Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi 2015-2025 Sipoon kunta
Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 3. Kuntastrategian reunaehdot ja liikkumavara palveluverkon kehittämiselle 4. SIVI:n omat tavoitteet ja linjaukset palveluverkon kehittämiselle 5. Söderkullan painopistealue 6. Nikkilän painopistealue 7. Talman painopistealue 8. Pohjois-Sipoon hajaasutusalue 9. Etelä-Sipoon haja-asutusalue 10. Johtopäätökset 11. Liitteet 21.4.2016 2
1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet 2. Keskeiset rajaukset 3. Tiivistelmä palveluverkkosuunnitelman päälinjauksista
1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Mitä Tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista seuraavan 10 vuoden aikavälille siten, että se on vuosittain helposti päivitettävissä. Kehittää sivistysosastolle palveluverkkosuunnitelman kokonaishallintaperiaate ja suunnittelutyökalut palvelutuotannon ja investointitarpeiden määrittämiseksi Miksi Mahdollistaa sivistysosaston palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen ja investointitarpeiden systemaattisen kartoittamisen sekä priorisoinnin kunnan päätöksenteon pohjaksi. Luo paremmat edellytykset kuntastrategiasta lähtevälle ja johdonmukaiselle päätöksenteolle kaikissa johtamis- ja päätöselimissä. 21.4.2016 4
1. Johdanto 2. Keskeiset rajaukset Selvityksessä keskitytään palveluverkon kehittämiseen ja investointitarpeiden määrittämiseen Sipoon kuntastrategian mukaisten painopistealueiden näkökulmasta. Suunnitelmassa ei käsitellä pedagogisia eikä palvelutuotantoon liittyviä linjauksia, joilla ei ole varsinaista vaikutusta palveluverkon muutoksille Palveluverkkosuunnitelman ajallisen vaikutuksen painopiste on 3 10 vuoden aikajänteellä 1 3 vuoden palveluverkkolinjaukset ja päätökset näkyvät jo investointiohjelmassa ja siksi niihin ei ensisijaisesti tässä suunnitelmassa keskitytä. Lukiota ei käsitellä. 21.4.2016 5
1. Johdanto 3. Tiivistelmä palveluverkkosuunnitelman päälinjauksista 1. Muodostetaan Söderkullassa, Nikkilässä ja myöhemmin lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia 1. Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi 2. Muodostetaan uusista palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia 3. Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin 4. Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen 5. Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon. 2. Haja-asutusalueiden palveluverkkolinjaukset edellyttävät syvällisempää vaihtoehtojen taloudellisen vaikutuksen sekä hyötyjen ja haittojen analyysiä. Esitys em. laajuudessa mahdollista vasta vuoden 2016 päätöksenteossa. 3. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta 4. Tilojen hallinnointi keskitetään toimitiloille 21.4.2016 6
2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 1. Palveluverkkosuunnitelman laatimisen keskeiset työvaiheet 2. Projektin organisointi ja päävastuut 3. Palveluverkkosuunnitelman rakentamisen keskeiset näkökulmat
2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 1. Palveluverkkosuunnitelman laatimisen keskeiset työvaiheet Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Vaihe 5 Vaihe 6 Määrittely Projektin käynnistäminen ja ohjelman tarkempi suunnittelu. Palveluverkkosuunnitelman rakenteen ja tarkastelunäkökulmien määrittely Lähtötietoaineistojen määrittely Suunnittelutyökalujen ja esitysmudon määrittely Työryhmien organisointiperiaatteista sopiminen Käynnistäminen Yksikkökohtaisten työryhmien työn opastus, aikataulun ja tavoitteiden asettaminen. Palveluverkkosuunnitelman laatimisen käynnistäminen Varhaiskasvatus Koulutus Kulttuuri ja vapaaaika Ehdotukset ja ideat Yksiköiden esitykset palveluverkon kehittämisen tarpeista ja kehittämisen vaihtoehdoista Varhaiskasvatus Koulutus Kulttuuri ja vapaaaika Palveluverkkosuunnitelmien muodostaminen ja arviointi SIVI:n yksiköiden palveluverkkoanalyysien yhteensovittaminen SIVI:n palvelutuotannon tavoitteiden ja päälinjausten muodostaminen palveluverkon kehittämiselle Palveluverkkosuunnitelmien rakentaminen kuntapalveluiden painopistealueille sekä haja-asutusalueille Esitys palveluverkon kehittämisestä Palveluverkkosuunnitelmien kokoaminen SIVI:n kokonaissuunnitelmaksi Suunnitelman esittely ja testaaminen operatiivisen johdon, valiokuntien ja sivistysjaoston kanssa. Suunnitelman siirto investointien hallintaja päätösprosessiin. Iterointi ja toteutuksen valmistelu Palveluverkkosuunnitelman iteroinnit investointien hallinnan prosessin ohjauksessa Palvelutuotanto- ja palveluverkkosuunnitelmien käytäntöön viemisen valmistelu kunnan päätösten jälkeen. Palveluverkkosuunnitelman tuottamisprosessin ja suunnittelutyökalujen määrittely saatujen kokemusten pohjalta Vko 49, 2 4 Vko 5 Vko 10 Vko 11 17 Vko 18 23 Kesä - elokuu
2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 2. Palveluverkkoselvityksen organisointi ja vastuut Analysoi, ideoi ja ehdottaa sekä testaa ja syventää palveluverkkosuunnitelmaa oman yksikkönsä näkökulmasta Ohjaa, testaa ja antaa puitteet päätösesitysten muodostamiselle Ohjausryhmä Projektiryhmä Johtaa projektia, kokoaa ehdotukset, määrittelee vaihtoehdot ja muodostaa esityksen palveluverkkosuunnitelmaksi Koordinoi ja kokoaa lähtötietoaineistoja Lähtötietoaineistot Varhaiskasvatuksen työryhmä Suomenkielisen koulutuksen työryhmä Ruotsikielisen koulutuksen työryhmä Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden työryhmä 21.4.2016 9
2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 2. Ohjausryhmä ja projektiryhmä Ohjausryhmään osallistuvat tahot Sivistysvaliokunnan pj Sivistysvaliokunta Sivistysvaliokunta, ruotsinkielisen koulutusjaoston pj Sivistysvaliokunta, suomenkielisen koulutusjaoston pj Projektiryhmään osallistuvat tahot Sivistysosasto, suomenkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Kaavoituspalvelut Talous- ja hallintopalvelut Konsultti Projektiassistentti; lähtötietoaineistot 21.4.2016 Edustajat Juha Suuronen Henrik Möller Antti Skogster Maarit Rope Edustajat Kurt Torsell Hannu Ollikainen Mervi Keski-Oja Anne Laitinen Ilari Myllyvirta Pilvi Nummi-Sund Pekka Laitasalo (mahdollisuuksien mukaan) Urpo Laakkonen Hanna Salokaarto 10
