Työn projektipäällikkönä on toiminut ins. Toni Joensuu. Lisäksi suunnitelman laatimiseen on osallistunut ins. (AMK) Saija Räinä. Oulussa 31.5.2010 insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 2

Sisällys 1 JOHDANTO... 4 1.1 Työn lähtökohtia... 4 1.2 Työn tavoitteet... 4 1.3 Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset. 4 2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA... 7 2.1 Perustietoja Siikalatvan kunnasta... 7 2.2 Koulut ja oppilaitokset... 8 2.3 Työssäkäynti... 9 3 HENKILÖLIIKENTEEN NYKYTILANNE... 10 3.1 Velvoitteet... 10 3.2 Kunnan henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet... 10 3.3 Joukkoliikennetarjonta... 11 3.4 Henkilöliikenteen nykytilanteen analyysi... 17 4 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet... 20 4.1 Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tarkoitus... 20 4.2 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso valtakunnan tason linjauksia... 20 4.3 Joukkoliikennelain vaikutus palvelutason määrittelyyn... 23 4.4 Siikalatvan kunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet... 23 5 Kehittämistoimenpiteet... 25 5.1 Liikenteen rahoituksen kohdentaminen... 25 5.2 Linjaston kehittäminen... 25 5.3 Kuljetusten organisointi... 26 5.4 Seuranta... 26 5.5 Markkinointi ja tiedottaminen... 27 5.6 Kehittämispolku... 28 insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 3

1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohtia Joukkoliikenneselvityksen laadinnan lähtökohtana on turvata ihmisen jokapäiväiset liikkumistarpeet sekä järjestää kunnan maksamat kuljetukset kustannustehokkaasti ja käyttäjien näkökulmasta riittävällä palvelutasolla. Suomen joukkoliikennejärjestelmä on murrosvaiheessa. Uusi joukkoliikennelaki ja sen myötä EU:n palvelusopimusasetus tulivat voimaan 3.12.2009. Lakimuutos vaikuttaa mm. joukkoliikenteen suunnittelu ja sopimusjärjestelmään. Suunnitelman tavoitteena on ottaa huomioon tulevan joukkoliikennelain ja EU:n palvelusopimusasetuksen vaatimukset. 1.2 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on Siikalatvan kunnan alueella ajettavan osto ja sopimusliikenteen kehittäminen yhteistyössä liikenteenharjoittajien ja lupaviranomaisten kanssa. Tavoitteena on kehittää liikennepalveluja niin, että käytettävissä olevilla resusseilla pystytään palvelemaan alueen asukkaita mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti ja mahdolliset päällekkäisyydet kuljetuspalveluissa karsiutuvat. Suunnittelutyössä otetaan huomioon aluehallinnon uudistuksen ja uuden joukkoliikennelain vaikutukset. 1.3 Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset 1.3.1 Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Aluehallinnon kehittämis ja uudistamishankkeen (ALKU) myötä valtion aluehallinto muuttui vuoden 2010 alusta. Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on parantaa hallinnon kansalais ja asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Uudistuksessa selkiytetään valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja. Uudistuksen myötä TE keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, lääninhallitukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkautettiin ja niiden tehtävät organisoitiin 1.1.2010 alkaen kahteen uuteen viranomaiseen: Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY) sekä Aluehallintoviranomaiseen (AVI). Liikenteen näkökulmasta uudistuksen tavoitteena on mm. edistää liikennejärjestelmän toimivuutta sekä liikenteen turvallisuutta. Läänihallitusten vastuulla olevat joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvät tehtävät siirtyvät vuoden 2010 alusta Pohjois Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle. 1.3.2 Uusi joukkoliikennelaki Julkista liikennettä säätelevät tietyt EU asetukset. EU:n komissio on heinäkuussa 2005 antanut ehdotuksen uudeksi joukkoliikenteen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (Asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista; palvelusopimusasetus) ja se sisältää sääntöjä julkisen liikenteen palvelujen hankkimisesta. Taustalla on tarve määritellä sääntöjä tilanteeseen, jossa markkinalähtöisesti tuotettujen palvelujen lisäksi halutaan tarjota runsaampia ja laadukkaampia palveluja sekä edullisempia hintoja. Koska palvelusopimusasetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta eikä kansallinen laki saa olla sen kanssa ristiriidassa, entinen henkilöliikennelaki korvattiin joulukuun insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 4

2009 alussa voimaan tulleella joukkoliikennelailla. Joukkoliikennelain voimaantuloon sisältyy kymmenen vuoden siirtymäaika. Joukkoliikennelain keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaamiseen koko maassa sekä joukkoliikenteen käytön lisäämiseen keskeisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä. Joukkoliikennelain myötä joukkoliikenteen palvelutason määrittely tulee lakisääteiseksi. Palvelutason määrittelyssä on otettava huomioon erityisesti kansalaisten tarpeet, rahoitus, ympäristö ja yhteiskunnalliset hyödyt Joukkoliikennelakia sovellettaessa lupaviranomaisen eli ELY:n tai kunnallisen viranomaisen onkin ensimmäiseksi arvioitava markkinaehtoisen joukkoliikennetarjonnan määrän ja laadun riittävyyttä. Mikäli markkinaehtoinen joukkoliikenne ei täytä palvelutason vaatimuksia, voi viranomainen käyttää palvelusopimusasetuksen tarjoamia keinoja tukemaan markkinaehtoisen liikenteen riittävyyttä. Joukkoliikennelain astuessa voimaan voimassa olevat linjaliikenneluvat muutetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi ja ostoliikennesopimukset säilyvät voimassa. Seutu ja kaupunkilippujen säilyttämiseksi toimivaltainen viranomainen sisällyttää siirtymäajan liikennöintisopimuksiin sekä ostoliikennesopimuksiin seutu ja kaupunkilippuja koskevan hintavelvoitteen siltä osin kuin kyse on liikenteestä, joka nykyisin on mukana näissä lippujärjestelmissä. Hintavelvoite tarkoittaa sitä, että toimivaltainen viranomainen määrää näiden lippujen hinnan. Hintavelvoitteen noudattamisesta maksetaan korvaus, jota määritettäessä ja maksettaessa on noudatettava palvelusopimusasetuksen mukaisia periaatteita ja varmistettava, että velvoitteen noudattamisesta ei makseta liiallisia korvauksia. Lippujärjestelmien hallinnointiin liittyvien muutosten takia ELY:t tekevät kuntien kanssa keväällä 2010 yhteistyösopimukset. Ennen joukkoliikennelain voimaantuloa lupaviranomaiset tekivät liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimukset, jotka ovat voimassa pääsääntöisesti taustalla olevan linjaliikenneluvan voimassaoloajan. Liikenteenharjoittajan halutessa sopimuksen voimassaoloaikaa voidaan kuitenkin jatkaa kesäkuuhun 2014 saakka myös siinä tapauksessa, että linjaliikenneluvan voimassaoloaika päättyy ennen sitä. Liikenteenharjoittaja voi kuitenkin esittää sopimusaikana muutoksia liikenteen aikatauluihin ja reitteihin tai esittää vuorojen lakkauttamista. Siirtymäajan liikennöintisopimuksen puitteissa ei kuitenkaan voida lisätä vuoroja, mutta vuoroja voidaan vähäisessä määrin korvata toisilla vuoroilla. Palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki vaikuttavat myös lippujen hinnanalentamiseen liittyviin korvausmenettelyihin ja tuen määrään, koska nykyisten lippusopimusten korvausperiaatteet eivät ole palvelusopimusasetuksen mukaisia. Yhtenä joukkoliikennelain tavoitteena on kuitenkin taata entisten kaltaisten lipputuotteiden jatkuvuus. Uuden korvausmallin vaihtoehdot ovat tätä suunnitelmaa laadittaessa valmisteltavina liikenne ja viestintäministeriössä. Uusi lipputuen korvausmalli tulee poikkeamaan entisestä siinä, että jatkossa tukea maksetaan vain liikennöitsijöiden todellisia kustannuksia vastaavasti eli ylikompensaatiota ei makseta. Ennen 3.12.2009 tehdyt kuntien ja liikenteenharjoittajien väliset lippusopimukset liitetään siirtymäajan sopimuksiin. Alustavien tietojen mukaan lipputukea maksetaan nykyisten sopimusten mukaisesti 31.12.2010 saakka ja uuden mallin mukaisesta korvauksesta on sovittava 31.8.2010 mennessä. Alustavien tietojen mukaan liikennöitsijällä on oikeus purkaa siirtymäajan liikennöintisopimus päättymään 31.12.2010, mikäli 31.8.2010 mennessä ei ole sovittu 1.1.2011 alkaen myytävien seutu, kaupunki ja työmatkalippujen hinnoista ja niitä koskevista korvausperusteista. Pitkien siirtymäaikojen vuoksi merkittävimmät joukkoliikenteen järjestämistä koskevat muutokset eivät koske tämän suunnitelman aikajännettä. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 5

