HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JA HELSINGIN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ

Hallitus 13.6.2012, LIITE 2 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JA HELSINGIN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, HYKSsairaanhoitoalue (jäljempänä HUS) PL 100 00029 HUS Y-tunnus 1567535-0 Yhteyshenkilö sopimusasioissa: HYKS ensihoidon klinikkaylilääkäri (sopimuksentekohetkellä Markku Kuisma) Helsingin pelastuslaitos (jäljempänä pelastuslaitos) Y-tunnus 0201256-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa: Lääkintäyksikön päällikkö (sopimuksentekohetkellä Kari Porthan) 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämä yhteistoimintasopimus on terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :ssä tarkoitettu sopimus ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa HYKS Helsingin alueella. Osapuolet sopivat tällä yhteistoimintasopimuksella ensihoitopalveluiden toteuttamisesta HYKS Helsingin alueella. Tämän yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on ylläpitää HYKS Helsingin alueen ensihoitovalmius ja hoitaa palveluntoteutus ensisijaisesti hätäkeskuksen välittämiä A-C ensihoito- ja ensivastetehtävien osalta. 1

3. SOPIMUKSEN KOHDE Yhteistoimintasopimuksen kohteena olevalla ensihoitopalvelulla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) ja ensihoitoasetuksen (6.4.2011) mukaisesti määriteltyä palvelua sekä sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksessä ja tässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä toimintaa. Ensihoitopalveluun kuuluu ensivastetoiminta. Ensihoitopalvelun yksiköiden miehitys on määritetty palvelutasopäätöksessä. Sopimuksen mukaiset yksiköt on kuvattu liitteessä 2 (Ensihoitoyksiköt, ensivasteyksiköt ja henkilöstö). Päivittäisissä ruuhkatilanteissa valmiutta voidaan tilapäisesti lisätä kyseisessä liitteessä mainittujen varayksiköiden puitteissa kenttäjohtajan, ensihoidon vastuulääkärin tai heidän edustajansa päätöksellä. 4. PALVELUTASOPÄÄTÖS JA SEN VALVONTA Sairaanhoitopiirin laatimassa palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, valmius, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. HUS valvoo palvelutasopäätöksen toteutumista. 5. OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT HUS vastaa sairaanhoitopiirin vastuulla olevasta ensihoitopalvelun järjestämisestä alueellaan ja palvelutasopäätöksen laatimisesta. HUS toteuttaa ensihoitolääkäripäivystyksen, ensihoidon vastuulääkäripalvelut, muut lääkärijohtoiset asiantuntijapalvelut, palvelutasosuunnittelun sekä vastaa ensihoidon sähköisestä potilaskertomusjärjestelmästä siten kuin on erikseen sovittu tietojärjestelmän vastuunjaosta liitteessä 5 (Ensihoidon tietojärjestelmän hallinnolliset, toiminnalliset ja kustannusvastuut). Pelastuslaitos toteuttaa tämän yhteistoimintasopimuksen sekä palvelutasopäätöksen mukaisen ensihoitopalvelukokonaisuuden. Pelastuslaitos vastaa ensihoito-organisaatiosta, henkilöstöhallinnosta, valmiuden ylläpidosta, kalustosta ja ajoneuvoista sekä viestiliikennejärjestelmistä lukuun ottamatta edellä mainittuja HUS:lle kuuluvia tehtäviä. Pelastuslaitos ylläpitää EFQM-laatujärjestelmää, jonka avulla toiminnan laatua on mahdollista seurata ja kehittää. Osapuolten vastuut on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 1 (Sopimusosapuolten vastuut). Suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautuminen on kuvattu liitteessä 10 (Varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin). 6. POTILASPALAUTTEET Potilaspalautteet käsittelee pelastuslaitos silloin kuin asia koskee kohtelua, käyttäytymistä tai sellaista asiaa, joka ei selkeästi liity ensihoidon vastuulääkärille kuuluviin palautteisiin. Palautteet tulee käsitellä 14 vrk:n kuluessa niiden vastaanottamisesta tai mikäli se ei ole mahdollista niin ilmoittaa potilaalle viivästymisestä. Palaute tai vastauksen kopio toimitetaan alueen vastuulääkärille. Ensihoidon vastuulääkäri käsittelee palautteet, jotka liittyvät hoidon tai palvelun saatavuuteen, avun saapumisen nopeuteen, hoitoon, hoitopaikan valintaan tai -koodiin. Ensihoidon vastuulääkäri osallistuu aina valvontaviranomaiselta tulevien kanteluiden sekä potilasvahinkoilmoitusten käsittelyyn. 2

7. TALOUS JA TOIMINNAN VALVONTA Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalvelun omakustannusperiaatteella. Tavoitteena on toteuttaa ensihoitopalvelut laadukkaasti ja taloudellisesti sekä turvata palvelun toteutuksen edellytykset ja häiriötön ensihoitovalmius. Pelastuslaitoksen kustannusten vuosikorvaus on esitetty eriteltynä liitteessä 8 (Korvaukset ja laskutus). Ensihoitopalvelun talouden ja toiminnan seurantaraportointi sekä valvonta toteutetaan erikseen sovitulla tavalla liitteen 9 (Talouden ja toiminnan seurantaraportointi ja valvonta) mukaisesti. 8. HENKILÖSTÖ Pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstö on pelastuslaitoksen palveluksessa ja työ- tai virkasuhteessa Helsingin kaupunkiin. Pätevyysvaatimuksina noudatetaan STM:n ensihoitopalveluasetuksen ja HUS:n ensihoidon palvelutasopäätöksen vaatimuksia huomioiden siirtymäajan säännökset. Uuden henkilöstön osalta ennen työsuhteen alkamista pelastuslaitos tarkistaa työntekijän muodollisen pätevyyden JulkiTerhikistä (terveydenhuollon ammattihenkilöt) tai tutkintotodistuksen myöntäneestä pelastusalan oppilaitoksesta (pelastajat). 9. KENTTÄJOHTAJAJÄRJESTELMÄ Kenttäjohtajajärjestelmästä sovitaan liitteessä 7 (Kenttäjohtajajärjestelmä). 10. KALUSTO JA KIINTEISTÖT Pelastuslaitoksen tarvitsema kalusto ja varusteet ovat pelastuslaitoksen hallinnassa ja pelastuslaitos vastaa niiden hankinnoista ja tarvittavista investoinneista. Pelastuslaitos vastaa ensihoitopalvelun tarvitsemien tilojen hankkimisesta tai vuokraamisesta. 11. ALIHANKINNAT Alihankinta on mahdollinen tukipalveluiden sekä maallikkodefibrillaatiotoiminnan toteuttamisessa, joka on kuvattu liitteessä 6 (Maallikkodefibrillaattoritoiminta), mutta ei itse ydintoiminnassa. Pelastuslaitos vastaa alihankkijoiden työstä kuin omastaan ja myös siitä, että palvelut toteutetaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. 12. POTILASKERTOMUKSET Pelastuslaitos huolehtii tämän yhteistoimintasopimuksen mukaisesta toiminnasta syntyvien sähköisten ja paperisten potilasasiakirjojen käsittelystä, luovuttamisesta, säilyttämisestä ja hävittämisestä noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön asetusta potilasasiakirjoista (298/2009) sekä potilaslain ja henkilötietolain säännöksiä. Pelastuslaitos velvoittaa henkilökuntaansa tekemään tarvittavat potilasasiakirjamerkinnät. Rekisterinpitäjänä toimii HUS. Ensihoidon sähköisestä potilastietojärjestelmästä sovitaan liitteessä 5 (Ensihoidon tietojärjestelmän hallinnolliset, toiminnalliset ja kustannusvastuut). 3

