Kustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä Kustannusvaikuttavuus seminaari 4.11.2009 Aija Kettunen aija.kettunen@diak.fi
Kustannus-vaikuttavuus käsitteet sosiaalitaloustieteessä Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos Suoritteet palvelut Vaikuttavuus (E) Tehokkuus = E/I Periaatteessa samat kuin terveystaloustieteessä (Sintonen, Pekurinen, Linnakko 1997) First aid: Lessons from health economics for economic evaluation in social welfare (Byford & Sefton 2002)
mutta kun ensiapuvaihe on ohitettu Kustannus-vaikuttavuus sosiaalitaloustieteelliseen kokonaisuudessa Kustannus-vaikuttavuus, kun kohteena on sosiaalisen hyvinvoinnin tuottaminen Päätelmät
Sosiaalitaloustieteen kiinnostuksenkohteet 1.Taloustieteen hyvinvointiteoria Markkinamekanismin edellytykset ja korjaustarpeet, mm. ulkoisvaikutukset, epätäydellinen informaatio oikeudenmukaisuustavoitteet Ymmärretään erityisyys tehokkuutta määriteltäessä ja tavoiteltaessa (vrt. Arrow 1963) 2. mitä seuraa toiminnan organisoinnille: miten avustaa/ohjata/säännellä Organisointi- ja ohjausjärjestelmät Informaatio-ohjaus (esim. tiedotus, ohjaus) Sääntely (esim. laadun valvonta) Julkinentarjonta, tuotanto, tuki vai rahoitus 3. mitä seuraa (yksittäisen) toiminnan taloudelliselle arvioinnille Kustannukset Resurssit Prosessi/ teknologia organisaation toiminta johtaminen yms Tuotokset Vaikutukset Kustannus-vaikuttavuus
Sosiaalitaloustiede soveltaa taloustieteitä ja sosiaalitieteitä sekä huomioi sosiaaliturvan erityispiirteet. Se tutkii (pitäisi tutkia) mm. miten sosiaaliturvaan käytettävät varat voitaisiin kohdentaa tai käyttää siten, että niillä saadaan mahdollisimman paljon hyvinvointia, joka jakautuu halutulla tavalla (=miten sosiaaliturvasta saataisiin mahdollisimman tehokas) Kohdistuu (periaatteessa) koko sosiaaliturvajärjestelmään (tulonsiirrot ja palvelut sekä näiden välimuodot) ja siihen liittyviin ilmiöihin, kuten organisointi, käytettävät voimavarat, toimenpiteiden hyvinvointivaikutukset sekä niiden jakautuminen
Kustannus-vaikuttavuus sosiaalitaloustieteessä Tavoiteltujen vaikutusten suhde vaikutusten aikaansaamiseen käytetyistä panoksista aiheutuneisiin kustannuksiin (V/K) Tai tilanteesta riippuen Tavoitellun vaikutusyksikön hinta (K/V) Haasteita sekä kustannusten että Vaikutusten tai vaikuttavuuden määrittelyssä ja mittaamisessa Ovatko vain sosiaalisen hyvinvoinnin tuottamisen haasteita, vai tulisiko pohtia myös muilla sektoreilla?
Kustannukset Kun useita toimijoita/toimintoja saman tavoitteen saavuttamiseksi (esim. lastensuojelussa) Kustannukset ko. palvelusta Seurauskustannukset tai säästöt rajaus? Kustannukset kaikille niille, joihin toiminta suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa Ei vain palvelun tuottamisen kustannukset Ei vain kunnan kustannukse Kustannukset asiakkaalle ja läheisille (Huom! Asiakasmaksut = vain syntyneiden kustannusten kattamista, otetaan huomioon kustannusten jakautumista tarkasteltaessa) Aineettomat resurssit (Knapp 1984: Production of welfare approach) muiden, kuin hinnoiteltavien resurssien merkitys hyvinvoinnin tuotannossa vaí liittyvätkö enemmän prosessiin kuin resursseihin
Tavoitteet vaikuttavuus? Mitä sosiaaliturvalla (tulonsiirrot ja palvelut) tavoitellaan mikä on vaikuttavuutta? Yksilöllisiä vaikutuksia, ulkoisvaikutuksia, tiettyä hyvinvoinnin jakaumaa Tavoitteen määrittely luonteeltaan poliittisempaa vrt. esim. terveystaloustieteeseen oikeudenmukaisuus keskeistä (mitä se sitten onkaan) Mihin tarpeeseen mikä on tarve, kuka määrittää? Kehen tarpeeseen? Mitä hyvinvoinnin tasoa tavoitellaan?
Vaikuttavuus mittaaminen Yksilöiden tarpeet perustana, vaikuttavuus yksilöllisten vaikutusten kautta hyvinvointia ja elämänlaatua tai spesifisempää muutosta tai muuttumattomuutta voi toteutua pitkän ajan kuluttua osittain subjektiivista voi kohdistua myös muihin kuin palvelun käyttäjään/kohteeseen (esim. perhe, yhteisö) voi toteutua suhteessa muihin (oikeudenmukaisuustavoitteet) harvoin mitattavissa yhden ilmiön avulla kuitenkin mitattavissa, jos halutaan Mutta miten erotetaan juuri intervention vaikutukset? Kelvollinen mutta mahdollinen arviointiasetelma?
Milloin kustannus-vaikuttavuusanalyysi on mahdollinen sosiaalialalla? Sefton ym. 2004
Lisäksi Ei puhtaasti summatiivista prosessi vaatii huomiota, jos halutaan tukea kehittämistä Laadullista tutkimusta ja muita arvioinnin lähestymistapoja vaikuttavuuden, prosessin ja tulosten ymmärtämiseksi siirrettävyyden parantamiseksi
Taloudellinen arviointi julkisissa palveluissa, myös sosiaalipalveluissa: rajallisilla resursseilla mahdollisimman paljon tavoiteltua hyvää Käyttäjien, asiakkaiden tarpeet Yhteiskunnan tarpeet Poliittis-hallinnollinen tarpeiden määrittely Tavoitteet Panokset (I) Voimavarat, kustannukset Kohdentuminen, jakauma Vaikuttavuus (E) Ulkoisvaikutukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tehokkuus = E/I Tuotos Suoritteet, palvelut Välitön vaikutus Kangasharju 2008; Vaarama 1995
Päätelmät Perusapparaatii taloudelliseen arviointiin on olemassa, silti 1. Tutkimusta kustannus-vaikuttavuus-tutkimuksen välineiden kehittämiseksi Luo edellytyksiä soveltavalle tutkimukselle mm. puhun nyt vaikuttavuustutkimuksen puolesta. Se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, Risikko toteaa YLE Uutisille 2. Soveltavaa käytäntöä palvelevaa ja päätöksentekoa tukevaa kustannus-vaikuttavuustutkimusta Edellyttää käytännön toimijoiden kiinnostusta ja halukkuutta käyttää tutkimustietoa sekä osallistua soveltavan tutkimuksen toteuttamiseen 3. Kustannus-vaikuttavuus-näkökulman soveltamista käytännön kehittämis- ja päätöksentekotilanteisiin Edellyttää näkökulman ymmärtämistä ja muutakin kuin retoriikkaa - Millaisia tarpeita? - Millaista yhteistyötä? - Millaisesta yhteistyöstä ja tutkimuksesta on ollut hyötyä?
Kirjallisuutta Barr (2004) Economics of the Welfare State. Fourth Edition. New York: Oxford University Press. Drummond, O Brien, Stoddard, Torrance (1997) Methods for the Economic Evaluation of Health Care Programmes. Second Edition. New York: Oxford University Press. Kangasharju (2008) Tuottavuus osanan tuloksellisuutta. Teoksessa Ilmakunnas Seija (toim.) Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin. Uudistusten mahdollisuuksia ja keinoja. VATT-julkaisuja 48. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Knapp (1984) The Economics of Social Care. Macmillan: London. Knapp (1995). The economic perspective: Framework and perspectives. Teoksessa M. Knapp (toim.), The economic evaluation of mental health care (s. 1-26). Aldershot: Arena. Netten, Ryan, Smith, Skatun, Healey, Knapp, Wykes (2002) Developing a measure of social care outcome for older people. PSSRU Discussion Paper 1690/2. Canterbury:University of Cent. Sefton, Byford, McDaid, Hills, Knapp (2004) Making the most of it: Economic evaluation in the social welfare field. Joseph Rowntree Foundation. Sintonen, Pekurinen, Linnakko (1997) Terveystaloustiede. WSOY. Suoniemi, Tanninen, Tuomala (2003) Hyvinvointipalvelujen rahoitusperiaatteet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003:3. Helsinki: STM. Vaarama (1995) Vanhusten hoivapalvelujen tuloksellisuus hyvinvoinnin tuotanto näkökulmasta. Tutkimuksia 55. Helsinki: Stakes.