Joukkoliikennelaissa säädetään lupaviranomaisen velvollisuus määritellä joukkoliikenteen palvelutaso. Ennen lain voimaantuloa määritellyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Muussa tapauksessa palvelutasotavoitteet on määriteltävä vuoden 2011 loppuun mennessä. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 6

2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA 2.1 Perustietoja Siikalatvan kunnasta Siikalatvan kunta syntyi 1.1.2009 lakanneiden Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kuntien tilalle. Siikalatvan kunnan keskustaajamana toimii Pulkkila. Valtakunnan pääväylä, valtatie 4, kulkee kunnan lävitse noin 60 kilometrin matkalla. Toinen merkittäviä kunnan alueella kulkeva tieyhteys on Raahesta Vihannin, Pulkkilan, Piippolan, Pyhännän ja Vieremän kautta Iisalmeen kulkeva kantatie 88. Myös valtatie 28 kulkee lyhyen matka Siikalavan kunnan alueen eteläosassa. Kuvassa 1 on esitetty suunnittelualueen päätieverkko. Kuva 1. Suunnittelualueen päätieverkko Siikalatvan kunnassa asui 31.12.2009 yhteensä noin 6298 asukasta. Asukkaista noin 1570 asui entisen Pulkkilan, noin 1340 entisen Piippolan, noin 2050 entisen Rantsilan ja noin entisen 1575 Kestilän kunnan alueella. Siikalatvan kunnan kokonaispinta ala on noin 2230 km 2, josta noin 60 km 2 on vesistöä. Asukastiheys on noin 3 henkilöä/km 2. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 7

2.2 Koulut ja oppilaitokset Joukkoliikenteen aktiivisimpia käyttäjiä maaseutumaisessa liikenteessä ovat koululaiset. Suunnittelualueella on yhteensä viisi koulua (Alamäkelä, Aleksanteri, Hovi, Mankila, Pentti Haanpää) joissa annetaan perusopetusta luokille 1 6. Osassa näistä kouluista (Aleksanteri, Mankila, Hovi) toimii myös esiopetusryhmiä. Muita esiopetuspaikkoja ovat Päiväkoti Humina, Vaarintalon päiväkoti ja Pulkkilan esiopetus. Kouluja, joissa annetaan perusopetusta luokille 1 9, on alueella yksi (Kestilän peruskoulu). Lisäksi alueella on kaksi koulua (Gananderi, Ylämäkelä), jossa opetetaan perusopetuksen ylimpiä luokkia eli luokkia 7 9. Siikalatvan kunnan lukio sijaitsee Pulkkilassa. Siikalatvan kunnasta käy oppilaita myös Haapaveden, Vaalan, Ruukin lukioissa sekä Haapaveden ja Oulun ammattioppilaitoksessa. Piippolan käsi ja taideteollisuusopistossa opiskelee yhteensä noin 50 opiskelijaa Siikalatvasta ja lähikunnista. Koulut ja oppilaitokset on esitetty kuvassa 2. Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto Kuva 2. Siikalatvan koulut ja oppilaitokset insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 8

2.3 Työssäkäynti Työmatkoista muodostuu määränsä, ajoittumisensa ja säännöllisyytensä ansiosta joukkoliikenteelle otollisia liikennevirtoja. Väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kuitenkin vähenee jonkin verran lähivuosina. Tämä heijastuu myös joukkoliikenteen kysyntään vaikkakin alueen joukkoliikenteen aktiivisempia käyttäjiä ovatkin koululaiset. Taulukko 1. Pendelöinti Siikalatvan kunnassa vuonna 2005 työpaikan alue Kestilä Piippola Pulkkila Rantsila asuinalue Kestilä 434 6 21 2 Piippola 3 330 45 2 Pulkkila 6 19 493 7 Rantsila 3 3 9 551 Taulukko 2. Pendelöinti lähikuntiin vuonna 2007 Siikalatva Haapavesi 81 Kempele 20 Kärsämäki 20 Liminka 11 Lumijoki 1 Oulainen 15 Oulu 141 Oulunsalo 5 Pyhäntä 108 Raahe 36 Siikajoki 24 Siikalatva 1835 Tyrnävä 15 insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 9

3 HENKILÖLIIKENTEEN NYKYTILANNE 3.1 Velvoitteet Joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan kunnat voivat toimia yhteistyössä toistensa kanssa. Kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluita myös toisen kunnan alueelle. Lisäksi laissa on määritelty oikeus sopia seutu ja kuntalippujen hinnoista. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvoitetta osallistua avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen. Varsinaisia henkilöliikennettä koskevia järjestämisvelvoitteita kunnille annetaan erityislainsäädännössä, kuten perusopetuslaissa, kehitysvammalaissa, vammaispalvelulaissa, sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja sairaankuljetusasetuksessa. 3.2 Kunnan henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus, jos perusopetusta, lisäopetusta tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan iän tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Tällöin oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oikeus koulun valintaan on laajentunut. Oppilaalla on oikeus pyrkiä muuhunkin kuin kunnan hänelle osoittamaan perusopetuksen kouluun. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään koulukuljetusta toissijaisille hakijoille, mutta voi halutessaan järjestää maksuttoman koulukuljetuksen. Perusopetuslain mukaisesti oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Siikalatvan koulutuslautakunta on päättänyt, että lukuvuoden 2009 2010 alaluokkien (1. 3. lk.) ja esiopetuksen oppilaiden kuljetus järjestetään, jos matkan pituus on vähintään kolme (3) kilometriä. Lisäksi lautakunta on päättänyt: jos alle 3 km matkalle myönnetään kuljetus ilman lääkärinlausuntoa, peritään huoltajalta kuljetuksesta omavastuu, joka on yksi (1) euro yhdestä kuljetuskerrasta/pv ja kaksi (2) euroa/pv, jos oppilas on koulukuljetuksessa sekä aamu että iltapäivällä. Omavastuu on perhekohtainen. Kuntien sosiaali ja terveystoimen laskennallista valtionapua saavat kuljetukset ovat hyvin monimuotoinen joukko erilaisia vanhusten ja vammaisten kuljetuksia. Lakiin sidottuja kuntien yksin maksamia kuljetuksia ovat mm. päivähoidon kuljetukset. Näiden lisäksi kunnat hoitavat erilaisia kotipalvelun yms. kuljetuksia sekä merkittävän määrän ateriakuljetuksia. Kehitysvammalaissa säädetään kehitysvammaisten henkilöiden erityishuoltoon liittyvistä kuljetuksista. Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset ovat kuljetettavalle maksuttomia ja niihin on erityishuoltoa saavalla henkilöllä subjektiivinen oikeus. Erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Niiden käyttö rajoittuu siis erityishuollon toimintayksiköihin suuntautuviin kuljetuksiin. Erityishuoltoon liittyvien kuljetusten lisäksi kehitysvammaiselle voidaan järjestään muita kuljetuspalveluja esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 10

saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoimista suoriutumista edesauttava palvelumuoto. Kuljetuspalveluja järjestetään työssäkäynnin ja opiskelun tarpeisiin sekä vähintään 18 yhdensuuntaista virkistys ja asiointimatkaa kuukaudessa. Sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuina tukipalveluina voidaan sosiaalihuoltoasetuksen mukaisesti järjestää harkinnanvaraisia kuljetus ja saattajapalveluja, koska varsinaisten joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. 3.3 Joukkoliikennetarjonta 3.3.1 Siirtymäajan liikennöintisopimukset (ent. linjaliikenne) Siirtymäajan liikennöintisopimusten tarkastelu vastaa tammikuun 2010 tilannetta. Tuolloin siirtymä ajan liikennöintisopimuksia oli yhteensä 11 yrittäjällä, joilla oli yhteensä 21 sopimusta Siikalatvan kunnan alueella ajettavaan liikenteeseen. Sopimuksiin sisältyi noin 70 vuoroa. Pääosa sopimuksista (14 kappaletta, 65 70 %) on pikavuoroliikennettä, jota ajetaan yhteysväleillä: Helsinki Rovaniemi, Oulu Pyhäsalmi, Oulu Savonlinna, Kajaani Oulu, Helsinki Oulu, Jyväskylä Oulu. Pikavuoroliikenne liikennöi pääväylillä (valtatie 4 ja kantatie 88). Loppuosa sopimusliikenteestä palvelee lähinnä koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita usean kunnan alueella. Nykyistä liikennetarjontaa on tarkemmin esitetty kuvissa 3 6 sekä tämän raportin kappaleessa 5. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. 3.3.2 ELY:n ostoliikenne ELY:n ostoliikenteen tarkastelu vastaa talven 2009 2010 tilannetta. Tuolloin ostosopimuksia oli neljällä yrittäjällä, joilla oli yhteensä 9 ostoliikennesopimusta Siikalatvan kunnan alueella ajettavaan liikenteeseen. Ostoliikennesopimuksiin sisältyi noin 20 vuoroa. Ostoliikenne palvelee lähinnä kuntakeskusten välistä koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita mutta mukana on myös muutamia viikonlopun ja kesäajan yhteyksiä. Entisen Kestilän kunnan alueella ajetaan myös kunnan sisäisiä koulukuljetuksia. Pohjois Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksella on vuositasolla Siikalatvan kunnan alueella ajettavia ja voimassa olevia ostoliikennesopimuksia yhteensä noin 0,22 milj. euron arvosta. Summassa ovat mukana kaikki ELY:n ostamat vuorot, joita ajetaan Siikalatvan kunnan alueella tai sen läpi. Summaa ei ole jyvitetty pelkästään Siikalatvan kunnalle, minkä takia ostoliikenteen kustannukset ovat todellisuudessa pienemmät. Taulukossa 1 on kuvattu tämänhetkiset ostoliikennesopimuskohteet. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 11

Taulukko 1. Pohjois Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen voimassa olevat ostoliikennesopimukset Ostosopimus numero Voimassaoloaika Reitti Ajopäivät Lähtö Perillä Max kuorma Linjan pituus (km) 7627 31.5.2011 Pulkkila Jylhänranta Sipola Vorna Pulkkila koulup 15:00 15:45 8 36 Pyhäntä Piippola M P + 6:25 6:50 3 22 6286 Pyhäntä Piippola M P + 16:30 16:55 4 22 31.5.2011 Piippola Pyhäntä M P + 7:00 7:25 3 22 Piippola Pyhäntä M P + 17:00 17:25 4 22 7626 Kestilä Vorna Kestilä koulup 7:55 8:50 29 48 31.5.2011 Kestilä Vorna Kestilä koulup 15:05 15:55 20 48 Kestilä Nevala Kotila Kestilä koulup 7:40 8:50 17 63 Kestilä Nevala Kotila Kestilä koulup 15:05 16:15 9 63 7625 31.5.2011 Kestilä Ahonperä Nevala Kotila Kestilä koulup 13:05 14:15 10 63 Kestilä Pulkkila Piippola Haapavesi M P + 9:00 10:20 4 82 Haapavesi Piippola Pulkkila Kestilä M P + 11:35 12:55 7 82 7003 Muhos Kestilä koulup 15:05 16:30 14 100 31.5.2013 Kestilä Muhos koulup 6:10 7:50 20 100 Rantsila Haapavesi koulup 6:50 7:50 13 58 7611 31.5.2011 Haapavesi Rantsila koulup M To 16:05 17:05 6 58 Haapavesi Rantsila koulup P 14:05 15:05 5 58 7608 7015 7634 Raahe Kajaani SS 15:50 19:00 16 199 31.5.2011 Kajaani Raahe SS 20:05 23:15 14 199 Haapajärvi Haapavesi Oulu L 7:05 10:15 11 198 31.5.2013 Oulu Haapajärvi L 15:15 18:30 21 198 Haapavesi Oulu M P +++ 5:35 7:50 5 135 31.5.2011 Oulu Haapavesi M P +++ 16:45 19:00 6 135 3.3.3 Kunnan ostoliikenne Siikalatvan kunta ostaa kaikille avointa joukkoliikennettä pääosin koululaisten tarpeisiin sekä sisäistä asiointiliikennettä. Kestilän osalta Kustannukset avoimen joukkoliikenteen osalta ovat noin 48 000 euroa/vuosi, sisäisen liikenteen osalta noin 52 000 euroa/vuosi ja asiointiliikenteen osalta ovat noin 4400 euroa/vuosi. Lisäksi perusopetuksen matkaliput ovat noin 61 000 euroa/vuosi ja opetustoimen taksikuljetukset noin 8300 euroa/vuosi. Pulkkilan osalta kokonaiskustannukset kolmen vuoden sopimuksesta ovat yhteensä 326 000 euroa, josta koulun osuus on 274500 euroa, asiointiliikenteen osuus 32 800 euroa ja sosiaalitoimen kuljetusten osuus 18700 euroa. Vuosittainen kustannus edellä mainittujen liikenteiden osalta on näin ollen noin 108 670 euroa. Rantsilassa kustannuksia koulu ja asiointiliikenteen osalta ei ole eritelty vaan kaikki kuljetukset kuuluvat ns. kokonaispakettiin, jonka arvo on yhteensä vuodessa noin 167 000 euroa+alv. ja lisäkilometrit 1,25 /km Piippolan asiointiliikenteen kustannukset ovat noin 3300 euroa/vuosi. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 12