13. TIETOSUOJA JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Sopijapuolten tulee noudattaa toiminnassaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja tietosuojasta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja kulloinkin voimassa olevia säännöksiä. Sopijapuolet sitoutuvat pitämään salassa toisiltaan saamansa aineistot ja tiedot siltä osin kuin ne ovat lain perusteella salassa pidettäviä sekä olemaan käyttämättä niitä muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Pelastuslaitoksen on huolehdittava sellaisten tietojen salassapidosta, jotka pelastuslaitos tai sen henkilökunta on saanut tietoonsa millä tahansa tavalla (esimerkiksi radio- ja viestiliikenne sekä tilannekeskustoiminta), niin salassa pidettäviksi merkittyjen kuin myös sellaisten, jotka olisi tullut asian luonteen vuoksi ymmärtää salassa pidettäviksi. Pelastuslaitoksen tulee varmistaa, että sen henkilökunta (ml. mahdolliset alihankkijat) sitoutuu pitämään salassa ja käsittelemään huolellisesti saamansa salassa pidettävät potilastiedot ja olemaan käyttämättä niitä muuhun kuin tämän sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Salassapitovelvollisuuden tulee olla voimassa myös työntekijän työsopimuksen päättymisen jälkeen. Nämä määräykset ovat voimassa myös sopimuksen päättymisen jälkeen. Osapuolet sitoutuvat pitämään luottamuksellisena kaiken tiedon, jotka osapuolet luovuttavat toisilleen koskien ensihoidon kustannuksia, niiden laskentaperusteita sekä osapuolten välisen ensihoitoa koskevan sopimuksen hinnoitteluperusteita riippumatta siitä, onko tieto sen luovuttaneen sopijapuolen puolesta merkitty salaiseksi. Luottamuksellista tietoa ei kuitenkaan ole osapuolten välisen ensihoitopalvelusopimuksen kokonaishinta sen jälkeen, kun ensihoitoa koskeva sopimus on allekirjoitettu, eikä ensihoitotoimintaan liittyvien KELAkorvausten tai asiakasmaksujen määrä. Tarkemmat määräykset salassapitovelvollisuudesta ovat osapuolten allekirjoittamassa erillisessä salassapitosopimuksessa, joka on tämän ensihoitosopimuksen liitteenä 11 (Salassapitosopimus). 14. SOPIMUKSET Tämä yhteistoimintasopimus korvaa voimaan tullessaan Helsingin alueella voimassa olevat kuntien ja pelastuslaitoksen keskinäiset ensihoitopalvelua sekä ensivastetoimintaa ja niiden toteuttamista koskevat sopimukset. Pelastuslaitos ei voi tehdä ilman HUS:n lupaa sopimuksia muiden palvelujen tilaajien kanssa tämän sopimuksen tarkoittamien ensihoidon ajoneuvojen, varusteiden tai henkilöstön käytöstä sopimukseen määriteltyinä valmiusaikoina. 15. YHTEISTOIMINTA Sen lisäksi, että sopimustasolla ensihoitopalvelun järjestäminen toteutetaan yhteistoiminnassa, toteutetaan yhteistoimintaa hallinnon ja operatiivisen toiminnan eri tasoilla. Keskeisimmät yhteistyön osa-alueet ovat ensihoidon vastuulääkärin ja pelastuslaitoksen tiivis yhteistoiminta, koulutustoiminta, palvelutasosuunnittelu, laadunhallinta- ja potilasturvallisuustyö sekä ensihoidon suuronnettomuusyhteistyöryhmän toiminta. Operatiivisista yksiköistä keskuspelastusasemalta käsin toimivan lääkäriyksikön toiminta toteutetaan yhteistoimintana siten, että pelastuslaitos vastaa yksikön miehistöstä, ajoneuvosta ja varusteista ja HUS päivystävästä lääkäristä. HUS:lla on oikeus sijoittaa yksikköön myös sairaanhoitaja. 4

16. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Tähän yhteistoimintasopimukseen tai sen liitteisiin tehdään tarvittaessa muutokset kirjallisesti yhdessä sopimalla. Muutetut kohdat ja liitteet allekirjoitetaan. Itse yhteistoimintasopimusta ei tarvitse muuttaa silloin kun muutokset koskevat vain liitteitä. Sopimusasiakirjojen pätemisjärjestys on seuraava: 1) sopimuksen liitteet 2) sopimusrunko 3) HUS:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 17. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN Tämä yhteistoimintasopimus tulee voimaan 1.1.2013, jonka jälkeen se on voimassa viiden (5) vuoden sopimuskauden 31.12.2017 saakka. Tämän jälkeen sopimus jatkuu automaattisesti aina seuraavat viisi (5) vuotta kerrallaan, mikäli jompikumpi osapuolista ei irtisano sopimusta viimeistään 12 (kaksitoista) kuukautta ennen kuluvan viisivuotiskauden päättymistä. Mikäli jompikumpi osapuolista haluaa neuvotella sopimuksen merkittävästä muuttamisesta sopimuksen irtisanomisen välttämiseksi, tulee ehdotus sopimuksen muuttamisesta toimittaa toiselle osapuolelle vähintään kuusi (6) kuukautta ennen sopimuksen irtisanomista. Mikäli tämän sopimuksen mukaisen toiminnan järjestämisvastuu siirtyy lainsäädännön tai organisaatiomuutosten johdosta sopimuksen voimassaoloaikana sairaanhoitopiiriltä muulle taholle, voivat sopijapuolet sopia sopimuksen siirrosta uudelle vastuuorganisaatiolle tai sopia sopimuksen päättymisestä kyseisen vastuunsiirron ajankohdasta alkaen. Mikäli pelastustointa koskevassa lainsäädännössä, muussa ohjauksessa tai kuntien organisaatiossa tapahtuu sopimuksen voimassa ollessa ensihoitopalvelua koskevia muutoksia, voivat sopijapuolet sopia sopimuksen siirrosta tai sopimuksen päättymisestä kyseisenä ajankohtana. Sopijaosapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus em. tilanteessa kuusi (6) kuukautta ennen vastuunsiirron tapahtumista. Muutoksen kohteena olleella sopijapuolella on velvollisuus ilmoittaa muutoksesta toiselle sopijapuolelle viipymättä sen jälkeen, kun päätös muutoksesta on tehty. 18. ERIMIELISYYDET Tästä yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla. Yhteistoimintasopimusta koskevat riidat ratkaistaan hallintoriitana Helsingin hallinto-oikeudessa siltä osin kuin kysymys on julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Yksityisoikeudelliset riita-asiat ratkaistaan vastaajan kotipaikan käräjäoikeudessa ensiasteen tuomioistuimena. 5

19. ALLEKIRJOITUKSET Tätä yhteistoimintasopimusta liitteineen on tehty kaksi (2) samanlaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. Helsingissä x.x.2012 Aki Lindén Toimitusjohtaja HUS Jorma Lauharanta Sairaanhoitoalueen johtaja HUS/HYKS sairaanhoitoalue Jorma Lilja Vs. pelastuskomentaja Helsingin Pelastuslaitos 6

