MAANOMISTAJATYÖPAJA

MAANOMISTAJATYÖPAJA 28.4.2015 SULVAN NUORISOSEURANTALO, MUSTASAARI

1. TAVOITE Maanomistajatyöpajan tavoitteena oli tarjota kiinteistönomistajille mahdollisuus tarkastella Vaasan Satamatien vaihtoehtojen suunnitelmia oman kiinteistönsä kannalta, tarkentaa lähtötietoja sekä antaa palautetta ja kehitysehdotuksia suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Työpajan tuloksia hyödynnetään erityisesti kiinteistövaikutusten (KIVA) ja sosiaalisten vaikutusten (SVA) arvioinnissa. 2. OSALLISTUJAT Työpajaan kutsuttiin maanomistajia noin 200 m leveällä käytävällä Fladan- ja Vikby -tielinjausten ympäristössä. Tiedot kiinteistöjen lainhuudonhaltijoista saatiin Kiinteistötietopalvelusta ja osoitetiedot väestötietojärjestelmästä (VTJ) sekä yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ). Työpajakutsuja lähetettiin yhteensä 286 kappaletta. Tilaisuuteen ilmoittautui ennakkoon yhteensä 63 maanomistajaa. Työpajaan osallistui lopulta 57 henkilöä seuraavien kylien alueelta: Sundom, Munsmo, Tölby, Vikby, Helsinby, Tuovila ja Martoinen. Hankkeen suunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia tekevän Ramboll Finland Oy:n edustajina työpajaan osallistuivat Jari Mannila, Klas Hytönen, Riina Känkänen, Tore Granskog, Anne Vehmas, Mikko Uljas ja Jonas Lindholm. 3. TYÖPAJAN OHJELMA Työpaja järjestettiin tiistaina 28.4.2015 klo 17 19.30 Sulvan nuorisoseurantalolla. Tilaisuuden alussa oli kahvitarjoilu. Klas Hytönen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja hankkeen tämän hetkisestä tilanteesta. Sitten Tore Granskog esitteli alustavia arvioita kiinteistövaikutuksista (liite 2). Anne Vehmas ohjeisti työpajatyöskentelyyn kertomalla ryhmien aineistoista ja tehtävistä. Työpajan esitys ja kartta-aineistot löytyvät hankkeen internet-sivuilta www.ely-keskus.fi/web/ely/epo-tiehankkeet-vaasan-satamatie. Työpaja aloitettiin ruotsiksi ja ensimmäisen esityksen jälkeen yleisöstä pyydettiin myös suomenkielistä esitystä. Hytönen kuitenkin ehdotti, että ajan säästämiseksi kukin voisi puhua itselleen vahvinta kieltä ja jollei jotain ymmärrä, niin heti voi kysyä käännöstä. Osallistujat suostuivat tähän. Esitysaineistot olivat kaksikielisiä. Ohjelma 16.45 Kahvi 17.00 Tervetulosanat ja hankkeen tilannekatsaus; Klas Hytönen Kiinteistövaikutukset; Tore Granskog 17.30 Ryhmätöiden tehtävät ja ryhmiin jakautuminen; Anne Vehmas 19.10 Loppuyhteenveto, Kiitos ja näkemiin

2 4. RYHMÄTYÖTEHTÄVÄT Työpajaosallistujat oli jaettu ennakkoilmoittautumisten perusteella viiteen alueittaiseen ryhmään: Sundom, Munsmo, Tölby, Vikby (Fladan ja Vikby) sekä Helsingby-Tuovila-Martoinen. Vikbyn ryhmä jaettiin vielä kahtia Fladan tai Vikbyn vaihtoehdon mukaan. Osallistujia ohjeistettiin hakeutumaan ensin heidän kiinteistön sijainnin mukaiseen ryhmään, mutta halutessaan tutkimaan myöhemmin myös muiden alueiden suunnitelmia toisissa ryhmissä. Jokaisessa ryhmässä oli alueen suunnitelmakartat, joille oli merkittynä kiinteistörajat ja alustavia kiinteistövaikutuksia. Lisäksi ryhmissä oli kutsun liitteenäkin tullut yleiskartta, jossa oli merkittynä kaikki vaihtoehtoiset linjaukset eri väreillä. Ryhmät työskentelivät karttojen äärellä alla olevien tehtävien mukaisesti ja kirjoittivat kommenttejaan tarralapuille, jotka paikansivat kartalle. A) KIINTEISTÖVAIKUTUKSET 1. Merkitkää kartalle viljelykokonaisuudet 2. Merkitkää kartalle metsätilakokonaisuudet 3. Merkitkää kartalle vuokraviljelypellot 4. Kannanotot tilusjärjestelytarpeisiin 5. Kannanotot yksityistieliittymä- ja kulkuyhteystarpeisiin 6. Haittojen lieventämis- ja vaihtoehtojen kehittämisehdotukset B) ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖ Merkitkää kartalle Epäviralliset ulkoilureitit, suunnistusalueet Marjastus- ja sienestysalueet Metsästysalueet Hirvien kulkureitit Kyläyhteisön / virkistyksen kannalta tärkeitä kohteita 5. TULOKSET Osallistujien tekemät karttamerkinnät ja yksityiskohtaiset palautteet on koottu liitteenä oleville kartoille (liitteet 2-16). Seuraavassa on esitetty alueittaisten ryhmien vetäjien tekemät yhteenvedot ryhmissä käydyistä keskusteluista. Sundom Ryhmätyöhön osallistui vaihtelevasti noin 10 henkilöä, kaikki Sundomin alueelta. Kaikki ryhmän jäsenet olivat sitä mieltä, että Kaupunginselän ylittävä vaihtoehto on selvästi paras. Myös Tunneli-vaihtoehto sai useilta hyväksynnän. Muut vaihtoehdot koettiin kielteisinä. Erityisesti Näsintien kiertoliittymästä pohjoiseen tiejärjestelyt pyöräteineen vievät ryhmäläisten mielestä niin paljon tilaa yhdessä voimajohdon ja vesijohdon kanssa, että koko kylä nykyisessä muodossaan tuhoutuu. Nykyiset tonttiyhteydet siirtyvät pyörätielle, joka päättyy kiertoliittymän viereen vaaralliseksi koettuun paikkaan. Kiinteistöjen arvon pelätään laskevan alueella selvästi, jos Satamatie toteutetaan Sundomin kautta. Seuraavat kommentit edustivat tyypillisesti Sundomin asukkaiden näkemyksiä: ulkoilureitit katkeavat, pääsy virkistysalueille vaikeutuu riistaeläinten kulkureitit katkeavat liikenne vaarantuu pyöräteiden päättäminen kiertoliittymän tuntumaan vaikuttaa vaaralliselta ja turvattomalta - pitäisikö rakentaa siihen kohtaan alikulku

3 nykyisin hiljainen ja rauhallinen kylämiljöö tuhoutuu lopullisesti elämisen laatu heikkenee tunne yhteisöllisyydestä katoaa, kun kylän rauha ja idylli menetetään kiinteistöjen arvo romahtaa, eikä sitä voi edes rahalla korvata jos vielä rautatie pitäisi saada mahtumaan Sundomin alueella satamatien tuntumaan, se tietäisi kylän lopullista tuhoa melu lisääntyy ja ilmanlaatu heikentyy tärinä voi myös olla häiritsevää miten voidaan turvata maatalouden liikenneyhteydet Näsetin ja Söderfjärdenin välillä? - Kaupunginselkä-vaihtoehtoa voidaan parantaa liittämällä satamatie Myrgrundintiehen sillan pohjoispuolella Munsmo Keskustelua ryhmässä käytiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Keskustelussa korostettiin, että alue on tärkeää lintujen, hirvieläinten ja muiden eläinten siirtymis- ja elinaluetta. Kartalle merkittiin hirvieläinten pääliikkumissuunnat (koillinenlounas, itä-länsi).

4 Osallistujat olivat huolissaan peltojen kuivumisesta, mikäli tie rakennetaan peltojen halki. Vesien ohjausta täytyy muuttaa, mikäli tie rakennetaan. Muutosten aiheuttamista kustannuksista ja vaikutuksista työskentely- (viljely-) olosuhteisiin oltiin huolissaan. Ojien (pumpdike) kulkusuunnat merkittiin kartalle. Jokia/ojia ylittävissä siltaosuuksissa (sillan korkeudessa ja leveydessä) tulee huomioida jokien/ojien tulviminen pelloille. Sillan alle ei pidä rakentaa tolppia. Tien eteläpuolella on turkistarha, jolle huomattavimmat kielteiset vaikutukset aiheutuisivat tien rakentamisen aikaisista töistä (melu ym.). Munsmotien katkaiseminen herätti paljon kielteistä suhtautumista. Tien katkaisu vaikuttaisi Munsmon kylän luonteeseen ja jakaisi sen asukkaat kahtia tien molemmille puolille. Liikenne Munsmon tiellä lisääntyisi huomattavasti. Alueella liikkuu paljon lapsiperheitä ja virkistyskäyttäjiä, metsästäjiä, ratsastajia, marjastajia ja sienestäjiä, joiden elinympäristön laadun koetaan heikkenevät huomattavasti, mikäli tie rakennetaan: - melutasosta tulee liian korkea - maisema kohti idyllistä kylämiljöötä tuhoutuu - tiepölyäminen lisääntyy - runsas eläinkunta häviää - pienten lasten liikenneturvallisuudesta tulee huolenaihe Osallistujat kannattivat kaupunginselän vaihtoehtoa.

5 Tölby Keskustelu käytiin pääasiassa ruotsiksi. Rantatien varrelta oli muutama suomenkielinen asukas, jotka olivat pääasiassa kiinnostuneet siitä, miten heidän asuinkiinteistöilleen käy. Ryhmätyössä piirrettiin kartoille viljely- ja metsäaluekokonaisuudet, vuokra-alueita ja kulkuyhteyksiä. Vikby/Fladan ryhmän edustajia tuli myöhemmässä vaiheessa mukaan keskusteluun. Keskustelussa esiin nostettuja asioita: - Tiehanke katkaisee Tölby-Vikbyn kyläyhteisön (useita palautteita). Kahden kylän muodostama luonnollinen tiivis kyläyhteisö jakaantuisi kahtia. Tiedonkulku hankaloituisi. Koululaiset eivät enää pääsisi Tölbyn kouluun.

6 - Onko jo olemassa olevat tienpätkät turhia, kun pitäisi rakentaa uusia viereen. Äly hoi, älä jätä. - Fladanin ja Tölbyn vaihtoehto rikkoo hyvät ulkoilupolut mm. Vanhan Kirkkotien. - Bolotissa on 30 kesämökkiä, Natura 2000 alue ja yleinen grillausalue. Bolotvägen ja Grynnvägen ovat vilkkaassa käytössä. Kyrkstigen joka alkaa Tölbyssä on myös vaaravyöhykkeessä Pitääkö nämä kaikki uhrata uuden tien takia. - Bolatin erinomainen virkistysalue ja kulkuyhteydet (mm. Kyrkstigen,) jotka ovat lasten, perheiden ja vaeltajien käytössä katkeavat - Tiluksille pääsy vaikeutuu - Kulkuyhteydet tiluksille katkeavat ja huonontuvat - Tölbyn hirvireitti katkeaa. - Nykyiset metsästysalueet menetettäisiin. - Osa pelloista on riistaeläinten (kauriit, hirvet ja linnut) käytössä miten käy riistanhoidolle? - Merikotkan pesäalue kärsii tiehankkeesta. - Nykypäivänä tulisi vaalia luontoa. Vikbyn alueella on kasveja ja eläimiä jotka kärsivat, mm. liito-orava. Melut ja päästöt tulevat häiritsemään luontoa ja eläimiä. Ryhmässä esitettyjä parannus- ja lieventämisehdotuksia: - Kulkuyhteyksiin tehtiin kartoille parannusehdotuksia - Linjaukset esitetään siirrettäväksi sähkölinjakäytävään - Linjauksen suunnittelussa tulisi huomioida kiinteistörajat paremmin Vikby/Fladan Ryhmän työskentelyyn osallistui n. 10 12 henkilöä. Keskustelu jakautui alusta asti kolmeen eri alaryhmään. Bolotin ryhmä keskusteli Bolotin virkistys- ja mökkialueesta ja sen merkityksestä asukkaille. Tärkeitä asioita olivat muun muassa riittävät tieyhteydet alueelle ja

7 huolena etenkin tiestä alueelle aiheutuva melu ja muu haitta. Ryhmän tekemät karttakommentit on koottuna alla: - Bolot: o tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue asukkaille o tie vaikeutuu huomattavasti o o vaatii kunnossapitoa väylät ruopataan tulevina vuosina ja tämä tekee alueesta arvokkaamman. Tielinjaus Fladanin kautta tarkoittaa valtavaa romahdusta 30 kesämökin taloudelliselle ja virkistysarvolle Vikbyn kylän kohdalla oli oma keskustelunsa. Kartoille on merkitty maanomistuskokonaisuuksien tietoja sekä vanha kulkuyhteys Kyrkstigen, jota käytetään vieläkin ulkoilu ja retkeilyreittinä. Painavin asia oli vaatimus siirtää tielinjaa Bjarne ja Camilla Maran pelloilta pohjoisemmaksi metsäiselle alueelle, jolloin myös eritasoliittymää pitäisi moottoritiellä siirtää 100 200 m Vaasan suuntaan, huolimatta siitä, että maaperä pehmenee. Muuten vaikutukset tilanpidolle ovat huonot. Tällä alueella kulkee myös hirvireitti. Siihen vaikuttaa moottoritien riistaaita, joka ohjaa eläimet Vikbyn alueelle. Eritasoliittymän siirto vähentäisi myös melua Vikbyn kylässä. Strandvägenin alkuun tarvitaan melusuojausta Frank Maran kiinteistön kohdalla. Myös Vikbyn ja valtatien 8 peräkkäisten eritasoliittymien ramppien kytkemistä toisiinsa niin, että Porin suunnasta Vaasaan ajettaessa joudutaan kiertämään Vikbyn eritasoliittymän kiertoympyrässä, pidettiin outona ja huonona ratkaisuna. Kolmas osaryhmä keskusteli Lappräntintien, Vikbyn teollisuusalueen sekä Rimalin seudun asioista, vaikka ne jo menivät vähän ryhmän fokuksen ohi. Oli pelko, että Lappräntintielle tulisi nyt paljon enemmän liikennettä, kun sen geometriakin oli heidän mielestään liian hyväksi suunniteltu. Nykyisen valtatien 8 kohdalla vaadittiin linjauksen siirtoa tiukemmin pellon reunoihin, kun nyt oli vedetty linjaa pitkin peltoa pirstoen viljelyksiä. Lappräntintiellä ulkoillaan ja pyöräillään paljon, jolloin lisäliikenne tekee siitä vaarallisen ja ulkopuoliset ajavat helposti liian lujaa. Vikbyn teollisuusalueen ajoyhteyksistä uudessa tilanteessa sai sen käsityksen, että niistä tulee erittäin takaperoiset. Kun aluetta on nyt kaavoitettu lisääkin ja sen suosio on hyvä, ei tällaista huononnusta varmaan kunta tule hyväksymään, arveltiin. Vähänkyrön suunnan liikenne tulee tulevaisuudessa ohjautumaan Logistiikkakeskuksen sivuitse Vikbyn alueelle (tai Helsingbyhyn). Liittyminen tässä tapahtuisi yksiramppisen eritason kautta, mitä asukkaat pitivät huonona, koska tulee monta vasemmalle kääntymistä. Pitäisi olla suora ramppi kohti

8 Vaasaa työhön menijöille. (kukaan ei jäänyt pohtimaan mitä ramppia työstä palaavat tai muut eritason suunnat tarvitsevat). Rimalin nelihaaranliittymän pisto moottoritien päässä oli maanviljelijöille iso ongelma, koska se katkoo traktoriliikenteen yhteystarpeet eikä mitään korvaavaa yhteyttä ollut osoitettu. Nyt ajetaan maantieltä 715 sekä Rimalintielle, että Laihian suuntaan valtatietä 3. Vikby/Vikby Ryhmätyöhön osallistui noin 6 henkilöä. Kaikki osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että tunnelivaihtoehdosta aiheutuu vähiten kielteisiä vaikutuksia. Ihmeteltiin myös, miksi selvitetään turhia vaihtoehtoja jotka eivät kuitenkaan toteudu. Ryhmä katsoi, että Vikby vaihtoehto ei ole esitetty parhaimmalla tavalla ottaen huomioon alueen korkeussuhteet. Kulttuurihistoriallisesti tärkeitä näkökohtia eivät ole huomioitu riittävästi. Ryhmä oli myös sitä mieltä, että alueella on tarpeeksi teitä ennestään ja toivoi, ettei rakennettaisi uusia teitä, jotka rikkoisivat kylää entisestään. Lisäksi maanomistajat ovat rakentaneet metsäteitä ehdotetun tielinjauksen läheisyyteen ja toivovat että ne otettaisiin huomioon. Liittymät näihin tulee myös huomioida. Alla tilaisuuden aikana esitettyjä kommentteja: - Kaikki ovat yksimielisiä siitä että tunneli tai Kaupunginselkävaihtoehto on paras, lyhin ja halvin kunnossapitomielessä. - Vikby on jo tänään pirstoontunut teistä, emme tarvitse enempää tietä! - Uusi linjaus kauempana asutuksesta, kiinteämpi maa koko tien osuudella ja vaikuttaa vähemmän viljelymaahan. Lyhyempi matka. - Riistareitit alueella tulee huomioida. - Koko linjaus väärä! Jakaa kylän kahtia. Menee Vikbyn oppilaiden ja päiväkotilapsien koulutien yli. - Melun leviäminen tulee huomioida. - E1 eritasoliittymä tulee siirtää etelämmäksi, paremmat maa-/ korkeusolosuhteet - Kulttuurihistoriallisesti tärkeä polku Tölbyyssä katkeaa. Menee Tölbyystä vanhaan Kaupunginselän rantaan (nykyinen Fladan). - Miksi selvittää muita vaihtoehtoja kun tunnelivaihtoehto on paras?