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUKSET / VANHUSPALVELUT Kestilässä on vanhan Kestilän kunnan aikainen sopimus asiointiliikenteestä. Osalle asiakkaista on tehty ns. itse tilattavan taksin kuljetuspäätös, koska eivät pysty käyttämään ko. asiointiliikennettä (toimintakyky, yms. rajoitteet). Palvelun piirissä yhteensä 4 asiakasta Piippolassa ei ole vanhuspalvelun kautta kuljetustukea hakeneita/saaneita. Pulkkilassa on Liikennöitsijä Tahvolan kanssa voimassa oleva sopimus (sopimus päättyy 3.6.2010). Tehty pääosin asiointiliikenteeseen päätöksiä ja pari ns. Itsetilattavan taksin kuljetuspäätöstä (toimintakyky, yms.rajoitteet). Rantsilassa myönnetään kuljetustukea heille, jotka eivät voi käyttää esim. koulukuljetuksia. Myöntämisperusteet olleet jo vuodesta 2005 Haapaveden kanssa samat. Ko. perusteet ovat yhtenäistetty koko Siikalatvalle vuodelle 2009, joskin osin noudatetaan kyläkohtaisia sopimuksia. Vanhuspalveluissa järjestetään ryhmäkuljetuksia ns. palvelupäivään (Rantsila, Kestilä). Palvelupäivä toimii esim. Rantsilassa 3 x viikossa ja sinne hakee tilataksi asiakkaat kotoa ja vie takaisin päivän päätteeksi (haku n, klo. 8.30 9 ja paluu n. klo 14). insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 13

3.3.4 Avoimen joukkoliikenteen tarjonta Kuva 3. Linja autoliikenteen tarjonta talviarkipäivänä Siikalatvan kunnan alueella (molemmat suunnat yhteensä). Lähde:matkahuolto.fi insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 14

Kuva 4. Linja autoliikenteen tarjonta kesäarkipäivänä Siikalatvan kunnan alueella (molemmat suunnat yhteensä).lähde:matkahuolto.fi insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 15

Kuva 5. Linja autoliikenteen tarjonta lauantaisin Siikalatvan kunnan alueella (molemmat suunnat yhteensä).lähde:matkahuolto.fi insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 16

Kuva 6. Linja autoliikenteen tarjonta sunnuntaisin Siikalatvan kunnan alueella (molemmat suunnat yhteensä).lähde: matkahuolto.fi 3.4 Henkilöliikenteen nykytilanteen analyysi Joukkoliikenteen palvelutaso on kokonaisuutena Siikalatvan kunnan asukastiheyteen ja asukasmäärään nähden hyvä. Kuntaliitoksen myötä kunnan eri osissa joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutaso on kuitenkin hyvin erilaisella tasolla. Pulkkilan ja Rantsilan liikennetarjonta on asukasmäärän nähden todella hyvää. Tarjonnan määrään vaikuttaa valtatie 4, jota hyödyntää suurin osa kaukoliikenteen vuoroista. Myös Piippola Pulkkila välillä tarjonta on kohtuullista. Piippolan ja Pulkkila väistä tieosuutta käyttävät kaukoliikenteen vuorot, jotka liikennöivät Iisalmen ja Oulun sekä Oulun ja Kuopion välillä. Joukkoliikenteen palvelutaso etenkin entisen Kestilän kunnan alueella on vaatimaton. Väestötiheys vaikuttaa eri liikkumismuotojen (henkilöauto, joukkoliikenne, kevyt liikenne) kulkutapajakaumaan. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä suurempi väestöntiheys on, sitä vähäisempää on henkilöauton käyttö. Suuremmalla väestöntiheydellä joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palvelutaso on hyvää. Pienellä väestöntiheydellä kävelymatkat pysäkeille ovat pitkiä eikä kunnollista joukkoliikennetarjontaa ole. Usein matkat vaativat henkilöauton käyttöä. Siikalatvan kunnassa insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 17

asukastiheys on vain noin 3 asukasta / km 2. Tällä asukastiheydellä ei voida ylläpitää kovin laajaa ja kattavaa joukkoliikenteen verkkoa. Alueen linja autoliikenteen kannattavuus on heikentynyt, koska muun muassa koululaisikäluokkien pienentyminen on vähentänyt matkustajamääriä, polttoaine on kallistunut ja yksityisautoilun verotus keventynyt. Tämä kehitys on lisännyt hakemuksia aikaisemmin linjaliikenneluvilla toimivien vuorojen liikennöintivelvoitteen lakkauttamiseksi. Samalla kun paineet entisten lupavuorojen muuttamisesta ostoliikenteiksi lisäävät tarvetta ostoihin, ovat määrärahat pysyneet samalla tasolla, eikä trendi näyttäisi muuttuvan lähitulevaisuudessa ainakaan parempaan suuntaan. Ongelmallisinta tilanteessa on liikenteiden lakkauttamispaineiden kohdistuminen voimakkaimmin yhteysväleille, joilla tarjonta on niukinta. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen hankintaa ohjaavaksi mittariksi on yhtenä ratkaisuna esitetty, että ELY:t eivät ostaisi säännöllistä liikennettä, jonka keskikuorma jää alle yhden matkustajan ajettua linjakilometriä kohden koko vuoroparia tarkasteltaessa. Alueilla, joilla peruspalvelutasoista joukkoliikennettä ei edellytetä ja säännöllinen ostoliikenne lakkautetaan, voidaan palvelu järjestää esimerkiksi kutsujoukkoliikenteen avulla. Kutsuohjattu kaikille avoin joukkoliikenne palvelisi paremmin myös ikääntynyttä väestöä. Runkoliikenteen verkkoa pystytään tuskin tulevaisuudessa haja asutusalueella säilyttämään yhtä kattavana kuin nykyisin. Rahoituksen lisääminen olisi yksinkertainen keino turvata palvelut. Realistinen lähtökohta on kuitenkin se, että merkittävää lisärahoitusta palveluiden turvaamiseen ei ole luvassa. Uhkakuvana on runkoliikenteen verkon harveneminen ja yhteiskunnan rahoituksen väheneminen jolloin kuntien kuljetuskustannukset nousevat etenkin sosiaalipuolella olennaisesti. Runkoliikenteen verkon harvenemista voidaan hidastaa tehostamalla runkoliikenteen käyttöä alueen henkilökuljetusten hoidossa ohjaamalla kaikki mahdolliset kuljetukset määrätietoiseesi olemassa olevaan liikenteeseen. Koululaisten määrän väheneminen haja asutusalueilla tulee heikentämään liikenteen kannattavuutta myös jatkossa. Tämä merkitsee heikoimmilla alueilla joko joukkoliikenteen palvelutason laskua tai yhteiskunnan rahoituksen lisäämistarvetta, jos nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso halutaan säilyttää. Taksiverkko on toistaiseksi varsin kattava myös haja asutusalueella. Vain osan vuotta palvelevat yhteydet ovat yksi suuri este joukkoliikenteen säännölliseen käyttöön siirtymiselle. Toinen selittävä tekijä voi olla henkilöautotiheydessä, joka on Siikalatvan kunnassa noin 537 autoa / 1000 asukasta. Tämä on huomattavasti koko valtakunnan (520 autoa/1000 asukasta) tai Pohjois Pohjanmaan maakunnan (500 autoa/1000 asukasta)henkilöautotiheyttä korkeampi. Koulujen alkamisajat tulisi porrastaa kunnassa siten, että linjaliikennevuorojen hyödyntäminen oppilaskuljetuksissa on mahdollista toteuttaa tehokkaasti. Koulujen alkamisaikojen porrastaminen ja oppilaskuljetusten määrätietoinen ohjaaminen linjaliikennevuoroihin on tärkein toimenpide, jolla nykyinen liikennetarjonta voidaan säilyttää. Ongelmaksi muodostuu liikennetarjonnan todennäköisesti vähentyessä muun muassa lukion ja ammattiopiston opiskelijoiden kulkeminen. Näiden oppilaiden kuljetusten järjestämiseen ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavia vaatimuksia kuntien kuljetuspalveluille. Voimakkaimmin kasvava väestönryhmä ovat seuraavien kymmenien vuosien aikana yli 75 vuotiaat. Heidän osuutensa väestöstä ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneen väestön osuuden kasvaessa tarve erilaisille yhteiskunnan korvaamille erityispalveluille kasvaa väistämättä. Ikärakenteen muutos aiheuttaa lisääntyvää tarvetta niin vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain kuin insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 18