Sopimuksen liitteet: Liite 1. Sopimusosapuolten vastuut... 7 Liite 2. Ensihoitoyksiköt, ensivasteyksiköt ja henkilöstö... 9 Liite 3. Osaamisen hallinta... 11 Liite 4. Ensihoitopalvelun ajoneuvot ja niiden varustus... 12 Liite 5. Ensihoidon tietojärjestelmän hallinnolliset, toiminnalliset ja kustannusvastuut... 17 Liite 6. Maallikkodefibrillaatiotoiminta... 20 Liite 7. Kenttäjohtajajärjestelmä... 20 Liite 8. Korvaukset ja laskutus... 21 Liite 9. Talouden ja toiminnan seurantaraportointi ja valvonta... 22 Liite 10. Varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin... 23 Liite 11. Salassapitosopimus... 25 LIITE 1. SOPIMUSOSAPUOLTEN VASTUUT HUS:n tehtävät ja vastuut 1. Vastaa ensihoidon vastuulääkäripalveluiden ja muiden HUS:lle kuuluvien asiantuntijapalveluiden tuottamisesta ja huolehtii, että vastuulääkärin yhteystiedot ovat aina molempien osapuolten tiedossa. 2. Ilmoittaa muut henkilöt, joilla on oikeus antaa pelastuslaitosta velvoittavia ohjeita ja määräyksiä ensihoitotoimintaa koskien. 3. Vastaa hätäkeskukselle annettavista hälytysohjeista ja niiden päivittämisestä ja saattaa ne pelastuslaitoksen tietoon. Ensivasteyksiköitä koskevat hälytysohjeet laaditaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. 4. Toimittaa pelastuslaitokselle tehtävän edellyttämät viranomaisten määräykset sekä ensihoitoa koskevat ohjeet. 5. On velvollinen osallistumaan tässä sopimuksessa mainitun toiminnan kehittämiseen, seurantaan ja valvontaan sekä tutkimustyöhön. 6. Vastaa ensihoitopalvelun operatiivisesta lääketieteellisestä johtamisesta. 7. Sitoutuu toimittamaan pelastuslaitoksen sopimuksen mukaisiin yksiköihin tarvittavat lääkkeet (pois lukien lääkkeellinen happi) ja infuusionesteet veloituksetta. 8. Vastaa perus- ja hoitotason ensihoitajien ja kenttäjohtajien täydennys- ja ylläpitokoulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä omalta osaltaan sekä samoin omalta osaltaan heidän tasonsa mukaisen ammattitaidon arvioinnista ja testaamisesta. HUS ei veloita antamistaan koulutuspalveluista pelastuslaitosta. 9. Suorittaa pelastuslaitokselle kuukausittain liitteen 8 (Korvaukset ja laskutus) mukaiset korvaukset. 10. Valvoo palvelutasopäätöksen toteutumista ja tämän sopimuksen noudattamista. Valvontatehtävässään sillä on oikeus ja velvollisuus tarkastaa hälytysjärjestelmä, sovittu palvelutaso, valmius ja sen toteutuma, kalusto, laitteet ja muu varustus, kuljetusten ja ensihoidon asianmukaisuus, osoitettu laskutus sekä arvioida ensihoitohenkilöstön ammattitaitoa. 11. Ottaa toimintaa varten potilasvakuutuksen. 12. Ilmoittaa pelastuslaitokselle oman vastuuhenkilön/-t. 7

Helsingin pelastuslaitoksen tehtävät ja vastuut 1. Vastaa ensihoitopalvelun ajoneuvojen, niiden varustuksen hankinnasta, toimivuudesta ja toimintakunnosta sekä toiminnassa tarvittavien päivystystilojen hankinnasta ja ylläpidosta. 2. Vastaa sovittua valmiutta ja tasoa varten tarpeellisen ja soveltuvan henkilöstön palkkaamisesta sekä siitä aiheutuvista velvollisuuksista. 3. Vastaa sovitun valmiuden ylläpidosta ja tasosta sekä ensihoidosta ja siitä, että vastuulääkärin ohjeita noudatetaan. 4. Vastaa, että ensihoitohenkilöstöön kuuluvilla on ambulanssin kuljettamiseen oikeuttava voimassa oleva ajokortti, perehdytys hälytysajoon ja hyvä toiminta-alueen tuntemus. 5. Vastaa suorittamistaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvista tehtävistä ja on velvollinen luovuttamaan HUS:lle tämän sopimuksen toteuttamiseksi tarpeellisia sekä viranomaisten toimivaltansa rajoissa vaatimia tilasto- ja muita tietoja. 6. Ei saa markkinoida toimintaa, joka haittaa tässä sopimuksessa sovittua ensihoitoa. 7. Vastaa siitä, että kiireellisyysluokan A-C ensihoitotehtävissä lähtövalmius on välitön. 8. Pelastuslaitoksen on pystyttävä järjestämään rikkoutuneen tai muuten pois valmiudesta olevan ensihoitoajoneuvon tilalle vastaavat kriteerit täyttävä ajoneuvo liitteessä 2 (Ensihoitoyksiköt, ensivasteyksiköt ja henkilöstö) mainittujen varayksiköiden puitteissa yhden tunnin sisällä rikkoutumisesta ja vastaamaan siitä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista. Ennalta tiedossa olevat huollot, katsastukset yms. eivät saa aiheuttaa valmiuden heikkenemistä. 9. Vastaa oman henkilöstönsä lakisääteisen täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Pelastuslaitos velvoittaa henkilöstönsä osallistumaan tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutustoimintaan, joka on kuvattu liitteessä 3 (Osaamisen hallinta). 10. Vastaa hoito- ja perustason ensihoitajien ja kenttäjohtajien perehdyttämisestä, täydennysja ylläpitokoulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä omalta osaltaan sekä samoin omalta osaltaan heidän ammattitaitonsa arvioinnista ja testaamisesta. Vastaa koulutustilojen järjestämisestä täydennys- ja ylläpitokoulutusta varten. 11. Järjestää HYKS ensihoidon käyttöön erikseen sovittavat päivystys- ja toimistotilat ja niihin tarvittavat kalusteet. Tilat on kuvattu tarkemmin liitteessä 8 (Korvaukset ja laskutus). 12. Huolehtii siitä, että sillä on tämän sopimuksen mukaisia tehtäviä varten lain edellyttämät voimassa olevat luvat ja lakisääteiset vakuutukset. Huolehtii siitä, että potilasturvallisuutta vaarantaneista tilanteista tehdään asianmukaiset ilmoitukset HaiPro-järjestelmään, sen jälkeen kun HUS on mahdollistanut järjestelmän käytön. 13. Huolehtii siitä, että potilasasiakirjoja ja -tietoja käsitellään tietosuojasäädösten mukaisesti. 14. Vastaa asiakasmaksujen ja muiden korvausten hakemisesta (KELAsta, asiakkailta ja vakuutusyhtiöiltä tai kunnilta). Korvaukset voidaan jättää perimättä vain, jos se ei ole mahdollista (tehtävä ei ole KELA:n korvattava, potilaan henkilötietoja ei saada tai potilas ilmoittanut väärät henkilötiedot). 15. Ilmoittaa HUS:lle oman vastuuhenkilön/-t. 16. On velvollinen osallistumaan tässä sopimuksessa mainitun toiminnan kehittämiseen, seurantaan sekä käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa tutkimustyöhön. 8

