Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku
Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta lisätään" Tavoitteena koko koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistäminen Osa laajempaa korkeakoulujärjestelmän uudistamista: Korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen Yliopistojen hallinnollisen ja taloudellisen aseman uudistaminen uudistuneet korkeakoulut ja strategiat Korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012 Kansainvälisen toiminnan painopisteenä opiskelija-, opettaja- ja tutkijaliikkuvuus, kansainväliset tutkimus- ja kehitystyöhankkeet, yhteis- ja kaksoistutkintojen kehittäminen Ulkomailta tulevien osuus korkeakoulujen opiskelijoista ja henkilöstöstä Vieraskielisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuudet korkeakouluissa Tukitoimet ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden sitouttamiseksi Suomeen Korkeakoulujen kieltenopetus (kotimaisten kielten opetus, vieraskielisen opetuksen laatu ja laajuus korkeakoulujen kielistrategiat 2009) Kotikansainvälistyminen Tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen
Eurooppa Eurooppa 2020 strategia - älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia ERA eurooppalainen tutkimusalue osaamisen vapaa liikkuvuus (viides vapaus) tutkijat, opiskelijat, yliopisto-opettajat; uudet rakenteet (EIT, ERC, JTI); yhteiset tutkimusohjelmat Bolognan prosessi yhteinen korkeakoulualue Pohjoismainen yhteistyö
Nykytila Suomessa aiempaa enemmän kansainvälisiin tutkimus- ja osaamisverkostoihin kuuluvia huippututkijoita, tutkimusryhmiä ja laitoksia EU:n Erasmus -ohjelma ollut toimiva ja parantunut tuntuvasti liikkuvuutta MUTTA muutostarpeita on! Opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuudessa Suomi jäljessä sekä suuria tiedemaita että kehittyviä pieniä maita Korkeakoulujen henkilökunnassa vähän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä Maahanmuuttajat eivät hanki korkeakoulusta/eivät hae korkeakoulutukseen Korkeakoulut eivät pääse nopeasti mukaan kasvaville koulutus-markkinoille
Shares in the world s scientific output (ISI 2000-2008) Source: National Science Indicators (NSI), Thomson Reuters; Gunnar Sivertsen
Shares in the world s scientific output (ISI 2000-2008) Source: National Science Indicators (NSI), Thomson Reuters; Gunnar Sivertsen
Kv-strategia Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015 Painopisteet aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö: mm. kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukeva osio, vieraskielisen ohjauksen ja opetuksen laadun parantaminen laadun ja vetovoiman lisääminen: mm. strategisilla tutkimuksen ja osaamisen alueilla riittävästi ulkomaisia huippututkijoita, tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen, ulkomailta saapuvien tuki tiedotuksessa, asumisessa ja palveluissa, valinnan kehittäminen osaamisen tunnetuksi tekeminen ja vienti: mm. koulutusvienti, maksulliset kansainväliset maisteriohjelma, suomalaista koulutusta koskevan tiedon edistäminen, alumnitoiminnan kehittäminen monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen: mm. kotimaisten kielten ja kulttuurin opetusta maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden tarpeisiin, harjoittelumahdollisuuksien ja työmarkkinoille integroitumisen kehittäminen, muualla hankitun osaamisen tunnustamisen edistäminen, tutkimus- ja opetushenkilöstön monikulttuurisuuskoulutus (ESR-rahoitus) globaalin vastuu edistäminen: mm. kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen pohjaustuvan koulutus- ja tutkimusyhteistyön kehittäminen YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen 2005-2014 tavoitteiden toteuttamiseksi; OKM ja UM tekevät tarvittavat muutokset rahoitus- ja ohjausvälineisiin s.e. ne mahdollistavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osallistumisen julkisin varoin rahoitettuun yhteistyöhön.
Kannattaako kansainvälistyä? Korkeatasoinen koulutus perustuu laadukkaalle tutkimukselle, joka syntyy kansainvälisessä yhteistyössä Korkeatasoinen tutkimus luo edellytykset kansainvälisten huippuosaajien saamiselle yliopistoihin ja korkeakouluihin Konkreettista tukea: Tastin tutkimus (Työraportteja 7/2010, Tampereen yliopisto) tutki yliopistoyksiköiden ja yksilöiden näkemyksiä liikkuvuuden ja kansainvälistymisen merkityksestä yksikön kilpailukyvylle ja henkilökohtaiselle uralle. Tuloksia olivat mm. - Ulkomailta yksikköön suuntautuva liikkuvuus yksikön vetovoima oli selkeästi yhteydessä tieteelliseen tuottavuuteen - keskipitkä ja pitkäaikainen liikkuvuus yksikköön selvimmin yhteydessä kv. julkaisujen suureen määrään - ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden ja post-dock tutkijoiden suuri osuus henkilökunnasta viittaa yksikön kansainväliseen kilpailukykyyn
LASKENNALLINEN PERUSRAHOITUS - KOULUTUS Koulutus (55 % / 75%) Toiminnan laajuus 85% Laatu ja vaikuttavuus 15% Laskennallinen opiskelijamäärä 30% Alempien ja ylempien kk-tutkintojen tavoitteet 35% Suoritetut alemmat ja ylemmät kktutkinnot 35% Koulutuksen laatu ja opiskeluprosessien toimivuus (80 %) - laatuyksiköt - vähintään 45 op suorittaneet -7 vuodessa valmistuneet Kansainvälistyminen (20%) - vaihto-opiskelijat (L + S > 3kk) - vieraskielisessä opetuksessa suoritetut opintopisteet ja ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytetyt opintopisteet - ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden m.
LASKENNALLINEN PERUSRAHOITUS - TUTKIMUS JA TUTKIJANKOULUTUS Tutkimus ja tutkijankoulutus (45 % / 75%) Toiminnan laajuus 75% Laatu ja vaikuttavuus 25% Opetus- ja tutkimushenkilötyövuodet 50% Tohtorin tutkintojen tavoitteet 25% Tohtorin tutkinnot 25% Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus (60%) - SA rahoitus (50 %) - SA huippuyksikkörahoitus (30 %) - Tekes rahoitus (20 %) Tieteelliset julkaisut (20%) - Ulkomaiset referee -julkaisut - Muut tieteelliset julkaisut Kansainvälistyminen (20%) - Kilpailtu kv. tutkimusrahoitus - Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus (vähintään 2 viikkoa L+S, yhteensä määrä)
Kiitos ja onnea matkaan!