sairasvakuutuslainkin mukaan korvattaville matkoille. Samalla työikäisen väestön vähentyminen laskee kuntien ja valtion verotuloja. Siikalatvan kunnan alueella ajettavan joukkoliikenteen tarjonnalla voidaan ajatella tulevaisuudessa olevan kolme erilaista kehityspolkua: a)tarjontaa lisätään rahoituksella, b) tarjonta pidetään tarvetta vastaavalla tasolla suunnittelun ja tehostetun yhteistyön keinoin tai c) jatketaan nykyistä kehityssuuntaa, joka johtaa tarjonnan ja kysynnän vähenemiseen. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 19

4 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 4.1 Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tarkoitus Määrittelemällä joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet sovitaan se tahtotila, mihin kunnan liikennettä halutaan kehittää. Tavoitteena on, että palvelutasotavoitteiden mukainen liikennetarjonta vastaisi tarvetta ja edistäisi joukkoliikenteen käyttöä. Tavoitteiden mukaisten yhteyksien tulisi ensisijaisesti toteutua ilman yhteiskunnan taloudellista tukea itsekannattavina. Tarkoitus on, että jatkossa myös liikenteen ostot kohdistetaan ensisijaisesti palvelutasotavoitteiden mukaista tarjontaa toteuttaviin vuoroihin. Palvelutasotavoitteiden määrittelyllä pyritään varmistamaan asukkaiden tasapuolinen kohtelu. Lähtökohtaisesti samantapaisilla alueilla tulisi olla samantapainen joukkoliikenteen palvelutaso. Haja asutusalueilla sallitaan heikompi palvelutaso kuin taajamissa. Kuntien kuljetuskustannukset kasvavat jatkuvasti. Yleisenä pyrkimyksenä onkin kehittää liikennepalveluja entistä tehokkaammiksi siten, että kaikkia kuljetuksia ja liikkumistarpeita katsotaan kokonaisuutena ja pyritään käyttämään hyödyksi kuljetusten yhdistelymahdollisuudet. Pitkäjänteistä kehittämistä varten on tärkeää lisätä kuntien eri sektoreiden ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä kuljetusten ja liikennepalvelujen suunnittelussa. Rahoitusta kannattaa kohdentaa entistä enemmän yhteistyössä kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen ja yhteisesti suunniteltuihin ostoliikennepalveluihin sektorien omien kuljetuspalveluostojen sijasta. Suunnittelutyön lähtökohtana on liikenne ja viestintäministeriön määrittelemä julkisen liikenteen perustapalvelutaso. 4.2 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso valtakunnan tason linjauksia Liikenne ja viestintäministeriö on määritellyt julkisen liikenteen peruspalvelutason. Peruspalvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Määritelty julkisen liikenteen peruspalvelutaso ohjaa mm. ELY:n liikenteen hankintaa. ELY:n liikenteen hankintojen painopiste on alueellisen liikenneverkon turvaamisessa. Kuntien vastuulla on kuntien sisäisen liikenteen järjestäminen. Julkisen liikenteen peruspalvelutason tavoitteena on, että alueellinen liikenneverkko tyydyttää - kuntien välisten opiskelumatkojen tarpeen - kuntien välisen työssäkäynnin tarpeen - pitkämatkaisen (keskuskaupunkeihin suuntautuvien) asiointiyhteyksien tarpeet - yhteydet kaukoliikenteeseen - runkoliikenne toimii runkona pitkämatkaisissa Kelan kuljetuksissa Kuntien sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. Joukkoliikennepalveluiden ostaminen tulee sitoa käyttäjämääriin. Heikommin kuormitetut vuorot voidaan järjestää kutsujoukkoliikenteenä tarpeen mukaan. Tavoitteena on suunnitella ja ostaa joukkoliikennevuoroja, jotka joko kuormittuvat tasaisesti koko matkalta tai keräävät ison määrän matkustajia joltain lyhyeltä jaksolta. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 20