LIITE 2. ENSIHOITOYKSIKÖT, ENSIVASTEYKSIKÖT JA HENKILÖSTÖ Ensihoitoyksiköt ja niiden sijainti, valmiusaika ja miehitys Yksikkötunnus Sijainti Valmiusaika Miehitys 1EHE10 Kallio 24 h lääkäri + P + P 1EHE11 Kallio 24 h 1 kenttäjohtaja 1EHE1231 Haaga 24 h H + P 1EHE1251 Malmi 24 h H + P 1EHE1261 Mellunkylä 24 h H + P 1EHE1311 Kallio 24 h P + P 1EHE1312 Kallio 24 h P + P 1EHE1314 Kallio 24 h, 15 min hälytysvalmiudessa P + P 1EHE1321 Erottaja 24 h P + P 1EHE1322 Jätkäsaari 12 h P + P ma-to 9.00 21.00 pe 9.00 0.00 la 00.00 3.00, 9.00 0.00 su 00.00 3.00 1EHE1331 Haaga 12 h (09-21) P + P 1EHE1341 Käpylä 24 h P + P 1EHE1351 Malmi 12 h (09-21) P + P 1EHE1361 Mellunkylä 24 h P + P 1EHE1371 Herttoniemi 24 h P + P 1EHE1381 Suomenlinna 30.4 31.10 24 h P + P Ensihoitoyksiköiden poikkeavat valmiusajat Valmius on aina viikonpäivän mukainen riippumatta siitä onko kyseessä normaali viikonpäivä, pyhäpäivän aatto tai pyhäpäivä lukuunottamatta seuraavia poikkeuksia: - uudenvuodenpäivä: normaalivalmius - arkipäivään (ma-la) osuva loppiainen: normaalivalmius - pitkäperjantai: normaalivalmius - 2. pääsiäispäivä: normaalivalmius - vapun aatto: normaalivalmius + 2 lisäyksikköä - vapun päivä: normaalivalmius + 2 lisäyksikköä - arkipäivään (ma-la) osuva helatorstai: normaalivalmius - koulujen päättymispäivä: normaalivalmius + 2 lisäyksikköä - juhannusaatto: normaalivalmius - koulujen alkamisen viikonloppu (la): normaalivalmius + 2 lisäyksikköä - arkipäivään (ma-la) osuva itsenäisyyspäivä: normaalivalmius - jouluaatto: normaalivalmius - tapaninpäivä: normaalivalmius - uudenvuodenaatto: normaalivalmius + 2 lisäyksikköä 9

Ensivasteyksiköt, palvelua tuotetaan seitsemällä yksiköllä Yksikkötunnus Sijainti RHE101 RHE105 RHE201 RHE205 RHE301 RHE401 RHE501 RHE601 RHE701 Kallio Kallio Jätkäsaari Jätkäsaari Haaga Käpylä Malmi Mellunkylä Herttoniemi Ensihoitoyksiköiden vara-ajoneuvot (vähintään 7) Yksikkötunnus Sijainti 1HE1313 1HE1315 1HE1316 1HE1211 Kallio Kallio Kallio Kallio 1HE1212 1HE1323 1HE1332 1HE1362 1HE1262 Kallio Jätkäsaari Haaga/pelastuskoulu Mellunkylä Mellunkylä Suuronnettomuusvarusteyksikkö 1RHE109 Kallio 10

LIITE 3. OSAAMISEN HALLINTA Koulutussuunnitelma Ensihoidon vastuulääkärin tulee pelastuslaitoksen kanssa huolehtia siitä, että ensihoitajien tieto- ja taitotaso on riittävää ja että he kykenevät suoriutumaan sopimuksen edellyttämistä tehtävistä potilasturvallisuus huomioiden. Tämä edellyttää ensihoitajien koulutusohjelman laatimista, missä huomioidaan uuden tiedon käyttöönotto ja säännöllinen perehdytys-, vuoro- ja täydennyskoulutus. Koulutus voidaan toteuttaa alueellisesti tai laajempana yhteistyönä HYKS alueella. Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain ja sen laatimisesta vastaa pelastuslaitos ja sen hyväksyy ensihoidon vastuulääkäri. Perehdytyskoulutus Pelastuslaitos laatii uusien työntekijöiden perehdytyksestä kirjallisen perehdytyssuunnitelman. Perehdytyksen yhteydessä varmennetaan uuden henkilöstön osaaminen. Vuorokoulutus Ensihoidon vuorokoulutusta varten pelastuslaitos laatii vuosittain vuorokoulutussuunnitelman, jonka ensihoidon vastuulääkäri hyväksyy. Vuorokoulutusta annetaan keskimäärin yhtenä työvuorona viikossa ja henkilöstö osallistuu siihen operatiivisen tilanteen sallimissa rajoissa. Täydennyskoulutus Pelastuslaitoksen tulee mahdollistaa henkilöstönsä osallistuminen työaikana täydennyskoulutukseen irrotettuna operatiivisista tehtävistä. Koulutus voi olla HUS:n tai työnantajan järjestämää tai ulkopuolelta hankittua. Täydennyskoulutusvelvoite on perustasolla vähintään kaksi päivää vuodessa, hoitotasolla vähintään kolme päivää vuodessa ja kenttäjohtajilla neljä päivää vuodessa. Yksi koulutuspäivä tarkoittaa enintään kahdeksan tunnin koulutusta. Ensihoitajien itsenäisen työskentelyn tukemiseksi on perusteltua arvioida säännöllisesti henkilöstön kykyjä toimia perus- tai hoitotason tehtävissä. Operatiivisen henkilöstön ammattitaidon arviointi tapahtuu vähinään joka toinen vuosi sairaanhoitopiirin ohjaamana. Erityisryhmien täydennyskoulutus Erityisryhmien (lääkäriyksikön henkilöstö, prosessinomistajat ym.) koulutus ja muu erityistäydennyskoulutus (simulaatiokoulutus, ETS ym.) sovitaan vuosittain erikseen koulutuksen vuosisuunnitelmassa. Tutkintokoulutus HYKS ensihoito vastaa virkatyönä, ilman eri korvausta, Helsingin pelastuskoulun pelastajakurssin lääketieteellisestä opetuksesta siten kuin opetussuunnitelmaan on vahvistettu. 11

LIITE 4. ENSIHOITOPALVELUN AJONEUVOT JA NIIDEN VARUSTUS Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan määritetyllä kalustolla varustettua sekä vähintään kahdella (2), tai kenttäjohtajan yksikön osalta vähintään yhdellä (1), riittävän koulutustason omaavalla, pätevällä henkilöllä miehitettyä ensihoitoajoneuvoa (ambulanssi / ensivaste), joita myöhemmin kutsutaan yksiköiksi. Pelastuslaitoksella tulee olla määritellyt ensihoitopalvelun ajoneuvot. Kalusto ja varusteet ovat pelastuslaitoksen hallinnassa lukuun ottamatta HYKS ensihoidon hallinnassa olevia laitteita ja varusteita. Ensihoitopalvelun ajoneuvojen ja niiden varustuksen tulee olla tyypiltään ja tasoltaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisia ja vastuulääkärin tarkastuksessaan hyväksymiä. Hoitovälineiden tulee olla HUS:n toimivaltaisen viranomaisen määräysten mukaisia ja vastuulääkärin ensihoitopalvelun toimintaan hyväksymiä. Vastuulääkäri tai hänen valtuuttamansa edustaja tarkistaa ajoneuvot ja niiden varustuksen säännöllisesti. Ajoneuvot Varusteet Standardi EN1789 määrittelee potilaiden kuljettamiseen tarkoitetuille ambulansseille rakenteelliset ja varustekriteerit. Suomen lainsäädännössä ei ole kuitenkaan velvoitettu noudatettavaksi tätä standardia. Ajoneuvojen osalta pyritään siihen, että käytettävät ajoneuvot täyttävät rakenteeltaan B- tai C-luokan ambulanssin vaatimukset. Varaautokaluston tulee niin ikään täyttää samat vaatimukset kuin muiden toimintaan käytettävien autojen. Vara-auto tulee varustaa myös välittömästi käyttöönotettavalla viranomaisradion liitännällä. Operatiivisessa käytössä olevissa yksiköissä tulee olla ensihoidossa tarvittava perusvälineistö potilaan tutkimista ja hoitamista varten. Alla olevassa taulukossa mainittujen varusteiden lisäksi varustuksen tulee olla sellainen, että yksikön tason edellyttämät toimenpiteet ja tutkimukset voidaan suorittaa. Hoitovälineet ja varusteet Tuote EVY Perustaso Hoitotaso Lääkintäesimies Ensivastedefibrillattori (AED) tai tiedonsiirrolla varustettu monitoridefibrillaattori Tiedonsiirrolla varustettu monitoridefibrillaattori - manuaali ja AED-toiminnot - synkronointi ja ulkoinen tahdistus - SpO2 ja EtCO2 toiminnot - NIBP verenpaineen mittaus - 12 kan. EKG Kannettava hapenantolaite (2L) - integroitu jalkaimulaite Perustason hoitovälinelaukku - Sidetarpeet - Suoniyhteyden avaamiseen tarvittavat kanyylit infuusioletkut ja nesteet sekä staassi - Hengityspalje, maskit ja nieluputket - Stetoskooppi 12

