Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Toimintakertomus 2013 Vapaan sivistystyön tulosyksikkö

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Toimintakertomus 2013 Vapaan sivistystyön tulosyksikkö

2 SISÄLLYS 1. KULTTUURILAUTAKUNNAN KOKOONPANO 3 2. PALVELUALUEET 2.1 Kaupunginkirjasto 4 2.2 Kulttuuripalvelut 5 2.3 Työväenopisto 6 2.4 Yhteispalvelu 8 3. TALOUS 10

3 1. ESPOON KULTTUURILAUTAKUNNAN KOKOONPANO Kulttuurilautakunta kokoontui 9 kertaa vuoden 2013 aikana. Lautakunnan kokoonpano muodostui 13 jäsenestä ja kaupunginhallituksen edustajasta. Kokouksiin osallistuivat edellä mainittujen lisäksi sivistystoimen johtaja tai talous- ja hallintojohtaja sekä nuorisovaltuuston edustaja. Lautakunnan alaisuuteen kuuluvien tulosyksiköiden johtajat olivat läsnä kokouksissa toimien yksiköidensä asioiden esittelijöinä. Lisäksi kokouksiin osallistuivat lautakunnan tiedotuksesta vastaava ja lautakunnan sihteeri sekä tarvittaessa eri alojen asiantuntijat. Kulttuurilautakunta Kokoonpano 2013 Varsinaiset jäsenet Jalonen, Jaana, Kok. puh.joht. Volotinen, Teresia, Vihr. varapuh.joht. Jokinen, Janne, Kok. Metsä, Kimmo, Kok. Hoppania, Leena, Kok. Laakso, Minna, Kok. Saariaho, Aki, Vihr. Abdifitah, Abdi, SDP Lumme, Jasminiitta, SDP Tiainen, Jani, PerusS&Sit. Töyrylä, Seija, PerusS&Sit. Marschan, Monika, SFP Saarinen, Antti, Vas. Henkilökohtaiset varajäsenet Lehtinen, Aila, Kok. Pitkänen, Ali, Vihr. Nur Mahamed Mahamud, Kok. Walkama, Pentti, Kok. Mård, Riitta, Kok. Priha, Melissa, Kok. Ranne, Kirsi, Vihr. Suntio, Hannu, SDP Sistonen, Helena, SDP Kuro, Henri, PerusS&Sit. Kuisma, Anna-Liisa, PerusS&Sit. Bärlund, Benita, SFP Kotonen, Sebastian, Vas. Kaupunginhallituksen edustaja Johansson, Ulf, SFP Kaupunginhallituksen edustajan varajäsen Gestrin, Christina, SFP

4 2. PALVELUALUEET 2.1 Kaupunginkirjasto Tekeminen ja osallistuminen kuuluvat kaikille Vuosi 2013 oli kaupunginkirjastossa vilkkaan toiminnan vuosi. Jo kevään aikana otettiin käyttöön useita uusia palvelukonsepteja. Painopisteenä kaikessa toiminnassa oli tekemällä oppiminen. Ihmisten oma aktiivisuus kirjaston käyttäjinä ja myös palveluiden tuottajina mm. vapaaehtoistoiminnan kautta korostaa ajatusta, että kirjasto on kaupunkilaisten omistama tila, jossa tehdään niitä asioita, jotka he kokevat tärkeiksi. Entressen kirjaston lavatanssit ovat oiva esimerkki käyttäjien ideoimasta ja tuottamasta palvelusta. Pitkäaikainen tavoitteemme maksuttomista varauksista toteutui kesäkuun alussa. Varausten määrä nousi huomattavasti, mikä osoittaa, että osalle käyttäjistä varausmaksu oli ollut esteenä aineiston varaamiselle. Marraskuussa HelMet-kirjastot ottivat käyttöön tekniseltä pohjaltaan kokonaan uusitun kirjastojärjestelmäversion Sierran. Muista HelMet-kirjastoista poiketen Espoon kirjastot olivat strategiansa mukaisesti avoinna koko järjestelmän uusimisen ajan. Kirjastoissa järjestettiin tapahtumia, ja johto tapasi asiakkaita lähikirjastoissa kysellen heidän toiveitaan kirjastopalveluista. Kaupunginkirjaston kävijämäärä kasvoi voimakkaasti vuoden 2013 aikana. Kävijöitä oli kirjastoissa 3 620 672 ja kasvua edellisen vuoteen 8,7 %. Kasvuun on vaikuttanut jatkuva aukioloaikojen lisääminen ja uusien toimintakonseptien ja