2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 2. Yksiköiden työryhmät Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut suomenkielinen Koulutuspalvelut ruotsinkielinen Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Mervi Keski-Oja Kurt Torsell Hannu Ollikainen Anne Laitinen Elina Sarin Liisa Juga Petra Paakkanen Malin Hollmén Irmeli Kujala Jorma Joki-Korpela Janne Holmkvist Annelie Åkerman- Anttila Sonja Westerlund Tiina Suojanen-Saari Jaana Lindstedt Mia Liljeberg Piritta Forsell Katja Sågbom Alatyöryhmät alueittain Kaikki päiväkotijohtajat Alatyöryhmät alueittain Alatyöryhmät alueittain Kaikki rehtorit Kaikki rehtorit Alatyöryhmät tarpeen mukaan Henkilöstökokoukset Henkilöstökokoukset Henkilöstökokoukset Henkilöstökokoukset 21.4.2016 11
2. Palveluverkkosuunnitelman toteutusperiaate 3. Palveluverkkosuunnitelman rakentamisen keskeiset näkökulmat Kuntastrategia ja talouden investointivara Kunnan palvelutuotantojen yhteiset maantieteelliset painopistealueet Söderkulla Nikkilä Talma Haja-asutusalueet Pohjoinen, Eteläinen SIVI:n yhteiset linjaukset palveluverkon kehittämiselle Väestöennuste ikä- ja kieliryhmittäin + 10 vuotta Yht. Varhaiskasvatuksen Palveluverkkosuunnitelma + 10 v Koulutuksen Palveluverkkosuunnitelma + 10 v Kultuuri- ja vapaa-aikapalveluiden Palveluverkkosuunnitelma + 10 v Kaava-alueet ja niiden kehitys + 10 vuotta - Paikkatietoaineisto - Rakennusoikeudet - Kaavavaranto ja kaavoitusaikataulu - Infra investointien aikataulu Yht. Yht. Yht. Yht. Yksiköiden toiminta- ja palvelutuotantosuunnitelmat 21.4.2016 Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. 12
3. Kuntastrategian reunaehdot ja liikkumavara palveluverkon kehittämiselle 1. Palveluverkon kehittämisen pääsuunta 2. Taloudelliset tavoitteet
3. Kuntastrategian reunaehdot ja liikkumavara palveluverkon kehittämiselle Palveluverkon kehittämisen pääsuunta Palveluverkkoa kehitetään kuntastrategian mukaisilla painopistealueilla. Söderkulla, Nikkilä, Talma sekä muut Pohjois- ja Etelä-Sipoon haja-asutusalueet, jotka luontaisimmin toimivat omina palvelualueinaan Kylien yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta korostetaan. Taloudelliset tavoitteet Talouden tasapaino ylläpidetään siten, että palvelujen tuottaminen ja laatu sekä investoinnit on kokonaisuutena kustannustehokkainta Palvelutuotannon kustannukset katetaan valtion osuuksilla ja verotuloilla. Pääoma- ja palvelutuotantokustannukset eivät saa lisätä kunnan velkaantumista Kun laajennusinvestoinnit katetaan uusien asiakkaiden tontinmyyntituloilla, asiakasmäärän kasvu ei aiheuta olemassa oleville asukkaille lisäkustannuksia. Laajennusinvestointi on lapsi- /oppilasmäärän kasvun vaatima lisätilainvestointi. Uudelleen investoinnit ja peruskorjaukset katetaan verovaroin. Tällöin investointien taloudellisuus tutkitaan kannattavuuslaskelmien avulla, joissa otetaan huomioon palvelun tuotantokustannukset (opetus) ja pääomakustannukset. Uudelleen investointi ja peruskorjaukset korvaavat olemassa olevia tiloja. 21.4.2016 14
4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiselle 1. Yhteiset päälinjaukset 2. Palveluverkon kehitysskenaariot 3. Palveluverkkosuunnitelmien painopistealueet
4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 1. Yhteiset päälinjaukset 1) Muodostetaan kasvun painopistealueilla Nikkilässä ja Söderkullassa sekä myöhemmin Talmassa lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia, jotka mahdollistavat Dynaamisemman ja tehokkaamman palvelutuotannon sekä yhteistyön eri palvelutuottajien välillä. Palvelutuotantotilojen joustavan rakentamisen, jolloin tiloja voi hyödyntää useampi vastuualue Palvelut ja palvelutuotantotilat pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Erityisesti tämä koskee kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita. 2) Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi, joka mahdollistaa Palvelutilojen tehokkaan käytön myös muihin eri tarkoituksiin eri vuorokauden aikoina, kuten aikuiskoulutus, kulttuuri, liikunta, vapaa-aikapalvelut ja kokoontuminen. 3) Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin. Oppilaiden siirtymiskynnys kasvatuksen eri portaissa madaltuu Yhteisöllisyys kasvaa Hallitaan paremmin kasvatuksen erityistarpeet ja tuki Luodaan vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palvelukeskittymiä 21.4.2016 16
4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 1. Yhteiset päälinjaukset 4) Muodostetaan palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia Mahdollistaa kehityksen mukaisen vaiheittaisen joustavan kasvun, toimitilan käyttötarkoitusmuutoksen tai pienentämisen todellisen väestökehityksen rytmissä Kapasiteetti Käyttötarve Modulaarinen kasvun ja käyttötarvemuutoksen hallinta 3 6 M /askel Vahva kasvu Keskivahva kasvu Rauhallinen kasvu tai vakiintunut tasapaino 2015 2025 21.4.2016 17
4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 1. Yhteiset päälinjaukset 5) Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta. Palvelutuotanto koostuu varhaiskasvatuksen / opetuksen ja seinien kustannuksista. Palvelutuotannon ja palveluverkon absoluuttiset kustannukset kasvavat, mutta samalla molempien suhteellista kustannustehokkuutta kasvatetaan Palveluverkon kustannusosuus n. 30 % Palvelutuotannon kustannusosuus n. 70 % Kustannukset / oppilas pienenee Palveluverkon kustannusosuus n. 20 % Palvelutuotannon kustannusosuus n. 80 % 21.4.2016 18