- Laryngoskooppi - Intubaatioputket 7 ja 8 - Alkometri - Verensokerimittari - Korvalämpömittari - Riskijäteastia - ASA - Nitro-suihke - Panadol suppo - Vaatesakset ja vaateleikkuri - Ensihoitokertomusten lämpötulostin Hoitotason hoitovälinelaukku (perustason laukun lisäksi) - Erillinen lääkesetti (ensihoidon vastuulääkärin ohjeistuksen mukaisesti) Lääkintäesimiehen hoitovälinelaukku (hoitotason laukun lisäksi) - Infuusiopumppu - Videolaryngoskooppi - Intraosseaalipora - Hoitotasoa laajempi lääkesetti (ensihoidon vastuulääkärin ohjeistuksen mukaisesti) Hengityksenhoitolaukku (2 x 2L) - Varustettu CPAP välinein jotka ovat integroitavissa myös ambulanssin kiinteään hapenantojärjestelmään Lasten hoitovälinelaukku - Varustettu lasten perushoitovälinein (vrt. perustason hoitovälinelaukku) sekä synnytyssetillä Työnnettävät paarit Paarilavetti Kantotuoli Kauhapaarit Tyhjiöpatja Tyhjiölastasarja Suuronnettomuuslaukku: - Kentän toimintaohjeet - Tunnisteliivit - Potilaiden merkitsemisvälineet - Potilaiden luokittelukortit Ambulanssin happipullo 10 L ja paineenalentaja sekä virtaussäädin 13

Varahappipullot 3 x 2 L 1 5 L Happiramppi - Mahdollisuus jakaa yhdestä happipullosta happea kuudelle potilaalle jakotukin avulla Lääkehiilisetti Alkometri - Ambulanssin laatikostossa Korvalämpömittari - Ambulanssin laatikostossa Verensokerimittari - Ambulanssin laatikostossa Infuusiopumppu - Ambulanssin laatikostossa Lämpötulostin - Ambulanssin laatikostossa HeatPak tms. lämpöelementti x 5 Vaatesakset - Ambulanssin laatikostossa Verenpainemansetti (manuaalinen) - Ambulanssin laatikostossa Staassi - Ambulanssin laatikostossa Stetoskooppi - Ambulanssin laatikostossa Tukikauluri - Aikuisten - Lasten Riskijäteastia x 2 Vain hoitolaukussa Sähkötoiminen imulaite Kaarimaljoja Potilaansiirtolakanoita Vain hoitolaukussa Potilashuopa Avaruuslakana Vainajalakana 14

Vainajapussi Puhdistus ja desinfiointivälineet - Suihkupulloissa Ambulanssin hoitovälinelaatikostot ja - lokerikot jotka ovat varustettu em. hoitovälinein niin, että ambulanssi pystyy suorittamaan tarvittaessa 3 5 tehtävää yhtäjaksoisesti ilman erillistä hoitovälinetäydennystä asemalla Työsuojelu ja suojavälineet Tuote EVY Perustaso Hoitotaso Lääkintäesimies GoreTex asu - Takki-housu yhdistelmä - Varustettu heijastavin huomioteipein Kypärä x 2 - suojalasit integroitu kypärään Henkilökohtaiset Turvajalkineet - Henkilökohtaiset Luotiliivit x 2 Heijastinliivit x 2 Käsivalaisin Hengityssuojaimet - Kirurginen suu- ja nenäsuojus - FFP2 - FFP3 Kertakäyttöiset silmäsuojat Sammutuspeite Käsisammutin 6 kg Murtovälinesarja - moska - murtorauta - kenttälapio - puukko Työturvallisuuskansio 15

Data- ja radiolaitteet Tuote EVY Perustaso Hoitotaso Lääkintäesimies Ensihoidon sähköisen johtamis- ja raportointijärjestelmän päätelaite Päätelaitteen lataustelineet x 2 - Ambulanssin ohjaamossa - Ambulanssin hoitotilassa Vain yksi Vain yksi VIRVE käsiradio x 3 - THR 880 VIRVE ajoneuvoasema x 1 - TMR 880 VIRVE viestiohjekansio - Laminoidut ohjeet käytettävistä puheryhmistä ja kansioista - Viestiohjeet moniviranomaistehtäviin - Viestiohjeet kuntarajat ylittäviin tehtäviin DATA radio - Sepura SMR 3500 GSM-puhelin ja 12 V laturi Ajoneuvotietokone - Sunit - Sisältää Merlot Mobile johtamissovelluksen minkä välityksellä mm. yksikkö näkee hätäkeskuksen välittämät hälytystiedot, ajoopastuksen kohteeseen, tilatietojen välittämisen väline 16

LIITE 5. ENSIHOIDON TIETOJÄRJESTELMÄN HALLINNOLLISET, TOIMINNALLISET JA KUSTANNUSVASTUUT Ensihoidon potilastietojärjestelmä Ensihoidon potilastietojärjestelmällä tarkoitetaan tässä sopimuksessa ohjelmistojen ja laitteiden muodostamaa järjestelmäkokonaisuutta eri sovelluksineen jäljempänä tarkemmin kuvatulla tavalla. Tietojärjestelmä koostuu ensihoidon sovelluskokonaisuudesta, järjestelmän valvomosovelluksesta sekä raportointisovelluksesta. Tarkemmat kuvaukset järjestelmän sovelluksista ja niiden toiminnallisuuksista pidetään ajan tasalla HUS tietohallinnossa. Potilasasiakirjojen tuottaminen, säilyttäminen ja rekisterinpito Ensihoidon toiminnassa syntyvien potilasasiakirjojen säilyttämisessä noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä. Pelastuslaitoksen tulee varmistaa, että sen henkilökunta sitoutuu pitämään salassa ja käsittelemään huolellisesti saamansa salassa pidettävät potilastiedot ja olemaan käyttämättä niitä muuhun kuin tämän sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Salassapitovelvollisuuden tulee olla voimassa myös työntekijän työsopimuksen päättymisen jälkeen. Pelastuslaitokset vastaavat, että ensihoidon tietojärjestelmää käytettäessä toimitaan edellä mainittujen määräysten sekä HUS:n antamien ohjeiden mukaisesti. Kukin järjestelmää käyttävä pelastuslaitos on velvollinen nimeämään tarvittavan määrän pääkäyttäjiä, jotka vastaavat käyttöoikeuksien myöntämisestä järjestelmää käyttäville tarvittaville työntekijöille ja käyttöoikeuksien ajantasaisuudesta sekä henkilökuntansa kouluttamisesta. Järjestelmän rekisterinpitäjänä toimii HUS. Rekisteriselosteet ovat nähtävillä HUS keskuskirjaamossa, HYKS ensihoidon toimipisteissä sekä vähintään yhdessä pelastuslaitoksen toimipisteessä. Tietojärjestelmän kuvaus ja kehittämisen periaatteet Ensihoidon tietojärjestelmää kehitetään palvelemaan mahdollisimman hyvin ensihoidon toimintaa. Järjestelmän kehittämisen kohteista ja prioriteeteista sovitaan osapuolten yhteisessä ensihoidon tietojärjestelmän kehitysryhmässä. Järjestelmäkehityksessä otetaan huomioon kansalliset ensihoidon potilaskertomusmäärittelyt sekä kansainväliset ja kansalliset standardit. Kehitys- ja investointipäätökset tehdään HUS:ssa järjestelmän kehittämiseen kohdennettujen määrärahojen puitteissa. 17

HUS vastaa ensihoidon tietojärjestelmän seuraavista osista ja palveluista sekä niiden kustannuksista pois lukien ne järjestelmän osat ja palvelut, jotka on jäljempänä sovittu pelastuslaitosten vastuulle: Tietojärjestelmän sovelluslisensseistä, Tietojärjestelmän sovellusten kehittämisestä, Yhteisesti sovituista liittymävalmiuksista muihin tietojärjestelmäpalveluihin, Järjestelmän käytössä tarvittavista päätelaitteista ja niiden varalaitteista. Järjestelmän palvelinratkaisusta, Tietoturvaratkaisuista ja palveluista, Järjestelmän ylläpidosta, tuki- ja valvontapalveluista, Tietoliikennepalveluista pois lukien ne tietoliikennepalvelut, jotka on jäljempänä sovittu pelastuslaitosten vastuulle, Järjestelmään liittyvien laitteiden ja sovellusten hankinnoista, investoinneista ja käyttökustannuksista. Päätelaitteiden ja lisenssien hankinta ja toimittaminen HUS:n tietohallinto hankkii ja toimittaa pelastuslaitoksille ja niiden mahdollisille alihankkijoille järjestelmän ajoneuvosovelluksien käyttämisessä tarvittavat kannettavat työasemat, varatyöasemat, ajoneuvotelakat, ajoneuvossa käytettävät tulostimet sekä tarvittavat ohjelmistolisenssit. Lisäksi HUS tietohallinto hankkii ja toimittaa ensihoidon tietojärjestelmän lisenssit kulloinkin käytössä oleviin sovelluksiin. HUS vastaa myös tietojärjestelmän kyvykkyydestä tuottaa asiakaslaskutuksessa tarvittava laskutusaineisto. Järjestelmän hankinnan ja ylläpidon periaatteet: HUS tietohallinto päättää laitevalinnoista omien kilpailutuksiensa perusteella kuitenkin siten, että laitteet soveltuvat sopimuksen kohteena olevaan toimintaan. Päätelaitteiden, tulostimien ja telakoitten hankintojen kilpailutuksessa tarvittavat vaatimusmäärittelyt tehdään yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. Uudet päätelaitemallit testataan ennen hankintapäätöstä yhdessä pelastuslaitosten edustajien kanssa. HUS tietohallinto vastaa ajoneuvojen päätelaitteiden, tulostimien ja telakoiden huoltopalvelujen järjestämisestä. Yksityiskohtaisesta toimintatavasta laaditaan erillinen kuvaus HUS:n ja pelastuslaitosten kesken. Aktiivikäytössä olevia työasemia ei kierrätetä pelastuslaitosten välillä. HUS toimittaa pelastuslaitokselle kulloinkin voimassa olevan luettelon käytettävistä järjestelmän osatuotteista niiden vuokraushintoineen. Hinnasto on voimassa kerrallaan kalenterivuoden. 18

Pelastuslaitoksen vastuulla olevat hankinnat ja palvelut Pelastuslaitos hankkii kustannuksellaan muissa kuin ajoneuvoissa käytettävät ensihoidon järjestelmän käytössä tarvittavat työasemat. Lisäksi pelastuslaitos vastaa kustannuksellaan seuraavasta: Tarvittavien ajoneuvojen varalaitteiden nopeasta käyttöön saamisesta Ajoneuvojen päätelaitteiden edellyttämistä asennuksista ja asennuksissa tarvittavista lisätarvikkeista Työasemissa tarvittavista tietoliikennepalveluista (GPRS/EDGE/3G - tietoliikenneliittymät ja SIM-kortit sekä tarvittaessa oman organisaation kiinteästä verkkoyhteydestä). Päätelaitteiden, kirjoittimien ja telakoiden huoltotarpeiden ilmoittamisesta HUS:n tietohallinnon atk-tukeen puhelimitse tai sähköpostitse. Laitteiden huoltoon toimittamisesta sovitaan pelastuslaitoksen kanssa erikseen. Laitteiden poistamisesta HUS:n tietohallinnon ohjeiden mukaisesti Monitoridefibrillaattoreiden tiedonsiirtorajanpinnan yhteensopivuudesta (12- kytkentäinen EKG, vitaaliarvot) ensihoidon tietojärjestelmän kanssa. Ensihoidon järjestelmän tuottaman laskutusaineiston liittämisestä asianomaisen omaan asiakaslaskutusjärjestelmään HUS:n vastuulla olevien kustannusten edelleen veloittaminen HUS ei veloita pelastuslaitoksia ensihoidon tietojärjestelmän käytöstä. HUS veloittaa sen vastuulla olevat tietojärjestelmäkokonaisuuden kustannukset omakustannusperiaatteella osana ensihoidon palvelukustannuksia väestömäärän suhteessa suoraan niiltä HUS-alueen terveyskeskuksilta, joiden alueella järjestelmää käytetään. Kustannusten veloittamisesta vastaa HUS:n ensihoitotoiminnasta vastaava yksikkö. HUS:n terveyskeskuksilta suoraan veloittamat tietojärjestelmäkustannukset eivät sisälly tämän ensihoidon yhteistoimintasopimuksen kokonaiskorvauksen piiriin. Päätelaitteiden ja lisenssien vuokrausmenettelyn käyttöönotto Helsingin pelastuslaitoksen osalta tämän sopimuksen mukaiseen vastuunjakoon ensihoidon tietojärjestelmän osalta siirrytään ajoneuvokalustoa uusittaessa ajoneuvojen operatiivisen koekäytön alkaessa. Vara-ajoneuvojen laitteistot uusitaan samassa tahdissa uusien ajoneuvojen kanssa siten, että kaikissa ensihoidon ajoneuvoissa on tämän sopimuksen mukainen HUS toimittama kalusto ja lisenssit 1.4.2013 mennessä. Pelastuslaitoksen tulee ylläpitää HUS:n omistamista päätelaitteista listaa, josta ilmenee: 1. päätelaitteen HUS-inventaarionumero 2. päätelaitteessa olevan SIM-kortin puhelinnumero 3. sen ajoneuvon yksikkötunnus, johon päätelaite on kulloinkin sijoitettu. Pelastuslaitoksen laitekirjanpidon avulla voidaan varmistua siitä, että mahdollisessa katoamistilanteessa laite saadaan nopeasti etätyhjennettyä ja tietoliikenneyhteydet katkaistua. HUS:n tietohallinto ylläpitää varsinaista laiterekisteriä, joka sisältää mm. laitteiden hankinta-ajankohdan, sarjanumeron sekä organisaation, jossa laite on käytössä. Pelastuslaitoksen on velvollisuus ilmoittaa kadonneesta laitteesta Logican help deskiin ja HUS:n atk-apuun 19

