Henkilöstökertomus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

1 Henkilöstökertomus 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Sisällysluettelo 2 1 Johdanto... 4 2 Henkilöstöresurssit... 5 2.1 Suunnitellut virat ja työsuhteet yhteensä... 5 2.2 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä 31.12. vuosina 2012-2014... 6 2.3 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2012-2014... 7 2.4 Sijaisten määrä kuukausittain 2014... 9 2.5 Yleisimmät määräaikaisuuden perusteet 2012 2014... 9 2.6 Tehty vuosityöaika ammattiryhmittäin 2012 2014... 10 2.7 Poissaolot... 11 3 Henkilöstökustannukset...12 3.1 Henkilöstötuloslaskelma vakituiset ja määräaikaiset yhteensä... 12 3.2 Palkat ammattiryhmittäin, vakituiset ja määräaikaiset yhteensä 2014... 13 3.3 Palkat toiminta-alueittain vakituiset ja määräaikaiset erikseen 2014... 14 4 Henkilöstörakenne ja vaihtuvuus...15 4.1 Vakituisen henkilökunnan ikärakenne 31.12.2014... 15 4.2 Ennuste vakituisen henkilökunnan siirtymisestä vanhuuseläkkeelle... 16 4.3 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt... 16 5 Rekrytointi...18 5.1 Avoimet virat ja toimet... 18 5.2 Sijaisrekrytointi... 18 5.3 Kiertävä varahenkilöstö... 18

Henkilöstökertomus 2014 3 6 Henkilöstön työhyvinvointi...20 6.1 VARTU -toimintamallin toteutuminen... 20 6.2 Henkilöstökyselyt... 21 6.3 Työterveyshuolto... 21 6.4 Sairauspoissaolot... 22 6.5 Työsuojelu ja turvallisuustoiminta... 28 6.5.1 Tapaturmat...29 6.5.2 Tarkastukset...30 6.5.3 Sisäilmatyöryhmä...30 6.5.4 Henkilökunnan tekemät vaaratapahtuma-ilmoitukset...31 6.6 Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta... 32 7 Osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus...34 7.1 Koulutuspäivät ja kustannukset... 35 7.2 Työsuojelukoulutukset henkilökunnalle... 36 7.3 Johtamisen kehittäminen... 36 7.4 Työkierto, mentorointi ja perehdytys... 37 7.5 Työnohjaus... 37 8 Yhteistoiminta...38 8.1 Yhteistoimintaneuvosto... 38 8.2 Sisäinen tiedottaminen... 38 9 Keskeiset tunnusluvut...39 Tekstit ja tilastot: HR-palvelut, Henkilöstökertomustyöryhmä Taitto: Multiprint, Kari-Petteri Setälä Painopaikka: Multiprint, Vaasa 2014

1 Johdanto Henkilöstökertomus kuvaa henkilöstövoimavaroja ja niiden kehitystä viimeisten vuosien aikana. Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kertovat henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta, työpanoksesta, palkkauksesta, osaamisesta ja työhyvinvoinnista. Tietojen hyödyntäminen henkilöstövoimavarojen seurannassa, arvioinnissa ja johtopäätöksissä on osa strategista henkilöstöjohtamista. Henkilöstökertomus täydentää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietoja ja se on tarkoitettu päätöksenteon ja työyhteisön kehittämisen tueksi kuntayhtymän luottamushenkilöille, johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. 4 Henkilöstökertomus on laadittu KT Kuntatyönantajan Henkilöstövoimavarojen arviointisuosituksen mukaisesti. Tunnusluvuissa jakajana on käytetty palveluksessa olevaa henkilöstömäärää 31.12. tai henkilötyövuotta ja henkilöstökertomuksessa esitettyjen vuosien tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Kertomuksen lopussa olevaan taulukkoon on koottu yhteenvetona muutamia keskeisiä avaintunnuslukuja. Henkilöstöraportoinnin kehittäminen raportointiohjelmiston osalta on aloitettu vuonna 2014. Henkilöstöasioiden sähköinen asiointi, HR- työpöytä, on otettu käyttöön porrastetusti vuoden 2013 syksystä alkaen ja vuoden 2014 lopussa jo 90 % paperiliikenteestä hoidettiin sähköisesti. HR -työpöydän ja kansalliseen Potilastiedon sähköiseen arkistoon siirtymisen koulutukset aiheuttivat henkilöstölle entistä kiireisemmän koulutuskevään. Uusien tietojärjestelmien opettelu ja järjestelmien vuoksi tehdyt tehtävädelegoinnit ovat kuormittaneet esimiehiä. Esimiestyön tueksi kaivataan enemmän esimiesvalmennusta, työnohjausta ja HR -yksikön tukea. Henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2014 vain vähän, 0,67 %. Vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi 3,06 % ja vastaavasti määräaikaisten määrä väheni -6,53 %. Eläkepoistumaennusteen mukaan eläköityvien määrä tulee lähivuosina tasaisesti kasvamaan. Eläköityminen, muu henkilöstövaihtuvuus ja toiminnan kehitysvauhti asettaa haasteita optimaalisen henkilöstömäärän ja osaamisen varmistamisen suunnittelulle sekä rekrytoinnille. Osalla erikoisaloista on ollut vuoden aikana haasteita ammattitaitoisen henkilöstön, erityisesti lääkärien, saatavuudessa. Ensihoidon osalta tehtiin paikallinen sopimus työaikajärjestelyistä. Uutena työaikajouston muotona otettiin käyttöön mahdollisuus etätyöhön. Merkittävimpiä henkilöstöön vaikuttavia päätöksiä oli Ähtärin sairaalan toimintojen ja henkilöstön siirtäminen keskussairaalaan siten, että Ähtärin sairaalan toiminta loppuu vuonna 2016. Henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaoloprosentti on kuitenkin melko alhainen, 3,6 %. Tähän on vaikuttanut mm. varhaisen tuen eli VARTU -toimintamallin aktiivinen käyttö sekä raportointi esimiehille sairauspoissaoloista, jotka ylittävät varhaisen tuen toimintamallin mukaiset hälytysrajat. Sairaanhoitopiirin toimintaa työkyvyttömyyskustannusten hallintaan ottamisessa arvioitiin Kevan Kaari-laskurilla. Sairauspoissaolojen, tapaturma- ja varhemaksujen sekä työterveyshuollon kustannukset ovat matalammat kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Saavutettujen tulosten ylläpitämiseksi Kaari-laskurin arviointitulokset otettiin huomioon VARTU- toimintamallin päivitysprosessissa. Huomiota kiinnitettiin entistä enemmän työhön paluun tehostettuun tukeen, osatyökykyisten työjärjestelyihin, työterveysyhteistyön kehittämiseen ja ennakoivaan toimintaotteeseen tapaturmien ehkäisyssä. VARTU -toimintamallin toteutumista seurataan STM:n osatyökykyiset työssä ohjelmassa, joka jatkuu joulukuuhun 2015 asti. Paula Lehtisaari HR-suunnittelija

2 Henkilöstöresurssit Sairaanhoitopiirin tehtävänä on tuottaa terveyttä ja toimintakykyä edistäviä terveydenhuoltopalveluja sekä luoda edellytyksiä tätä tukevalle tieteelliselle tutkimukselle ja koulutukselle. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen panostamalla aktiiviseen rekrytointiin, kannustavaan henkilöstöpolitiikkaan sekä työssä jaksamisen tukemiseen. Henkilökunnan osaaminen ja mitoitus pyritään suunnittelemaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Asiakaslähtöisyys on toimintaa ohjaava tekijä ja tämän mahdollistaa osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 2.1 Suunnitellut virat ja työsuhteet yhteensä 5 Suunnitellut vakinaiset virat ja työsuhteet 2012 2013 2014 ero ed. vuosi Erikoislääkärit 241 246 246 0 Erikoistuvan vaiheen lääkärit 51 52 54 2 Eri asteiset sairaanhoitajat 1279 1319 1339 20 Muut hoitohenkilöt 342 341 333-8 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 112 116 117 1 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 317 324 324 0 Huoltohenkilökunta 370 373 369-4 Hallinto- ja taloushenkilöt 135 140 140 0 Epshp yhteensä 2847 2911 2922 11 Vakanssien määrä sairaanhoitopiirissä vuoden 2014 lopussa oli 2922. Virkojen ja toimien suunnitellussa määrässä on eniten lisäystä tapahtunut eri asteisten sairaanhoitajien määrässä. Vakansseja on perustettu eniten varahenkilöstöön lähinnä pitkään sijaisena toimineille palvelussuhteen vakinaistamista varten.

