Paimion kaupunki [Tiedoston otsikko] VARHAISKASVATUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut 2015
1 1. Johdanto Varhaiskasvatuspalvelujen edelleen kasvaneen kysynnän vuoksi on taloussuunnitelmassa vuodelle 2015 annettu varhaiskasvatuspalveluille tehtäväksi laatia suunnitelma palvelujen järjestämisestä lähivuosina. Suunnitelman on laatinut opetuspäällikkö Hilkka Koret. Suunnitelmassa kartoitetaan varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevien lasten määrää sekä tuodaan esille varhaiskasvatuksen näkökulmaa palvelujen järjestämisen suunnittelussa. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan kaikkia alle kouluikäisille lapsille tarkoitettuja hoito-, kasvatus-, opetus- ja viriketoimintaa. Tässä suunnitelmassa suurin osa käsiteltävästä asiasta koskee päivähoitotoimintaa. 2. Varhaiskasvatuspalvelujen nykytila Paimiossa Alle kouluikäisten lasten ikäluokat ovat tällä hetkellä keskimäärin 144 lasta/vuosi. Päivähoitoiässä olevia 1-6-vuotiaita on 864 lasta. Päivähoitopalvelujen ja esiopetuksen piirissä näistä lapsista on 77,7%. Kotihoidon tukea saavia lapsia on 21,7% päivähoitoikäisistä. Kaupungin järjestämien tai kustantamien varhaiskasvatuspalvelujen ja tukien ulkopuolella on täten 0,6 % kyseessä olevista lapsista. He ovat pääosin 3 6-vuotiaita lapsia. Heistä ainakin osa käyttää muun muassa seurakunnan ja Paimion MLL:n järjestämiä leikkitoiminnan palveluja. Päivähoitopalveluja käyttävistä lapsista 645 lasta on hoidossa Paimiossa ja 26 lasta muissa Turun seudun kunnissa, lähinnä Kaarinassa ja Turussa. 2007 2011 2014 1-6-vuotiaiden ikäluokka 31.12. 715 799 864 Kunnallisessa päivähoidossa ja yksityisen päivähoidon ostopalvelun piirissä Yksityisessä päivähoidossa ostopalveluna, palvelusetelillä tai yksityisen hoidon tuella 407 407 484 93 145 187 Kotihoidossa kotihoidon tuella (sis. Paimiolisän) ei tiedossa 214 (90) 188 (90) Päivähoitopalvelujen ulkopuolella ei tiedossa 33 5 Taulukko 1. Alle kouluikäisten ikäluokka ja lasten sijoittuminen eri varhaiskasvatuspalvelujen ja -tukien piiriin
2 Yllä olevasta taulukosta voidaan todeta, että alle kouluikäisten lasten ikäluokka on kasvanut viimeisen seitsemän vuoden aikana 149 lapsella. Lapset ovat siirtyneet yhä enemmän kotihoidosta päivähoitopalvelujen piiriin. Kotihoidontuen saajien määrä vaihtelee kalenterivuoden sisällä ollen keskimäärin noin 175 lasta. Paimiolisän saajien määrä on kuitenkin pysynyt samana. Yksityisten päivähoitopalvelujen käyttö on kasvanut prosentuaalisesti enemmän suhteessa kunnallisten palvelujen käyttöön. Vuoden 2014 lopussa Paimiossa oli yhteensä 648 päivähoitopaikkaa, joista 74 % oli kunnallisia ja 26 % yksityisiä hoitopaikkoja. Yksityisistä päivähoitopaikoista 74 % toimii palvelusetelin ja 6 % yksityisen hoidon tuella. 20 % yksityisistä hoitopaikoista on ostopalvelun piirissä. Hoitomuoto Paikkamäärä kunnallinen päiväkoti *352 kunnallinen perhepäivähoito + ryhmis 129 yksityinen päiväkoti 144 yksityinen perhepäivähoito + ryhmis 23 yhteensä 648 Taulukko 2. Päivähoitopaikkojen jakauma Paimiossa 31.12.2014 * Sisältää myös tilapäiset päivähoitopaikat. 