Liikenteen turvallisuusvirasto

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016 Liikenteen turvallisuusvirasto Johtoryhmän hyväksymä luonnos 2.11.2011

Sisällys 1. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toiminta ja tehtävät... 1 1.1. Tahtotila... 1 1.2. Toiminta-ajatus... 1 1.3. Arvot... 1 1.4. Tehtävät... 1 2. Haasteita turvalliselle ja ympäristöystävälliselle liikennejärjestelmälle... 2 2.1. Liikennejärjestelmä... 2 2.2. Vastuut ja roolit... 3 2.3. Liikenneturvallisuus... 3 2.4. Ympäristö... 4 2.5. Palvelut, tietoinfrastruktuuri ja tietotekniikka... 5 2.6. Tuottavuus... 5 2.7. Osaaminen... 5 3. Haasteisiin vastaaminen toimenpiteitä... 6 3.1. Vastuullisen liikennekulttuurin edistäminen ja viranomaisvastuiden selkeyttäminen... 6 3.1.1.Selvennetään aktiivisesti turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä rooleja koko liikennejärjestelmässä... 7 3.1.2.Edistetään toimijoiden vastuullisuutta liikennejärjestelmässä... 7 3.2. Palveluiden ja tehtävien kehittäminen... 8 3.2.1.Varmistetaan, että Trafin palvelut ja tehtävät ovat riittävän laadukkaita... 8 3.2.2.Edistetään ja otetaan käyttöön hyödyllisiä innovaatioita... 8 3.2.3.Kehitetään sähköisiä palveluja... 9 3.2.4.Varaudutaan häiriötilanteisiin... 9 3.3. Aktiivinen vaikuttaminen kansallisilla, EU- ja kansainvälisillä foorumeilla... 10 3.4. Henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen... 10 4. Resurssit... 11 4.1. Rahoitus... 11 4.2. Henkilöstö... 15 4.3. Alueellistaminen... 15

2010 1. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toiminta ja tehtävät Trafi on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka edistää liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä liikennejärjestelmässä, vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, sekä tuottaa liikenteen viranomaispalveluja. 1.1. Tahtotila Trafin tahtotilana on: Rakennamme Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle. Tavoitteen toteuttamiseksi tuotamme laadukkaita ja tehokkaita palveluja. Toimintatapamme on yhtenäinen ja uutta luova. 1.2. Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksen mukaan Trafi kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta, Edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja Vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä. 1.3. Arvot Trafin arvot ovat: Aktiivisuus Ammattimaisuus Avoimuus Kehitysmyönteisyys Yhteistyökyky 1.4. Tehtävät Trafin tehtävänä on: huolehtia liikennejärjestelmän yleisestä turvallisuudesta ja turvallisuuden kehittämisestä; rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja; huolehtia merenkulun ja ilmailun turvaamisesta; huolehtia toimialaansa kuuluvista liikennemarkkinoihin liittyvistä tehtävistä; 1

valvoa erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa, että liikennejärjestelmässä noudatetaan sitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä; huolehtia kuljettajantutkintojen järjestämisestä ja hoitaa toimialansa verotus- ja rekisteröintitehtäviä sekä tietopalvelutehtäviä; antaa toimialalla edellytettäviä lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä; antaa toimialaansa koskevia oikeussääntöjä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa; tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa; osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön; varautua toimialallaan huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. 2. Haasteita turvalliselle ja ympäristöystävälliselle liikennejärjestelmälle 2.1. Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä liikenteestä, liikenteen ohjauksesta ja hallinnasta sekä näitä koskevista säädöksistä. Laajasti ottaen liikennejärjestelmään sisältyvät myös liikennetieto ja liikennepalvelut. Suomalainen liikennejärjestelmä linkittyy tiiviisti eurooppalaiseen ja Euroopan ulkopuolisiin järjestelmiin. Tavaroiden ja henkilöiden tehokkaalla liikkumisella luodaan edellytyksiä talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuutta edistetään monilla tavoin niin Euroopassa kuin globaaleilla markkinoilla. Tavoitteena on määritellyn turvallisuustason saavuttaminen ja ylläpitäminen, ei yksittäisten teknisten ratkaisujen määritteleminen. Ilmailun, meriliikenteen ja rautatieliikenteen tapaan kansainvälisten ja eurooppalaisten määräysten merkitys kasvaa jatkossa myös tieliikenteessä. Suomen liikennejärjestelmän kannalta keskeisiä tulevaisuuden muutoksia ovat Aasian talouspoliittisen merkityksen kasvaminen maailmanmarkkinoilla, Koillis- ja Luoteisväylillä mahdollisesti lisääntyvä meriliikenne sekä Suomen itärajan yli tapahtuvan liikenteen lisääntyminen. Henkilöliikenteen kysyntä on kasvanut tasaisesti. Tavaraliikenteen suoritteen kasvu on ollut maltillisempaa ja suhdannevaihtelut ovat olleet suurempia. Liikenne jatkanee kasvuaan nykyisen suuruisena. Alueellisten vaihtelujen odotetaan lisääntyvän muun muassa eri teollisuuden alojen kehityksestä riippuen. Pitkän matkan liikenteessä logististen keskusten merkitys on suuri. Liikennemäärien kasvu lisää onnettomuusriskiä liikenteessä, mikä taas kasvattaa myös vaarallisten ja haitallisten aineiden kuljetusonnettomuuden mahdollisuutta. Kuljetuskaluston turvallisuuden ja väyläsuojauksen tason koordinointiin tulee kiinnittää huomiota. 2