2.2 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä 31.12. vuosina 2012-2014 Henkilökunnan määrä 31.12.2014 Miehet Naiset Yht. Muutos % ed. vuodesta Vakituiset 460 2 197 2 657 3,06 Määräaikaiset 188 614 802-6,53 Yhteensä 648 2 811 3 459 0,67 6 Osa-aikaisia vakituisesta henkilöstöstä oli 4,7 % ja määräaikaisista 14,1 %. 2012 2013 2014 Henkilökunnan määrä 31.12. vak. määr. yht. vak. määr. yht. vak. määr. Yht. Erikoislääkärit 174 58 232 182 51 233 188 53 241 Erikoistuvan vaiheen lääkärit 9 67 76 81 81 83 83 Eri asteiset sairaanhoitajat 1 158 283 1 441 1 219 266 1 485 1 255 279 1 534 Muut hoitohenkilöt 303 123 426 311 139 450 306 129 435 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 102 43 145 110 40 150 114 30 144 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 293 65 358 286 67 353 306 36 342 Huoltohenkilökunta 344 81 425 330 79 409 347 66 413 Hallinto- ja taloushenkilöt 138 24 162 140 25 165 141 17 158 Palkkioperusteiset palvelussuhteet 105 105 110 110 109 109 Epshp yhteensä 2 521 849 3 370 2 578 858 3 436 2 657 802 3 459 Henkilökunnan määrä 31.12. sisältää erikseen vakituiset ja määräaikaiset henkilöt. Selvennyksenä ammattiryhmiin kuuluu mm. seuraavia ammattinimikkeitä: Eri asteiset sairaanhoitajat (apulaisosastonhoitaja, ensihoitaja, fysioterapeutti, kätilö, laboratoriohoitaja, osastonhoitaja, röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, ylihoitaja) Muut hoitohenkilöt (kuntohoitaja, lastenhoitaja, lähihoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja) Tutkimus- ja hoitohenkilöt (farmaseutti, puheterapeutti, psykologi, ravitsemusterapeutti, sairaalabiologi, sosiaalityöntekijä, ylifyysikko, ylikemisti) Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt (kuulontutkija, lääketyöntekijä, lääkintävahtimestari, osastonsihteeri, tutkimuslaborantti, välinehuoltaja)

Huoltohenkilökunta (huoltoinsinööri, kahvilatyöntekijä, laitosasentaja, logistiikkatyöntekijä, rakennusmestari, ravitsemistyöntekijä, sairaalahuoltaja, siivoustyönjohtaja, suurtalouskokki, sähköasentaja, vahtimestari) Palkkioperusteiset palvelussuhteet (asiantuntija, konsulttilääkäri, kouluttaja, päivystäjä, työnohjaaja) 2.3 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2012-2014 Kun henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä 31.12. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 eli henkilöstön määrä keskimäärin vuoden aikana. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. 7 2012 2013 2014 Henkilötyövuodet vak. määr. yht. vak. määr. yht. vak. määr. Yht. Erikoislääkärit 152 39 191 163 40 203 161 38 199 Erikoistuvan vaiheen lääkärit 10 51 61 3 62 65 0 65 65 Eri asteiset sairaanhoitajat 958 264 1 222 1 083 264 1 346 1 114 250 1 364 Muut hoitohenkilöt 263 73 337 288 121 409 284 117 401 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 84 35 119 85 33 118 95 30 125 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 261 67 328 276 67 344 287 46 333 Huoltohenkilökunta 287 70 357 303 75 378 319 65 384 Hallinto- ja taloushenkilöt 126 22 148 130 20 150 127 17 144 Epshp yhteensä 2 142 621 2 763 2 331 681 3 012 2 387 629 3 016 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden = 0,5 henkilötyövuotta). Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen henkilötyövuosi lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. (esim. työssä 3 kk = 0,25 henkilötyövuotta) Henkilöstön määrän laskeminen eri tavoin antaa kuvan suunnitellusta ja toteutuneesta henkilöstömäärästä (taulukko alla).

2012 2013 2014 Henkilöstön määrä vakituiset määräaik yhteensä vakituiset määräaik yhteensä vakituiset määräaik yhteensä Vakanssit 31.12. 2847 2847 2911 2911 2922 2922 Henkilömäärä 31.12. 2521 744 3265 2578 748 3326 2657 693 3350 HTV1 2314 636 2950 2504 699 3203 2565 646 3211 HTV2 2142 621 2763 2331 681 3012 2387 629 3016 8 Henkilöstömäärä keskimäärin 1.1.- 31.12. eli henkilötyövuosi voidaan esittää kahdella tavalla. HTV1 on koko vuoden palvelussuhteessa olleet. Määräaikaiset ja osa-aikaiset on suhteutettu työaikaprosentin ja työsuhteen keston mukaan. Tämä on palvelussuhteeseen palkattujen henkilöiden määrä. HTV2 on koko vuoden palkallisessa palvelussuhteessa olleet. Tästä on vähennetty palkattomat poissaolot, muuten tämä lasketaan samoin kuin HTV1. Vakanssien suurempi määrä verrattuna vakituisen henkilökunnan määrään johtuu täyttämättömistä vakansseista, joita on eniten lääkäreiden, sairaanhoitajien, sairaalahuoltajien ja ravitsemistyöntekijöiden ammattiryhmissä. Sairaanhoitajien vakansseja on eniten täyttämättä operatiivisen ja päivystyksen toiminta-alueilla. Lisäksi vakanssien määrässä on erikoistuvien lääkäreiden ja amanuenssien vakansseja, joita hoidetaan pääasiassa määräaikaisena. Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin saajat vuonna 2014. Kuva Foto Alkula.

2.4 Sijaisten määrä kuukausittain 2014 800 700 600 500 400 Tilapäinen tarve Vuosilomasijainen Sairauslomasijainen Muu työsop.sijainen Muu viransijainen 300 9 200 100 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosilomasijaisten määrä kasvaa kesäkuukausien ajaksi. Sairauslomasijaisia on eniten ollut tammi-helmikuussa sekä elo-lokakuussa. Tilapäistä henkilökuntaa on tarvittu eniten joulukuussa. 2.5 Yleisimmät määräaikaisuuden perusteet 2012 2014 250000 200000 Virkajärjestelyt kesken Toimintojen uud.järj.kesken Sijaisuus Projektityö Oma pyyntö Muu toimintaan liittyvä syy 150000 100000 50000 0 2012 2013 2014 Sijaisuus määräaikaisuuden perusteena on vähentynyt vuonna 2014, samoin on vähentynyt toimintojen uudelleenjärjestelyjen keskeneräisyys. Tähän vaikuttaa mm. määräaikaisena hoidettujen toimien täyttäminen, joista eniten on täytetty sairaanhoitajien, osastonsihteerien ja sairaalahuoltajien toimia. Oma pyyntö -peruste on hieman lisääntynyt. Myös virkajärjestelyt kesken -peruste on lisääntynyt.

2.6 Tehty vuosityöaika ammattiryhmittäin 2012 2014 2012 2013 2014 Vuosityöaika vak. määr. yht. vak. määr. yht. vak. määr. yht. Erikoislääkärit 114 33 147 126 33 160 117 33 149 Erikoistuvan vaiheen lääkärit 8 45 53 3 56 58 0 57 57 Eri asteiset sairaanhoitajat 732 233 965 851 246 1 097 868 225 1 093 10 Muut hoitohenkilöt 201 67 268 224 123 348 219 111 330 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 68 30 98 65 30 95 71 27 98 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 209 61 270 224 63 287 234 42 275 Huoltohenkilökunta 230 66 296 243 77 320 255 63 319 Hallinto- ja taloushenkilöt 104 20 124 106 19 125 103 16 119 Epshp yhteensä 1 665 556 2 221 1 842 647 2 489 1 866 574 2 440 Tehty vuosityöaika eli työpanos on täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely vähennettynä poissaoloilla ja lisättynä lisä- ja ylitöillä. Osa-aikainen henkilöstö huomioidaan osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Tehty vuosityöaika 2014 -taulussa on eritelty poissaolojen määrä prosentteina sekä tehtyjen lisä- ja ylitöiden määrä prosentteina. Henkilöt keskimäärin on HTV1 eli palkattujen henkilöiden määrä. Vakituiset Määräaikaiset Tehty vuosityöaika 2014 henkilöt keskim. poissaolo % lisä- ja ylityö % tehty työaika henkilöt keskim. poissaolo % lisä- ja ylityö % tehty työaika Erikoislääkärit 175 37,3 3,85 117 43 25,1 1,17 33 Erikoistuvan vaiheen lääkärit 73 21,3 0,06 57 Eri asteiset sairaanhoitajat 1224 30,9 1,78 868 252 12,7 2,01 225 Muut hoitohenkilöt 300 28,5 1,33 219 117 10,8 5,72 111 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 108 34,0 0,05 71 32 16,7 0,72 27 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 295 22,2 1,36 234 46 10,7 1,37 42 Huoltohenkilökunta 332 23,7 0,61 255 66 7,2 3,08 63 Hallinto- ja taloushenkilöt 131 22,6 1,18 103 17 10,4 0,63 16 Epshp yhteensä 2565 28,8 1,57 1866 646 13,6 2,37 574 Lisä- ja ylityöprosenttiin sisältyy myös lisätyö, jota tehdään sovitun osa-aikatyön lisäksi.