3. Päivähoitopaikkojen tarve Toimintavuoden 2015 2016 päivähoitopaikkojen hakuprosessi on osoittanut, että nykyisen päivähoitopaikat eivät tule riittämään ensi talvena eivätkä tulevina vuosina. Ensi toimintavuodeksi tarvitaan lisää noin 40 hoitopaikkaa, joita ollaan suunnittelemassa väliaikaisiksi paikoiksi Tapiolan päiväkodin yhteyteen rakennuksen toiseen kerrokseen. Mikäli oletetaan, että 1-6-vuotiaiden ikäluokka pysyy tämän vuoden tasolla noin 865 lapsessa, joista kotihoidossa olisi 160 lasta ja Paimion ulkopuolella päivähoidossa 20 lasta, hoitopaikkatarve olisi 685 paikkaa, mikä on 37 paikkaa enemmän kuin tällä hetkellä (tilanne 31.12.2014). Arviossa on otettu huomioon lasten kotihoidon määrän väheneminen. 4. Päivähoitopaikkojen vakiinnuttaminen Jotta Paimiossa päästään irti jatkuvasta päivähoitopaikkojen vajauksesta ja väliaikaisista päivähoitoyksiköistä, tulee Paimioon rakentaa uusi riittävän suuri päiväkoti, joka olisi noin 150 -paikkainen yksikkö. Tähän päiväkotiin voitaisiin sijoittaa kaikki kaupungin nyt toimivat väliaikaiset päivähoitoyksiköt (70 paikkaa) sekä Lempilän Leijonien esiopetusryhmä (20 paikkaa), joka joutuu väistymään Vistan koulun yhteydessä olevasta rivitalosta rakennuksen purkamisen vuoksi. Lisäksi uuteen yksikköön mahtuisi nyt suunnitteilla olevat 40 Tapiolan päiväkodin lisäpaikkaa. Tämän
3 jälkeen jäisi vielä 20 paikkaa lisäresurssia, jota voidaan tarvita esimerkiksi perhepäivähoitopaikkojen vähentyessä tai jonkin äkillisen päivähoitotarpeen yllättäessä. nykyiset vakituiset yksiköt paikat väliaikaiset yksiköt paikat uusi pk paikat (- Lempilän Leijonat) (+Lempilän Leijo- korvaisi nat) kunnalliset pk:t 269 Kyysilä 45 Kyysilä 45 kunnallinen pph 122 Lepola 18 Lepola 18 yksityiset pk 144 Tikankolo 7 Tikankolo 7 yksityinen pph 23 Lempilän Leijonat 20 Lempilän Leijonat 20 yhteensä 558 yhteensä 90 yhteensä 90 Tapiola lisäryhmät 40 uusi pk 150 jousto 20 kaikki yhteensä 708 yhteensä 60 koko pk 150 Taulukko 3. Päivähoitopaikkojen nykyinen jakauma ja arvio tulevasta Lempilän päiväkoti tulisi säilyttää toistaiseksi, jotta päivähoitopaikkojen riittävyys voidaan varmistaa tulevaisuudessa. Mikäli alle kouluikäisten lasten määrä alkaa laskea, tulee arvioida vaihtoehtoisesti sekä Lempilän päiväkodin että Preitilän päiväkodin tarpeellisuus. 4.1. Toiminnan riskit Tulevaisuutta arvioitaessa toiminnan riskejä ovat muun muassa alle kouluikäisten lasten määrän arvioinnin vaikeus, valtiovallan toimenpiteet, perhepäivähoidon vähentyminen, yksityisen palvelutuotannon muutokset ja nykyisten päiväkotirakennusten vanheneminen. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrän ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi. Sekä tilastokeskuksen että Paimion varhaiskasvatuspalvelujen kolmen vuoden takaiset ennusteet ovat jääneet liian pieniksi. Tällä hetkellä näyttää, että tulevat ikäluokat ovat noin 145 lasta/vuosi, mutta perheiden päätöksiä lasten hankkimisesta ei voida tarkasti ennakoida. Perhepäivähoidon määrä on pysynyt Paimiossa valtakunnallisesti ja alueellisesti mitattuna suhteellisen korkeana. Viime vuosina pitkään työskennelleitä perhepäivähoitajia on jäänyt eläkkeelle ja tilalle on saatu kohtuullisesti uusia hoitajia. Nykyisin perhepäivähoitajan ammatti ei kuitenkaan houkuttele jäämään nuoria hoitajia alalle, vaan moni siirtyy muihin tehtäviin viimeistään omien lapsien aloittaessa koulunkäynnin ja jopa aikaisemminkin. Lisäksi perhepäivähoitajiksi hakeutuvia on tällä hetkellä vähemmän kuin ennen. Näiden syiden vuoksi perhepäivähoitopaikkojen määrä on vähenemässä myös Paimiossa. Yksityinen päivähoitopalvelu on lisääntynyt Paimiossa ja tuonut oman lisänsä palvelutarjontaan. Erityisesti palveluseteli on otettu palveluntuottajien ja lapsiperheiden keskuudessa tyytyväisenä vastaan yksityisessä päivähoidossa. Kaupunki ei kuiten-
4 kaan voi määrätä perheitä käyttämään palveluseteliä. Jos perhe haluaa lapsensa kunnalliseen päivähoitoon, kaupungin on järjestettävä paikka. Palveluseteliä voidaan ainoastaan suositella perheille. Toisaalta yksityisestä palvelutuotannosta huolimatta kaupunki on aina kokonaisvastuussa päivähoidon järjestämisestä. Palveluntuottajan päätökset toimintansa laajuudesta tai jatkamisesta kaupungissa saattavat aiheuttaa äkillisiä lisäystarpeita kaupungin tuottamaan palveluun. Mikäli yksityinen päivähoitoyksikkö lopettaa toimintansa yllättäen, on kaupungin järjestettävä hoitopaikat lapsille välittömästi. Paimion kaupungin nykyinen päiväkotien rakennuskanta on suhteellisen vanhaa. Uusin rakennuksista on Hanhijoen päiväkoti, joka on 25 vuotta vanha. Vai kaksi päiväkodeista, Hanhijoki ja Kriivari, on rakennettu varsinaisesti päiväkodiksi. Muut päiväkodit ovat alun perin muuhun tarkoitukseen suunnitelluissa ja rakennetuissa tiloissa. Näistä Ala-Vistan ja Tapiolan päiväkodit on peruskorjattu päiväkotikäyttöön vuosina 2005 ja 2009. Varsinkin vanhimpien rakennusten kunto ja tarkoituksenmukaisuus voivat osoittautua tulevaisuudessa ongelmaksi päiväkotitoiminnan jatkamiselle. 4.2. Uuden hallitusohjelman arvioitavissa olevat vaikutukset Vuodelta 1973 peräisin olevan päivähoitolain muutos on ollut pitkään vireillä. Edellisellä hallituskaudella uutta varhaiskasvatuslakia valmisteltiin pitkään, mutta lain kokonaisuudistusta ei saatu aikaan. Eduskunta hyväksyi yhtenä viimeisistä tehtävistään varhaiskasvatuslain ensimmäisen vaiheen, joka astuu voimaan 1.8.2015. Tässä uudessa laissa ei säädetä vielä mitään sellaista, joka vaikuttaisi merkittävästi päivähoitopalvelun järjestämiseen. Varhaiskasvatuslain valmistelun toisessa vaiheessa oli tarkoitus säätää päivähoidon ryhmäkoosta eri tavalla kuin nyt. Keskusteluissa on ollut ryhmäkokojen pienentäminen ja säädösten tiukentaminen. Toisaalta uudessa hallitusohjelmassa on kirjattu varhaiskasvatusta koskevia säästöjä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen osapäiväiseksi niiltä lapsilta, joiden toinen vanhempi on kotona vanhempain-, hoitovapaan tai työttömyyden vuoksi, vapauttaisi arvion mukaan noin kymmenen hoitopaikkaa. Hallitusohjelmassa esitetään yli 3-vuotiaiden kokopäiväryhmien hoito- ja kasvatushenkilöstön suhdeluvun nostamista seitsemästä kahdeksaan. Tätä toimenpidettä rajoittaa muun muassa terveydensuojelulaki ja asetus sekä Valviran terveydensuojelun valvontaohjeisto, joiden mukaan ympäristöterveydenhuolto edellyttää 3-6- vuotiaiden lasten käytettävissä olevaksi neliömääräksi 6 m 2 /lapsi. Kaupungin päiväkodeissa on yhteensä 13 yli 3-vuotiaiden kokopäiväryhmää, joista Lempilän päiväkodin kahteen ryhmään ei tilojen riittämättömyyden vuoksi voida lisätä enää lapsia. Lapsiryhmiä voitaisiin kasvattaa hallitusohjelman mukaisesti kaupungin päiväkodeissa Lempilän kahta kokopäiväryhmää lukuun ottamatta niin, että paikkoja tulisi lisää 33. Näistä paikoista on kuitenkin Tapiolan päiväkodin yhdeksän lisäpaikkaa jo
5 käytössä, koska 79-paikkaisessa Tapiolassa on tällä hetkellä 90 lasta päivähoidossa. Täten todellisia lisäpaikkoja tulisi tämän toimenpiteen myötä kaupungin päiväkoteihin yhteensä 24. Preitilän yksityisen päiväkodin tiloihin ei ympäristöterveydenhuollon ohjeen mukaan voi lisätä yhtään hoitopaikkaa. Lisäksi Paimiossa on kaksi palvelusetelillä toimivaa päiväkotia, joissa on yhteensä 4 3-6-vuotiaiden päivähoitoryhmää. Laskennallisesti näihin päiväkoteihin voitaisiin lisätä 12 hoitopaikkaa, mikäli päiväkotien tilat ja muut olosuhteet sen sallivat. Hallitusohjelmassa esitetty säästötoimenpide tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2017. Päiväkoti 3-6-vuotiaiden kokopäiväryhmät Laskennalliset lisäpaikat Todelliset lisäpaikat Ala-Vistan päiväkoti 2 6 6 Hanhijoen päiväkoti 2 6 6 Jokelan päiväkoti 1 3 3 Kriivarin päiväkoti 2 6 6 Kyysilän päiväkoti (väliaikainen) 1 3 3 Lempilän päiväkoti 2 6 0 Tapiolan päiväkoti 3 9 0 yhteensä 13 39 24 Yksityiset päiväkodit Preitilän päiväkoti 1 3 0 Nappulamäen päiväkoti 3 9 9 (?) Viidakkovekarat 1 3 3 (?) yhteensä 5 15 12 (?) Kaikki yhteensä 36 Taulukko 4. Uuden hallitusohjelman suunnittelema mahdollinen päivähoitopaikkojen lisäys vuonna 2017 Edellä mainitut hallitusohjelman mukaiset varhaiskasvatuspalvelujen muutossuunnitelmat mukaan lukien esiopetusikäisten päivähoito-oikeuden rajaaminen maksulliseksi kerhotoiminnaksi ovat vasta suunnitelmia, joiden toteuttamiseksi tarvitaan eduskunnan hyväksyntä ja muun muassa varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen muutokset. Näillä muutoksilla ei pystytä vastaamaan tällä hetkellä olevaan päivähoitopaikkojen vajaukseen eivätkä ne poista uuden päiväkodin rakentamistarvetta. 4.3. Uuden päiväkodin paikka Päiväkodin paikaksi on esitetty kolme eri vaihtoehtoa: Alatalon viereinen tontti Kansanopistolta ostetulla alueella, Meijeritien tontti Paimiontien ja Kravinkujan kulmasta ostetulla alueella sekä tontti Apilatien varressa. Päiväkodin paikan suunnittelussa on otettava huomioon päiväkodille varattavan maa-alueen koko, liikenteelliset näkökohdat, melutaso sekä maapohjan kunto ja il-
6 manlaatu. Näin suuri päiväkoti tarvitsee riittävästi pysäköintipaikkoja sekä sujuvia liikennejärjestelyjä päiväkodin läheisyydessä vanhempien kuljettaessa lapsiaan hoitoon ja kotiin. Suurin osa vanhemmista kulkee omalla autollaan. Myös lapsiryhmien turvallinen liikkuminen päiväkodin ympäristössä tulee varmistaa, koska päiväkodista kuljetaan kävellen esimerkiksi Vistan kouluun, uimahalliin ja urheilukentälle. Päiväkotitontin koossa tulee ottaa huomioon päiväkotirakennuksen lisäksi tarpeeksi tilava piha-alue. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tilasuunnitteluohjeissa päiväkotia varten varataan tonttialaa 60-70 m 2 tilamitoituksen perusteena olevaa hoitopaikkaa kohden. Tähän sisältyy rakennuksen vaatima ala, päiväkodin piha-alue sekä liikennealue tontilla. Piha-alueen koko on 20 m 2 hoitopaikkaa kohden. (http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/julkaisut/muita/pk_tilasuunnittelu/tilantarve) Varhaiskasvatuksen toiminnallisesta näkökulmasta tarkastellen ehdottomasti paras paikka uudelle päiväkodille olisi Paimion keskustassa mahdollisimman lähellä Vistan koulun Alataloa, jossa toimii koulun alkuopetus. Näin pystyttäisiin luomaan hyvät edellytykset luontevalle yhteydelle varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen ja täten toteuttamaan toimintaa suomalaisen koulutusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Myös henkilöstöresurssin, tilojen ja välineistön tarkoituksenmukainen yhteiskäyttö mahdollistettaisiin. Kyseinen alue sijaitsee rauhallisella paikalla etäällä vilkkaasta liikenteestä. Kansanopiston alueella oleva tontti on kuitenkin pieni ja liikenteellisesti ahtaassa paikassa, mikä vaikeuttaa sen käyttöönottoa. Rakentamattoman tontin pinta-ala on alle 800 m 2, mikä ei riitä 150-paikkaiselle päiväkodille. Uuden päiväkodin rakentaminen Kansanopiston alueelle edellyttäisi kaupungilta joko suuremman maa-alueen ostamista tai Jukolan kiinteistön ostamista, saneeraamista ja laajentamista päiväkotikäyttöön. Kahden muun ehdotetun paikan paremmuutta arvioitaessa varhaiskasvatuspalveluiden näkökulmasta tonttien sijainti ja liikenneolosuhteet päiväkodin ympäristössä ovat samankaltaiset. Myös lasten turvallinen liikkuminen kevyenliikenteen väyliä pitkin pystyttäneen toteuttamaan molemmissa paikoissa. Molemmat tontit sijaitsevat Paimion keskustan välittömässä läheisyydessä, mikä helpottaa lasten kuljettamista päivähoitoon eri puolelta Paimiota. Etäisyys Vistan koulusta on molemmista paikoista suunnilleen yhtä pitkä. Esitettyjen tonttien melutasoa lisää mahdollisesti Meijeritien ja Paimiontien kulmassa liikenteen äänet ja toisaalta Apilatien tontilla junaliikenne sekä naapurissa oleva teollisuuskiinteistö. Päiväkodin valmistumisaikataulu on myös yksi ratkaiseva tekijä päiväkodin paikkaa valittaessa. Väliaikaisten päivähoitoyksiköiden varassa toimiminen alkaa käydä kestämättömäksi tilojen toimivuuden, henkilöstön ja itse varhaiskasvatustoiminnan kannalta. Tilojen toimintaluvat päättyvät myös lähivuosien aikana eikä niihin olla saamassa enää lisäaikaa. Varhaiskasvatuspalveluiden toiveena on, että uudet tilat saataisiin käyttöön viimeistään elokuussa 2017.