LIITE 6. MAALLIKKODEFIBRILLAATIOTOIMINTA Julkisiin kohteisiin, joissa riskianalyysin perusteella sydänpysähdysten ilmaantuvuus on vähintään yksi/kolme vuotta, voidaan sopia maallikkodefibrillaatioon käytettävän laitteen sijoittamisesta ja antaa kohteen henkilöstölle tarvittava alkukoulutus. HUS vastaa riskianalyysien tekemisestä. Laitteen sijoittamisesta ja vastuista sovitaan kyseisessä kohteessa toimivan kolmannen osapuolen kanssa erikseen. Pelastuslaitos vastaa defibrillaattoreiden hankinnasta (tai yhdenmukaisuuden koordinaatiosta, silloin kun laitteen hankkii kohde), käyttäjien alkukoulutuksesta sekä ylläpitokoulutuksen koordinoinnista. Sijoituskohteen kanssa sovitaan siitä että kohde vastaa käyttötarvikkeiden hankinnasta, ylläpitokoulutuksesta sekä koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista pois lukien pelastuslaitoksen kouluttajan palkkakustannukset. Mikäli kohde on itse kiinnostunut investoimaan laitehankintaan, on tämä ensisijainen vaihtoehto hankintojen rahoittamiseksi. Myös lahjoitusvaroja voidaan vastaanottaa toiminnan rahoittamiseksi HUS:n lahjoitustilille tai pelastuslaitoksen perustamalle lahjoitustilille. HYKS ensihoidon alueellinen vastuulääkäri vastaa maallikkodefibrillaatiotoiminnan lääketieteellisestä ohjauksesta. Pelastuslaitos ylläpitää rekisteriä sijoituskohteista ja HYKS ensihoito antaa maallikkodefibrillaatiotoiminnan hälytysohjeet hätäkeskukselle. Pelastuslaitos perustaa kustannusten seurantaa varten projektikoodin. Kohteet, jotka itse hankkivat defibrillaattorin, mutta eivät täytä riskianalyysin sijoituskriteereitä, eivät kuulu julkisesti rahoitetun koulutus- ja koordinaatiotoiminnan piiriin. Toiminta järjestetään tämän liitteen mukaisesti 1.1.2013 alkaen. Nykyiset maallikkodefibrillaattorikohteet: - Katajanokan terminaali - Makasiini- ja olympiaterminaali - Länsiterminaali - Keskusrautatieasema - Itäkeskuksen kauppakeskus - Stockmann, keskustan tavaratalo - Kamppi-keskus LIITE 7. KENTTÄJOHTAJAJÄRJESTELMÄ Ensihoitopalveluasetuksen mukaisesti HUS:n kaksi päivystävää ensihoitolääkäriä johtavat toiminta-alueensa ensihoitopalvelun tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa ja vastaavat hoito-ohjeiden antamisesta alueen ensihoidon kenttäjohtajille ja muulle ensihoidon henkilöstölle. Kenttäjohtajat toimivat ensihoidon vastuulääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa. Päivystävä ensihoitolääkäri toimii operatiivisesti kenttäjohtajan toiminnallisena esimiehenä. Kenttäjohtaja vastaa ensihoitopalveluasetuksen 10 mukaisten tehtävien hoitamisesta. Kenttäjohtajien tehtävät ja työnjako päivystävän ensihoitolääkärin kanssa kuvataan tarkemmin erillisessä työohjeessa. Kenttäjohtajat ovat pelastuslaitoksen palveluksessa ja työ- tai virkasuhteessa Helsingin kaupunkiin. 20

LIITE 8. KORVAUKSET JA LASKUTUS Korvaukset HUS esittää pelastuslaitokselle seuraavaa talousarviokautta koskevat toiminnalliset muutokset (esim. yksiköiden valmiusajan tai määrän lisääminen tai vähentäminen, uuden teknologian käyttöönotto) laskentaa varten kuluvan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Pelastuslaitoksen on toimitettava seuraavaa talousarviokautta koskevat mahdolliset hintaa korottavat hinnantarkistusesitykset kirjallisesti HUS:lle kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Pelastuslaitoksen tulee hinnankorotuksia esittäessään yksilöidä ne kustannustekijät, joihin se vetoaa hintamuutoksen perusteena. Hintojen tarkistaminen on mahdollista ainoastaan todellisia kustannusten muutoksia vastaavasti. Hinnoissa on aina huomioitava myös kustannusten lasku. Valmiutta voidaan tilapäisesti lisätä olosuhteiden niin vaatiessa ensihoidon vastuulääkärin ja pelastuslaitoksen yhteisellä sopimuksella. Tästä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erikseen. Erityistapahtumia (kuten huippukokoukset) varten perustetaan projektikoodi kustannusten kohdistamiseksi. Maksut Laskutus Pelastuslaitos perii sairaankuljetustaksan mukaisen korvauksen KELA:lta ja potilaalta (asiakasmaksut) tai siltä, joka on hänen puolestaan korvausvastuussa. Pelastuslaitos ei tilitä saatuja maksuja sairaanhoitopiirille. Mikäli korvausjärjestelmää koskeva lainsäädäntö muuttuu, sovitaan tähän liittyvistä muutoksista erikseen. Tämän sopimuksen mukaisista palveluista HUS suorittaa pelastuslaitokselle vuosittain korvauksen, jonka määrästä sovitaan viimeistään edellisen kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Korvauksen määrä vuonna 2013 on 8.124.000 euroa. Lisäksi pelastuslaitos arvioi, että korvaukset KELAsta, asiakkailta ja vakuutusyhtiöiltä ovat 2.300.000 euroa vuonna 2013. Sovittava korvaus sisältää korvauksen tämän sopimuksen mukaisesta palvelusta. HUS suorittaa pelastuslaitokselle edellä tarkoitetusta vuosikorvauksesta tasasuuruisen erän (1/12) kuukausittain (677 000 vuonna 2013), kunkin kuukauden 14. päivään mennessä pelastuslaitoksen laskua vastaan. Pelastuslaitos ilmoittaa HUS:lle kaikki muualta saamansa maksut ja korvaukset (KELAsta, asiakkailta ja vakuutusyhtiöiltä tai kunnilta) kolmesti vuodessa (raportointikaudet: tammi-huhtikuu, touko-syyskuu, loka-joulukuu) sekä erikseen ne tehtävät, joissa maksua ei syystä tai toisesta ole saatu perittyä. Viivästyskorkoa maksamattomalle laskulle maksetaan korkolain mukaan. Tilikaudella muodostunut yli- tai alijäämä tasataan heinäkuun kuukausierän yhteydessä. Pelastuslaitoksen tulee toimittaa HUS:lle joulukuun loppuun mennessä kustannuslaskennan tietoihin perustuva arvio tasauslaskutuksen tarpeesta ja suuruudesta. Ensivastetehtäviä tai peruuntuneita kuljetuksia ei laskuteta erikseen vaan ne ovat mukana vuosikorvauksessa. Tilojen kustannukset sisällytetään perussopimuksen vuosihintaan. HYKS ensihoidon toimitilat Pelastuslaitos järjestää HYKS ensihoidon käyttöön seuraavat toimitilat kalustettuna Kallion keskuspelastusasemalta. Neljä työhuonetta ja tarvittavat sosiaalitilat sekä kokoustilojen käyttöoikeus päivystävän ensihoitolääkärin ensihoidon vastuulääkärin, toimistolääkärin (L3), sairaanhoitajan ja toimistosihteerin käyttöön. HYKS ensihoito vastaa omassa toiminnassaan tarvittavien HUS:n tietojärjestelmien, työasemien ja tietoliikenneyhteyksien hankinnasta, ylläpidosta ja kustannuksista. 21