2.7 Poissaolot Poissaolo- % vakituiset ja määräaikaiset Poissaolonsyyryhmä Sairaus, tapaturma Koulutus Perhevapaa Vuosiloma Virkamatka Kuntoutus Muut poissaolot Yhteensä Poissaolo -% 2012 4,0 % 4,4 % 11,4 % 0,5 % 0,1 % 0,4 % 4,3 % 25,2 % Poissaolo -% 2013 3,6 % 4,6 % 11,2 % 0,5 % 0,1 % 0,5 % 3,7 % 24,1 % Poissaolo -% 2014 3,6% 4,9% 11,3% 0,6% 0,1% 0,4% 3,7% 24,6% 11 Poissaolo- % on poissaolot kalenteripäivinä jaettuna palvelussuhdepäivillä. Päivät sisältävät lauantait ja sunnuntait. Näistä poissaoloista Sairaus, tapaturma- % on pienentynyt 0,4 % vuodesta 2012. Perhevapaat ovat lisääntyneet 0,5 % vuodesta 2012. Perhevapaita ovat mm. äitiysvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa. Perhevapaiden pitäminen on tasaisesti kasvanut vuosi vuodelta.

3 Henkilöstökustannukset Henkilös tötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut. Vuoden 2014 aikana maksettiin palkkoja sivukuluineen 160 828 769 euroa. Vuonna 2013 vastaava summa oli 159 945 864 euroa. Paikallisten sopimusten mukaisia lisätyökorvauksia sivukuluineen maksettiin n. 2,79 milj. euroa (v. 2013 n. 2,97 milj. euroa) 3.1 Henkilöstötuloslaskelma vakituiset ja määräaikaiset yhteensä 12 Palkat ja palkkiot 2012 2013 2014 Luottamushenkilöstö 70 320 94 428 98 304 Lääkärihenkilöstön palkat 26 344 965 27 925 122 27 883 975 Hoito-ja tutk.henkilöstön palkat 43 467 631 50 437 471 51 495 024 Muun henkilöstön palkat 42 743 343 46 640 839 46 951 068 Jaksotetut palkat ja palkkiot 2 704 403 1 515 415 553 466 Aktivoidut palkat ja palkkiot -379 825-242 292-202 308 Konsultointi- yms.palkat/palkkiot 2 294 752 1 681 632 1 910 257 Yhteensä 117 245 590 128 052 614 128 689 786 Henkilöstösivukulut 30 714 610 33 998 803 34 237 143 Henkilöstökorvaukset (sairaus-, tapaturma-, kuntoutuskorvaus ym) -2 046 573-2 105 554-2 098 160 Yhteensä 145 913 626 159 945 864 160 828 769

3.2 Palkat ammattiryhmittäin, vakituiset ja määräaikaiset yhteensä 2014 Ammattiluokka Varsinaiset palkat Säännöllinen työaika Lisä- ja ylityöaika Työaika yhteensä Muut palkanosat Euroa /h Palkat Euroa /h Palkat Euroa /h Ero ed. vuoteen /h Erikoislääkärit 16 218 677 1 171 074 62,1 5 474 531 126,1 22 864 281 70,7 1,1 Erikoistuvan vaiheen lääkärit 2 993 222 281 395 29,9 1 166 927 52,9 4 441 545 33,8 0,7 Hammaslääkärit 264 857 58 363 62,5 6 813 330 033 63,8 4,9 13 Eri asteiset sairaanhoitajat 41 836 427 7 961 194 23,7 858 127 27,7 50 655 748 23,7 0,2 Muut hoitohenkilöt 10 939 042 3 337 559 22,5 245 226 19,6 14 521 827 22,4 0,6 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 5 215 063 334 658 30,6 85 158 94,9 5 634 879 30,9 0,3 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 9 041 023 898 730 19,0 134 937 26,7 10 074 689 19,0 0,1 Huoltohenkilökunta 9 929 360 1 493 716 18,5 126 441 21 11 549 518 18,6 0,2 Hallinto- ja taloushenkilöt 5 162 847 407 187 25,9 66 441 30,4 5 636 475 26,0 0,5 Yhteensä 101 600 518 15 943 875 25,2 8 164 602 66,3 125 708 995 26,2 0,3 + Laskennalliset sivukulut 26,40 % 128 423 055 20 153 058 31,8 10 320 057 83,8 158 896 170 33,1 0,3 Tehdyn työn hinta / tunti sivukuluineen on noussut vuodesta 2013 keskimäärin 0,30. Keskimääräinen tuntiansio v. 2014 oli 26,2 (v. 2013 25,9 ). Miesten keskimääräinen tuntiansio oli 33,9 (33,2 ) ja naisten 24,4 (24,1 ). Taulukkoon ei sisälly palkkioperusteisten palvelussuhteiden kokonaisansio, eli erilaiset konsultointi- ym. palkat ja palkkiot. Näiden määrä vuonna 2014 oli 1 910 257. Vuonna 2014 palkkoja korotettiin 1.7.2014 alkaen yleiskorotuksella, joka KVTES- ja Tekniset sopimusten mukaan oli 20 / kokoaikainen henkilö. Myös henkilökohtaista lisää korotettiin (KVTES 0,88 % ja Tekniset 0,82 %). Lääkärisopimuksen alueella ei yleiskorotusta ollut.

3.3 Palkat toiminta-alueittain vakituiset ja määräaikaiset erikseen 2014 Toiminta-alue vakituinen vak % määräaikainen ma % yhteensä Kuntayhtymähallinto 2 480 132 86 392 397 14 2872615 Sairaanhoid.palvelut 12 013 445 84 2 280 192 16 14293638 Tukipalvelut 10 031 068 86 1 681 110 14 11712178 Operatiivinen 30 370 202 78 8 563 451 22 38933652 14 Konservatiivinen 16 393 076 78 4 502 257 22 20895333 Psykiatria 14 147 682 80 3 578 579 20 17726261 Päivystyskeskus 9 740 143 67 4 789 578 33 14529721 Hallintopalvelut 4 071 394 87 608 350 13 4679744 Hankekirjanpito 5 534 8 60 405 92 65939 Yhteensä 99 252 676 79 26 456 319 21 125709081 + Laskennalliset sivukulut 26,40 % 158 896 170 Taulukossa on erikseen vakituisten palkat ja määräaikaisten palkat sekä niiden osuudet palkoista yhteensä. Päivystyskeskuksen toiminta-alueella henkilöstörakenteesta johtuen 33 % palkoista koostuu määräaikaisten henkilöiden palkoista ja hankkeiden osalta 92% koostuu määräaikaisten palkoista. Poissaoloajan kustannukset 2014 vuosiloma sairausloma perhevapaa kuntoutus koulutus muut yhteensä Yhteensä 13 834 252 3 488 657 895 007 60 889 866 836 257 254 19 402 895 + Laskennalliset sivukulut 26,40 % 17 486 495 4 409 662 1 131 289 76 964 1 095 681 325 169 24 525 259 Muutos edelliseen vuoteen % 0,27 0,65-3,05-15,97 36,07 31,53 1,63 Poissaoloajan kustannusten osuus palkoista v. 2014 on 15,43 % (v. 2013 15,14%)

4 Henkilöstörakenne ja vaihtuvuus 4.1 Vakituisen henkilökunnan ikärakenne 31.12.2014 Alle 30 -vuotiaita on suhteellisesti eniten sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilökunnan ammattiryhmässä. Muun hoitohenkilöstön, hoitoa avustavan henkilöstön, huollon ja hallinnon ammattiryhmässä yli 50 vuotiaiden osuus on suuri. Suhteellisesti eniten yli 60 vuotiaita on lääkärihenkilökunnassa sekä huollon ja hallinnon henkilökunnassa. Yli 65 - vuotiaita henkilöitä oli palvelussuhteessa 7. Ikärakenne ammattiryhmittäin 31.12.2014 60 väh. 60 v 50-59 15 50 40 40-49 30-39 alle 30 v 30 20 10 0 Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk. Tutk. Ja hoitohenk. Tutk. Ja hoitoa avust. henk. Huoltohenk. Hall. ja taloushenk. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä 2010 2011 2012 2013 2014 Erikoislääkärit 52,1 51,7 52,1 51,7 50,8 Eri asteiset sairaanhoitajat 49,1 48,5 46,8 45,8 44,6 Muut hoitohenkilöt 55,3 54,9 53,0 51,5 50,1 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 48,6 48,4 48,1 46,7 46,3 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 53,6 53,3 53,1 52,9 51,6 Huoltohenkilökunta 53,9 53,0 51,8 51,0 49,7 Hallinto- ja taloushenkilöt 52,2 52,4 52,0 51,4 50,9 Keski-ikä yhteensä 51,3 50,8 49,6 48,7 47,6 Vakituisen henkilökunnan keski-ikä v. 2014 oli 47,6 vuotta. Henkilökunnan keski-ikä on laskenut 3,7 vuotta vuodesta 2010.

4.2 Ennuste vakituisen henkilökunnan siirtymisestä vanhuuseläkkeelle Vanhuuseläkepoistuma, ennuste Eläkeikä täyttynyt 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Erikoislääkärit 6 5 10 7 3 5 9 11 6 13 10 Eri asteiset sairaanhoitajat 6 24 28 30 24 30 28 26 43 53 43 Muut hoitohenkilöt 2 17 9 12 18 26 18 18 12 25 11 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 7 3 1 2 5 2 4 3 3 2 16 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 1 6 13 16 11 16 12 18 10 23 19 Huoltohenkilökunta 6 16 14 15 16 21 15 9 13 17 20 Hallinto- ja taloushenkilöt 2 4 3 11 7 10 7 9 5 7 8 Yhteensä 23 79 80 92 81 113 91 95 92 141 113 Taulukosta ilmenee ammattiryhmittäin eläkkeelle jäävien lukumäärät vuosittain. Eläkeikänä on tässä ennusteessa käytetty Kevan laskelman mukaista henkilökohtaista painotettua eläkeikää tai 63 vuoden ikää. 4.3 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt Vaihtuvuusprosentti saadaan suhteuttamalla alkaneiden tai päättyneiden vakituisten palvelussuhteiden lukumäärä edellisen vuoden vakituisen henkilöstön kokonaismäärään 31.12. Vaihtuvuus keskimäärin on alkaneiden ja päättyneiden summa jaettuna tällä henkilöstön määrällä. Eniten vuonna 2014 on alkanut sairaanhoitajien ammattiryhmän vakituisia palvelussuhteita. Alkaneiden palvelussuhteiden lukumäärään sisältyy myös henkilöt joiden aiemmin määräaikaisena alkanut jatkuva palvelussuhde on muuttunut vakituiseksi. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus 2012 2013 2014 lkm vaihtuvuus% lkm vaihtuvuus% lkm vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 312 13,38 220 8,73 229 8,88 Päättyneet palvelussuhteet 118 5,06 139 5,51 130 5,04 Vaituvuus keskimäärin 430 17,06 359 13,93 359 13,51 Kokonaisvaihtuvuus tarkoittaa sitä, että jokaisen poislähteneen tilalle on otettu uusi henkilö, mutta ei välttämättä samoihin tehtäviin. Kokonaisvaihtuvuus on siten pienin % eli vuonna 2014 se on 5,04 %.

Palvelussuhteen päättymisen syyt (vakituiset) 2010 2011 2012 2013 2014 Vanhuuseläke 55 61 60 62 69 Irtisanoutuminen 33 27 45 64 48 Työkyvyttömyyseläke 4 9 9 5 4 Muu syy 2 5 4 8 9 Yhteensä 94 102 118 139 130 17 Irtisanoutuneiden henkilöiden osuus verrattuna edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään on 1,86 % ja vanhuuseläkkeelle jääneiden osuus 2,68 %. Vanhuuseläkkeelle v. 2014 siirtyneiden keski-ikä oli 62,8 vuotta, työkyvyttömyyseläkkeelle 59,8 vuotta ja irtisanoutuneiden 43,7 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle v. 2014 siirtyi 7 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä 31.12.2014 oli 32 henkilöä. Vuonna 2013 osa-aikaeläkkeellä oli 38 henkilöä. Vuonna 2014 eläkkeelle sairaanhoitopiirin palveluksesta siirtyneet. Kuva Foto Alkula.

18 5 Rekrytointi Rekrytoinnin tavoitteena on ollut tukea toimintayksikköjä rekrytointiprosessissa sekä sijaisten hankinnassa. Rekrytointiyksikkö on koordinoinut ulkopuolisten sijaisten käyttöä sekä vakituisen varahenkilöstön käyttöä ja välittänyt yksiköihin sijaisia yhteistyössä ylihoitajien ja yksiköiden esimiesten kanssa. KOMIA -yhteistyön merkeissä on osallistuttu 2014 vuoden Sairaanhoitajapäiville Helsingissä. 5.1 Avoimet virat ja toimet Avoimia virkoja ja toimia on vuonna 2014 laitettu auki 106 kappaletta. Näistä yhdeksän oli määräaikaisiin työ-/ virkasuhteisiin hakuja. Työpaikkojen läpimenoaika oli noin 54 vuorokautta. Avoinna olleista lääkärin viroista 12:een ei saatu yhtään hakemusta. Määrällisesti eniten hakijoita on ollut logistiikka-asiantuntijan, hallintosihteerin ja ensihoidon avoimiin toimiin. 5.2 Sijaisrekrytointi Avoimia sijaishakemuksia tuli 762 kappaletta. Rekrytointiyksikkö käsittelee kaikki avoimet hakemukset ja hyväksyy hoitohenkilökunnan osalta hakijat sijaiseksi sekä tarjoaa hakijoille alkuhaastattelun. Muiden hakijoiden osalta rekrytointiyksikkö välittää hakemukset eteenpäin soveltuvien yksiköiden esimiehille. Ulkopuolisten sijaisten käyttöä seurataan raportoinnilla. Rekrytointiyksikkö käyttää sijaisten hankintaan sähköistä järjestelmää joka on kahden vuoden käytön jälkeen vakiinnuttanut asemansa sijaisten välityksen työkaluna. Sähköiseen sijaisjärjestelmään luotiin lyhytaikaisia sijaistarpeita 1368 kappaletta, joista täytettiin 77 %. Ensihoito ja kuljetuskeskus käyttävät sijaisvälitysohjelmaa itsenäisesti sekä ulkopuolisten sijaisten rekrytointiin että vakituiselle henkilökunnalle tarjottavissa vapaissa vuoroissa.

Rekrytoimassa on käyty jo viitenä vuotena Sairaanhoitajapäivillä ja monesti myös Lääkäripäivillä. 19 5.3 Kiertävä varahenkilöstö Kiertävän varahenkilöstön käyttöä seurataan kuukausittain toiminta-alueittain. Kiertävää varahenkilöstöä käytetään sairaanhoitopiirissä lyhytaikaisten poissaolojen täyttämiseen tarvittaessa myös yli toiminta-aluerajojen. Vuonna 2014 kiertävän varahenkilöstön tekemistä työvuoroista 38 % oli sairausloman ja 18 % lisätarpeen vuoksi varattuja vuoroja. Tätä lisätarvetta aiheuttaa yksiköissä erityisesti sairaanhoitajarekrytoinnin haasteellisuus. Sekä kiertävä varahenkilöstö että yksiköiden henkilökunta on joustavasti vaihtanut suunniteltuja työvuorojaan potilasturvallisuuden takaamiseksi. Kiertävän varahenkilöstön varausperusteet (työvuorot) 2014 Koulutus 6 % 2 % 6 % 18 % 100% valvonta Perehdytys Kotiosastolla käytetty työpanos 12 % 7 % 8 % 3 % Sairausloma Vuosiloma Vapaapäivien tekijä Virkavapaa Lisätarve 38 %