tilojen käyttöönotto. Myös verkkokäynnit lisääntyivät. HelMet-verkkosivukäyntejä oli vuonna 2013 8 137 304, mikä on 18,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Espoon kirjastoista lainattiin 4 026 698 fyysistä teosta. Kokonaislainaus laski 3,78 %. Fyysisen aineiston lainauksen vähenemisen vastapainoksi kirjaston tarjoamien e-aineistojen käytöstä tuli yhä suositumpaa. HelMet-kirjastoissa ladattiin e-kirjoja 46 460 kertaa, e-lehtiä 237 516 kertaa, katseltiin streamattuja elokuvia 22 006 kertaa ja kuunneltiin yksittäisiä musiikkiteoksia 321 332 kertaa. Luvut osoittavat, että kirjastoaineistojen kokonaiskäyttö ei ole juurikaan vähentynyt mutta käyttö siirtyy enenevissä määrin verkkoaineistoihin. Helmikuun alussa pääsi uusi kirjastoauto Välkky liikenteeseen. Välkyn avulla voidaan tarjota välähdys uudenlaisista kirjastopalveluista lapsille joka puolella Espoota. Pelit ja tapahtumat ovat olennainen osa konseptia. Viikkoa myöhemmin helmikuussa aloitti Venäjänkielinen kirjasto toimintansa Sellon kirjastossa. Venäjänkielisen kokoelman ja asiakaspalvelun lisäksi venäjänkieliset tapahtumat ja päivitykset verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa avaavat kirjastopalveluita Espoon suurimmalle maahanmuuttajaryhmälle. Maaliskuun puolivälissä avasi ovensa musiikkitila Jukeboksi Entressen kirjaston yhteydessä. Nuoret ovat ottaneet monitoimijamallilla ylläpidetyn tilan omakseen ilahduttavan nopeasti. Jukeboksissa on ollut 4 000-9 000 kävijää kuukaudessa. Kesän alussa aloitti Tapiolan kirjastossa toimintansa Paja. 3D-tulostusta kävi vuoden aikana kokeilemassa iso joukko eri-ikäisiä kaupunkilaisia. Pajassa henkilökunta ja asiakkaat auttavat toisiaan kukin osaamisensa mukaan. Alusta asti Pajassa on ollut käytettävissä

5 ompelukone, ja vuoden kuluessa on sinne saatu monia muitakin välineitä. Joulukuussa hankitut sähkörummut saavuttivat heti suuren suosion. Kirjaston ja nuorisopalveluiden yhteistyö tiivistyi vuosien ponnistelujen jälkeen. Leppävaaran alueen työntekijöiden oma aloite johti syksyn alusta siihen, että nuorisopalveluiden työntekijät työskentelevät rinnan kirjastolaisten kanssa Sellon kirjaston nuortenosastolla - yhteisenä tavoitteenaan alueen nuorten hyvinvointi. Tästä on hyvä jatkaa muidenkin vastaavien yhteistyökuvioiden kehittämistä. Jaana Tyrni kirjastopalveluiden johtaja 2.2 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelujen alueellista toimintaa kehitettiin sivistystoimen tulevaa organisaatiomuutosta huomioiden suuralueittain. Yhteistyötä ja verkostoitumista lisättiin sivistystoimen toimijoiden kesken ja myös muiden toimialojen välillä. Suuri huomioitava tuleva muutos oli ruotsinkielisen kulttuuritoiminnan siirtyminen Svenska rum- lautakunnan alaisuuteen v. 2014 alusta. Myös Vapaan sivistystyön tulosyksikön päättyminen v. 2014 alusta huomioitiin syksyn 2013 aikana tehdyssä kausisuunnittelussa. Kulttuuripalveluita järjestettiin Pikku-Auroran lasten taidetalossa, Karatalossa ja Kannu-salissa sekä myös muiden kulttuuritoimijoiden tiloissa. Palveluja tuotettiin eri ikäryhmille ja alueellista tasapuolisuutta kehitettiin hakeutuvan toiminnan avulla. Kulttuuritapahtumia järjestettiin esim. asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa, vanhusten hoivalaitoksissa, kouluissa ja kirjastoissa sekä yhteistyössä myös kaupunkikonsernin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Espoon keskuksen kumppanuusprojektin myötä järjestettiin esim. Entressen kirjaston Jukeboksissa useita tapahtumia v. 2013 aikana. Tapahtumien ideat tulivat suoraan kuntalaisilta. Lisäksi Talomuseo Glimsin viereen suunniteltu kotieläinpiha, joka toteutetaan Espoon keskuksen kumppanuusprojektin, kaupunginmuseon ja 4H-yhdistyksen yhteistyönä, eteni hyvää vauhtia. Kotieläinpiha tukee myös Nuorten elinvoimaisuus -ohjelmaa. Karataloa kehitettiin monipuolisena kulttuurikeskuksena, jonka tarjonnassa on kulttuuritapahtumia, taiteen perusopetusta, työväenopiston opetusta ja toimintamahdollisuuksia kulttuuritoimijoille ja kokoontumistiloja paikallisille yhdistyksille. Toimintaa kehitettiin yhteistyössä muiden talon toimijoiden kanssa. Kulttuuripalveluiden ja työväenopiston tilojen lisäksi talossa on nuorisotila ja neuvola joka siirtyy muihin tiloihin v. 2014 alusta. Karatalossa kävi v. 2013 aikana 38 500 asiakasta. Ikäihmisten kulttuuritarjontaa varten luotu toimintamalli jatkui. Kulttuuriketjun avulla viedään kulttuuria vanhusten hoivalaitoksissa ja palvelukeskuksissa asuville ikäihmisille ja kehitysvammaisille, jotka muuten jäisivät palveluiden ulkopuolelle. Kulttuuriketjun ohjelmisto tavoitti 6 170 henkilön yleisömäärän. Taiteen perusopetus ja KULPS!-toiminta jatkui. Kulttuuripalveluiden kehittämisyksikkö vastasi toimiala- ja kuntarajat ylittävistä kehittämis- ja yhteistyöhankkeista. KULPS! on sivistystoimen yhteinen toimintamalli, jonka yhteistyökumppaneita ovat espoolaiset kulttuurin ja liikunnan toimijat. Toimintamallin laajentamista varhaiskasvatuksen piiriin suunniteltiin. Sopimuskumppaneita oli 72 ja toiminnan piirissä oli v. 2013 72 583 peruskoulun oppilasta. Taiteen perusopetuksen tuntimäärä oli n. 149 000 opetustuntia.

6 Kannu-salin kunnostustöiden jälkeistä toimintaa suunniteltiin varsinkin elokuvatoiminnan osalta. Kannu-salin ja kahvila Nekan kävijämäärä oli v. 2013 11 800 asiakasta siitä huolimatta, että tila oli käytössä vain puoli vuotta kunnostustöiden takia. Tuulimäen harjoitustilat olivat käytössä ja niissä kävi n. 3 000 asiakasta. Taidetalo Pikku-Auroraa kehitettiin ja. ns. Tilanhoitajan talon kunnostustyöt valmistuivat syksyllä 2013. Sitä kehitettiin yhä perhekeskeisemmäksi lasten kulttuurikeskukseksi. Lauantaiset perheohjelmat vakiintuivat toiminnassa ja myös yleisö löysi vuoden aikana yhä paremmin taloon. Syksyllä Taidetalo vietti 10-vuotisjuhliaan näyttävästi. Taidetalon pihapiirin meijerirakennus on kaupungin investointiohjelmassa ja kunnostetaan tulevaisuudessa kulttuurikäyttöön. Taidetalo Pikku-Aurorassa kävi v. 2013 aikana n.11 500 asiakasta. Espoo-päivä otettiin suunnittelussa huomioon. Tapahtumia järjestettiin eri puolilla kaupunkia. Kulttuuripalvelujen ruotsinkielistä toimintaa jatkettiin Vindängen-salissa monipuolisesti. Ruotsinkielisen toiminnan onnistuneita yhteistyötapahtumia olivat myös Svenska veckan, Pentalan saaristopäivät ja jokavuotinen suurtapahtuma Kulturen vid ån Espoon keskuksessa. Ruotsinkielisen toiminnan asiakasmäärä oli v. 2013 11 500. Kokonaisuudessaan