Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen
2 9.7.2015 Kainuun sanomat 25.3.2015
3 9.7.2015
Kansainvälisesti tunnistettu liikenneturvallisuusongelma Tarkkaamattomuusonnettomuuksia on Yhdysvalloissa 10 % kuolemaan johtaneista ja 17 % loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista. Menehtyneitä on yli 3 000 ja loukkaantuneita yli 400 000 vuosittain. Tarkkaamattomuutta pidetään jo vaarallisena epidemiana, joka aiheuttaa tuhoa teillä. Maailman terveysjärjestö WHO pitää matkapuhelimen käyttöä kasvavana liikenneturvallisuusongelmana. 4 9.7.2015
Onnettomuudet Euroopassa ja Suomessa SafetyNet-ohjelmassa aineisto tutkijalautakuntamenetelmällä (Iso- Britannia, Alankomaat, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Italia). 1005 onnettomuutta 1828 ajoneuvoa ja 2422 tienkäyttäjää. 32 prosentissa onnettomuuksista joko kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija oli tarkkaamaton ( inattentive tai distracted ). Suomessa liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan matkapuhelimen käyttö taustariskinä onnettomuuksissa todetaan keskimäärin kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa vuosittain. Loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa tai omaisuusvahinko-onnettomuuksissa tarkkaamattomuuden yleisyyttä ei olemassa olevan tilastoaineiston avulla saada selville. 5 9.7.2015
Matkapuhelimen aiheuttamat vaaratilanteet Autoilijat, jotka käyttäneet matkapuhelinta ajon aikana N = 1008 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% En ole joutunut vaaratilanteeseen Muun liikenteen seuraaminen on hetkeksi herpaantunut Nopeuden alentuminen huomaamatta Auton ajautuminen pois omalta ajolinjalta Liikennemerkin tai liikennevalon jääminen havaitsematta ajoissa Äkkijarrutus peräänajon välttämiseksi Ajoreitiltä poikkeaminen tai eksyminen Jalankulkijan tai pyöräilijän jääminen havaitsematta ajoissa Peräänajo, kolari tai muu liikennevahinko 11% 6% 5% 3% 2% 0,40% 22% 29% 59% 4/10 kuljettajasta on ollut itseraportoidussa vaaratilanteessa viimeisen kahden vuoden aikana 6 9.7.2015
Matkapuhelimen käytön aiheuttamat vaaratilanteet (N = 417) Prosenttia (%) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Puhuin puhelua 37 Olin vastaamassa puheluun 24 Etsin puhelinta autosta tai laukusta 19 Kirjoitin tekstiviestiä tai sosiaalisen median viestiä 16 Luin tekstiviestiä tai sosiaalisen median viestiä Olin soittamassa puhelua Katsoin navigaattoria 12 13 14 Selasin puhelimen valikkoja 10 Jotain muuta 8 Otin valokuvaa / videota 1 7 9.7.2015
Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä muuhun kuin ajotehtävän turvallisen suorittamisen vaatimiin toimintoihin. Distraction on ulkoisen tekijän aiheuttamaa huomion kiinnittymistä Inattention on sisäsyntyistä huomion rapautumista, mikä vie hetkellisesti toimintakykyä 8 9.7.2015