4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 1. Yhteiset päälinjaukset 6) Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen Ikä- ja kieliryhmiä voidaan joustavasti ja kustannustehokkaasti muutella fyysisestä tilasta toiseen tarpeen ja kehityksen mukaan. Samalla osa palveluista voidaan tarjota laadukkaasti ja kustannustehokkaasti molemmille kieliryhmille. Mahdollistaa nuorison luontaisen kanssakäymisen eri kieliryhmien välillä. 7) Varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon. Varhaiskasvatuksen päiväkotien koossa pyritään jopa 8 ryhmäisiin kiinteistöihin Avoin varhaiskasvatus järjestetään isojen yksiköiden yhteydessä yhdessä pisteessä Söderkullassa ja Nikkilässä. Luovutaan mahdollisuuksien mukaan joustavasti ryhmäperhepäiväkodeista ja ostopalveluista. Kasvatetaan yksityistä palvelutuotantoa. Otetaan käyttöön palveluseteli, pääsääntöisesti ei ryhdytä palvelusitoumusmaksukäytäntöön. 21.4.2016 19
4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 1. Yhteiset päälinjaukset 6) Tilojen hallinnointi keskitetään Tilojen hyödyntämisessä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen, joustavaan ja monikäyttöiseen ratkaisuun. Myös sivistyksen ulkopuolisilla tahoilla tulee olla mahdollisuus käyttää monikäyttöön varattuja tiloja. Toimitilat hallinnoi ja vuokraa tiloja jatkossa. Pääkäyttäjänä sivistysosasto tuottaa tilojen hallinnoinnin puitteet ja tavoitteet. Tilojen monikäyttöisyyttä ja tehokkuutta edistetään siten, että uusien tilojen investointien suunnittelu ja toteuttaminen sekä myöhemmin palvelutuotannon suunnittelu tapahtuu yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tilojen lyhytaikainen vuokraus toteutetaan Sipoo-talo toiminnon kautta. 21.4.2016 20
4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 2. Palveluverkon kehitysskenaariot Palveluverkkojen kehittämisessä on kolme vaihtoehtoista kehitysskenaariota 1. Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa 2. Keskittäminen Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Palvelutuotantoa jatketaan pääsääntöisesti nykyisen palveluverkon rakenteen mukaan sitä saneeraten. Laajennetaan kasvuverkkoa kasvun myötä samalla periaatteella pieniä yksiköitä lisäten. Eri alueilla voidaan noudattaa eri kehitysskenaarioiden periaatteita. Keskittäminen ja kasvu on kaksi eri asiaa. Keskittäminen on helpompaa ja taloudellisempaa, mikäli yhdyskunta kasvaa. 21.4.2016 21
4. SIVI:n linjaukset palveluverkon kehittämiseksi 3. Palveluverkkosuunnitelmien painopistealueet Erilliset palveluverkkosuunnitelmat on tehty kuntapalveluiden painopistealueille sekä niiden ulkopuolelle jääville haja-asutusalueille. 1. Söderkullan painopistealue 2. Nikkilän painopistealue 3. Talman painopistealue 4. Pohjois-Sipoon haja-asutusalue 5. Etelä-Sipoon haja-asutusalue 21.4.2016 22
5. Söderkullan painopistealueen palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Väestön kehitys 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta
5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely Painopistealueen ominaispiirteet Nopeasti kasvava alue, joka palvelee myös muuta Etelä-Sipoota. Palveluverkolle tyypillistä voimakas keskittäminen. Painopistealueen tilastoalueet 8, 9 ja 30 Tilastoalueet
5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys Lähitulevaisuudessa ( 10 vuotta) kaavoittaminen ja rakentaminen keskittyvät Söderkullan nykyisen keskustan läheisyyteen. Tavoitteena on tiivistää ja asteittain laajentaa Söderkullan taajamakeskusta, niin että kaupunkirakenteen kasvu tukeutuu nykyisiin kaupallisiin, julkisiin ja liikenteellisiin palveluihin ja voimistaa Söderkullan keskusta. Merkittävät uudet alueet ovat Pähkinälehto ja Sipoonlahdenranta. Kaavoituksessa varaudutaan myös alueen kehittämiseen laajemmin Sibbesborgin ja Eriksnäsin osayleiskaavojen alueilla. 21.4.2016 25
5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 3. Väestön kehitys Kehitysennusteessa on hyödynnetty INTO:n asukasennustetta, jota tarkennetaan vuosittain Alueen väestön kehityksen olettamana on voimakas kasvu Kasvusta ruotsinkielisiä 8 % Kerroin 0-6-vuotiaille 0,06 ja 7-15-vuotiaille 0,15 Suomenkieliset Suomenkieliset Ruotsinkieliset Ruotsinkieliset Söderkulla 0-6 7-15 0-6 7-15 Nykyinen 3 660 347 378 100 150 2015 230 13 32 1 3 2016 428 24 59 2 5 2017 333 18 46 2 4 2018 362 20 50 2 4 2019 366 20 51 2 4 Lisäys yhteensä 1 719 95 238 9 20 asukasmäärä yhteensä 5 379 442 616 109 170 2020 142 8 19 1 2 2021 332 18 46 2 4 2022 460 26 63 2 6 2023 540 29 75 3 6 2024 520 29 72 2 6 Lisäys yhteensä 2015-2024 3 713 205 513 19 44 21.4.2016 asukasmäärä yhteensä 7 373 552 891 26 119 194
5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Suomenkielisten osuus nopeasti kasvavaa, kapasiteettia tarvitaan runsaasti Ruotsinkielisten osuus hitaasti kasvava. Palveluverkon ominaispiirteet Kohtuullisen kokoiset yksiköt (Miili, Mäntymäki), haasteena Västerskogin alueen paikkojen riittävyys sekä esiopetuksen puuttuminen pienien koulujen yhteydestä. Tiivis kouluverkko, keskitetty Söderkullaan (Opintie ja Miilin tie) Tiivis kouluverkko Kirjasto, nuorisopalvelut Söderkullan keskustassa. Liikuntapalvelut koulujen yhteydessä. Erinomaiset ulkoilumaastot ja ulkoilureitit. Kulttuuritoimintaa Söderkullan kartanon alueella. Kansalaisopiston toiminta omissa ja koulun tiloissa. 21.4.2016 27
5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa Kampusalue muodostuu Neiti Miilintien ympärille Muodostetaan suurempia kaksikielisiä varhaiskasvatusyksikköjä Miilintien koulun yhteyteen sekä Västerskogin alueelle tai yhteistyö Helsingin kanssa Varhaiskasvatuksen osalta pyritään kahteen jopa 8 ryhmäiseen päivähoitoyksikköön ja yksityiseen palvelutuotantoon Kasvatetaan 0 9 luokkien kapasiteettia voimakkaasti Neiti Miilintielle, Opintien yksikkö siirretään Miilintien yhteyteen Söderkulla Skolanin siirto kampusalueelle. Jatkuu 0 6 luokilla. 21.4.2016 28
5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vahva keskittäminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa Kampusalue muodostuu Neiti Miilintien ympärille Kampusalueelle järjestetään liikuntaan liittyvät palvelut, jotka ovat koko sivistystoimen käytössä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut kootaan mahdollisuuksien mukaan kampusalueelle Ulkoilureittiverkosto ylläpidetään hyvässä kunnossa ja tarpeeksi laajana. Kulttuuripalvelutuotanto keskitetään Söderkullan kartanon alueelle tukeutuen alueen muihin toimijoihin. Söderkullan kirjasto on asukkaiden kohtaamispaikka jatkossakin. Nuorisotilat ja Kansalaisopiston teoria-, taito- ja taideaineiden opetus kampusalueen yhteydessä. 21.4.2016 29