kulttuuripalvelujen toimintaan osallistui v. 2013 n. 153 000 asiakasta. Pia Louko johtava intendentti 2.3 Työväenopisto Espoon työväenopiston toimintavuoden 2013 merkittävin päätös tehtiin, kun kaupunginvaltuusto päätti joulukuun 11. päivänä perustaa Espooseen Aikuiskoulutuksen osaamiskeskuksen osaksi koulutuskuntayhtymä Omniaa. Päätöstä edelsi koko vuoden kestäneet neuvottelut ja valmistelut kaupungin sivistystoimen ja Omnian kesken. Tavoitteena on käynnistää Espooseen vuoden 2015 alusta kansainvälisesti arvostettu ja uusimuotoinen osaamiskeskus yhdessä työväenopiston, aikuislukion, aikuisopiston ja oppisopimustoimiston kesken. Vuonna 2013 opisto järjesti näyttävän kulttuuritapahtuman, Samaa unta lausuntateatteri-esityksen - Tapiolan kulttuurikeskuksessa. Esityksessä Tapiolan lausujat yhdessä opiston toimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa toteuttivat monia suomalaisia koskettavan kertomuksen sotiemme ajasta. Työväenopiston tehtävä tarjota kaupunkilaisille mahdollisuus osallistua itse kulttuurin tuottamiseen toteutui esityksessä erinomaisella tavalla. Esitys sai aikaan paljon positiivista yleisöpalautetta ja toiveita jatkaa opiston teatteriesityksiä myös tulevaisuudessa. Yksi merkittävimmistä saavutuksista vuonna 2013 on opettajien erityisesti opiston tuntiopettajien täydennyskoulutukseen tähtäävä Opet Oppii hanke osana kansallista Osaava-ohjelmaa. Henkilöstön jatkuva itsensä kehittäminen on tulevaisuuden organisaation tärkein menestystekijä. Kansallisesti arvostetun oppilaitoksen on tarjottava huippuluokan opetusta. Opiston on oltava mukana kehityksessä, millaisia muutoksia yhteiskunnassa ja ihmisen kasvussa tapahtuu. Koska aikuisopiskelijat opiskelevat opistossa suurimmaksi osaksi vapaavalintaisesti, heille on tarjottava opetusta parhaimpien opetuskäytäntö-

7 jen mukaisesti. Opet oppii hanke luo uudenlaisen verkoston vapaan sivistystyön opettajien kesken. Se verkostoi myös metropolialueen opistot toisiinsa entistä vahvemmin. Vuosi 2013 on opiston opetuksen tasapainoisen kehittymisen vuosi. Maahanmuuttajaopetuksen tuntimäärä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Opetuksen toimintaa tehostettiin. Opetusta suunniteltiin enemmän kuin ennen yhteiskuntapoliittisesti merkittävien asiakassegmenttien mukaisesti. Uutena opiskelijaryhmänä keskityttiin nuorten vapaa-ajan koulutustarpeisiin, niiden opetussisältöjen ja markkinoinnin kehittämiseen. Vuonna 2013 avattiin uusi opetustila Kuunkehrän toimintakeskukseen Olariin maahanmuuttajakoulutuksen sekä liikunnan ja terveyskasvatuksen opetuksen tarpeisiin. Kuunkehrän toimintakeskus muodostaa nyt keskeisen yhteisöllisen tilan, jossa alueen asukkaat voivat kohdata ja opiskella yhdessä. Lisääntyvä maahanmuuttajakoulutus tarvitsee metropolialueella lisää toimivia tiloja, koska opiskelijamäärät ovat kasvussa. Espoon työväenopisto on vahvasti vapaan sivistystyön tutkimukselliseen toimintaan panostava organisaatio. Vapaan sivistystyön kehittämistyöhön panostaminen uudistaa ja kehittää vapaan sivistystyön opetusta kohti kansainvälistä yhteistyötä. Opiston osaamisen ja kehittämisen yksikkö (OSAKE) kokoaan yhteen vapaan sivistystyön laadun, yliopistoyhteistyön, ICT-kehittämistyön, kehittämishankkeiden sekä