Tarkkaamattomuuden vaikutuskanavat Visuaalinen Katseen kiinnittyminen pois tiestä muun toiminnon suorittamiseksi. Esimerkiksi sähköpostin tai tekstiviestin lukeminen, lasten rauhoittaminen, maisemien tai ihmisten katselu. Manuaalinen Käden irrottaminen ratista muun toiminnon suorittamiseksi. Esimerkiksi puhelimen kurottaminen laukusta, esineen nostaminen lattialta, syöminen, tekstin syöttäminen navigaattoriin tai puhelimeen. Kognitiivinen Tiedollisten ajatustoimintojen kiinnittyminen pois ajotehtävästä muun toiminnon suorittamiseksi. Esimerkiksi keskittyminen intensiiviseen puhelinkeskusteluun, sähköpostiin tai tekstiviestiin. Näistä voi olla yksi tekijä tai kaikki kolme vaikuttamassa ajotehtävää suoritettaessa (joskus käytetään auditiivista neljäntenä). 9 9.7.2015
Vaikutukset havainnointiin Silmänliikkeitä seuraamalla on havaittu, että normaalissa ajamisessa katse liikkuu laajemmin ja kattaa koko edessä olevan liikennetilanteen ja sivupeilit. Puhelinkeskustelun aikana katse kattaa suppeamman tunnelimaisen alueen ja eksyy harvemmin sivu- ja taustapeiliin. Visuaalinen havaintokenttä kapenee. Odottamattomien vaaratekijöiden havaitseminen näkökentän laidalta vaikeutuu (hirvi, jalankulkija pientareella). Vaarojen tunnistaminen vaikeutuu (tiedollinen prosessi). Katsoo, mutta ei näe. Kuva: Science News 10 9.7.2015
Sekunnit ratkaisevat 2 sekuntia 3X riski Driver distraction in commercial vehicle operations, VTTI 2009 NDS. 80 km/h = 22,22 m/s 11 9.7.2015
Aivot eivät multitaskaa Helsingin Sanomat 17.2.2015 12 9.7.2015
Aivojen informaatioprosessi Ihminen prosessoi informaatiota sarjana. Aivot pystyvät keskittymään tietoisesti yhteen tehtävään kerrallaan. Huomiota voidaan kuitenkin hyvin nopeasti vaihtaa toiseen tehtävään. Tämän vuoksi ihmiset ajattelevat kykenevänsä multitaskingiin (Smiley 2005). Ihmisaivoilla on rajallinen kyky jakaa huomiota kilpailevien tehtävien välillä. Tämän vuoksi jommankumman tai molempien tehtävien suorittaminen kärsii, kun tietty kuormituksen intensiteetti ylittyy. Petollisinta on se, että informaation valikoituminen tapahtuu tiedostamattomasti. Kuljettaja ei edes tiedosta, että aivot jättävät jotain informaatiota tunnistamatta. Matkapuhelinta ajon aikana käyttävältä jää jopa 50 % ajoympäristön informaatiosta tunnistamatta (Strayer D.L. 2007). 13 9.7.2015
Aivojen informaatioprosessi Henkinen kuormitus ja tarkkaamattomuus eivät tarkoita samaa asiaa. Henkisen kuormituksen lisääntyminen ei automaattisesti lisää tarkkaamattomuutta, mikäli kuljettaja on sitoutunut primääritehtävään eli turvalliseen ajamiseen. Kaksoistehtävän aiheuttama kuormituksen ja sitoutuneisuuden aste on avaintekijä. Mikäli se vetää puoleensa voimakkaasti kärsii myös primääritehtävän suorittaminen. Kuormituksen aiheuttama vaikutus on yksilöllistä. Kokemattoman kuljettajan ajotehtävä häiriintyy helpommin kuin kokeneen. 14 9.7.2015
Aivojen informaatioprosessi Kuljettajan aivojen aktiivisuusalueita kuvattiin ajosimulaattorissa. Ajamiseen liittyvän aivoalueen aktiviteetti laski kilpailevaa tehtävää suoritettaessa 37 % verrattuna tilanteeseen, jossa kuljettaja keskittyi vain ajamiseen. Kokeessa tämä näkyi mm. kaistalla pysymisen häiriintymisenä. Myös visuaalisen informaation prosessoimiseen käytettävän aivoalueen aktiviteetti laski (Just et al. 2008). 15 9.7.2015
Ketjureaktio Informaation havaitseminen. Vaarojen tunnistaminen häiriintyy. Päätöksenteko viivästyy. Reaktio lähtee myöhemmin. Tulkintavirheet - korjausliikkeet tehdään usein väärään suuntaan. Lisää siten riskiä läheltä piti - tilanteisiin ja onnettomuuksiin. 16 9.7.2015
Riskitaso 17 9.7.2015
Riskitasoja eri tutkimuksista Numeron valinta. Onnettomuus tai läheltä piti-tilanne kokemattomalla kuljettajalla (Klauer 2014) Peräänajo-onnettomuusriski tekstaajalla (SHRP2 2014) Visuaalis-manuaaliset (VTTI 2013) Syöminen kokemattomilla kuljettajilla (Klauer 2014) WHO (matkapuhelimen käyttö ajon aikana HH+HF) 2011 Tekstaus kokemattomilla (Klauer 2014) 18 9.7.2015
Käyttöliittymä on muuttunut Suomalaisista kahdella kolmesta on kosketusnäytöllinen puhelin. Ikäryhmässä15-24 osuus on 9/10. Käyttöliittymän käyttö vaatii kaikki vaikutuskanavat (visuaalinen + manuaalinen + kognitiivinen) = kasvanut onnettomuusriski. Syvät valikot? Helsingin Sanomat 24.5.2014 19 9.7.2015
Kannettavilla laiteilla viestiminen on yleistä Yli neljä miljardia puhelua matkapuhelimista vuonna 2014. Puhelujen keskipituus oli noin 3,5 minuuttia. Suomessa lähetettiin yli kolme miljardia tekstiviestiä vuonna 2014. Käyttö ei rajoitu pelkästään puhelimiin. Data matkaviestinverkoissa kaksinkertaistuu joka vuosi (älypuhelimet, tabletit, kannettavat). Ajonaikaisen käytön osuutta ei tiedetä.? 20 9.7.2015 Lähde: Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015
Kannettavilla laiteilla viestiminen on yleistä? 21 9.7.2015
Kuljettajien matkapuhelimen käyttö N = 1173 kuljettajaa Emme tiedä missä käyttö tapahtuu: liikenneruuhkassa, liikennevaloissa, 80 km/h vai 0 km/h. Luonnollisesti tämä heijastuu onnettomuusriskiin. 4/5 Vastaan puheluihin 24 27 32 17 2/3 Soitan perheenjäsenille 13 27 25 35 Soitan ystäville tai tuttaville 9 21 24 46 1/3 Luen tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä 4 10 21 65 Soitan työpuheluja 8 11 14 67 1/4 Kirjoitan tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä 3 7 15 75 Otan puhelimella valokuvia / videota 2 4 11 83 Käyn läpi sähköpostia 23 6 89 Luen uutisia tai selaan internet-sivuja 13 5 91 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Usein Joskus Harvoin En koskaan ajaessani autoa 22 9.7.2015
Kuljettajien matkapuhelimen käyttö Sukupuoli: Miehet käyttävät useammin. Keski-ikäiset: ajavat enemmän, käyttävät enemmän. N = 1173 kuljettajaa Ainakin harvoin ajaessani autoa Total Women Men 15-24 yrs 25-34 yrs 35-49 yrs 50-64 yrs 65+ yrs...vastaan puheluihin 83 % 79 % 85 % 75 % 86 % 89 % 83 % 74 %...soitan perheenjäsenille 65 % 63 % 66 % 65 % 68 % 73 % 63 % 44 % soitan ystäville ja tuttaville 54 % 50 % 58 % 57 % 62 % 63 % 49 % 33 %... luen tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä 35 % 35 % 36 % 50 % 48 % 42 % 23 % 15 %.. soitan työpuheluja 33 % 23 % 41 % 26 % 37 % 42 % 34 % 11 %... kirjoitan tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä 25 % 24 % 26 % 41 % 37 % 28 % 16 % 5 %... otan puhelimella valokuvia / videota 17 % 12 % 21 % 29 % 22 % 19 % 10 % 7 %... käyn läpi sähköpostia 11 % 6 % 14 % 17 % 14 % 11 % 7 % 4 %... luen uutisia tai internet-sivuja 9 % 5 % 12 % 15 % 13 % 8 % 6 % 3 % Nuoret: Vaikuttaa enemmän, käyttävät enemmän. 23 9.7.2015
Nuoret ja tarkkaamattomuus Nuorten ajotoiminnot eivät ole vielä automatisoituneet, muun muassa tämän vuoksi muun toiminnon suorittaminen häiritsee heitä enemmän. Klauer et al 2014 tutki Naturalistic Driving Study-menetelmällä kokemattomien kuljettajien ja kokeneiden kuljettajien onnettomuuksia. Kokemattomien kuljettajien riskitaso joutua onnettomuuteen tai läheltä piti -tilanteeseen nousi seuraavasti: Kahdeksankertainen onnettomuusriski: numeron valinta. Seitsemänkertainen riski: puhelimen kurottelu. Nelinkertainen riski: tekstiviestin lähettäminen tai vastaanottaminen. Kahdeksankertainen riski: muun esineen kuin puhelimen kurottelu. Nelinkertainen riski: tien sivussa olevan kohteen katselu. Kolminkertainen riski: syöminen. 24 9.7.2015
Nuoret ja tarkkaamattomuus www.youtube.com/watch?v=cs0iwz3nec0 25 9.7.2015
Lapset ja tarkkaamattomuus Liikennetilanteet kuormittavat lasta eri tavalla kuin aikuista. Lapsen kyky hahmottaa liikennetilanteita, etäisyyksiä ja esimerkiksi lähestyvän ajoneuvon nopeutta ei ole kehittynyt samalle tasolle kuin aikuisen. Erityisesti tienylitykset ja risteystilanteet ovat hankalia. Puhelu, pelaaminen tai tekstaaminen vie lapsen huomiota liikenteessä ja liikenteen seuraaminen herpaantuu. Selkeät ohjeet vanhemmilta ja opettajilta. Pysähdy ennen kuin vastaat älä ylitä tietä tai risteystä. Pysähdy ennen kuin tekstaat älä ylitä tietä tai risteystä. Näytä itse esimerkkiä. 26 9.7.2015
Jalankulkijan risteyksen ylitys 27 9.7.2015
Pyöräilijän risteyksen ylitys 28 9.7.2015
4/5 29 9.7.2015
Riskin tiedostaminen Puhelimen haitta ajamiselle tiedostetaan hyvin. Lähes kolme neljästä (71 %) suomalaisesta pitää matkapuhelimen käyttöä autoa ajaessa vaarallisena. Suurin osa kuljettajista (82 %) välttää puhelimen käyttöä autoillessa. Riski koetaan myös, jos ollaan matkustajana autossa, jossa kuljettaja puhuu puhelimeen. 6/10 haluaisi pyytää tällöin kuljettajaa keskittymään ajamiseen. 30 9.7.2015
Sosiaalinen ristiriita ja sanktiot Kuljettajat kokevat pakkoa käyttää puhelinta ajon aikana (39 %). Mikäli ei vastata puhelimeen ajon aikana, se jää painamaan mieltä (36 %). Yli puolet autoilijoista (58 %) haluaisi, että poliisi sakottaisi autoilijoita nykyistä useammin lainvastaisesta puhelimen käytöstä ajon aikana. Moni (42 %) on sitä mieltä, että lainvastaisesta käytöstä tulisi saada nykyistä ankarampi rangaistus. 31 9.7.2015
Miksi matkapuhelin on niin koukuttava? Psykologit vertaavat älypuhelinta hedelmäpeliin. Koskaan ei tiedä, koska tulee mielihyvää tuottava voitto eli kiva tekstiviesti, sähköposti, Facebook-päivitys jne. Dopamiinia virtaa aivoihin voiton tullessa. Variable ratio reinforcement satunnainen ennustamaton voitto koukuttaa dopamiinineuronit ennustettua tehokkaammin. Ihmisillä on syvä, primitiivinen tarve tietää, mitä kaikkea ympärillä tapahtuu. Lähde: Center for Internet and Technology Addiction 32 9.7.2015