6 Henkilöstön työhyvinvointi Vuoden 2014 aikana päivitettiin Varhainen tuki toimintamalli, VARTU. Tavoitteena oli selkiyttää varhaisen tuen, työhön paluun ja tehostetun tuen prosesseja huomioiden Kevan Kaarilaskurista saatu palaute. Päivityksessä otettiin huomioon myös työterveyshuoltoa ja osasairauspäivärahaa koskevat lakimuutokset, yhteiskunnalliset linjaukset osatyökykyisten työntekijöiden tukemiseksi sekä aluehallintoviraston palaute psykososiaalisen kuormituksen havaitsemiseksi ja toimenpiteiden käynnistämiseksi. Lisäksi päivityksessä korostettiin ennakoivan toimintaotteen vahvistamista riskien arvioinnissa ja tapaturmien ehkäisyssä. 20 TYHY -työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työryhmän keskeisenä tavoitteena oli työterveystoiminnan kehittäminen, VARTU -toiminnan seuranta ja arviointi sekä lausuntojen ja kannanottojen ja tarvittavien toimenpide-ehdotusten tekeminen työhyvinvointiin vaikuttavissa asioissa. Kokouksissa käsiteltiin mm. sairaanhoitopiirin työhyvinvointitoiminnan tilaa tilastojen kautta ja kutsumalla yksiköiden johtoa keskustelemaan yksikköä koskevista ajankohtaisista työhyvinvoinnin haasteista ja tuen tarpeista. Kokouksissa otettiin kantaa myös työhyvinvointitoiminnan suuntaan ja kehittämistarpeisiin Kevan Kaari-analyysin pohjalta ja liikuntaseteleiden käyttömahdollisuuteen sekä käsiteltiin työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisältöä ja kehittämistarpeita. TYHY -työryhmä organisoi Työhyvinvointi kuuluu kaikille -teematilaisuudet, joissa tavoitteena oli tutustua ajankohtaisiin työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitäviin ja edistäviin asioihin. Yhdeksään tilaisuuteen osallistui yhteensä 235 työntekijää. Kuluneen vuoden aikana tehostettiin työterveysyhteistyötä Seinäjoen Työterveyshuollon kanssa. Johdon ja työterveyshuollon tapaamisen lisäksi käynnistettiin HR -palvelujen ja Seinäjoen Työterveyshuollon aluevastaavan lääkärin ja terveydenhoitajan tapaamiset, joita oli kolme kappaletta. Silmäaseman Työnäköpalveluiden kanssa järjestettiin henkilöstölle 10 näköseulapäivää. Näköseulaan osallistui 371 työntekijää, joista 279:llä ilmeni jatkotutkimustarvetta. Verkostoyhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamisen kehittämiseksi ylläpidettiin sekä alue- että valtakunnan tasolla. Sairaanhoitopiiri osallistui mm. Sosiaali- ja terveysministeriön osatyökykyiset työssä -ohjelmaan, oli mukana Kevan järjestämissä työpajoissa ja seminaareissa sekä paikallisessa UUMA -hankkeen ohjausryhmässä antaen omaa osaamistaan ja kokemustaan yhteistyökumppaneiden käyttöön ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asioissa. 6.1 VARTU -toimintamallin toteutuminen VARTU -neuvottelujen määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 30 %. Neuvotteluja käytiin kaikilla seitsemällä toiminta-alueella. Neuvotteluja tilastoitiin seuraavasti: vuonna 2014 neuvotteluja 688 kpl, 455 eri työntekijän kanssa, 115 eri esimiehen toimesta (v. 2013: 496 kpl, 354 työntekijää, 118 esimiestä). Eniten neuvotteluja pidettiin operatiivisella toiminta-alueella (229 kpl), tukipalveluissa (105 kpl) ja konservatiivisella toiminta-alueella (103kpl). Tavallisimmin VARTU -neuvottelu pidettiin 2-3 kertaa saman työntekijän kanssa. Yleisimmät syyt neuvotteluun olivat sairauspoissaolojen vuoksi tehtävät työjärjestelyt (52 %), työntekijän oma huoli (6 %), työn tuloksellisuuden ongelmat (4 %) ja epäasiallinen käytös (3 %). Muita syitä VARTU -neuvotteluun olivat mm. esimiestyön ongelmat, työhön sitoutumattomuus, vuorovaikutusongelmat sekä tuki päihteettömyyteen. Työhön paluun tukikeinojen avulla pitkien (61-180 päivää) sairauspoissaolotapausten määrä väheni 38:sta 20:een. Tukikeinoja olivat mm. osasairauspäiväraha, mukautetut työjärjestelyt ja omaehtoinen työajan lyhennys yhdistettynä ergonomisiin ratkaisuihin. Myös pitkien sairauspoissaolojen pituus lyheni, lähes puolella edellisvuoteen verrattuna. Mukautettujen työjärjestelyjen vaikutukset näkyvät myös siinä, että työntekijöiden työuraa kyettiin jatkamaan.

6.2 Henkilöstökyselyt Työhyvinvointikysely tehtiin vuonna 2013 ja tehdään seuraavan kerran vuonna 2015. Vuoden 2013 kyselyssä tuli esille, että koko sairaanhoitopiirin tasolla henkilöstön työhyvinvointi oli kohentunut edellisvuoteen verrattuna. Tyytymättömien osuus oli vähentynyt ja vastaavasti erittäin tyytyväisten osuus lisääntynyt. Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn mukaan johtamisessa ja esimiestoiminnassa havaittiin kohentumista vuoteen 2012 verrattuna, mutta tulokset jäivät hieman matalammalle tasolle kuin työyhteisön toiminta, työn kehittävyys ja työtyytyväisyys. Henkilöstö odottaa johdolta ja esimiehiltä vielä enemmän arvostusta, kuulluksi tulemista ja keskustelevaa vuorovaikutusta. Päivittäisen keskustelun lisäksi toivottiin säännöllisiä yksikkökokouksia, osastotunteja, suunnittelupäiviä ja kehityskeskusteluja. Lisäksi odotettiin enemmän ylemmän johdon tiedotustilaisuuksia. Esimiehiltä odotettiin hyvää alaistensa työn tuntemusta ja tulevaisuuden näkemystä työn organisoinnissa, toiminnan suunnittelussa, töiden priorisoinnissa ja tehtäväkuvien selkeyttämisessä. Työkavereilta odotettiin hyvää käytöstä ja toinen toisiaan arvostavaa vastavuoroista toimintaa. Työterveyshuollon toivottiin vastaavan paremmin henkilöstön tuen tarpeisiin elämäntapamuutosten mm. painonhallinnan ja tupakoinnin lopettamisen yhteydessä. Osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä pidettiin tärkeänä, mutta koulutusten kokonaissuunnitteluun ja koulutusten sisältöjen tarpeellisuuden arviointiin haluttiin kiinnitettävän huomioita. 21 Esimiehille tehtiin kysely vuoden 2014 kehityskeskustelujen käymisestä henkilöstönsä kanssa. Kehityskeskusteluja oli kyselyn mukaan käyty 62,8 %. Vastanneista esimiehistä 33,7 % kaipaisi ohjausta kehityskeskustelun käymiseen. 6.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut tuotti Seinäjoen Työterveys liikelaitos sekä pieneltä osin 6 maakunnallista toimijaa. Tässä esitetyt tilastot koskevat Työterveys -liikelaitosta, jonka palvelut sairaanhoitopiirille toteutettiin pääosin Törnävän toimipisteessä. Osittain palvelut tuotettiin myös Kirkonkrannin, Lapuan ja Isokyrön toimipisteissä. Törnävän toimipisteessä ei rekrytointiyrityksistä huolimatta pystytty tarjoamaan riittävästi lääkäripalveluja. Syksyllä 2014 lääkärityöpanos oli yksi kokoaikainen lääkäri sekä 21 viikkotuntia toisen lääkärin työpanosta. Terveydenhoitajia Törnävän yksikössä on kolme, vastaanottohoitajia kaksi sekä yksi työfysioterapeutti. Työpsykologin palvelut ovat käytettävissä Kirkonkrannissa. Työterveyshuoltoa ja koko terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö oli koko vuoden 2014 vilkkaan keskustelun ja muutoksien alaisena. Muutokset ovat edelleen kesken. Painotus työterveyshuollon palveluissa on entistä enemmän siirtynyt työkyvyn arvioon, ylläpitoon ja työurien pidentämiseen. Tämä on vähentänyt resurssien käyttöä lyhytaikaisten akuuttien sairauksien hoitoon. Sairaanhoitopiirin työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin loppuvuodesta 2014 juuri edellä mainitun hengen mukaiseksi ja on voimassa vuoden 2016 loppuun. Lakisääteisen työterveyshuollon osuus vuonna 2014 oli 47,66% koko työterveyshuollon toiminnasta ( v.2013 38,27% ja v. 2012 35,80%). Työterveyshuolto on osallistunut asiantuntijana sisäilmatyöryhmän, TYHY -työryhmän, yhteistoimintaneuvoston, hygienianeuvottelukunnan, työturvallisuustoimikunnan, työturvallisuusjaostojen ja Savuton sairaala -työryhmän toimintaan. Työterveysneuvottelu yksittäisen henkilön työkykyyn liittyen on pidetty 264 kertaa. Asiakastyytyväisyyskyselyssä syyskuussa 2014 Työterveys -liikelaitos sai kiitettävän tuloksen. Uudet tekniset parannukset kuten ilmoittautumisautomaatti, nettiajanvaraus työterveyshoitajalle ja laboratorioon sekä ereseptit on otettu hyvin käyttöön ja niihin on oltu tyytyväisiä.