alueellisen yhteistyön. Vain aktiivisesti osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan kehitystyöhön panostava organisaatio voi menestyä tulevaisuuden koulutuskilpailussa. Espoon työväenopiston osaamisen ja kehittämisen yksikkö tulee tulevaisuudessa entisestään vahvistamaan asemaansa kansallisena vapaan sivistystyön osaamisen kehittäjänä. Henkilöstön hyvinvointia edistettiin Kunta 10- tutkimuksen tulosten mukaan avatuilla kehittämistavoitteilla. Vuoden aikana opiston päätoiminen henkilökunta osallistui kahteen työhyvinvointia edistävään päivään Espoon ympäristössä. Kulta 10-Gaalassa joulukuussa muistettiin vuoden aikana eri tavoin ansioituneita työntekijöitä. Tuntiopettajat olivat mukana sekä syyskauden että kevätkauden ohjelmallisissa opettajakokouksissa valtuustotalolla. Opiston kansainvälisen toiminnan strategiaa edistettiin asiantuntijatyöryhmässä vuoden 2013 aikana. Opisto sai Gruntvig-rahoitusta, jonka avulla opetuksen laadun kehittämistä jatketaan. Espoon työväenopistossa on sijaintinsa sekä ylläpitäjänsä yritystoiminnan ansiosta erinomaiset mahdollisuudet kehittyä vahvaksi aikuiskoulutuksen kansainväliseksi osaajaksi. Vuoden aikana työväenopisto kehittää organisaatiotansa kohti kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden tavoitteita. Opisto haluaa profiloitua ympäröivän luonnon huomioon ottavaksi ja ihmisen jatkuvaa elinikäistä oppimista arvostavaksi tahoksi. Espoon työväenopiston taloudellinen tilanne kehittyi vuoden aikana vakaaksi. Opiston tiimikohtaista taloutta seurattiin säännöllisesti johtoryhmässä sekä tiimien kokouksissa. Opisto on varautunut myös talouden tiukkeneviin aikoihin tulevaisuudessa. Tarja Lang rehtori

8 2.4 Yhteispalvelu Yhteispalvelun yleisenä tarkoituksena on tarjota sekä julkishallinnon palveluja että yhteistyösopimuksiin perustuvia palveluja keskitetysti. Yhteispalvelun toimintaa säätelee kuntalaki ja yhteispalvelulaki sekä Espoon valtuuston hyväksymät johtosäännöt ja määräykset, toimialojen antamat sisäiset toimintaohjeet sekä yhteistyösopimukset. Espoossa on seitsemän yhteispalvelupistettä: Espoon keskuksessa, Espoonlahdessa, Kalajärvellä, Leppävaarassa, Matinkylässä ja Tapiolassa (Espoon kulttuurikeskus ja Folkhälsantalo/Vindängens medborgarrum). Palvelupisteet on sijoitettu siten, että ne kattavat tasaisesti kaikki Espoon kaupunkikeskukset ja ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Yhteispalvelussa työskentelee 24 palveluneuvojaa, kiertävä palveluneuvoja, hallinnollisia tehtäviä hoitavat kiertävä palveluesimies, vastaava palveluesimies sekä yhteispalvelupäällikkö. Nykyisen hallitusohjelman mukaan Asiakaspalvelu 2014 -hankkeessa luodaan koko maassa kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkosto ja määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat yhden luukun periaate, jolla pyritään mm. julkisen hallinnon asiakaspalvelupisteiden sijaitsemiseen kohtuuetäisyydellä asukkaista. Vuonna 2013 suunniteltiin Yhteispalvelujen uudelleen organisointia Palveluliiketoimen toimialalle 1.1.2014 alkaen. Yhteispalvelun tehtävät ja palvelut 1. Kaupungin palvelut Palvelupisteet toimivat kaupungille osoitettujen maksujen ja laskujen maksupaikkoina. Tämän lisäksi yhteispalvelupisteet hoitavat hallintokuntien sisäiset maksumääräykset ja rahatilitykset. Palvelupisteisiin voi myös toimittaa kaupungille tulevaa postia kuten esim. avustushakemuksia, toimeentulotukihakemuksia jne. Lisäksi palvelupisteissä pidetään nähtävillä kaupungin kuulutukset ja karttoja. Palvelupisteet tarjoavat kaupungin kaikkien toimialojen yleisneuvontaa. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan ja opastetaan eri toimialojen tarjoaman asiantuntijaneuvonnan pariin. Yhteispalvelulla on yhteinen asiakaspalvelunumero, joka palvelee yhteispalvelun aukioloaikoina. Palvelupisteissä on myös itsepalvelupäätteitä. Neuvontapalveluihin liittyy tiiviisti myös vuonna 2013 käynnistynyt Reaaliaikaisen neuvonnan Click-hanke, jonka tavoitteena on antaa reaaliaikaista yleisneuvontaa ulkomailta pk-seudulle muuttaville sekä muuttoa harkitseville. Neuvonta tapahtuu sähköisesti ns. chat-periaatteella. Hanke toteutetaan ESR-rahoituksella ja hankkeessa ovat mukana Espoon yhteispalvelut, InEspoo, Vantaan yhteispalvelut, Virka Info Helsingistä sekä Kauniaisten kaupunki. Hanke päättynee vuoden 2014 lopussa. Yhteispalvelupisteissä myydään erilaisia kaupungin toimintaan liittyviä tuotteita ja sieltä voi ostaa kaupungin henkilöstön ja eläkeläisten ruokalippuja sekä koululaisten ja opettajien välipalalipukkeita. Yhteispalvelupisteissä myydään myös ylijäämämassojen vastaanottolipukkeita, joita myytiin vuonna 2013 yhteensä 266 782 kappaletta. Kopiointi-, faksi- ja skannauspalvelut ovat edelleen yhteispalvelun palveluvalikoimassa. Yhteispalvelupisteistä voi noutaa maksutta esitteitä ja oppaita, muun muassa HSL:n aikataulukirjoja ja reittikarttoja sekä Espoon työväenopiston opinto-oppaita. Henkilökunta kertoo asiakkaille kursseista ja ottaa vastaan työväenopiston kurssimaksuja.

9 Yhteispalvelussa myydään ja jaetaan lippuja kaupungin tilaisuuksiin. Liikuntapalvelujen kuntosalikortteja myytiin 3 593 kappaletta, Kalajärven kuntosalin avainpantteja 379 kappaletta, Seniorien 68+ Sporttikortteja jaettiin 2 980 kappaletta. Yhteispalvelussa jaettiin ilmaislippuja myös Espoon kaupungin järjestämään itsenäisyyspäivän konserttiin. Yhteispalvelulle kuuluu sotaveteraanien pysäköintilupien myöntäminen. Yhteispalvelu myöntää veteraanien pysäköintilupia myös kauniaislaisille ja kirkkonummelaisille veteraaneille. Vuonna 2013 veteraanien pysäköintilupia luovutettiin espoolaisille veteraaneille yhteensä 37 kappaletta ja kauniaislaisille 1 kappale. 2. Yhteistyösopimuksiin perustuvat palvelut Kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti yhteispalvelulla on yhteistyösopimuksia ulkopuolisten toimijoiden kanssa: Länsi-Uudenmaan poliisilaitos (ajokortit, yleisohjaus, alkoholitarjoiluilmoitukset ja vammaisten pysäköintilupahakemukset), HSL Helsingin seudun liikenne (matkakortti ja neuvonta). Muita yhteistyösopimuksiin perustuvia palveluita ovat: Espoon Matkailu Oy (infopiste), Lippupiste ja Lippupalvelu (lipunmyyntijärjestelmät), yksittäiset järjestöt kuten Espoon merialueen kalastusyhdistys ry (paikalliset kalastusluvat ja kalavesikartat). KELAn kanssa tehdyn sopimuksen perusteella hoidetaan avustavia asiakaspalvelutehtäviä (neuvonta, hakemuslomakkeiden jakaminen ja asiakirjojen vastaanotto). Lisäksi