LIITE 9. TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTARAPORTOINTI JA VALVONTA Pelastuslaitos on velvollinen raportoimaan sairaanhoitopiirille tiedot tehtävien lukumääristä tehtävätyypeittäin, palvelutasopäätöksen toteuman seuraamisessa tarvittavat tiedot, sekä tiedot saaduista ja saamatta jääneistä potilasmaksuista ja muista korvauksista (KELAsta, asiakkailta ja vakuutusyhtiöiltä tai kunnilta) sekä pyydettäessä toimittamaan muita toimintaa kuvaavia tilastotietoja. Laadunhallintaan liittyvä raportointi toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Vuosi pelastuslaitos Tulot, kuukausi 1 kuukausi 2 kuukausi 3 kuukausi 4 YHT Asiakasmaksut 0 KELA 0 Vakuutusyhtiöt 0 Muut maksajat 0 Luottotappiot, 0 (maksut joita ei ole saatu perittyä ja kirjattu luottotappioksi) Luottotappiot, kpl 0 (maksut joita ei ole saatu perittyä ja kirjattu luottotappioksi) Tapahtumat, lkm -0-tilanteet 0 Valitukset, muistutukset 0 Ensivastetehtävät 0 KELA korvattavat tehtävät 0 Ei KELA korvattavat tehtävät 0 Potilasmäärä, lkm 0 joista kuljetettu 0 joista -koodi 0 Raportti tulee toteuttaa kolmannesvuosittain. Raportointikaudet ovat tammi-huhtikuu, touko-elokuu ja syys-joulukuu. Raportti tulee toimittaa HUS:lle viimeistään kaksi viikkoa raportointikauden päättymisestä (syys-joulukuun raportointi viimeistään 15.2.). Koulutus Pelastuslaitos raportoi sairaanhoitopiirille vuosittain koulutuksen toteutumisen määrän/osuuden ja koulutukseen osallistuneet henkilöt. 22

LIITE 10. VARAUTUMINEN SUURONNETTOMUUKSIIN JA POIKKEUSOLOIHIN Terveydenhuoltolain 40 4. kohdan mukaan ensihoitopalveluun sisältyy osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Koko HUS:ssa varautumis- ja valmissuunnittelua kokonaisuutena koordinoi valmiustyöryhmä. Ensihoitopalvelun toiminta suuronnettomuustilanteissa rakentuu päivittäiseen ensihoitovalmiuteen. HYKS alueen ensihoidon suuronnettomuusvalmiutta ohjaa ja koordinoi ensihoidon suuronnettomuusyhteistyöryhmä, jossa on edustus HYKS ensihoidosta ja kustakin pelastuslaitoksesta. Yhteistyöryhmän vetovastuu on HYKS ensihoidolla. Työryhmän tehtävänä on suunnitella ensihoidon varautuminen suuronnettomuuksiin ml. siihen liittyvä täydennyskoulutus sekä yhteen sovittaa toimintamallit HYKS alueen muiden viranomaisten (pelastus, poliisi ja psykososiaalinen tuki) kanssa. Yhteistyön tiivistämisellä pyritään myös ehkäisemään päällekkäisten toimintojen syntyminen. Työryhmä toimii kiinteässä yhteistyössä HUS:n valmiustoimikunnan ja lääkintäpäällikön kanssa. Aineellisen varautumisen osalta sopijaosapuolet huolehtivat hankinnoista ja kierrättämisestä siten, etteivät laitteet, tarvikkeet ja infuusionesteet pääse vanhentumaan. Sopijaosapuolet ylläpitävät vuosittain päivitettävää luetteloa valmiusvarastoidusta materiaalista. Kukin pelastuslaitos vastaa toistaiseksi itse sille kuuluvan varautumisen kustannuksista vaikka varautuminen olisi keskitettyä koko HYKS aluetta varten. Varautumisen (ml. koulutus ja harjoitukset) aiheuttamat kustannukset sisällytetään vuosittaiseen talousarvioon. Toiminta CBRNE tilanteissa perustuu terveydenhuollon, pelastustoimen ja muiden viranomaisten valmiuteen. Tunnistamisen ja ilmaisimien sekä hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuvan henkilöpuhdistuksen (dekontaminaatio) osalta HUS tukeutuu pelastustoimen valmiuksiin. Henkilöpuhdistus kuuluu pelastustoimen tehtäviin eikä HUS vastaa sen järjestämisestä tai sen aiheuttamista kustannuksista. HUS toimii asiantuntijana henkilöpuhdistukseen liittyvissä lääketieteellisissä näkökohdissa. Sekä HUS että pelastuslaitokset ylläpitävät järjestelmää, minkä avulla kukin organisaatio voi kutsua ensihoitohenkilöstöä hätätöihin suuronnettomuus- ja muissa vastaavissa tilanteissa. Suuronnettomuus-, valmius- ja muita erityistilanteita varten pelastuslaitos ja HUS yhdessä ylläpitävät valmiutta tilannehuoneen nopeaan käyttöönottoon keskuspelastusasemalla. Tilannehuone miehitetään virka-aikana työvuorossa olevalla henkilöstöllä ja muuna aikana tarvittaessa hätätyön kautta saatavalla lisähenkilöstöllä. Tämä sopimus mahdollistaa pelastuslaitoksen toimimisen HUS:n yhteistyökumppanina kansallisissa tai kansainvälisissä operaatioissa (suuronnettomuus, evakuaatio, muu erityistilanne) tai niihin liittyvissä koulutuksissa ja harjoituksissa huomioiden kulloinkin pelastuslaitoksella käytössä olevat voimavarat. Tämän toiminnan toteutuneet kustannukset laskutetaan operaation jälkeen erikseen ja ne eivät sisälly vuosibudjettiin. 23

Poikkeusolot Poikkeusoloissa toimitaan valmiuslain valtuuksin siltä osin kuin valtioneuvosto saattaa sen voimaan. Poikkeusolojen neuvottelukunta johtaa alueellista toimintaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Poikkeusoloissa ensihoitopalvelu perustuu päivittäis- ja suuronnettomuusvalmiuteen. Pelastuslaitos varautuu toimimaan niillä henkilöstö- ja kalustoresursseilla, joilla on varauduttu päivittäis- ja suuronnettomuustilanteisiin. Pelastuslaitokset eivät suuronnettomuusvalmiuden lisäksi ylläpidä erikseen valmiusvarastointia poikkeusoloja varten vaan ne tukeutuvat terveydenhuollon yleiseen ja yhteiskunnan muuhun valmiusvarastointiin. Sopijaosapuolet huolehtivat siitä, että henkilöstöä on saatavilla riittävästi myös poikkeusoloissa ja että ne anovat ennalta tarvittavat vapautukset varausmenettelystä Puolustusvoimilta. Sopijaosapuolet raportoivat henkilöstön vapautukset säännöllisesti ensihoidon suuronnettomuusyhteistyöryhmälle ja edelleen HUS valmiustoimikunnalle. Poikkeusoloissa ensihoidon suuronnettomuusyhteistyöryhmä muodostaa koordinaatioelimen. 24

LIITE 11. SALASSAPITOSOPIMUS 25

26

27