Urheilukenttä Liikuntasali 5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu Hansaksen päiväkoti 1. Sipoonlahden koulun 1. laajennus (+400 opp., käyttöön 2019-2020) 2. Päiväkoti 1 (8 sarjainen, 2020-2021) 3. Sipoonlahden koulun 2. laajennus (+400 opp.) + liikuntasali, kansalaisopisto ja nuorisotilat, 2020-2021 4. Söderkulla skolanin siirto Miilin kampukseen (150+50, 2021-2024) 5. Päiväkoti 2 (8 sarjainen) Mäntymäen pk:n laajennus, samalla Landsängenin siirto? Landsängenin päiväkoti Mäntymäen päiväkoti PK Opintien yksikön (180) siirto suunnitellaan tarkemmin joko 1. tai 3. vaiheessa riippuen kasvun voimakkuudesta PK 5. 4. Söderkulla skolan, 150 3. 1. 400 400 Nuorisotilat, kansalaisopisto Sipoonlahden koulu Halli PK PK PK 200 Taasbyntien yksityisen päiväkoti? Päiväkoti Miili 2. 4. 21.4.2016 30
5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Varhaiskasvatus Investoinnit ovat pääosin laajennusinvestointeja (Landsängenin siirto on uudelleen investointi), jotka rahoitetaan tontinmyyntitulojen avulla. Investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Suomenkielinen koulutus Investoinnit ovat pääosin laajennusinvestointeja (Opintien siirto on uudelleen investointi), jotka rahoitetaan tontinmyyntitulojen avulla. Koulun laajennus mahdollista toteuttaa erillistä koulua 30 % tehokkaammin. Investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Isompi yksikkökoko mahdollistaa joustavammat opetus- ja varhaiskasvatusratkaisut, tasaisemmat ryhmäkoot, paremman pedakogiikan ja taloudellisemman palvelutuotannon Neliöt per oppilas ja tilakustannukset per oppilas tai lapsi laskevat 21.4.2016 31
5. Söderkullan palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Investoinnit ovat uudelleen investointeja, jotka rahoitetaan verovaroista. Kannattavuuslaskennassa otetaan huomioon nykyisen tontin vapautuminen ja myynti asuntotuotantoon sekä nykyisten tilojen välttämättömät saneerauskustannukset. Investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Mitä suurempi tilojen käyttöaste on eri toimintojen osalta, sitä vähemmän seiniin käytetään euroja ja sitä enemmän palveluun on käytettävissä euroja. Jäähalli ja uimahalli ovat suunnittelujakson ulkopuolella. Söderkullan koko tällä hetkellä 4000 asukas. Uimahallin vaatima alueellinen väestöpohja on tyypillisesti yli 20000. Jäähallin toteutus on todennäköisesti mahdollista aikaisemmin. Tulevaisuudessa jäähallille ja uimahallille varataan paikat Neiti Miilin tien läheisyyteen. 21.4.2016 32 Isompi yksikkökoko mahdollistaa joustavammat opetus- ja varhaiskasvatusratkaisut, tasaisemmat ryhmäkoot, paremman pedakogiikan ja taloudellisemman palvelutuotannon Neliöt per oppilas ja tilakustannukset per oppilas tai lapsi laskevat Tilojen yhteiskäyttö ja yhteistyö yksityissektorin ja kolmannen sektorin kanssa on kunnan kokonaisetu, josta hyötyy kaikki tilojen käyttäjät
6. Nikkilän painopistealueen palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Väestön kehitys 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta
6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely Painopistealueen ominaispiirteet Kasvualue Palveluverkolle tyypillistä vaiheittain keskittäminen Painopistealueen tilastoalueet 22, 23, 24 ja 29 Tilastoalueet
6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys Tavoitteena on käynnistää henkilöjunaliikenne Keravan ja Nikkilän välillä vuoteen 2025 mennessä. Nikkilän taajama kasvaa tiivistymällä ja laajenemalla noin 10 000 asukkaan taajamakeskukseksi, jolloin raideliikenteen käynnistäminen on kannattavaa. Tiivistyminen tapahtuu pienillä asemakaavan muutoksilla. Kartanon kaavarunko ja Jokilaakson asemakaava määrittävät uusia kasvusuuntia. Uusien työpaikkojen, elinkeinojen mahdollisuuksien ja monipuolisempien palveluiden toteutuminen ovat tärkeitä taajamakeskuksen vahvistumiseksi. Nikkilän vanha sairaala-alue muodostaa merkittävän kehittämispotentiaalin elinkeinojen, kulttuurin ja matkailun näkökulmasta. 21.4.2016 35
6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 3. Väestön kehitys Kehitysennusteessa on hyödynnetty INTO:n asukasennustetta, jota tarkennetaan vuosittain Alueen väestön kehityksen olettamana on merkittävä kasvu Kasvusta ruotsinkielisiä 8 % Kerroin 0-6-vuotiaille 0,06 ja 7-15-vuotiaille 0,15 suomenkieliset suomenkieliset ruotsinkieliset ruotsinkieliset Nikkilä 0-6 7-13 0-6 7-13 Nykyinen 4 350 255 390 109 166 2015 87 5 12 0 1 2016 129 7 17 1 2 2017 243 14 33 1 3 2018 223 12 30 1 3 2019 226 13 31 1 3 Lisäys yhteensä 908 53 123 4 12 asukasmäärä yhteensä 5 258 308 513 113 178 2020 283 16 39 1 3 2021 353 19 49 2 4 2022 294 17 40 1 4 2023 344 19 48 2 4 2024 211 12 29 1 3 lisäys yhteensä 2015-2024 2 393 136 328 11 30 asukasmäärä yhteensä 6 743 391 718 120 196 21.4.2016 36
6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Kasvu hoidetaan Nikkilän Sydän kampuksen vaiheittaisilla laajennuksilla kasvun myötä 21.4.2016 37 Palveluverkon ominaispiirteet Ostopalvelupäiväkotien poistuminen Pienten yksiköiden korvaaminen Nikkilän sydämen päiväkodilla Yksityinen päiväkoti Nikkilään/kaksi yksityistä päiväkotia Nikkilään? Monta pientä yksisarjaista yksikköä, jotka ovat uusia ja pitkällälläkään tähtäyksellä niille on hankala löytää muuta käyttöä. Kapasiteetti on lähes täyskäytössä. Ei kestä väestön lisäystä. Ala- ja yläkoulut palvelevat koko Pohjois- Sipoota. Kapasiteetti lähes täyskäytössä. Ei kestä väestön lisäystä. Ruotsinkielinen yläkoulu palvelee koko Sipoon aluetta ja on tehokkaasti toteutettu. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut hajallaan alueella. Koulujen liikuntasalit palvelevat myös iltakäyttöä. Sipoon pääkirjasto on Nikkilässä.
6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa elinaaren mukaisesti Kampusalue muodostuu Lukkarin, Nikkilän Sydämen ja Kyrkobyn alueista. Muodostetaan suurempia kaksikielisiä varhaiskasvatusyksikköjä koulujen yhteyteen. Pyritään 8 ryhmäisiin päivähoitoyksiköihin ja yksityiseen palvelutuotantoon. Tiivis verkko Nikkilässä Koulutilojen järjestämisessä voidaan käyttää vaihtoehtoisia ratkaisuja kehitysvaiheesta riippuen. Lopullisena tavoitteena 0 9 luokat samaan kouluun. 0 9 tavoite voi liukua vasta palveluverkkosuunnitelman aikaperiodin ulkopuolelle. 0 9 yhtenäiskoulu on pitkällä aikajänteellä tavoitteena. Koulutus jatkuu nykyisellä periaatteella, 0-6 Kyrkoby ja Nikkilän sydän 7-9 21.4.2016 38
6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Keskittäminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa elinaaren mukaisesti Kampusalue muodostuu Lukkarin, Nikkilän Sydämen ja Kyrkobyn alueista. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut järjestetään kampusalueelle Kampusalueelle järjestetään liikuntaan liittyvät palvelut, jotka ovat koko sivistysosaston käytössä. Nuorisotilat ja Kansalaisopiston teoria-, taito- ja taideaineiden opetus kampusalueen yhteydessä. Ulkoilureittiverkosto ylläpidetään hyvässä kunnossa ja tarpeeksi laajana. Kulttuuripalvelutuotanto ja siihen liittyvä taideopetus keskitetään Jokipuiston alueelle tukeutuen alueen muihin toimijoihin. Kulttuuritapahtumissa hyödynnetään nykyistä enemmän Nikkilän kaupunkitilaa. 21.4.2016 39
6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu 1. Nikkilän Sydän, yläkoulu (300 + 300 opp, 2016) 2. Nikkilän Sydämen laajennus ja liikuntasali (300 opp + 900 hlö halli, 2018 2019) 3. Nikkilän Sydämen päiväkoti (8 sarjainen, 2018-2019) 4. Lukkarin koulun laajennus (300 opp) 5. Nikkilän kampuksen nuorisoja harrastetilat (Nykyistä tilasta aseman seudulta luovutaan) 6. Lukkarin päiväkoti (8 sarjainen) Lukkarin koulu 6. 300 PK 4. 300 Nikkilän sydän 3. PK Monitoimihalli 11 hajanaisesta päiväkodista siirrytään keskitettyyn 6 8:n päiväkodin palvelutuotantomalliin Bussiliikenteen katuterminaali 2. 300 LH NS 1. Enter Kungsvägens skola Kirjasto 21.4.2016 40 Kyrkoby skola
6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Varhaiskasvatus Investoinnit ovat laajennus- ja uudelleen investointeja. Uudelleen investoinnilla korvataan nykyisiä pieniä yksi-kaksisarjaisia päiväkoteja. Uudelleen investoinnit rahoitetaan verovaroista ja siitä tehdään kannattavuuslaskenta. Alustavan laskelman perusteella takaisinmaksuaika on alle 5 vuotta. Laajennusinvestoinnit rahoitetaan tontimyyntituloilla. Investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Isompi yksikkökoko mahdollistaa joustavammat opetusratkaisut, tasaisemmat ryhmäkoot ja taloudellisemman palvelutuotannon Neliöt per oppilas ja tilakustannukset per oppilas tai lapsi laskevat 21.4.2016 41
6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Investoinnit ovat pääosin laajennusinvestointeja (Nikkilän Sydämen liikuntasali on uudelleen investointi), jotka rahoitetaan tontinmyyntitulojen avulla. Nikkilän Sydämen laajennus mahdollista toteuttaa erillistä koulua 50 % tehokkaammin. Investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Tilatarvevaihtoehtoja tullaan kartoittamaan kampusalueen kehittämisen myötä. Mahdolliset investointikustannukset esitetään ja päätetään tarkemmin investointiohjelman yhteydessä Isompi yksikkökoko mahdollistaa joustavammat opetusratkaisut, tasaisemmat ryhmäkoot ja taloudellisemman palvelutuotannon Neliöt per oppilas ja tilakustannukset per oppilas tai lapsi laskevat 21.4.2016 42
6. Nikkilän palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Mitä suurempi tilojen käyttöaste on eri toimintojen osalta, sitä vähemmän seiniin käytetään euroja ja sitä enemmän palveluun on käytettävissä euroja. Uimahalli on suunnittelujakson ulkopuolella. Nikkilän koko on tällä hetkellä 4000 asukasta. Uimahallin vaatima alueellinen väestöpohja on tyypillisesti yli 20000. Tilojen yhteiskäyttö on kunnan kokonaisetu, josta hyötyy kaikki tilojen käyttäjät 21.4.2016 43
7. Talman painopistealueen palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Väestön kehitys 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta
7. Talman palveluverkkosuunnitelma 1. Painopistealueen määrittely Painopistealueen ominaispiirteet Väestömäärä staattinen. Kasvu käynnistyy suunnittelukauden loppupuolella. Muodostaa käytännössä talousalueen Keravan kanssa. Palveluverkolle tyypillistä nykyisen säilyttäminen ja varautuminen kasvuun. Painopistealueen tilastoalueet 17 ja 18 Tilastoalueet
7. Talman palveluverkkosuunnitelma 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys Talman osayleiskaavan mukaisesti Talman alueesta on tarkoitus kehittää raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen, noin 10 000-13 000 asukkaan taajamakeskus. Talman osayleiskaavassa osoitetaan asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet, kunkin alueen pääasiallinen käyttötarkoitus sekä liikenneverkon periaatteet. Talmaan on tavoitteena luoda palveluita tarjoava keskusta, joka on myös houkutteleva tiiviille ja autottomalle asumiselle Asemakaavoitus ja toteutus käynnistyvät kunnan omistamilta mailta tulevan juna-aseman läheisyydestä Riittävä uusi asukasmäärä (noin 8000 asukasta asemanseudulla) on edellytys Kerava-Nikkilä välisen henkilöjunaliikenteen käynnistämiselle. 21.4.2016 46