yhteispalvelupisteisiin voi toimittaa pieniä löytötavaroita, jotka toimitetaan edelleen poliisille. Edellä mainittujen yhteistyösopimusten lisäksi yhteispalvelulla on sopimukset muun muassa Espoon perinneyhdistys Aurora ry:n, Iivisniemi Kaitaa seura ry:n ja Espoon Seudun Kulttuurisäätiön kanssa kirjojen, adressien ja korttien myynnistä kyseisten järjestöjen lukuun. Asiakasmäärät Vuonna 2013 yhteispalvelupisteissä asioi yhteensä 180 792 asiakasta. Palvelutiskillä asioivien asiakkaiden lisäksi yhteispalvelupisteissä asioi suuri määrä ns. itsepalveluasiakkaita, joita ei ole tilastoitu. Eniten asiakkaita kävi Matinkylässä. Talous Vuonna 2013 suurin osuus yhteispalvelun rahaliikenteestä koostui HSL:n matkakorttilatauksista ja matkakorttimaksuista, joita tilitettiin HSL:lle 4 472 738 euroa. Toiseksi suurimman osuuden rahaliikenteestä muodosti Lippupisteen lippujen myynti, jonka osuus oli 836 807 euroa. Maamassalipukkeiden käteismyynti, joka oli noin 774 150 euroa, muodosti kolmanneksi suurimman osuuden rahaliikenteestä. Muita merkittäviä osuuksia yhteispalvelun rahaliikenteessä olivat Lippupalvelu 94 349 euroa, Poliisi 30 237 euroa, matkakortin käsittelykulut 37 902 euroa ja kalastusluvat 17 129 euroa. Päivi Nyholm va. yhteispalvelupäällikkö

10 3. TALOUS Kulttuurilautakunnan alaisten yksiköiden vuoden 2013 toimintakulut olivat 64,6 milj. euroa ja ne kasvoivat 5,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kulujen kasvuun vaikutti mm. Venäjänkielisen kirjaston avaaminen Sellon aluekirjastossa. Venäjänkieliseen kirjastoon saatiin 365 000 euron avustus Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuonna 2013 kulttuurilautakunta jakoi avustuksina taiteen ja kulttuurin tukemiseen 15,8 milj. euroa, josta toimitilojen vastikkeeton käyttöoikeus oli noin 4,6 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 5,7 milj. euroa. Tulotavoite ylittyi 1,9 milj. euroa nettobudjetoitujen kaupunkikulttuurin tulosyksikön ja työväenopiston tulokertymän ansiosta. Henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden lopussa 463. Toimintakulujen jakauma Tp 2012 Ta 2013 Muutok set/ Muutettu Toteuma %-osuus tiliryhmittäin (1 000 ) Korotus Ta 2013 2013 tot. Henk ilöstök ulut, josta 23 111 23 577 34 23 611 23 909 37,0 työvoimanvuok raus 0,8 milj. euroa [893] [840] [840] [818] Palvelujen ostot 5 932 5 056 50 5 106 4 994 7,7 Aineet ja tarvikkeet * 3 107 2 608 2 608 3 048 4,7 Avustuk set 10 744 11 213 11 213 11 203 17,4 Leasing ja muut k ulut 931 545 545 586 0,9 Sisäiset: mm. tilak ustannuk set 17 472 19 062 967 20 029 20 811 32,2 Yhteensä 61 297 62 061 1 051 63 112 64 551 100,0 Toimintatuottojen jakauma Tp 2012 Ta 2013 Muutok set/ Muutettu Toteuma %-osuus tiliryhmittäin (1 000 ) Korotus Ta 2013 2013 tot. - Myyntituotot 503 218 50 268 570 9,9 Mak sutuotot ** 3 135 2 068 88 2 156 3 273 57,1 Tuet ja avustuk set 266 552 42 594 1 037 18,1 Vuok ratuotot 23 20 20 36 0,6 Muut tuotot 765 707 707 657 11,5 Sisäinen: myynti yk sik öille 179 45 45 161 2,8 Yhteensä 4 871 3 610 180 3 790 5 734 100,0 Toimintakate - 56 426-58 451-871 - 59 322-58 817 Kirjastoaineistoa hankittiin 1,6 miljoonalla eurolla. Työväenopiston kurssimaksut olivat 2 miljoonaa euroa, 61,8 prosenttia maksutuotoista.