Matkustajia motivoidaan käyttämään joukkoliikennepalveluita, eli sidotaan palvelun tarjoaminen käyttäjämääriin ja tiedotetaan siitä asukkaille. Esimerkiksi kylille tarjottavassa asiointi ja palveluliikenteessä tulee kyläläisiä jo lähtökohtaisesti informoida, että palvelu hankitaan niin kauan kuin sillä on riittävä määrä käyttäjiä. Esimerkiksi kutsupohjaisessa asiointiyhteyksissä minimikuormatavoite voi olla 2 3 matkustajaa. Alueellinen (seudullinen) liikenneverkko mitä peruspalvelutaso on? Seuraavissa kappaleissa esitetyt kellonajat ovat ohjeellisia. Yhteyksien tarve määritellään aina paikallisten erityistarpeiden mukaan. Opiskeluyhteydet Jos kunnassa ei ole lukiota ja/tai muuta toisen asteen oppilaitosta, järjestetään julkisen liikenteen yhteys lähikunnan oppilaitokseen. Lisäksi muihin alueellisesti merkittäviin oppilaitoksiin järjestetään kouluvuoden aikana opiskelijoita palvelevia yhteyksiä. Kouluvuoden aikana järjestetään alueen kuntakeskuksista keskuskaupunkiin suuntautuvia työssäkäyntiyhteyksiä täydentäen opiskelijoita palvelevat yhteydet tärkeimpiin oppilaitoksiin. Menoyhteys järjestetään aamulla kello 8:ksi tai 9:ksi ja paluuyhteys joko klo 14 tai 15. Työssäkäyntiyhteydet Julkisen liikenteen peruspalvelutason mukainen vähimmäistavoite on järjestää ympäri vuoden arkipäivisin vähintään yksi edestakainen työssäkäyntiyhteys, joka on perillä aamulla ennen klo 8 (tai klo 7) ja paluuyhteys, joka lähtee klo 16 17 (tai 15 17) välillä. Vähimmäistavoite koskee niitä kuntia, joiden välillä on yli sata pendelöijää ja joiden kuntakeskusten välinen matka kestää julkisessa liikenteessä alle tunnin. Työssäkäyntiyhteyksissä otetaan huomioon mahdollisista paikkakuntakohtaisista eroista johtuvat erityispiirteet työssäkäyntiajoissa. Kuntaparin välisten pendelöijien lukumäärän ja kysynnän kasvaessa parannetaan työssäkäyntiyhteyksien tarjontaa niin, että tarjolla on useita yhteyksiä sekä aamulla että iltapäivällä. Kaupunkiseuduilla naapurikunnista keskuskaupunkiin julkisilla liikenteellä tulevia työssäkävijöitä palvellaan suorilla, tärkeimpiin työpaikkoihin jatkavilla yhteyksillä kysynnän mukaan. Pitkämatkaiset (keskuskaupunkeihin suuntautuvat) asiointiyhteydet Arkisin järjestetään kuntakeskuksista keskuskaupunkiin asiointiyhteys päivittäin. Perilläoloaika on 1 4 tuntia. Yhteydet kaukoliikenteeseen Jokaisesta kuntakeskuksesta on mahdollisuus saavuttaa julkisella liikenteellä pitempimatkainen yhteys (kaukoliikenteen bussivuoro, juna tai lentoyhteys) arkipäivisin ja lisäksi viikonloppuisin vähintään perjantai iltaisin ja sunnuntai iltaisin tai maanantaiaamuisin. Liityntäyhteydet järjestetään matkapalvelukeskuksen välittämänä kutsujoukkoliikenteenä silloin kun käyttäjämäärät eivät riitä säännöllisillä aikatauluilla ja reiteillä liikennöitävien liityntäyhteyksien järjestämiseen. Kelan korvaamat pitkät matkat Alueellinen liikenneverkko muodostaa rungon pitkämatkaisille Kelan kuljetuksille. Alueellisen liikenneverkon säilymisen varmistamiseksi yhdistellään mahdollisimman tehokkaasti matkoja runkoliikenteellä hoidettavaksi. Kelan maksamien kuljetusten yhdistely runkoliikenteeseen vaatii insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 21

matkapalvelukeskusten verkon kehittämistä sekä riittäviä, pitkämatkaisia runkoliikenteen palveluita täydennettynä syöttöliikenteellä. Runkoliikenteen hyödynnettävyyttä Kelan korvaamissa kuljetuksissa parannetaan viemällä tärkeimmät kunnista keskuskaupunkeihin tulevat, Kelan matkojen matkaketjun runko osan muodostavat vuorot suoraan perille kohteeseen, kuten keskus tai aluesairaaloihin tai kuntoutuslaitoksiin. Runkoliikenteen esteettömyyttä kehitetään asettamalla tarjouskilpailuissa kalustovaatimuksia. Vaihtojen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan niin, että liikennevälineestä toiseen vaihdettaessa vaihto tapahtuu suoraan ovelta ovelle, eikä matkustajan tarvitse jäädä vaihtotilanteessa yksin. Kunnan sisäisen liikenteen verkko mitä peruspalvelutaso on? Sisäisessä liikenteessä tavoitteena on, että kaikilla, myös autottomilla kuntalaisilla on mahdollisuus asioida kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa 1 2 kertaa viikossa. Asiointimatkan peruspalvelutaso tarkoittaa sitä, että kuntalainen voi tehdä tarvittavan asiointimatkan jollakin kulkumuodolla niin, että perilläoloaika asiointikohteessa tapahtuu liikkeiden aukioloaikaan ja on kohtuullinen (noin 2 4 h). Kuntien sisäisiä palveluja tulee kehittää myös runkoreittien ulkopuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluliikenteen lisäämistä ja niiden kutsuominaisuuksien parantamista sekä kutsuohjattuja asiointitaksipalveluja siellä, missä palveluliikenteelle ei katsota saatavan riittävästi käyttäjiä. Kunnat asettavat tarjoamilleen kutsuohjatuille asiointipalveluille vähimmäiskäyttäjärajan. Kunnan sisäisessä liikenteessä työmatkat voi tehdä julkisella liikenteellä runkoreittien varsilta silloin, kun ko. välillä on pidempi kuntakeskusten välistä työssäkäyntiä palveleva työmatkayhteys. Muuten kuntien sisäinen työssäkäynti tapahtuu henkilöautolla tai kevyttä liikennettä käyttäen. Poikkeuksena tästä tarkastellaan pinta alaltaan suuria kuntia, joissa on merkittäviä työpaikkoja tai useita taajamia. Koulukuljetukset hoidetaan vähintään lain määrittämällä minimitasolla. Koulukuljetusten järjestämisessä hyödynnetään kuntien välistä runkoliikennettä, kuntien ostamaa, kaikille avointa joukkoliikennettä sekä palveluliikenteitä. Koulukuljetukset hoidetaan ensisijaisesti kaikille avoimena joukkoliikenteenä linja autoilla, pikkubusseilla tai tilatakseilla. Erityisesti alueilla, joilla ei ole muita julkisen liikenteen palveluja, avataan tilausliikenteenä hoidetut koulukuljetukset myös muille matkustajille (varaamalla myös heitä varten muutama istumapaikka). Palveluliikenteillä tulee olemaan yhä suurempi merkitys kuntien sisäisten liikenteen hoidossa. Palveluliikenteitä kehitetään yhä paremmin myös sosiaalitoimen kuljetuksia palveleviksi ja kunnat tehostavat sosiaalitoimen kuljetusten ohjaamista soveltuvin osin palveluliikenteeseen. Kuntien sisäisiä liityntäyhteyksiä kehitetään sovittamalla kunnan sisäisen liikenteen ja pitempimatkaisen liikenteen aikatauluja yhteen ja tiedottamalla jatkoyhteyksistä. Liityntäyhteyksiä kehitetään esteettöminä. Kelan kuljetuksia yhdistellään soveltuvin osin muuhun joukkoliikenteeseen myös kuntien sisäisessä liikenteessä. Kelan kuljetusten ketjuttaminen runkoliikenteeseen mahdollistetaan esteettömien, kuntien sisäisten syöttöyhteyksien avulla. Kuntien palveluliikenteitä kehitettäessä otetaan huomioon liikenteen soveltuvuus myös Kelan kuljetusten hoitoon. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 22