7. Talman palveluverkkosuunnitelma 3. Väestön kehitys Kehitysennusteessa on hyödynnetty INTO:n asukasennustetta, jota tarkennetaan vuosittain Alueen väestön kehityksen olettamana on merkittävä kasvu Kasvusta ruotsinkielisiä 8 % Kerroin 0-6-vuotiaille 0,06 ja 7-15-vuotiaille 0,15 suomenkieliset suomenkieliset ruotsinkieliset ruotsinkieliset Talma 0-6 7-15 0-6 7-15 Nykyinen 1 293 80 137 34 59 2015 0 0 0 0 0 2016 0 0 0 0 0 2017 0 0 0 0 0 2018 0 0 0 0 0 2019 0 0 0 0 0 Lisäys yhteensä 0 0 0 0 0 asukasmäärä yhteensä 1 293 80 137 34 59 2020 58 3 8 0 1 2021 311 17 43 2 4 2022 311 17 43 2 4 2023 253 14 35 1 3 2024 0 0 0 0 0 lisäys yhteensä 2015-2024 933 51 129 5 12 asukasmäärä yhteensä 2 226 131 266 39 71 21.4.2016 47
7. Talman palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Kapasiteetin lisäystarve vasta vuonna 2021 Palveluverkon ominaispiirteet Talmassa yksi varhaiskasvatusyksikkö, joka sijaitsee koulun läheisyydessä. Toiminnalle mietitään tuotantotapaa; yksityinen/kunnallinen. 0 6 koulu, kapasiteetti täyskäytössä. Koulun sijainti hyvä nykyisen asukassijainnin suhteen. Ei palveluita Mårtensby skola Kansalaisopiston toimipiste. Liikuntapaikat koulun yhteydessä sekä yhdistysten ja yksityisten ylläpitäminä alueella. Asukkaat hakevat palvelunsa monesti Keravalta. 21.4.2016 48
7. Talman palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Lyhyellä tähtäimellä Pitäydytään nykyisessä palveluverkossa lähes seuraavat 10 vuotta, koska väestö ei kasva. Pitkällä tähtäimellä keskittäminen Talman kampuksen suunnittelu ja rakentaminen käynnistyy suunnittelukauden loppupuolella Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. Yhteistyö Keravan kanssa tavoitteena 21.4.2016 49 Suunnittelukaudella nykyinen päiväkoti saneerataan tai korvataan väliaikaisilla tiloilla tai tuotetaan yksityisen palveluntuottajan järjestämänä. 10 vuoden jälkeen muodostetaan suurempia varhaiskasvatusyksikköjä kampuksen yhteyteen. Pyritään 8 ryhmäisiin päivähoitoyksiköihin ja yksityiseen palvelutuotantoon. 10 vuoden aikana pysytään nykyisessä koulukoossa ja tiloissa. 10 vuoden jälkeen siirrytään asteittain 0 9 luokkiin. - Talman yksityisiä liikuntapalveluita hyödynnetään Mårtensby skola jatkossakin Kansalaisopiston toimipaikkana. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen järjestäminen seuraa koulun kehitystä
7. Talman palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaiheet ja aikataulu Talman koulu PK Suomenkielinen ryhmäperhepäiväkoti XXX 21.4.2016 50 Talma Ski
7. Talman palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat Varhaiskasvatus - - Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut - - - - - - 21.4.2016 51
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 1. Haja-asutusalueen määrittely 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Väestön kehitys 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet 5. Palveluverkon nykyinen rakenne 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 1. Haja-asutusalueen määrittely Haja-asutusalueen ominaispiirteet Väestömäärältään ja rakenteeltaan staattinen sekä hitaasti suomenkielistyvä haja-asutusalue Palveluverkon kehittämiselle useita vaihtoehtoja Painopistealueen tilastoalueet 19, 25 ja 26 Tilastoalueet
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys Haja-asutusalueita kehitetään kyläkaavoituksen avulla. Linnanpellon osayleiskaava käsittää Linnanpellon kyläalueen sekä sitä ympäröiviä maa- ja metsätalousalueita. Kaava tuli lainvoimaiseksi 30.10.2014. Vuoden 2015 aikana käynnistetään Pohjois-Paippisten osayleiskaavan laatiminen. Kaavojen toteutuminen eli uusien rakennuspaikkojen käyttäminen riippuu yksityisistä maanomistajista, sillä kunta ei omista maata eikä kyläalueita asemakaavoiteta. 21.4.2016 54
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 3. Väestön kehitys Kehitysennusteessa on hyödynnetty INTO:n asukasennustetta, jota tarkennetaan vuosittain Alueen väestön kehityksen olettamana on merkittävä kasvu Kasvusta ruotsinkielisiä 8 % Kerroin 0-6-vuotiaille 0,06 ja 7-15-vuotiaille 0,15 suomenkieliset suomenkieliset ruotsinkieliset ruotsinkieliset Pohjoinen HA 0-6 7-15 0-6 7-15 Nykyinen 5 585 363 600 155 257 2015 50 3 7 0 1 2016 50 3 7 0 1 2017 50 3 7 0 1 2018 50 2 8 1 0 2019 50 3 8 0 0 Lisäys yhteensä 250 14 37 1 3 asukasmäärä yhteensä 5 835 378 637 156 260 2020 50 3 7 0 1 2021 50 3 7 0 1 2022 50 3 7 0 1 2023 50 2 8 1 0 2024 50 3 8 0 0 lisäys yhteensä 2015-2024 500 28 74 2 6 asukasmäärä yhteensä 6 035 391 674 157 263 21.4.2016 55
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Varhaiskasvatus Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Palveluverkon ominaispiirteet Kouluverkon yhteydessä varhaiskasvatusta Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kapasiteetin lievää vajausta Etelä- ja Pohjois Paippisissa Ei suomenkielistä omaa kouluverkkoa. Alueella kolme alakoulua (1-6) Norra Paipis skolan Södra Paipis skolan Borgby skolan Tuetaan kyläyhdistyksiä, jotka ylläpitävät kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti 21.4.2016 56
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon nykyinen rakenne Norra Paipis skola Suomenkielinen ryhmäperhepäiväkoti 6 km Ruotsinkielinen ryhmäperhepäiväkoti Ruotsinkielinen esiopetus Paippinen Södra Paipis skola 7 km Paippistentie 5 km Borgby skola 21.4.2016 57 Sibbo