11

12 Irtain käyttöomaisuus 9535 Kulttuuriltk 1 000 euroa Talousarvio 2013 Muutokset / Korotukset Muutettu TA 2013 Toteuma 2013 Poikkeama Menot 1 201 0 1 201 1 243 42 Tulot 0 0 51 51 Netto -1 201 0-1 201-1 192 9 Tulot ylittivät talousarvion noin 51 000 eurolla saadusta avustuksesta johtuen. Määräraha ylitti talousarvion noin 42 000 euroa, johtuen Tapiola Sinfoniettan alttoviulun hankinnasta. Alttoviululle oli määrärahavaraus vuodelle 2012, mutta sopivaa soitinta ei löytynyt. Vapaan sivistystyön tulosyksikkö 35 KULTTUURILAUTAKUNTA (pl. Työväenopisto ja Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö) 1 000 euroa Talousarvio 2013 Muutokset / Korotukset Muutettu TA 2013 Toteuma 2013 Poikkeama Tulot 1 311 50 1 361 1 392 31 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 Menot 28 047 622 28 669 28 661-8 Toimintakate -26 736-572 -27 308-27 269 39 Sitova taso: vapaa sivistystyö, kaupunginkirjasto, kulttuuripalvelut ja yhteispalvelu. Tulot ja menot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Talousarviomuutokset: Valtuuston hyväksymä määrärahavähennys on 0,1 milj. euroa ja tuloarvion korotus 50 000 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi noin 0,1 milj. euroa monikulttuurisuuden edistämiseen, työtehtävien järjestämiseen, kesätyöllistämiseen ja nuorten tukemiseen. Toimialajohtaja siirsi määrärahoja yhteensä noin 0,6 milj. euroa palveluliikelaitoksilta hankittaviin sisäisiin palvelujen ostoihin. Kaupunginkirjastossa kävi 3,6 miljoonaa asiakasta, kasvua edelliseen vuoteen oli 8,7 prosenttia. Espoon kirjastoissa lainattiin vuoden 2013 aikana noin 4 miljoonaa fyysistä teosta. Kokonaislainaus laski 3,78 prosenttia. KULPS! poluille tehtiin toimintavuonna 2013 aikana yhteensä 72 583 tilastoitua oppilaskäyntiä.

13 356 TYÖVÄENOPISTO (nettositova) 1 000 euroa Talousarvio 2013 Muutokset / Korotukset Muutettu TA 2013 Toteuma 2013 Poikkeama Tulot 1 560 30 1 590 2 758 1 168 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 Menot 7 596 191 7 787 8 867 1 080 Toimintakate -6 036-161 -6 197-6 109 88 Nettobudjetoidun työväenopiston sitova toimintakate alitti 0,1 milj. euroa muutetun talousarvion. Toimintakate oli -6,1 milj. euroa. Talousarviomuutokset: Valtuusto hyväksyi toimintakatteen korotuksen 30 000 euroa tulolisäyksellä. Kaupunginjohtaja siirsi yhteensä noin 48 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja työtehtävien järjestämiseen. Toimialajohtaja siirsi määrärahoja yhteensä 0,1 milj. euroa palveluliikelaitoksilta hankittaviin sisäisiin palvelujen ostoihin. Espoon työväenopistossa vuoden 2013 toteutunut tuntimäärä on 70 579 tuntia ja kursseilla kävijöitä oli 53 219. Kasvua vuoteen 2012 oli 3,6 prosenttia. Vuoden lopussa Vapaan sivistystyön tulosyksikössä työskenteli 339 henkilöä. Terttu Nygren talousasiantuntija

14