4.3 Joukkoliikennelain vaikutus palvelutason määrittelyyn Joukkoliikennelain laatimisen yhteydessä on linjattu, että peruspalvelutasoa parempi palvelutaso tulisi tarjota yli 50 000 asukkaan kaupunkiseuduilla keskuskaupunkiin suuntautuvassa liikenteessä, mikäli työssäkäynnistä yli kymmenen prosenttia suuntautuu keskuskaupunkiin. Tarkoituksena on houkutella joukkoliikenteeseen uusia matkustajia ja sitä kautta kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto osuutta. Joukkoliikenteen kulkumuoto osuuden kasvattamisen perusteina ovat mm. myönteiset ympäristövaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja kaupunkien ilmanlaatuun liittyen. Joukkoliikennelain mukaan liikenteenharjoittajilla on velvollisuus liike ja ammattisalaisuuden estämättä luovuttaa toimivaltaisille viranomaisille niiden toimivaltaan kuuluvan liikenteen tarjontaa ja toteutunutta kysyntää koskevia tietoja mm. palvelutason määrittelyä ja liikenteen suunnittelua varten. Tämä pykälä tulee jatkossa antamaan viranomaisille aikaisempaa paremmat edellytykset yksityiskohtaiseen joukkoliikenteen suunnitteluun. Joukkoliikennepalveluita hankittaessa tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on toimivaltaisen viranomaisen kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi tarjotun palvelun laatua, kaluston laatua, esteettömyyttä, palvelun integrointia, hintaa, tarjonnan määrää, matkustajahintoja, ympäristöystävällisyyttä sekä ympäristövaatimusten täyttymistä. Vertailuperusteet voidaan jatkossa liittää palvelutason määrittelyyn. 4.4 Siikalatvan kunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Kunnan sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. Kunnan sisäisen liikenteen palvelutaso määräytyy tällä hetkellä pitkälti olemassa olevan joukkoliikennetarjonnan (ELY:n ostoliikenne, sopimusliikenne) mukaan. Kunta on lisäksi täydentänyt sisäisen liikenteen verkkoa tarpeellisin osin järjestämällä koulu, asiointi ja palveluliikennettä. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 23

SIIKALTVAN KUNNAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Työmatkat Kunnan sisäisessä liikenteessä työmatkat voi tehdä julkisella liikenteellä runkoreittien varsilta silloin, kun ko. välillä on pidempi kuntakeskusten välistä liikennettä palveleva yhteys. Kunnan sisäisen liikenteen osalta ei aseteta muita tavoitteita työmatkayhteyksille, koska pendelöintimäärät ovat varsin vähäisiä. Kuntarajat ylittävässä työmatkaliikenteessä pyritään tarjoamaan julkisen liikenteen peruspalvelutason mukainen tarjonta. Vähimmäistavoite on järjestää ympäri vuoden arkipäivisin vähintään yksi edestakainen työssäkäyntiyhteys, joka on perillä aamulla ennen klo 8 (tai klo 7) ja paluuyhteys, joka lähtee klo 16 17 (tai 15 17) välillä. Vähimmäistavoite koskee niitä kuntia, joiden välillä on yli sata pendelöijää. Siikaltavan kunnan osalta tämä tarkoittaa em. kaltaisia yhteyksiä Pyhännälle. Palvelu hankitaan niin kauan kuin sillä on riittävä määrä käyttäjiä. Opiskelumatkat Perusopetuksen opiskelijoille järjestetään lakisääteiset kuljetukset. Lakisääteisten kuljetusten lisäksi Siikalatvan koulutuslautakunta on päättänyt, että lukuvuoden 2009 2010 alaluokkien (1. 3. lk.) ja esiopetuksen oppilaiden kuljetus järjestetään, jos matkan pituus on vähintään kolme (3) kilometriä. Lisäksi lautakunta on päättänyt: jos alle 3 km matkalle myönnetään kuljetus ilman lääkärinlausuntoa, peritään huoltajalta kuljetuksesta omavastuu, joka on yksi (1) euro yhdestä kuljetuskerrasta/pv ja kaksi (2) euroa/pv, jos oppilas on koulukuljetuksessa sekä aamu että iltapäivällä. Omavastuu on perhekohtainen. Alueen merkittäviin oppilaitoksiin pyritään järjestämään kouluvuoden aikana opiskelijoita palvelevia yhteyksiä. Tällaisia ovat mm. Siikalatvan lukio ja Piippolan käsi ja taideteollisuusopisto. Lukio alkaa klo ma pe 9.00 ja päättyy klo 15.00. Piippolan käsi ja taideteollisuusopisto alkaa ma klo 9.50, ti pe klo 8.30 ja päättyy ma to klo 16 ja pe klo 14.00. Asiointiyhteydet Kunnan sisäisessä liikenteessä tarjotaan riittävät (1 2 krt/vko) asiointiyhteydet kuntalaisille. Palvelujen tarjoaminen sidotaan käyttäjämääriin eli kylille tarjottavassa asiointi ja palveluliikenteessä palvelu hankitaan niin kauan kuin sillä on riittävä määrä käyttäjiä. Palvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Yhteydet Ouluun ja OYS:iin Arkipäivisin ja viikonloppuisin ympäri vuoden järjestetään suorat tai vaihdolliset asiointiyhteydet Ouluun ja OYS:iin kaikista kunnan taajamista hyödyntäen ensisijaisesti olemassa olevia pidempimatkaisia yhteyksiä. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 24

5 Kehittämistoimenpiteet 5.1 Liikenteen rahoituksen kohdentaminen Lähitulevaisuudessa on todennäköistä, että osa nykyisin sopimusliikenteenä ajettavista vuoroista haetaan lakkautettavaksi vähäisten matkustajamäärien vuoksi. Jatkossa olisikin tärkeää, että rajalliset resurssit liikenteen ostoihin käytettäisiin yhdessä priorisoituihin vuoroihin (palvelutaso 4.4). Lähtökohtana on, että suurin osa liikenteestä on pitkämatkaista runkoliikennettä, joka kulkee kunnan alueen läpi. Liikennettä täydennetään tarpeen mukaan kuntien ja/tai ELY:n ostoliikenteinä. Palvelutasotavoitteiden mukaisten uusien tai lisättävien vuorojen ostaminen vaatii lisärahoitusta avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen sekä ELY:n ostoliikennerahoituksen kohdentamista palvelutasotavoitteissa esitettyihin yhteystarpeisiin. Tärkein yksittäinen kohde ohjausryhmän mielestä on opiskeluyhteyksien turvaaminen. ELY soveltaa julkisen liikenteen peruspalvelutasoraportin mukaista liikenteen hankintaa rahoitusresurssiensa puitteissa. Toimenpide esitys: Ohjausryhmä esittää, että ostoliikennerahoitusta kohdennetaan kohdassa 4.4 esitettyihin vuoroihin niiltä osin, kun se on rahoitusresurssien puitteissa mahdollista toteuttaa. Tärkein yksittäinen kohde ohjausryhmän mielestä on opiskeluyhteyksien turvaaminen. Peruspalvelutasoa täydentäviä lisävuorojen ostamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lopullinen päätös ja harkinta vuorojen ostamisesta on rahoittajataholla/ tahoilla. Vastuutaho: ELY, kunta Aikataulu: kevät 2010 5.2 Linjaston kehittäminen Tavoiteltava peruspalvelutaso on määritetty palvelutasotavoitteita koskevassa luvussa 4.4. Tarjontaa suunniteltaessa ja esityksiä laadittaessa tärkeimpiä kriteerejä ovat olleet: Asiakaslähtöisyys Lähtökohtana on ollut Siikalatvan kunnan asukkaiden tasapuolinen kohtelu niin, että samantapaisilla alueilla toteutuisivat vastaavanlaiset joukkoliikenteen palvelut. Kuntakeskuksissa ja runkoreittien varsilla palvelutaso on parempi kuin maaseudulla. Ostoliikennepalveluiden monikäyttöisyys Ostorahoitusta on pyritty ensisijaisesti suuntamaan vuoroihin, jotka palvelevat useaa käyttäjä tai matkaryhmää. Kunnan sisäisiä, pelkästään oppilaskuljetuksia palvelevia liikenteitä on avattu ja pyritty yhdistelemään niihin myös sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetusasiakkaita. Mahdollisuudet korvata lakkautettava liikenne kohtuullisilla kustannuksilla muilla järjestelyillä Kuntien sisäisessä liikenteessä on esitetty jätettävän tarjouskilpailun ulkopuolelle, joitakin päällekkäisiä asiointiliikenteitä tai aikaisemmin kunnan ostamia yksittäisiä hammashoito ym. vastaavanlaisia epäsäännöllisiä kuljetuksia. Jatkossa yksittäiset ja epäsäännölliset kuljetustarpeet kilpailutetaan tapauskohtaisesti erikseen. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 25

Toimenpide esitys: Toteutetaan suunnitelmassa esitetyt muutosesitykset liikenteen kilpailutuksen yhteydessä. Vastuutaho: Kunta Aikataulu: kevät 2010 alkaen 5.3 Kuljetusten organisointi 5.3.1 Henkilökuljetusten hoidon organisointi Hallintokuntien välisellä yhteistyöllä pystytään oleellisesti parantamaan henkilökuljetusten tehokkuutta kunnissa. Tehokkain tapa hoitaa hallintokuntien välistä yhteistyötä henkilökuljetusten järjestämisessä on perustaa ja nimetä virallisesti kunnan henkilökuljetustyöryhmä. Työryhmässä ovat edustettuina kaikki kunnassa henkilökuljetuksia järjestävät tahot. Henkilökuljetustyöryhmän vastuuhenkilönä toimii kunnan joukkoliikennevastaava. Työryhmän ja sen vastuuhenkilön nimittää kunnanhallitus. Tavoitteena on, että kunnan henkilökuljetuspalvelut muodostavat hallitun ja tiedostetun kokonaisuuden ja kunnissa hankitaan vain kokonaisuutta (runkoliikennettä) täydentäviä ja tukevia liikennepalveluita. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa esimerkiksi muutaman kerran vuodessa. Kuljetustyöryhmän tehtävät koskevat: eri hallintokuntien kuljetusten koordinointia; kuljetusten suunnittelua; kunnan sisäisen liikenteen kilpailuttamista; tiedottamisen kehittämistä; matkustamisen ja kuljetuspalveluiden käytön seurantaa; kuljetuskustannusten seurantaa; ehdotusten tekemistä lippujärjestelmän, pysäkkijärjestelmän ja tiedottamisen kehittämiseksi; asiakaskyselyjen ja haastattelujen valmistelua; lausuntojen valmistelua sekä henkilökuljetuksiin ja joukkoliikenteeseen liittyvän osaamisen lisäämistä. Kunnan kuljetustyöryhmän toiminnasta vastaa virallisesti nimitetty kunnan joukkoliikennevastaava. Toimenpide esitys: Kunta nimeää kuljetusvastaavan ja kuljetustyöryhmän virallisella päätöksellä. Vastuutaho: kunnanhallitus Aikataulu: kesä 2010 5.4 Seuranta Joukkoliikennekuljetussuunnitelman laatiminen ei ole kertaluontoinen prosessi, vaan esitettyjen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia liikenteen kysyntään on syytä seurata jatkuvasti. Kunnan kuljetustyöryhmät kuntien ostamien sisäisten liikenteiden sekä asiointi /palveluliikenteen käyttöä. Palvelutasotavoitteita tulee tarkistaa vuosittain. Seuraavan kerran tavoitteet tarkistetaan koululaisten syyslukukauden alussa syksyllä 2011. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 26

Seurattavia asioita ovat: - asetettujen palvelutasotavoitteiden toteutuminen - kuljetuspalveluiden käyttö - kuljetuskustannukset - saadut asiakaspalautteet Toimenpide esitys: Tämän raportin toimenpiteiden toteutumista seurataan kunnan kuljetustyöryhmässä. Vastuutaho: kunnan kuljetusvastaava, kuljetustyöryhmä Aikataulu: vuosi2010 5.5 Markkinointi ja tiedottaminen Joukkoliikenteen tutkimusohjelmassa (JOTU) esitetyllä tutkimuksella Markkinoinnilla matkustajia? on todettu, että markkinointi vaikuttaa asiakasmääriin ja siihen tulee panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Hyväkään palvelutaso ei riitä, vaan uusia asiakkaita voitetaan ja nykyisten asiakasuskollisuutta pystytään lisäämään vain, jos markkinoidaan riittävästi. Joukkoliikenteestä saatavan informaation helppokäyttöisyys ja oikeellisuus on tärkeää kaikkien käyttäjien kannalta. Oleellista informaation käytettävyyden kannalta on se, että kaikki käyttäjäryhmät löytävät tarvitsemansa tiedon vaivattomasti. Yleisin liikkumisen lisääntymisen myötä kasvaa myös joukkoliikenteen informaation tärkeys. Informaation käytettävyys tulee olemaan entistä merkittävämpi tekijä joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisessä. Joukkoliikenteessä on yhä selkeämmin alettu tiedostaa matkan laajuus matkustajan näkökulmasta: matka pitää sisällään useita eri vaiheita. Matkan eri vaiheet on kyettävä integroimaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jota voidaan merkittävästi edesauttaa oikein toteutetulla informaatiolla. Joukkoliikenteen informaation kehittämisen lähtökohtana on oltava helppokäyttöisyys kaikkien potentiaalisten matkustajien kannalta. Joukkoliikenteen käyttäjä tarvitsee ennalta tietoa siitä, että matkaketjun osat ovat toimivia hänen kannaltaan. Toisaalta informaatiota tarvitaan myös kaikissa matkan vaiheissa. Ensi kertaa matkustava tarvitsee erilaista tietoa kuin vakiokäyttäjä. Jatkossa kunnassa tulisi olla selkeästi merkitty ja tiedotettu paikka, jossa olisi saatavana kaikki tieto kunnan joukkoliikennepalveluista. Kunnan internet sivuille pitäisi myös sisällyttää tietoa joukkoliikenteen palveluista kunnan alueella. Internetistä saatavan informaation merkitys kasvaa jatkuvasti. Kunnan sivuilla kannattaisi kertoa miten kuntaan ja kunnasta voi päästä joukkoliikennevälineillä. Myös kunnan sisäisistä joukkoliikennepalveluista, esimerkiksi asiointitakseista, tulisi olla tietoja kunnan sivuilla. Toimenpide esitys: Kunnassa kerätään kaikkien liikennemuotojen aikataulut (linja autovuorot, taksivuorot, palveluliikenteet) johonkin yhteen pisteeseen. Aikataulujen saatavuudesta tiedotetaan kuntalaisia. Kunnan internet sivuille lisätään tietoja joukkoliikenteestä erityisesti kuntien ja seutukunnan alueella. Tavoitteena on, että yksikään matka joukkoliikennevälineessä ei jää tekemättä tiedon puuttumisen takia. Markkinointi ei voi olla kuntien vastuulla, vaan yrittäjien on itse markkinoitava insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 27