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Palveluverkon kehitysskenaariot 1. Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa 2. Keskittäminen Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Palvelutuotantoa jatketaan pääsääntöisesti nykyisen palveluverkon rakenteen mukaan sitä saneeraten. Laajennetaan kasvuverkkoa kasvun myötä samalla periaatteella pieniä yksiköitä lisäten. Eri alueilla voidaan noudattaa eri kehitysskenaarioiden periaatteita. Pohjois-Sipoon palveluverkon kehitysskenaariot 1. Vahva keskittäminen Keskitetään Nikkilän kampukseen kaikki opetus ja varhaiskasvatus 2. Keskittäminen paikallisesti Keskitetään alakoulu ja esiopetus sekä sitä täydentävä päivähoito johonkin kyläkouluun. Varhaiskasvatus keskitetään vastaavasti. 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Jatketaan kyläkouluja sekä järjestetään esiopetusta ja sitä täydentävää päivähoitoa niiden yhteydessä. Varhaiskasvatus jatkaa nykyisissä tiloissa. 21.4.2016 58
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 1. Keskistetään Nikkilän kampukseen kaikki opetus ja varhaiskasvatus Varhaiskasvatus keskitetään Nikkilän kampusalueen päiväkoteihin Opetus keskitetty Nikkilään Opetus keskitetään Nikkilän kampusalueelle Muita paikallisia rajoitetun tason liikuntapaikkapalveluja harkitaan tarpeen mukaan kyläkeskusten yhteyteen. Kansalaisopisto ei tarjoa opetusta kylillä 21.4.2016 59
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 2. Keskittäminen paikallisesti Södra Paipisen päiväkotilapset siirtyvät joko Kartanon päiväkotiin tai Nikkilään tai vaihtoehtoisesti Norra Paipisiin. Opetus keskitetty Nikkilään. Södra Paipisen oppilaat siirtyvät Norra Paipisiin, Borgbyhyn tai Kyrkobyn kouluun. Norra Paipis Skolania laajennetaan. Esiopetus järjestetään vastaavien alakoulujen yhteydessä. Lisäksi esiopetus tulee Borgby:hyn Tuetaan kyläyhdistysten ja nuorisoseurojen toimintaa. Muita paikallisia rajoitetun tason liikuntapalveluja harkitaan tarpeen mukaan kyläkeskusten yhteyteen. Kansalaisopisto tarjoaa opetusta nykylaajuudessa myös kylissä 21.4.2016 60
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus jatkaa nykyisissä tiloissa. Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Opetus keskitetty Nikkilään Jatketaan kyläkouluja sekä järjestetään esiopetusta ja sitä täydentävää päivähoitoa niiden yhteydessä. Kaikki koulut ylläpidetään tarkoituksen mukaisessa kunnossa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tuetaan kyläyhdistysten ja nuorisoseurojen toimintaa. Muita paikallisia rajoitetun tason liikuntapalveluja harkitaan tarpeen mukaan kyläkeskusten yhteyteen. Kansalaisopisto tarjoaa opetusta nykylaajuudessa myös kylissä 21.4.2016 61
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Keskitetty varhaiskasvatus Paikallisesti keskitetty varhaiskasvatus Hajautettu varhaiskasvatus Taloudelliset vaikutukset eri vaihtoehdoilla Tehdään selvitys vaihtoehdoista Koulujen kunto- ja peruskorjaustarpeen suuruus Koulujen oheistilojen riittävyys, esimerkkeinä esiopetus ja liikuntatilat Koulutoiminnan järjestäminen, sen taloudelliset ja laadulliset vaikutukset Naapurikuntien yhteistyön tulevaisuuden näkymät Kuljetusten järjestäminen Varhaiskasvatuksen toteuttamisen vaihtoehdot Mahdollisesti vapautuvien tilojen käyttö ja taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat eri vaihtoehdoilla Joustavuus, elinkelpoisuus, investoinnit, kustannustehokkuus, matkat ja kyläidentiteetti ovat erilaisia eri vaihtoehdoissa. Vaikutukset määritellään vaihtoehtojen selvittämisen yhteydessä. 21.4.2016 62
8. Pohjois-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta Vastuualue Keskitetty ruotsinkielinen koulutus Paikallisesti keskitetty Ruotsinkielinen koulutus Hajautettu ruotsinkielinen koulutus Taloudelliset vaikutukset eri vaihtoehdoilla Tehdään selvitys vaihtoehdoista Koulujen kunto- ja peruskorjaustarpeen suuruus Koulujen oheistilojen riittävyys, esimerkkeinä esiopetus ja liikuntatilat Koulutoiminnan järjestäminen, sen taloudelliset ja laadulliset vaikutukset Naapurikuntien yhteistyön tulevaisuuden näkymät Kuljetusten järjestäminen Varhaiskasvatuksen toteuttamisen vaihtoehdot Mahdollisesti vapautuvien tilojen käyttö ja taloudelliset vaikutukset Hyödyt ja haitat eri vaihtoehdoilla Joustavuus, elinkelpoisuus, investoinnit, kustannustehokkuus, matkat ja kyläidentiteetti ovat erilaisia eri vaihtoehdoissa. Vaikutukset määritellään vaihtoehtojen selvittämisen yhteydessä. 21.4.2016 63
9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 1. Haja-asutusalueen määrittely 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Väestön kehitys 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet 5. Palveluverkon nykyinen rakenne 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot 7. Palveluverkon kehittämisen vaikutukset + 10 vuotta
9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 1. Haja-asutusalueen määrittely Haja-asutusalueen ominaispiirteet Väestömäärältään ja rakenteeltaan staattinen sekä hitaasti suomenkielistyvä haja-asutusalue Palveluverkon kehittämiselle useita vaihtoehtoja Painopistealueen tilastoalueet 4, 5, 6, 7,10, 11, 12 ja 13 Tilastoalueet