Terveystarkastukset 2013 2014 Työterveyshoitaja 1352 1593 Työterveyslääkäri 696 1178 Työfysioterapeutti 799 1024 Työpaikkaselvitykset 2013 2014 Työterveyshoitaja 31 35 Työfysioterapeutti 148 170 22 Sairausvastaanottokäynnit 2013 2014 Työterveyshoitaja 2355 2987 Työterveyslääkäri 6984 6471 Työpsykologi 200 220 Työpaikkaterveydenhuollon toteutuneet kustannukset 2012 2013 2014 muutos Ennalta ehkäisevä 342 196 384 881 494438 28,5 Sairaanhoito 594 927 620 355 555774-10,4 Yhteensä 937 123 1 005 236 1 052 226 4,7 Ennaltaehkäisevän hoidon osuus kokonaiskustannuksista on 47 % ja sairaanhoidon osuus kokonaiskustannuksista on 53 %. Ennaltaehkäisevän hoidon osuus kokonaiskustannuksista on vuodesta 2012 noussut 10 %. Seinäjoen Työterveys-liikelaitoksen lisäksi sairaanhoitopiiri osti työterveyspalveluja maakunnassa muualla kuin Seinäjoella työskentelevälle henkilökunnalleen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta. Myös nämä kustannukset on huomioitu edellisessä taulukossa. 6.4 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä koko sairaanhoitopiirissä v. 2014 oli 42097 pv (v. 2013 42202 pv, v. 2012 43534 pv). Vähennystä edelliseen vuoteen tuli yhteensä 105 kalenteripäivää.

Sairauspoissaolot/päivää/henkilö 16,0 15,76 15,5 15,0 14,5 14,0 14,01 13,95 23 13,5 13,0 v2012 v2013 v2014 Sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä kertyi vuonna 2014 yhteensä 13,96. Vuonna 2013 vastaava luku oli 14,01. Sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet 0,05 pv/ hlö. Taulukossa on verrattu vakituisten ja määräaikaisten sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuosiin (palkalliset palveluksessaolopäivät). Sairauspoissaolopäivät verrattuna henkilöstömäärään 31.12. vuonna 2014 olivat 12,6 pv/hlö, vuonna 2013 12,7 pv/hlö ja vuonna 2012 13,3 pv/hlö. Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin 2014 Tuki seka liik.elin ja sidek.sair 32% Psykiatria 9% Hengityselinten sairaudet 17% Muut 18% Hermoston sairaudet 6% Verenkiertoelinten sairaudet 2% Kasvaimet 5% Vammat, myrkytykset yms. 11% Kaaviossa on huomioitu kaikki sairauspoissaolot, myös oma-ilmoitusmenettelyn mukaiset. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut diagnoosiryhmä ja niiden suhteellinen osuus on lisääntynyt 6 % edellisestä vuodesta. Hengityselinsairaudet ovat toiseksi suurin ryhmä.

Sairauspoissaolojen määrä pv/työntekijä ammattiryhmittäin 25 20 15 10 5 0 Sairaanhoitajat Erikoislääkärit Erikoistuvat lääk. Muu hoitohenk. Akat.tutk. Avustava henk. Huolto Hallinto 24 8,0 9,3 15,7 23,6 10,7 14,6 19,5 8,6 7,3 8,3 14,9 20,4 6,7 9,8 16,6 9,3 8,2 4,4 14,6 18,9 8,1 11,9 16,9 8,3 2012 2013 2014 Eniten sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä oli muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöstön ammattiryhmissä. Taulukossa on verrattu vakituisten ja sijaisten sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuosiin (palkalliset palveluksessaolopäivät). Sairauspoissaolojen kestojakauma 2014 ammattiryhmittäin kalenteripäivinä Ammattiryhmä 1-3 4-10 11-30 31-60 61-120 121-180 yli 180 Yhteensä Erikoislääkärit 291 130 316 566 179 158 1640 Erikoistuvan vaiheen lääkärit 131 69 31 54 285 Eri asteiset sairaanhoitajat 4306 2832 3888 5648 2630 475 172 19951 Muut hoitohenkilöt 1422 1153 1498 2444 996 71 7584 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 290 186 387 149 1013 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 944 684 989 943 400 3960 Huoltohenkilökunta 1314 1085 1705 1498 702 158 6461 Hallinto- ja taloushenkilöt 308 160 389 180 108 58 1203 Yhteensä 9006 6299 9203 11482 5015 762 330 42097 Muutos ed. vuoteen 319-43 0-292 -732 436 207-105 Sairauspoissaolo -% ammattiryhmittäin sekä muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolo-% on poissolot kalenteripäivinä / palvelussuhdepäivät. Päivät sisältävät lauantait ja sunnuntait.

Sairauspoissaolo % ammattiryhmittäin 2014 muutos Erikoislääkärit 2,0% 0,2 % Erikoistuvan vaiheen lääkärit 1,1% -1,0 % Eri asteiset sairaanhoitajat 3,7% -0,1 % Muut hoitohenkilöt 5,0% -0,4 % Tutkimus- ja hoitohenkilöt 2,0% 0,4 % Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 3,2% 0,6 % Huoltohenkilökunta 4,4% 0,1 % 25 Hallinto- ja taloushenkilöt 2,2% -0,2 % Yhteensä 3,6% 0,0 % Sairauspoissaolo % toiminta-alueittain 2014 muutos Kuntayhtymähallinto 1,8% 0,4 % Sair.hoid.palvelut 2,8% 0,1 % Tukipalvelut 4,2% -0,1 % Operatiivinen 3,8% 0,2 % Konservatiivinen 3,5% -0,4 % Psykiatria 3,8% 0,1 % Päivystyskeskus 3,4% -0,5 % Hallintopalvelut 3,2% 0,1 % Yhteensä 3,6% 0,0 % Eniten on lisääntyn yt kuntayhtymähallinnon sairauspoissaolot edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten on vähentynyt päivystyskeskuksen toiminta-alueen sairauspoissaolot. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet myös tukipalvelujen ja konservatiivisen toimintaalueilla. Keskimääräisen sairauspoissaoloprosenttiin verrattuna eniten sairauspoissaoloja on kuitenkin tukipalvelujen toiminta-alueella eli 4,2 %.

Sairauspoissaolot oma ilmoitus -menettely 2012 2013 2014 Muutos % päivät pv/hlö päivät p/hlö päivät pv/hlö ed.vuoteen Kuntayhtymähallinto 66 2,4 75 2,4 47 1,6-33,4 Sair.hoid.palvelut 355 2,1 426 2,3 408 2,4 3,8 Tukipalvelut 424 2,4 515 2,6 533 2,6-0,2 Operatiivinen 1392 2,5 1358 2,6 1489 2,7 5,8 26 Konservatiivinen 624 2,4 695 2,5 715 2,7 11,6 Psykiatria 551 2,5 600 2,6 705 3,0 13,5 Päivystyskeskus 134 2,6 430 2,5 524 2,6 3,1 Hallintopalvelut 127 2,5 115 2,4 126 2,4 0,6 Yhteensä kalenteripv 3672 2,5 4214 2,5 4545 2,7 5,9 Oma-ilmoituksella esimies voi myöntää sairauspoissaoloa 1-3 pv/kerta. Oma-ilmoituksella myönnetyt poissaolot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 pv/henkilö eli 5,9 %. Vakituiset henkilöt joilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut sairauspoissaoloja Vakituiset 2014 muutos Erikoislääkärit 45,3-3,7 Eri asteiset sairaanhoitajat 17,9 0,0 Muut hoitohenkilöt 14,8-0,1 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 27,4 7,4 Tutkimusta ja hoitoa avust.henk. 23,0-0,6 Huoltohenkilökunta 20,1 4,6 Hallinto- ja taloushenkilöt 32,3 4,0 Yhteensä 21,4 0,7 Vuonna 2014 palvelussuhteessa olleesta vakituisesta henkilöstöstä 21,4 %:lla ei ole ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Tämä on 0,7 % enemmän kuin vuonna 2013.

Kuntoutuspäivät 2012 2013 2014 hlöä 2014 Erik.lääk. 45 69 61 9 Sairaanhoit. 468 305 448 39 Muu hoitohenk. 118 329 117 13 Akat. tutk.henk. 17 25 17 3 Avustava henk. 187 133 30 6 Huolto 205 41 35 4 Hallinto 35 84 9 2 27 Yhteensä 1073 984 715 76 Vuorotteluvapaapäivät 2012 2013 2014 hlöä 2014 Erik.lääk. 176 181 276 2 Sairaanhoit. 3987 3926 3049 28 Muu hoitohenk. 1155 2276 2287 16 Akat. tutk.henk. 123 2 2 Avustava henk. 1703 1650 1225 9 Huolto 384 758 1856 9 Hallinto 364 92 465 4 Yhteensä 7892 8883 9160 70

Kuel -varhemaksut 700000 638 955 600000 577 404 500000 451 955 400000 300000 28 200000 100000 0 2012 2013 2014 Sairaanhoitopiirin varhe -eläkemaksut ovat lisääntyneet vuodesta 2012. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu määräytyy työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai varhaiseläkkeelle jääneiden määrän perusteella. Vuoden 2014 luku perustuu Kevalta tilinpäätöstä varten saatuun arvioon. Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden perusteella ei määräydy varhe -eläkemaksua. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle ( osa tai täysi) ja kuntoutustuelle jääneistä oli yhteensä v. 2013 oli 73 % ja v. 2014 yhteensä 82 %. Koko vakituisesta henkilökunnasta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle (osa tai täysi) ja kuntoutustuelle vuonna 2013 yhteensä 1,32 % ja v. 2014 yhteensä 0,43 %. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä v. 2014 oli 59,8 vuotta ja osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 52,6 vuotta. Sairauspoissaolojen palkkakustannukset v. 2014 olivat 4 409 662 ja varhe -eläkemaksut 638 955 euroa. Tämä yhteensä on 13832 /kalenteripäivä. Muutosta edelliseen vuoteen on +246 /pv. 6.5 Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Työsuojeluorganisaation tehtävien perustana on Työturvallisuuslain hengessä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun toiminnan lähtökohtana ovat myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Hyvä hallinto- ja johtamistapa sekä strategia. Työturvallisuusjaostojen tarkoituksena on parantaa ja kehittää yhteistoimintaa työntekijöiden ja työnantajan välillä työsuojelu-, turvallisuus- ja työhyvinvointiasioissa. Työturvallisuusjaostojen kokouskäytäntöä on tehostettu yhdistämällä hallintopalvelujen ja tukipalvelujen turvallisuusjaostot. Vuonna 2014 jaostot kokoontuivat kolme kertaa erikseen ja yhdessä yhteiskokouksessa. Yhteistoimintaneuvoston asettama työturvallisuustoimikunta kokoontui neljä kertaa. Toimikunnassa on käsitelty työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, Haipro-ilmoituksia ja vartijoiden ilmoituksia, sekä tapaturmailmoituksia. Toimikunta on linjannut henkilöstölle suunnattuja turvallisuuskoulutuksia. Li-

säksi on käsitelty yhteistyötä Liikenneturvan ja Tampereen Teknillisen yliopiston kanssa. Työturvallisuustoimikunta päätti sairaanhoitopiirin liittymisestä Työturvallisuuslaitoksen 0-tapaturmaa foorumiin. Riskien arviointi on toteutettu vuonna 2014 aiemmasta käytännöstä poiketen siten, että yksiköt velvoitettiin tarkistamaan riskien arvioinnin ajantasaisuus ja toteuttamaan riskeille kirjatut toimenpiteet niiden poistamiseksi tai pienentämiseksi laadullisesti ja määrällisesti. Tähän päädyttiin koska yksiköt kokivat, ettei toimenpiteiden tekemiselle jää riittävästi aikaa riskien arvioinnin välissä vuosittain. Sairaalassa toimii savuton sairaala työryhmä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tukee muita Suomen sairaaloita, sekä Etelä-Pohjanmaan kuntia, terveyskeskuksia, yhteistoiminta-alueita ja oppilaitoksia savuttomuuden kehittämisessä. 6.5.1 Tapaturmat Vakavia työtapaturmia, mitkä olisivat vaatineet ilmoitusta Aluehallintovirastoon tai poliisille, ei sairaanhoitopiirissä ole sattunut. Ammattitautien osalta neljä on epäiltyä ja kolmessa ei ole todettu työkyvyttömyyttä. Kaikki ammattitautiepäilyt liittyvät syyhyepidemiaan. Korvauspäivien lukumäärä (806) jakaantuu lähes tasan työpaikalla ja työmatkalla sattuneiden tapaturmien välillä. 29 Ammattitauti- ja tapaturmatilasto 2012 2013 2014 Ammattitauti 3 1 7 Työ 93 95 122 Työmatka 46 56 59 Yhteensä 142 152 188 Tapaturma- ja sairaustilasto 2012 2013 2014 Keskivahinko/ 1432 848 627 Tapaturmataajuus 1) 19 20 24 Sairauspäivät/vahinko 9 7 4 Korvauspäivät 1237 1158 806 1)Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden.

Tapaturmaryhmät, tapaukset kpl, korvauspäivät (vain työmatkalla tapahtuneet) kpl muutos 2013 pv muutos 2013 Putoaminen, kaatuminen 11-10,0 22-40 Terävään esineeseen satuttaminen 22 8,0 16-5 Äkillinen fyysinen kuormittuminen 26 7,0 159-17 Väkivalta 6-1,0 0-175 Muut poikkeamat 23 10,0 146 69 30 Tapaturmien korvauspäivät ovat vähentyneet mutta tapaturmien määrä on edelleen noussut. KEVA:n Kaari-laskurin mukaan vuoden 2012 tapaturmakustannusten osuus palkkasummasta oli toiseksi vähiten verrattuna 17 muuhun Kaari-laskuriin osallistuneista organisaatioista. Mukana oli mm. kahdeksan muuta sairaanhoitopiiriä. Äkillinen fyysinen kuormittuminen pitää sisällään henkilöiden tai esineiden nostamisessa tai työntämisessä tapahtuneet tapaturmat. Tapaturmat ovat kohdistuneet useimmiten sormiin, jalkoihin ja selkään. Vamman laatu on useimmiten ollut sijoiltaan meno, haava tai tärähdys. Työmatkatapaturmien osalta korvauspäivien määrä on lähes yhtä suuri kuin työpaikalla sattuneiden tapaturmien korvauspäivien määrä. Tämä osaltaan kertoo työmatkatapaturmien vakavuudesta. Tähän on pyritty vaikuttamaan Liikenneturvan kanssa aloitetulla yhteistyöllä, minkä pohjalta tehtiin keväällä 2014 työmatkaliikenteeseen liittyvä kysely henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi 553 henkilöä. Tutkimuksen raportin mukaan suurimman osan vastaajista mielestä työmatka tuntuu pääosin turvalliselta. Suurimmat turvattomuutta aiheuttavat asiat olivat muiden liikennekäyttäytyminen, Björkenheimin silta ja ruuhkat. Miltei joka viides vastaajista oli joutunut työmatkatapaturmaan viimeisten vuosien aikana. Sairaalalla on järjestetty Liikenneturvan ja työsuojeluhenkilöstön kanssa yhteistyössä liikenteeseen liittyviä tietoiskuja ja kyselyjä joiden palkintoina on erilaisia liikenneturvallisuutta parantavia tuotteita. Tällä tavoin pyritään kiinnittämään henkilöstön huomiota omaan liikennekäyttäytymiseen ja sitä kautta vähentämään työmatkalla tapahtuvia tapaturmia. 6.5.2 Tarkastukset Toimintavuoden 2014 aikana tehtiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toimesta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kolme tarkastusta; Ensihoitokeskukseen sekä Kliinisen kemian ja Korva-, nenä-, kurkku-poliklinikan rakennustyömaille. Turvallisuuspäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut tarkastivat Ensihoidon toimipisteet työturvallisuuden näkökulmasta ja lähinnä vaatehuoltoon liittyviä epäkohtia parannettiin kiertoa lisäämällä. 6.5.3 Sisäilmatyöryhmä Työryhmä on kokoontunut vuoden aikana kahdeksan kertaa. Eniten ovat työllistäneet Törnävän alueen eri kiinteistöt. Lastenpoliklinikalla ja Apuvälinekeskuksessa ongelmat ovat jatkuneet jossain määrin saatujen selvitysten perusteella tehdyistä toimenpiteistä ja ilmanpuhdistimista huolimatta. Näiden lisäksi tehtiin tarkastuksia ja näytteidenottoja useissa muissa yksittäisissä huoneissa ja pienemmissä tiloissa sisäilmatyöryhmän sekä

ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Merkille pantavaa on, että tiloista ei rakennetutkimusten, eikä näytteiden perusteella löydy sellaisia tekijöitä tai arvoja, joiden perusteella voitaisiin todeta tiloissa olevan vaurioita mitkä aiheuttavat oireilua. Usein oireilu on enimmäkseen nähtävissä herkistyneillä henkilöillä. 6.5.4 Henkilökunnan tekemät vaaratapahtuma-ilmoitukset Haipro -työturvallisuusilmoituksia on tehty v.2014 kaikkiaan 440 kpl ja v.2013 kaikkiaan 472 kpl. Tässä luvussa ovat mukana sekä läheltä piti -tilanteiksi että työtapaturmiksi kirjaamishetkellä arvioidut. Vuoden 2014 ilmoituksista on käsittelemättä kahdeksan ja käsittelyssä on 26. Riskiluokittelussa ei ole IV- tai V-tason riskejä, vaan kaikki sijoittuvat III-tasolle ja sen alle. Ilmoitukset menevät tiedoksi esimiehelle, jonka tulee käsitellä ilmoitus kahden viikon kuluessa tai siirtää se ylemmälle asiantuntijataholle eli työsuojeluhenkilöstölle. Ilmoituksesta välittyy tieto myös tapahtumayksikön esimiehelle jos tapahtumapaikka on eri kuin ilmoituksen tekijän yksikkö. Ilmoitusten tekemiseen on kannustettu, koska tarkoitus on oppia tapahtuneista ja siten välttää niitä jatkossa. Työsuojeluhenkilöstö seuraa aktiivisesti tehtyjä ilmoituksia ja reagoi niihin tarvittaessa ottamalla yhteyttä ilmoituksen tekijään tai yksikköön missä tapahtuma on sattunut. Työsuojeluhenkilöstö informoi myös tapauskohtaisesti laajemmin esille tulleista vaaratapahtumista, mikäli niiden voidaan arvella esiintyvän muuallakin. 31 Haipro -työturvallisuusilmoitukset vaaratyypin mukaan 2013 2014 Vaaralliset aineet, hengitys, iholle, silmiin, nieleminen 2014 2013 Putoaminen, kompastuminen, kaatuminen Liikkuvan aiheuttajan osuma, törmäys Pisto, viilto, hankauma, leikkautuminen Puristuminen Äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen Tartuntavaara Väkivalta Muut mm. sähköisku, kuumuus, kylmyys, tukehtumisvaara 0 50 100 150 200 Väkivalta on edelleen suurin vaaratyyppi, käsittäen myös suullisen uhkailun ja sitä esiintyy eniten Psykiatrian toiminta-alueella. Päivystyspoliklinikalla ja Päivystysosastolla yhteenlaskettu määrä on yksiköistä suurin. Väkivalta-ilmoituksissa riskiluokka on yli puolessa I tai II ja lopuissa 38 tapauksessa III-luokka. Työväkivallan hallintaan etsitään keinoja yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tehtävässä tutkimuksessa, mikä kohdentuu Päivystyspoliklinikalle ja osin psykiatrialle. Hanke kestää kevääseen 2016 jolloin hallintakeinoja testataan käytännössä kohdeyksiköissä.

Vartijan tekemät ilmoitukset ja poliisin virka-apu 2012 2013 2014 Henkilökunnan suojaus, turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä 150 330 334 Poistettu häiritseviä henkilöitä 16 31 26 32 Eniten henkilökuntaa on suojattu päivystyspoliklinikalla ja päivystysosastolla, yhteensä 180 kertaa. Psykiatrian eri yksiköissä suojaamistehtäviä on ollut yli 50 ja loput jakaantuvat tasaisemmin lähinnä vuode-osastoille. Taulukon kokonaislukumäärässä ovat mukana myös Terveyskeskuksen yksiköt. Vartijakutsuja on kaikkiaan sairaala-alueella ollut 597 kpl sisältäen myös virheelliset ja vahinkopainallukset. Poliisilta saadun tiedon mukaan heiltä virka-apua on annettu 127 kertaa, joista suurin osa tehtävistä on ollut sairaankuljetuksen avustaminen, 44 kpl. 6.6 Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta Henkilökuntayhdistys Virkut ry:n toiminnan tarkoituksena on tukea omalta osaltaan Etelä - Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstön työhyvinvointia. Erilaisissa kerhoissa ja jaostoissa henkilökunnalla on mahdollisuus harrastaa mieliliikuntalajejaan, edistää kädentaitoja tai vaikka opetella uusi taito tai laji. Harrastepiirissä toimiminen edistää työntekijöiden työssä jaksamista, lisää henkilöstön yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja toimii samalla työviihtyvyyden edistäjänä. Henkilökuntayhdistyksellä on yli 20 erilaista harrastepiiriä, joista osa toimii aktiivisesti ympäri vuoden, osa on selkeästi talvi- tai kesälajeja. Laajapohjainen harrastustoiminta on koettu henkilöstön keskuudessa hyödylliseksi ja henkilökuntaa yhdistäväksi toiminnaksi, sillä kaikkien sairaanhoitopiirin toimipaikkojen henkilökunta on voinut osallistua yhdistyksen toimintaan. Vuosi 2014 oli yhdistyksen 33. toimintavuosi ja jäsenmäärä oli 2540. Moni harrastuspiiri on toiminut yhdistyksen toiminnan alusta alkaen, mutta uusiakin harrastusryhmiä syntyy aika ajoin. Esimerkiksi vesijumppapiiri keräsi ensimmäisen vuoden aikana yli 60 osallistujaa. Vesijumpan suosioon vaikutti sekin, että ryhmä sai kokoontua uuden Y -talon upeissa vesiterapiatiloissa. Yhdistys tukee muutenkin henkilökunnan uintiharrastusta antamalla alennusta kaikkiin alueen uimahalleihin. Paitsi liikuntaharrastusta, myös kulttuuriharrastusta tuetaan myöntämällä alennusta Seinäjoen kaupunginteatterin esityksiin ja joka kesä on hankittu henkilökunnalle alennuslippuja myös Törnävän kesäteatteriin. Ilahduttavaa on, että myös sairaanhoitopiirin palveluksesta eläköityneiden ryhmä Iki-Virkut on saanut suuren suosion ja yhteisissä kokoontumisissa on hienosti pidetty perinteitä yllä. Valokuvauskerho on ahkerasti pitänyt näyttelyitä Seinäjoen keskussairaalan valokuvauskerhon omalla kerhotaululla ja uusilla pääkäytävän seinille saaduilla näyttelytiloilla. Kerholaiset ovat osallistuneet valokuvauskilpailuihin ja menestymistäkin niissä on saavutettu, mm. vuoden luontokuvakilpailun semifinaaliin selvisi valokuvauskerholaisten töitä. Virkkujen harrastepiirien toimintaan osallistuminen on henkilökunnalle edullista tai ilmaista. Sairaanhoitopiirin tukemana yhdistys on voinut lähettää edustajiaan myös valtakunnallisiin, sairaalan välisiin SM-kisoihin. Seinäjoella järjestettyyn naisten liikuntatapahtuma Nice Runiin osallistui runsas 200 jäsentä. Tapahtumasta saatu palaute on ollut hyvää ja siitä on syntymässä vuosittainen perinne kesän alkajaisiksi. Myös syksyn Kyrkösjärven kierros-tapahtumaan on osallistuttu joka vuosi. Liikuntatoimikunta on järjestänyt vaellusmatkoja lähialueelle, vuonna 2014 retki tehtiin Lauhavuoren maastoon. Yhdistyksen ylläpitämä kuntosali on jäsenten aktiivisessa käytössä, harrastajien määrä on tällä hetkellä n. 450. Kuntosaliohjausta on järjestetty ajoittain uusien harrastajien saamiseksi.