Varsinais-Suomen sote-valmistelun järjestöjen intressiryhmien kuulemiset työryhmä

Transkriptio

1 Järjestö-yhteistyö ja sote-valmistelu, Järjestö 2.0 hankesuunnitelma V-S:ssa 1+1=3, Kun kaikki voivat hyvin, niin kaikki voivat paremmin - När alla mår bra, mår alla bättre. Varsinais-Suomen sote-valmistelun järjestöjen intressiryhmien kuulemiset työryhmä

2 TAUSTAA Kolmas sektori ja sote-järjestöt, mitä ja ketä ne on? Pieniä, keskikokoisia ja suuria järjestöjä, paikallisia, alueellisia, maakunnallisia jne. Yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä, yleishyödyllistä ammattilaistoimintaa, voittoa tavoittelematonta palvelutuotantoa jne. Ilman rahoitusta, avustuksilla, myytävinä palveluina jne. Maakunta- ja sote-valmistelussa järjestöjen rooli ollut vähäinen Huomio lähinnä järjestöissä palvelutuotannon tarjoajina. Miten voittoa tavoittelemattomat järjestöt pärjäävät kilpailussa, kun taustalla ei kerättyä varallisuutta puskurina? Suurin osa järjestöjen toiminnasta ihan muuta kuin palvelutuotantoa! Järjestölähtöisen auttamistyön kumppaneita ja/tai avustajia olleet perinteisesti suoraan tai välillisesti mm. peruskunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit Mitä tapahtuu tälle toiminnalle, kumppanuuksille ja rahoitukselle tulevaisuudessa?

3 Mistä kohtaa rakenteita ja tulevan maakunnan/sote-alueen arjesta löytyy järjestölähtöinen auttamistyö?

4

5 1+1=3, TAVOITTEET: MAAKUNTATASO: Järjestöjen vahvistunut rooli tärkeänä osana sote -palvelujärjestelmää Varsinais- Suomessa PERUSKUNTATASO: Kansalaisjärjestötoiminnan turvatummat toimintaedellytykset kuntatasolla JÄRJESTÖTASO: Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lisääntynyt yhteistyö ja muutosvalmius YKSILÖTASO: Järjestöjen vahvistunut rooli sekä kansalaisten äänenä että erityistä apua tai tukea tarvitsevien palvelunkäyttäjien rinnalla

6 1+1=3, PÄÄVASTUIDEN JAKAUTUMINEN: Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry (Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi): (n. 1 ½ tt) Hankekokonaisuuden johto ja koordinaatio Ikäihmisiin liittyvän järjestötyön osaprojekti Yksilötason asiakkaan kuulemisen vahvistaminen, järjestöyhteistyön vahvistaminen Turun Kaupunkilähetys ry: (n. ½ tt) Työikäisiin liittyvän järjestötyön osaprojekti Peruskuntatason yhteistyön vahvistaminen, järjestöyhteistyön vahvistaminen Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry (n. ½ tt) Lapsiin ja nuoriin liittyvän järjestötyön osaprojekti Maakuntatason yhteistyön vahvistaminen, vaikuttamistyön ja hankeviestinnän vahvistaminen

7 1+1=3, SOPIMUSKUMPPANUUDET, mm: TVJ, Turun Seudun Vammaisjärjestöt (n. 30 järjestöä) Salon SYTY (n. 30 järjestöä) Turun Lähimmäispalveluyhdistys MLL, Varsinais-Suomen piiri TST, Turun Seudun Työttömät Varsinais-Suomen FinFami Fingerroosin säätiö Suomen Punainen risti, V-S:n piiri Folkhälsans Förbund, Åboland Sateenkaarikoto Turun kauppakamari Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskus Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, maakunnalliset kärkihankkeet Salon kaupunki Opintokeskus Sivis

