MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi
Luennot ja tuntitehtävät 1. luento 9.9. (Otaniemi, sali 220 ja maasto): Peruskäsitteitä Tuntitehtävä: Luonnostele puisto tai puistojen sarja, jossa ovat näkyvässä roolissa sekä (eri lajien) kasviyksilöt että populaatiot.
Luennot ja tuntitehtävät 2. luento 16.9. (Töölönlahti, tapaamispaikka Auroransillan Keskuspuiston puoleinen pää, Nordenskiöldinkatu 20): Kaupunkiekologia Tuntitehtävä: Luonnostele ekologisesti hyvä / nykyistä parempi Töölönlahden puisto. Avaa luonnostasi myös lyhyillä sanallisilla kommenteilla.
Luennot ja tuntitehtävät 3. luento 21.10. (Viikki, tapaamispaikka Viikintien ja Viilarintien risteys): Maankäytön ja ihmisen toiminnan vaikutus ekologiaan, muokatut ympäristöt Tuntitehtävä: Arvioi Viikin nykytilaa ja tulevaa kehitystä ekologiselta kannalta, jos alueelle rakennetaan lisää asuntoja.
EKO1. PERUSKÄSITTEITÄ Ekologia? = oppi luonnon taloudesta - luonnon/ede, joka tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaiku5avia tekijöitä - levinneisyyden tutkiminen: kartoitetaan ennalta määritelty alue halutulla tarkkuudella (kasvit 1mx1m ruudut; hirvi vs. metsä- päästäinen; maaperäeliöt) - > levinneisyyskartat ja runsaudenmuutosgradien/t (spa/al, temporal) - > mitkä (ekologiset) tekijät aiheu5avat runsausvaihteluita? * esim. ILMASTONMUUTOS
PERUSKÄSITTEITÄ 2 - runsauteen ja levinneisyyteen vaiku5avat tavalla tai toisella miltei kaikkia tekijät fysikaalis- kemiallisista (= abioo=set) tekijöistä lajien keskinäisiin vuorovaikutusuhteisiin (= bioo=set tekijät) - > ekologia on luonnon rakenteen ja toiminnan tutkimista oppi eliöiden ja niiden ympäristön välisistä suhteista Miksi ihmisen on (ollut) tärkeä /etää lajien runsaudesta ja niiden vaihtelusta? Kala- ja riistakannat, marjasadot ym.
PERUSKÄSITTEITÄ 3 yksilöiden väliset geneerset ja fenotyyppiset erot - sukupuoli (esim. linnut; mu5a myös tyrni ) - ikä / koko (esim. Espoon luontomuistomerkit isot, vanhat puut)) - etelä vs. pohjoinen - valoinen vs. varjoisa (mm. valo- ja varjolajit, valo- ja varjolehdet) - kuiva vs. märkä - suolainen vs. ei- suolainen (esim. peltovalvar, pietaryrr) MUTTA KLOONIT: esim. haapa
PERUSKÄSITTEITÄ 4 populaa3o: /etyllä paikalla /e5ynä aikana elävät saman lajin yksilöt (huom. esim. haapaklooni) laji: toistensa kanssa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä tuo5avat yksilöt (populaa/ot) kuuluvat samaan lajiin (huom. esim. metsäjänis ja rusakko risteytyvät - > risteymällä ei valkoista talviturkkia) - ympäristö muu5uu (hitaas/) - > kilpailu - > sopeutuminen ympäristöön eli evoluu/o
r- lajit / r- valinta ( rentut ) ilmasto: vaihteleva, epäennuste5ava, epävarma kuolleisuus: usein katastrofien (häiriön) aikaansaama, /heydestä riippumaton populaa/on koko: vaihtelee suures/ ajan myötä lajinsisäinen ja lajienvälinen kilpailu: vaihtelevaa, usein vähäistä; kasveilla juuristokilpailu valinta suosii: varhaista lisääntymistä, nopeaa kehi5ymistä, pientä ruumiin- kokoa, semelpariaa (vain 1 kerran), suurta määrää pienikokoisia jälkeläisiä sukkessiovaihe: varhainen (eli lisään- tyminen lii5yy usein häiriöön)