9 Helsingby, Tuovila, Martoinen Ryhmätyöhön osallistui noin 10 henkilöä. Ryhmä jakautui Helsingbyn ja Martoisten alueen edustajiin. Keskusteluissa esitettiin näkemys siitä, että paras vaihtoehto on Kaupunginselän yli kulkeva tielinja. Myös Fladan-vaihtoehtoa pidettiin mahdollisena. Ryhmässä kyseenalaistettiin myös sitä, miksi osuus Helsingby- Martoinen sisältyy Vaasan satamatien suunnitelmaan, kun kyse on kuitenkin osasta niin sanoattua Helsingby-Vassor valtatielinjaa. Ryhmätyön karttamateriaalissa oli Vikbyn, Helsingbyn ja Tuovilan kylien kohdalla kaksi vaihtoehtoa; Toby 1, joka kulki nykyistä valtatietä 8 ja Tuovilantietä noudattaen ja Toby 2, jossa tielinja on linjattu Vikbyn teollisuusalueen eteläpuolelta Helsingbyn kylän läpi. Yleisesti esitettiin, että olemassa olevia tieyhteyksiä tulisi käyttää. Ryhmätyöhön osallistuneet vastustivat jyrkästi Toby-2 linjausta mm. seuraavista syistä: - tielinja pirstoaa viljelyalueen, jolla jo ennestään on monta tietä - yhteydet viljelyaloille ovat hankalat - tie jakaa nykyisen yhtenäisen alueen, ja aiheuttaa usealle asunnolle meluhaittoja - tielle ei ole tilaa nykyisten asuinkiinteistöjen välissä - tie sijoittuu uimapaikan ja hanhien levähdyspaikan alueelle - Vikbyn teollisuusalueen laajennus ja toiminta vaikeutuu - maa- ja asuinkiinteistöjen hinnat alenevat Ryhmässä kyseenalaistettiin rautatien sijoittamismahdollisuutta ja todettiin, että tielinja sijoittuu alueelle, jolla on mm. hirvireittejä ja sienestys ja marjastusalueita. Toby 1 linjauksesta esitettiin, että Lappräntintie on museotie, ja että esitetyt viljely-yhteydet ovat puutteelliset. Martoisten alueella käytiin keskustelua tien linjauksesta. Kartoilla esitettyä kaarevaa linjausta, jolla liitytään Vähänkyröntiehen, pidettiin huonona, koska sitä ei voi käyttää jos Helsingby-Vassor-hanke toteutuu. Silloin metsään jää turha käytävä. Alueen metsänomistajat olivat myös huolissaan siitä, miten metsäpalstojen yhteydet järjestetään.

10 Yhteenveto: Laihianjoen laakson viljelijöiden mielestä esitetyt yhteydet viljelyalueille olivat hankalat. Erityisesti ns Toby-2 linja oli viljelijöiden mielestä huono, koska se pirstoaisi alueen hankalasti. Myös Helsingbyn asukkaat vastustivat voimakkaasti Toby-2 linjausta, koska he kokivat, että siitä aiheutuvat häiriöt ovat suuret, ja että tielle ei kaikkialla ole tilaa. Martoisissa vieroksuttiin loivaa liittymiskaarta Vähänkyröntielle, joka muodostaisi uuden tiekäytävän, jolle ei tulevaisuudessa olisi käyttöä.

11 LIITTEET 1. Työpajan esitys kiinteistövaikutuksista 2. Suunnitelmakartta Sundom, Munsmo plv. 13734-10500 3. Suunnitelmakartta Munsmo, Tölby plv. 10500-7000 Vikby 4. Suunnitelmakartta Munsmo, Tölby plv. 6174-3500 Fladan 5. Suunnitelmakartta Vikby, Tölby plv. 7000-3500 Vikby 6. Suunnitelmakartta Munsmo plv. 6174-3500 Fladan 7. Suunnitelmakartta Vikby plv.3500-0 Vikby 8. Suunnitelmakartta Vikby, Tölby plv.3500-0 Fladan 9. Suunnitelmakartta Vikby_Toby 2 ja Vt3 ETL 10. Suunnitelmakarttaluonnos Vikby plv.7000-0 Vikby 11. Suunnitelmakartta Vikby, HTM plv. 0-2500 Toby1 12. Suunnitelmakartta HTM plv.0-3500 Toby2 13. Suunnitelmakartta HTM plv.2500-6000 Toby1 14. Suunnitelmakartta HTM plv. 6000-8643 Toby1 15. Suunnitelmakartta HTM plv. 3500-7000 Toby2 16. Linjausvaihtoehtokartta Munsmo, Sundom, Tölby 17. Pidemmät palautteet maanomistajatyöpajassa 28.4.2015