9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 2. Yhdyskuntarakenteen kehitys Etelä-Sipooseen on laadittu Boxin osayleiskaava, joka sai lainvoiman 3.4.2014. Kantatilamitoituksen mukaisesti alueella voidaan ottaa käyttöön 150 uutta rakennuspaikkaa, mikä tarkoittaa noin 450 uutta asukasta. Kaavojen toteutuminen eli uusien rakennuspaikkojen käyttäminen riippuu yksityisistä maanomistajista, sillä kunta ei omista maata eikä kyläalueita asemakaavoiteta. Immersbyn osayleiskaavan suunnittelualue käsittää Immersbyn kylätaajaman alueen sekä osia Hindsbyn ja Östersundomin kylistä. Osayleiskaava on tavoitteena on saada valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 (?) aikana. 21.4.2016 66
9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 3. Väestön kehitys Kehitysennusteessa on hyödynnetty INTO:n asukasennustetta, jota tarkennetaan vuosittain Alueen väestön kehityksen olettamana on merkittävä kasvu Kasvusta ruotsinkielisiä 8 % Kerroin 0-6-vuotiaille 0,06 ja 7-15-vuotiaille 0,15 suomenkieliset suomenkieliset ruotsinkieliset ruotsinkieliset Eteläinen HA 0-6 7-15 0-6 7-15 Nykyinen 3 426 185 318 80 136 2015 50 3 7 0 1 2016 50 3 7 0 1 2017 50 3 7 0 1 2018 50 2 8 1 0 2019 50 3 8 0 0 Lisäys yhteensä 250 14 37 1 3 asukasmäärä yhteensä 3 676 199 281 81 139 2020 50 3 7 0 1 2021 50 3 7 0 1 2022 50 3 7 0 1 2023 50 2 8 1 0 2024 50 3 8 0 0 lisäys yhteensä 2015-2024 500 28 74 2 6 asukasmäärä yhteensä 3 926 213 392 82 142 21.4.2016 67
9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Suomen- ja ruotsinkielisen väestön kasvu hyvin hidasta lähes muuttumaton. Muutokset perustuvat pääosin asukkaiden vaihtuessa nykyisessä rakennuskannassa. Uudet asukkaat pääosin suomenkielisiä. Väestön kasvu on riittämätöntä ylläpitää nykyistä palveluverkkoa. Palveluverkon ominaispiirteet Boxin koululla ei ole esiopetuksen tiloja. Tällä hetkellä toteutetaan ostopalvelupäivähoitona 31.7. 2016 ulottuvalla sopimuksella, jota mahdollista jatkaa nykyisellä sopimuksella 31.7.2018 saakka. Päiväkodit Söderkullassa 4, joissa 17 ryhmää, joista 2 ei käytössä. Västerskogissa 3 päiväkotia, yhteensä 5,5 ryhmää, kapasiteetti jatkuvasti täysi. Söderkullassa Landsängen elinkaari maksimissaan 5 vuotta. Västerskogissa elinkaari noin 10 vuotta. Ei suomenkielistä koulutusta. Kaikki käyvät Söderkullassa. 21.4.2016 68
9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 4. Nykyisen palveluverkon ominaispiirteet Vastuualue Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Väestön kehityksen vaikutus ja kapasiteetin riittävyys Suomen- ja ruotsinkielisen väestön kasvu hyvin hidasta lähes muuttumaton. Muutokset perustuvat pääosin asukkaiden vaihtuessa nykyisessä rakennuskannassa. Uudet asukkaat pääosin suomenkielisiä. Väestön kasvu on riittämätöntä ylläpitää nykyistä palveluverkkoa. Palveluverkon ominaispiirteet Gumbo on elinkaaren lopussa; Gumbossa ei tiloja esikoululle, siirretty Ängskullenin esiopetus Söderkullaan 2015 2016, kunnes päätetään palveluverkkosuunnitelmassa pysyvämmin. Salpar on elinkaaren lopussa, mahdollista esiopetus, mutta esikoululaisia ei riittävästi, siirretty Söderkullaan 2015 2016, kunnes päätetään palveluverkkosuunnitelmassa pysyvämmin. Boxby skolan on kunnossa, mutta täyskäytössä. Ei sovi edes eskariryhmä. Eskari ostopalveluna moottoritien pohjoispuolella. Saariston virkistyskäyttöön panostetaan. Muilta osin kunnan kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut tarjotaan Söderkullassa. 21.4.2016 69
9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 5. Palveluverkon nykyinen rakenne 4 km Box 4 km Söderkulla skola Sipoonlahden koulu Söderkulla Sipoonlahden koulu / Nti Miilintie Boxby skola 59 opp 3 km AK? PK. PK. PK. Gumbontie Västerskog, Ängskullen Metsärinne kielikylpy Eriksnäsintie Hitåntie Kalkkirannantie Salpar skola 55 opp 44 opp Gumbostrands 21.4.2016 skola 70
9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Palveluverkon kehitysskenaariot 1. Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa 2. Keskittäminen Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Palvelutuotantoa jatketaan pääsääntöisesti nykyisen palveluverkon rakenteen mukaan sitä saneeraten. Laajennetaan kasvuverkkoa kasvun myötä samalla periaatteella pieniä yksiköitä lisäten. Eri alueilla voidaan noudattaa eri kehitysskenaarioiden periaatteita. Etelä-Sipoon palveluverkon kehitysskenaariot 1. Vahva keskittäminen Keskitetään Söderkulla Skolaniin ja myöhemmin Miilintien kampukseen kaikki opetus ja varhaiskasvatus 2. Keskittäminen paikallisesti Keskitetään alakoulu ja esiopetus sekä sitä täydentävä päivähoito johonkin kyläkouluun. Varhaiskasvatus keskitetään vastaavasti. 3. Hajautetun palvelun jatkaminen Jatketaan kyläkouluja sekä järjestetään esiopetusta ja sitä täydentävää päivähoitoa niiden yhteydessä. Varhaiskasvatus jatkaa nykyisissä tiloissa. 21.4.2016 71
9. Etelä-Sipoon haja-asutusalueen palveluverkkosuunnitelma 6. Palveluverkon kehittämisen päävaihtoehdot Vastuualue Yhteiset linjaukset Palveluverkon kehittämisen päälinjaukset Varhaiskasvatus Suomenkielinen koulutus Ruotsinkielinen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 1. Keskistetään kaikki opetus ja varhaiskasvatus alkuvaiheessa Söderkulla Skolaniin ja myöhemmin Neiti Miilintien kampukseen Varhaiskasvatus keskitetään alkuvaiheessa Söderkulla Skolaniin ja myöhemmin Neiti Miilintien kampukseen Opetus keskitetty Neiti Miilintien kampukseen. Opetus keskitetään alkuvaiheessa Söderkulla Skolaniin ja myöhemmin Neiti Miilintien kampukseen Tuetaan kyläyhdistysten ja nuorisoseurojen toimintaa. Saaristoalueen virkistyskäyttöön panostetaan jatkossakin. Yhteistyötä jatketaan yksityissektorin ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa. Uimapaikka merenrannalle. 21.4.2016 72