Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin pareittain pohtimaan alustuksessa esiin nostettuja Juha Heikkalan väitteitä. Kutakin väitettä pohti kaksi paria. Työpajojen pohdinnan tuotokset on koottu alle. VÄITE 1 Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Ryhmien mielestä väite on totta. Uusiutuminen ja ajassa eläminen tuo elinvoimaisuuden. Nykypäivänä eletään yksilökeskeistä elämää ja kansalaistoiminnassa korostuu merkityksellisyys. Järjestö voisi toimia tulevaisuudessa kansalaistoiminnan ja vapaan liikkuvuuden pohjana. Tulevaisuudessa tulee huomioida eri vaikuttamisen kanavat. Järjestöjen toiminnassa on syytä mennä toiminnan tarkoitus edellä. Sivupohdinta: Onko jäsenmaksu tulevaisuutta? Maksulle tulisi saada ainakin jotain vastinetta. Miten yhdistysten joukkorahoitukset tai sponsori rahoitukset toiminnan ylläpitämiseksi? VÄITE 2 Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko ne määritelleet tai varmistaneet asemansa julkisen hallinnon ja muiden toimijoiden kumppanina Ryhmien mielestä väite on totta. Väite korostuu niiden kohdalla, jotka tekevät yhteistyötä aktiivisesti muiden kanssa tai tuottavat palveluita jäsenistön ulkopuolelle. Kumppanuus lähtee kuitenkin järjestön kyvystä määritellä perustehtävänsä. Yhteinen pohdinta kumppanuuksista on tärkeää. Millaisilla sopimuksilla sitä tehdään? Kumppanuuden käsite on osin kuitenkin vielä hakusessa. VÄITE 3 Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko ne omaksuneet uusien sukupolvien toimintatavat osaksi jäsensuhdettaan Ryhmien mielestä väite on totta. Toimijoiden tulee pysyä ajassa mukana ja ottaa tiedottamisen ja markkinoinnin kaikki keinot käyttöön. Toiminnan tulee olla tavoiteltaville ikäpolville mielekästä. Kuka määrittelee tulevaisuuden toiminta ja palvelutarpeen? Ovatko vanhat toimijat oikeita määrittelijöitä? Kehittämistä tulee tukea eri keinoin esim. kuntien toimesta tai erilaisin kehittämishankkein. Tulevaisuudessa tärkeää on tiedottaminen, some sekä muiden sähköisten alustojen käyttö. Entä joukkorahoitukset sekä vaihdanta?
VÄITE 4 Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko ne kyenneet kääntämään näkökulmansa järjestölähtöisestä tuotanto-tarjonnasta ihmisen arjen ongelmaratkaisua tukevaksi toiminnaksi Ryhmien mielestä väite on totta ja ei ole totta. Tärkeää on kumppanuudessa tuotetut arkea tukevat palvelut. Toiminnan tulee olla merkityksellistä ihmisille. Yhteistoimintaan ollaan valmiita, jos ollaan toteuttamassa itselle tarpeellisia asioita. Toiminta on tässä ja nyt. Edelleenkin tunnistetaan tarve jalkautua ihmisten pariin selvittämään, millaisia toiveita alueelliseen toimintaan on olemassa. Kuitenkin uusi näkökulma pitää aidosti sisäistää ja yhdistyksen perustoiminta kirkastaa. Löydetään hyvä balanssi oman perustoiminnan osalta. Lopussa käytyä yhteistä pohdintaa tulevaisuudessa: Millaisella puheella voimme vakuuttaa esim. päättäjät järjestö- ja kansalaistoiminnan merkityksestä? Tuntuu, että Suomessa merkitsee vain eurot. Onko luvut oikea tapa osittaa toiminnan tehokkuutta, ne tuovat esiin osaltaan toiminnan todellisen volyymin. On syytä esittää myös yhdistysten tarjoamat resurssit (esim. vapaaehtoistoiminta henkilötyövuosiksi ja euroiksi). 3. sektorin toiminnan saavutuksista pitäisi tehdä enemmän tarinoita ihmisistä ja teoista. Lopuksi pohdimme sitä, ymmärtääkö kukaan todellista arvoa siitä huolimatta? Työpajojen vastausten koonnin ja keskustelun jälkeen katsottiin läpi kumppanuuspöydän vetäjien ajatus Tulevaisuuden kansalaistoiminnan kolmen A:n mallista (Liitteenä). Kolmen A:n malli kiteytti Kumppanuuspöydän keskustelut tiivisti. Kuvia Kumppanuuspöydän työskenteystä: