Lasten ja nuorten onnellisuudesta. tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa

Samankaltaiset tiedostot
Lotta Uusitalo-Malmivaara , Dosenttiopetusnäyte

Kehitysvammaisen aikuisen onnellisuuden jäljillä

Porin yhdeksäsluokkalaisten onnellisuus Lotta Uusitalo-Malmivaara

Going from what s wrong to what s strong in schools. VIA-vahvuusmittarin suomenkielinen versio koulukäyttöön

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

3X10D TM NUORTEN PÄRJÄÄMINEN

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Kouluterveyskysely 2017

Porin kuudesluokkalaisten onnellisuus, masentuneisuus ja väkivaltakokemukset Lotta Uusitalo-Malmivaara & Juhani E. Lehto

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

DUODECIM. Pekka Mustonen

POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN VOIMA. Lotta Uusitalo-Malmivaara , Klaukkala

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen


Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi

Lotta Uusitalo-Malmivaara

LEENA HAANPÄÄ & SANNA ROOS NUORET LUUPIN ALLA Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus

Perusopetuskysely Koko perusopetus

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Koetun hyvinvoinnin mittaaminen

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PPV-kausikysely

Kiitollisuuspäiväkirjani

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

EI PITKISTÄ LOMISTA PIDÄ LUOPUA - ELÄMÄN PÄÄMÄÄRISTÄ JA ONNEN LÄHTEISTÄ Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Yläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

KATSE TULEVAISUUDESSA

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Kouluterveyskysely 2017

Avaimet onnistuneeseen nivelvaiheeseen erityistä tukea tarvitsevalla nuorella. Oulu

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Kouluterveyskysely 2017

KATSE TULEVAISUUDESSA

Toivon tietoa sairaudestani

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Elämää PISA:n varjossa

Going from what s wrong to what s strong in schools. VIA-vahvuusmittarin suomenkielinen versio koulukäyttöön

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni h. Koulu 4-6 h. Läksyt min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Toivon tietoa sairaudestani

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Tunteet ymmärretyiksi

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Hyvinvointi.

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Eväitä opettajan työhön -kohtaaminen ja työn mielekkyys Oppilas- ja opiskeluhuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Helsinki

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto (c) Juho Saari

Nuorisotutkimus 2008

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Päättökysely 2018 tulokset

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii

Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka. Lataa

Transkriptio:

Lasten ja nuorten onnellisuudesta tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa

Positiivinen psykologia Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. (Jahoda 1958)

Happiness: desirable, positive inner state of mind (Lu & Gilmour 2004)

Onnellisuus = Subjektiivinen hyvinvointi (SWB) (Diener, 1984, 1994) Myönteiset tuntemukset Kielteiset tuntemukset Elämäntyytyväisyys

Set point -teoria (Lyubomirsky, Sheldon & Schkade 2005) set point intentional activity circumstances 10 % 40 % 50 %

Lasten onnellisuuteen yhteydessä Itsetunto Pätevyydentunto Luonteenvahvuudet (innokkuus, toiveikkuus, optimismi) Ekstroversio Sisäinen kontrollilokus Hyvät perhesuhteet Ystävät Opettajien tuki Päivittäiset tapahtumat ennemmin kuin äkilliset sattumukset

Mitä olemme tutkineet? Miten onnellisia 12- ja 15-vuotiaat ovat yleisesti ja koulussa? 2-vaiheinen otanta, 6. lk v. 2009 ja 9. lk v. 2012 Onko sukupuolten välillä eroja? Miten onnellisuus muuttuu kolmessa vuodessa? Mikä lisäisi 12- ja 15-vuotiaiden onnellisuutta? Miten 15-vuotiaiden koulumenestys ja onnellisuus ovat yhteydessä toisiinsa?

Subjektiivisen (yleisen) onnellisuuden mittari, SHS 4 väittämää, Likert 1-7 (Lyubomirsky & Lepper, 1999). Yleisesti ottaen en pidä itseäni kovinkaan onnellisena - - - - - - - pidän itseäni hyvin onnellisena Neljästä väittämästä lasketaan keskiarvo Keskiarvot liikkuneet 4,5 ja 5,5 välillä

Kouluonnellisuuden mittari, SCHI 15 positiivista ja 15 negatiivista väittämää, esim. Minulla oli rento olo, Olin hermostunut (Ivens, 2007) suomalaisessa versiossa 25 väittämää 8-15-vuotiaat arvioivat tunteitaan ja ajatuksiaan edeltävältä kouluviikolta Asteikko 1-4 Keskiarvot välillä 3,09 3,26

Kuudesluokkalaisten onnellisuus Tytöt Pojat Erot n M SD n M SD t p SHS (1-7) yleinen 375 5.30.88 352 5.30.87.102 n.s. SCHI (1-4) koulussa 377 3.28.46 355 3.31.43 -.762 n.s.