7 4.4. Uuden päiväkodin tilat Uuden päiväkodin tilat tulisi suunnitella siten, että ne mahdollistaisivat erilaisia joustavia ja tarkoituksenmukaisia ryhmäjakoja, jolloin lapsiryhmiä eri tavoin jaottelemalla päiväkodin lapsimäärää olisi mahdollisuus tarpeen mukaan muuttaa. Päiväkotiin tulisi siis suunnitella tarpeeksi myös pienryhmätiloja, joita voidaan joustavasti muunnella kuten esimerkiksi Vistan koulun Alatalossa. Lasten liikunnan tukeminen ja siihen kannustaminen on varhaiskasvatuksen yksi keskeisistä tehtävistä. Tätä varten päiväkoti tarvitsee myös oman liikuntatilan. Koulut eivät enää pysty tarjoamaan tilojaan uuden päiväkodin käyttöön, koska liikuntasalien kapasiteetti ei riitä täysin nykyistenkään päiväkotien tarpeisiin. Päiväkodin piha-alueeksi tarvitaan kohtuullisen suuri tila. Lasten ulkoilupihalla tulee leikkimään päivittäin yhtäaikaisesti noin sata lasta. Pihan tulee olla turvallinen leikkiympäristö ja tarjota liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille päivähoidossa oleville lapsille. 4.5. Uuden päiväkodin toiminta Suunnitteilla oleva noin 150-paikkainen päiväkoti Paimion keskustaan tuo tullessaan mahdollisuuden järjestää varhaiskasvatuspalvelujen kenttää muutenkin uudelleen. Pohdittavaksi tulee muun muassa päiväkodin aukioloajat, integroidun erityisryhmän sijoituspaikka tulevaisuudessa, avoimen leikkitoiminnan järjestäminen, perhepäivähoidon varahoito sekä kiertävien erityislastentarhanopettajien toimistotilat. Päivähoidon tarve yleisen hoitoajan 6.30 17.00 ulkopuolella lisääntyy jatkuvasti. Työelämän muutokset ovat johtaneet siihen, että yhä useammat vanhemmat tekevät ilta- tai vuorotyötä. Siksi Paimiossa tarvitaan toinenkin päiväkoti, jossa on pidennetyt aukioloajat, mutta vain arkipäivinä esimerkiksi klo 6.00 22.00. Pidennetty aukioloaika toteutuisi päiväkodissa vain osittain ja tarpeen mukaan. Viikonloppu- ja yöhoito järjestettäisiin edelleen yhdessä päiväkodissa. Pidennettyä hoitoaikaa perheet voisivat käyttää vain työn tai opiskelun vuoksi. Mietittäväksi voi tulla myös varsinaisen vuorohoitopäiväkodin paikka. Olisiko tarkoituksen mukaista säilyttää täysi vuorohoito Tapiolan päiväkodissa vai siirtää se uuteen suunnitteilla olevaan päiväkotiin ja jättää Tapiolaan pidennetyt aukioloajat. Jokelan päiväkodissa toimii tällä hetkellä Paimion ainoa integroitu erityisryhmä. Kokemus on osoittanut, että päiväkodin yläkerran ahtaat tilat eivät ole parhaat mahdolliset erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidolle ja kasvatukselle. Uusien päiväkotitilojen myötä tulee mahdolliseksi siirtää integroitu erityisryhmä pois Jokelan päiväkodista joko uuteen päiväkotiin tai vaihtoehtoisesti Hanhijoen päiväkotiin ja Jokelan päiväkotiin perustettaisiin avoimeen varhaiskasvatukseen liittyvä leikkitoiminnan ryhmä tai osapäiväinen ryhmä 3-5-vuotiaille. Nämä ryhmät voisivat puolestaan vähentää kokopäivähoidon tarvetta.
Tällä hetkellä perhepäivähoidon varahoito toteutetaan pääosin Tikankolon ryhmäperhepäivähoitoyksikössä, jossa on varattu neljä hoitopaikkaa varahoitolapsia varten. Luontevaa on, että Tikankolon toiminnan loppuessa perhepäivähoidon varahoito järjestettäisiin uudessa päiväkodissa. 8