8 KÄYTÄNNÖN TOIMINTA, MAAKUNTATASO: Aktiivinen osallistuminen ja verkostojen luominen ja vahvistaminen Vuoropuhelun lisääminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille Osallistuminen uudistuksen virallisiin ja epävirallisiin ryhmiin, esim. kärkihankkeet. Puheenvuoroja sote-järjestökentän roolista, asiakaskokemuksista ja kumppanuuden mahdollisuuksista erilaisiin työryhmiin ja foorumeihin. Yhteisen verkoston luominen ja ylläpito maakunnan sote-muutosten avainhenkilöiden ja järjestöjen välille ja yhteisien tilaisuuksien järjestäminen. Luodaan mahdollisuuksia aitoon vuorovaikutukseen. Tarjotaan aktiivisesti ratkaisumalleja ja ideoita sote-muutosta valmisteleville henkilöille maakunnassa. Kiteytetään järjestöjen ennaltaehkäisevän ja yleishyödyllisen toiminnan merkitystä maakunnassa Pikadeitti- ja Järjestöt 2.0 SLUSH tyyppisiä tilaisuuksia eri sektoreiden yhteen saattamiseksi ja uudenlaisten kumppanuuksien löytämiseksi. Yhteistyö ja tietojen vaihto myös alueemme sote-alan yritysten kanssa, mm. yhteistyö Turun kauppakamarin kanssa. Valtakunnallisen sote-muutoskeskustelun tiivis seuraaminen ja siihen osallistuminen maakunnallisen vaikuttamistyön nänkökulmasta Tiivis yhteydenpito mm. muutoksen vastuuministeriin ja valtionvarainministeriin. Tuotetaan asiantuntijakirjoituksia ja tarjotaan medialle taustatietoa ja vinkkejä sote-uudistuksen vaikutuksista.

9 KÄYTÄNNÖN TOIMINTA, JÄRJESTÖTASO 1) Luodaan sote-järjestöjen maakunnallinen verkosto 2) Tiedon levittäminen osana vaikuttamistyötä Koostetaan verkostossa tietoa järjestöjen yhteisestä näkemyksestä sosiaali- ja terveyspalveluiden parhaasta järjestämisestä Tuotetaan tietoa ja tiedotetaan järjestöjä maakunta- ja sote -uudistuksen eteenpäin viemisestä Verkoston yhteisiä kehittämispäiviä, työpajoja ja vertaistyön foorumeja järjestötyön näkyväksi tekemisestä, vaikuttamis-, viestintä- ja sote-osaamisesta. Järjestöille nopeaa puhelincoachausta sekä jalkautuvaa ryhmäcoachausta. Toiminta käynnistetään Picnic-risteilyllä, maakunnan koko sote-järjestökentän edustajat. Risteily toimii verkostoitumisen lisäksi järjestöjen kuulemistilaisuutena ja nykytila-analyysina toimenpiteiden täsmentämiseksi. Tiedottamisessa ja vuorovaikutuksessa hyödynnetään järjestöjenjärjestöjen valmiita verkostoja ja tiedotusta. Sähköiset yhteisöfoorumit

10 KÄYTÄNNÖN TOIMINTA PERUSKUNTATASO: YKSILÖTASO: Aktiivinen osallistuminen ja verkostojen luominen ja vahvistaminen Tiedon levittäminen vaikuttamistyön osana Osallistuminen peruskuntien virallisiin ja epävirallisiin ryhmiin. Lisätään tietoisuutta järjestöjen toiminnasta ja kumppanuusmahdollisuuksista osana hyvinvoinnin edistämistä. Sote-uudistukseen liittyvän asiakaskokemuksen kerääminen järjestöiltä ja sen välittäminen maakunta/sote-uudistustasolle Etenkin haavoittuvassa asemassa ja heikosti ääntään kuuluviin saavien ihmisten kuulemisen vahvistaminen. Kehitetään yhdessä julkisen toimintatapoja, jolla varmistetaan palvelunkäyttäjien ehjällä hoito- ja palvelupolulla pysyminen. Tuodaan systemaattisesti asiakasnäkökulmaa yhteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen.

11 POHDINTAA: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, velvoite yhteistyöhön järjestöjen kanssa myös maakunnalle? Peruskuntien sote-järjestökumppanuudet/järjestöavustukset maakuntaan? Järjestöagentit tulevaisuudessa osaksi maakuntaorganisaatiota? Järjestöjen rooli asiakkaiden äänenä ja tukijana?