Tutkimukset käyttäytymisen selittäjänä Opittua käyttäytymistä sosiaalistuminen. Tavoitettavissa joka paikassa liikenne ole ei erillinen saareke. Jos puhuu puhelimeen ajaessa helpommin tekstaa myös (32x). Tekstaajan kyydissä ollut tekstaa helpommin itse (7x). Kokouksessa, elokuvissa tms. tekstaava tekstaa myös ajaessaan (1,5x). Hand on the wheel, mind on the mobile: an analysis of social factors contributing to texting while driving Seiler Steven J Cyberpsychology, Behavior and Social Networking 2015 Feb;18(2):72-8 33 9.7.2015
Suosituksia Katseen pitäisi pysyä mahdollisimman tiiviisti tiessä. Kuljettajan, ei ulkoisen laitteen, tulisi kontrolloida toimintojen suoritustahtia. Poissa silmistä poissa mielestä. Näyttöjen tulee olla helposti kuljettajan nähtävissä ja sisällön selkeästi ymmärrettävissä. Mieti, missä liikennetilanteessa suoritat toiminnon. Pysähdy tarvittaessa turvalliseen paikkaan esim. kahvitauolle soittamaan tai lukemaan viestit. Yritysjohto ja vanhemmat näyttävät esimerkkiä. 34 9.7.2015
Yhteenveto Kuljettajat ovat aika ajoin tarkkaamattomia. Älypuhelimista ja muista kannettavista laitteista on tullut kiinteä osa elämää ja niitä on houkutus käyttää myös ajaessa. Tarkkaamattomuutta aiheuttavaa toimintaa aiheutuu muustakin kuin laitteiden käytöstä. Katseen ollessa pois tiestä yli kaksi sekuntia tilastollinen onnettomuusriski nousee. Tarkkaamattomuus rapauttaa keskittymistä ajotehtävään. Syy liittyy ihmisen biologiaan ja aivojen kykyyn käsitellä informaatiota. Kognitiivinen ylikuorma ja tästä seuraava onnettomuusriskin kasvu on todennettu lukuisissa tutkimuksissa. Vaikutus on osin tietoista ja osin tiedostamatonta. Aiheen esillä pitäminen on tärkeää käyttäytymismuutoksen aikaansaamiseksi ja onnettomuuksien määrän kasvun ehkäisemiseksi. Eri OECD-maissa on rinnastettu tarkkaamattomuus alkoholin, ylinopeuden ja turvalaitteiden käyttämättömyyden aiheuttamaan liikenneturvallisuusongelmaan. Säännöksiä ja sanktioita on tiukennettu onnettomuuksien määrän kasvun jälkeen. 35 9.7.2015
Yhteenveto Sosiaalisia normeja tulisi vahvistaa. Mikäli kuljettaja kokee, että hänelle tärkeiden ihmisten mielestä hänen käytöksensä on hyväksyttävää ja rangaistusta ei seuraa, he jatkavat käyttäytymistään (Riquelma et al. 2010). Alkoholi ja liikenne eivät nykyään sovi yhteen ihmisten mielissä, mikä on vaatinut useita vuosikymmeniä tämän sosiaalisen normin vahvistamista. Tämä saavutettiin tutkimustulosten viestimisellä, sanktioilla ja kampanjoinnilla. Samaan tulisi pyrkiä tarkkaamattomuuden kohdalla viestimällä sen aiheuttamasta onnettomuusriskistä, kustannuksista ja inhimillisestä kärsimyksestä. 36 9.7.2015
Suomalaisten liikkuminen vuodessa Jalankulkijat 1 777 miljoonaa kilometriä Pyöräilijät 1 310 miljoonaa kilometriä Henkilöautossa 53,6 miljardia kilometriä 4 Riskin kompensointi Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2010-2011 37 9.7.2015
Laki kieltää viestintälaitteen käytön 38 9.7.2015
39 9.7.2015