K- lajit / K- valinta ( Krantut ) ilmasto: suhteellisen vakaa, ennuste5ava, varma kuolleisuus: /heydestä riippuvaa populaa/on koko: ajallises/ suhteellisen vakaa (lähellä ympäristön kantokykyä) lajinsisäinen ja lajienvälinen kilpailu: intensiivistä; kasveilla valokilpailu valinta suosii: lisääntymisiän viivästy5ä- mistä, hidasta kehitystä, suurta ruumiin- kokoa, iteropariaa (lis. useas/), pientä määrää suurikokoisia jälkeläisiä sukkessiovaihe: myöhäinen, usein kliimaksivaihe
PERUSKÄSITTEITÄ 5 ekologinen lokero?: eliön paikka ympäristössä - kaikki lajin tarpeet (suoja, pesäkoloja, ravinto) ja rajoi5eet (ilmasto, kilpailevat lajit, pedot) habitaa9/biotooppi (elinympäristö, elinpaikka)? - makro- ja mikrohabitaa/t (esim. puukiipijä: makro = metsä, mikro = puu) - metsä on hierarkinen kokonaisuus (eri lajien mi5akaavat) - alueen ja /lan mi5akaavaan lii5yy myös ajallinen komponenr (eri lajien elinkierrot eri pituisia; eri kasvilajit kukkivat eri aikaan)
PERUSKÄSITTEITÄ 6 - avainbiotoopit/- habitaa3t?: elinympäristöt, joissa uhanalaisten ja vaateliaiden lajien esiintyminen on todennäköisintä tunnistetaan indikaa5orilajien ja elo5oman luonnon rakennetekijöiden perusteella (esim. lehdossa vaateliasta ruoho- ja heinäkasvillisuu5a; ei podsolimaannosta vaan runsasravinteista ja rakeista multaa; kuiva keto ; METSO- luokat: puuston ikä, lahopuun määrä) Avainlajit: liito- orava eliöyhteisö: jollakin paikalla elävien populaa/oiden joukko
PERUSKÄSITTEITÄ 7 ekosysteemi?: luonnon olosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävien, toisiinsa vuorovaikutuksessa olevien eliöiden ja niiden elo5oman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus - > metsä, suo, nii5y, pelto, meri, järvi, puro - > esim. taigabiomi (pohjoinen havumetsävyöhyke) ja lauhkean vyöhykkeen leh/metsät - ankaraan talveen ja lyhyeen kasvukauteen sopeutuminen yhteisiä piirteitä havumetsävyöhykkeen ekosysteemien lajeille
PERUSKÄSITTEITÄ 8 ekologinen verkosto?: koostuu luonnon ydinalueista ja niiden välisistä ekologisista käytävistä - ydinalue: lajille ominainen elinympäristö (esim. kuukkeli ja vanha metsä) - ekologinen käytävä ja askelkivet: yhdistävät samanlaisia habitaa5eja/ biotooppeja (esim. metsäsaarekkeita, suojelualueita tai avainbiotooppeja) : Lohja- Turku moo5ori/e liito- oravalla keskipientareelle jätetyt askelpuut kuolivat - monet reunaa suosivat lajit viihtyvät käytävissä - 100 m levyinen käytävämetsikkö - > myös metsän sisäosien lajeja
PERUSKÄSITTEITÄ 9 Lisää esimerkkejä - ekologisesta käytävästä: kahden korpinotkon välinen purojuor vaihtelevan levyisine suojavyöhykkeineen; kahden nii5yn välissä olevan alueen läpi kulkevan /enpientareet / sähkölinja tms. - askelkivistä: pienet lehtolaikut, jotka yhdistävät kallionaluslehdot rehevään rantametsään (tervaleppä) MUTTA MYÖS: Viherkehä viherrakenne vaihemaakuntakaava ELI MITTAKAAVA!
(lopullinen versio: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/15473/viherrakenteen_kehityskuva_4._vaihemaakuntakaava._e_139_-_2015.pdf)
h5p://www.hel.fi/www/helsinki/fi/ asuminen- ja- ymparisto/ymparistonsuojelu/ ohjelmat/luonto/ Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Toimintaohjelma 2008 2017