Yhdeksäsluokkalaisten onnellisuus Tytöt Pojat Erot n M SD n M SD t p SHS (1-7) yleinen 182 5.00 1.05 157 5.05 1.00 -.72 n.s. SCHI (1-4) koulussa 182 3.04.54 157 3.16.51-2.10 <.05

Kuudesluokkalaisten ja yhdeksäsluokkalaisten onnellisuuden vertailu 6. lk 9. lk Erot n M SD n M SD t p SHS, yleinen onnellisuus 727 5.30 0.88 339 5.01 1.01 4.89 <.001 SCHI, onnellisuus koulussa 732 3.30 0.44 339 3.09 0.53 6.51 <.001

Muutos yleisessä onnellisuudessa F df p η2 Yleinen onnellisuus aika 23.28 1.000.02 sp n.s. aika*sp n.s. R 2 a =.02

Muutos kouluonnellisuudessa Kouluonnellisuus F df p η2 aika 40.71 1.000.04 sp 5.47 1.019.01 aika*sp n.s. R 2 a =.04

6. lk Parempi koulumenestys Enemmän vapaa-aikaa Parempi menestys harrastuksessa Tyttö-/poikaystävä Enemmän kavereita Lemmikkieläin Enemmän rahaa Parempi ulkonäkö Uusi harrastus Perherauha Parempi terveys Kuuluisaksi tuleminen

6. lk Tytöt % Pojat % Kaikki % Parempi koulumenestys* 52. 3 43.0 47.6 Enemmän vapaa-aikaa^ 36.3 47.8 41.9 Parempi menestys harrastuksessa 40.6 39.4 40.0 Tyttö-/poikaystävä 37.4 41.1 39.2 Enemmän kavereita* 41.1 29.3 35.4 Lemmikkieläin* 41.4 29.1 35.4 Enemmän rahaa 31.0 37.4 34.1 Parempi ulkonäkö* 34.5 19.6 27.2 Uusi harrastus* 27.1 17.9 22.6 Perherauha 23. 6 19.6 21.6 Parempi terveys 12.2 11.2 11.7 Kuuluisaksi tuleminen 11.4 8.9 10.2

9. lk Tytöt % Pojat % Kaikki % Parempi koulumenestys 59,9 61,1 60,5 Enemmän rahaa 61,0 58,6 59,9 Enemmän vapaa-aikaa 53,8 58,0 55,8 Tyttö-/poikaystävä 51,6 47,8 49,9 Tulevaisuudensuunnitelmani selkiytyisivät 57,7 40,8 49,9 Parempi ulkonäkö* 52,7 33,1 43,7 Enemmän kavereita 45,1 36,3 41,0 Parempi menestys harrastuksessa 36,8 33,8 35,4 Ihmiset olisivat kaikkialla tasa-arvoisia* 44,5 14,6 30,7 Perherauha 25,8 29,3 27,4 Uusi harrastus 29,7 24,8 27,4 Uskaltaisin olla oma itseni 24,7 18,5 21,8 Ilmastonmuutos pysähtyisi 24,7 17,8 21,5 Parempi terveys 19,8 17,8 18,9 Kuuluisaksi tuleminen 13,7 21,0 17,1 Lemmikkieläin 19,8 13,4 16,8 Hengellinen elämäni paranisi 18,1 14,6 16,5 Läheisteni päihteidenkäyttö loppuisi 16,5 15,9 16,2 Oma päihteidenkäyttöni loppuisi 10,4 8,3 9,4

Eroja onnellisuuden lisääjissä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten välillä Parempi koulumenestys Enemmän vapaa-aikaa Parempi terveydentila Enemmän rahaa Tyttö-/poikaystävä Parempi ulkonäkö Kuuluisaksi tuleminen Perherauha Lemmikkieläin (kutoset enemmän)

Onnellisuuden ja keskiarvon välinen yhteys yhdeksäsluokkalaisilla Yleinen onnellisuus ja keskiarvo, r =.18, p <.001 Kouluonnellisuus ja keskiarvo, r =.18, p <.001 Jako kahteen ryhmään keskiarvon perusteella Ryhmä 1: ka < 8,6 (n = 127) Ryhmä 2: ka 8,6 (n = 55)

Keskiarvo tytöille tärkeämpi yleisesti F df p η2 Yleinen onnellisuus keskiarvo n.s. sp n.s. keskiarvo*sp 9.19 1.003.03 R 2 a =.03

ja erityisesti koulussa F df p η2 Kouluonnellisuus keskiarvo n.s. sp n.s. keskiarvo*sp 12.29 1.001.04 R 2 a =.06

Keskiarvo tytöille tärkeämpi, vertailu kahden keskiarvoryhmän välillä Yleinen onnellisuus, t(180) = -3.42, p <.01 M(ka 8.6) = 5.36, SD = 0.95, n = 55 M(ka < 8.6) = 4.80, SD = 1.04, n = 127 Kouluonnellisuus, t(180) = -4.25, p <.001 M(ka 8.6) = 3.29, SD = 0.49, n = 55 M(ka < 8.6) = 2.93, SD = 0.53, n = 127

Keskiarvo pojille ei niin tärkeä, vertailu kahden keskiarvoryhmän välillä Yleinen onnellisuus, t(155) = 1.13, p >.05 M(ka 8.6) = 4.87, SD =.96 M(ka < 8.6) = 5.09, SD =.98 Kouluonnellisuus, t(155) = 1.06, p >.05 M(ka 8.6) = 3.07, SD =.55 M(ka < 8.6) = 3.18, SD =.50

Yhteenveto Kaikkiaan lapset ovat onnellisia! Onnellisuus kuitenkin laskee yläkouluaikana Erityisesti koulussa Erityisesti tytöillä Onnellisuuteen yhteydessä olevat asiat eivät muutu paljon yläkoulun aikana Arvosanojen merkitys kasvaa, samoin vapaa-ajan, rahan ja ulkonäön

Pohdittavaa Lasten hyvinvoinnin lisäämisen tulisi olla koulutuksen päätehtävä. (Baker & Maupin, 2009, p. 195) Oppivelvollisuuskoulun päätyttyä nuorten hyvinvointi näyttäisi kuitenkin olevan alhaisimmillaan?