Demografisista muutoksista Trafin kannalta keskeisiä ovat väestön ikääntyminen ja kansainvälistyminen sekä kaupunkiseutukeskittymät. Ikääntyminen lisää liikennejärjestelmän esteettömyysvaatimuksia. Terveyspoliittisesti on tärkeää pitää ikääntyvä väestö liikkeessä. Maahanmuutto lisääntyy erityisesti pääkaupunkiseudulla: nykyvauhdilla vuonna 2025 joka neljäs pääkaupunkiseutulainen on ulkomaalaistaustainen. Väestön kansainvälistyminen ja ihmisten liikkumisen lisääntyminen kasvattavat liikennejärjestelmään kohdistuvia turvallisuusuhkia. Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille ja suurempi asukastiheys parantavat joukkoliikennemahdollisuuksia edellyttäen, että yhdyskuntarakenne pysyy tiiviinä. Lisäksi kaupungistumiskehitys mahdollistaa nykyistä paremmin vaihtoehtoisten energialähteiden käyttämisen liikenteessä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Tiiviillä kaupunkiseudulla myös kävely- ja pyöräilymahdollisuudet paranevat. Euroopan sisämarkkinoiden toimivuutta pyritään edistämään entisestään seuraavan vuosikymmenen aikana monin tavoin. Tavoitteena on aidosti eurooppalaisen liikennealueen rakentaminen sekä kilpailuesteiden poistaminen liikennemuotojen ja kansallisten järjestelmien väliltä. Monopolien purkamisen ja markkinoiden kehittymisen seurauksena liikennejärjestelmän markkinavalvontaan liittyvät asiat korostuvat tulevaisuudessa. Viestintätottumukset ja -tarpeet muuttuvat nopeasti. Trafin kannalta on tärkeää muutosten tunnistaminen ja ennakoiminen. Uudet viestintätavat tuovat myös uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten ajattelu-, toiminta- ja liikkumistapoihin. 2.2. Vastuut ja roolit Liikennehallinnossa vuonna 2010 aloitetuilla muutoksilla selkeytettiin hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä edistettiin liikenteen tarkastelemista järjestelmälähtöisesti. Eri toimijoiden vastuiden ja roolien selkeyttäminen liikennejärjestelmän turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistämisessä jatkuu edelleen. Toimintatapoja ja -kulttuuria voidaan kehittää tiettyyn rajaan saakka vaatimusperusteisesti. Viranomaisen rooliin ei kuulu pelkästään säädösten noudattamisen varmistaminen, vaan myös toimijoiden turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden lisääminen ja tätä kautta toimintakulttuuriin vaikuttaminen. 2.3. Liikenneturvallisuus Liikennepoliittisena visiona on välttää liikennejärjestelmästä johtuvat kuolemat ja vakavat loukkaantumiset. Kaupallisessa lentoliikenteessä, merenkulussa ja rautatieliikenteessä liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset ovat harvinaisia. Tavoitteena onkin ylläpitää ja aktiivisesti kehittää turvallisuutta liikkumistapojen ja tarpeiden muuttuessa. EU:n ja kansallisen tavoitteen mukaisesti tieliikenteen kuolemat tulisi puolittaa vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vakavien onnettomuuksien määrää tulisi merkittävästi vähentää myös veneilyssä ja harrasteilmailussa. Inhimillisestä toiminnasta aiheutuvat virheet korostuvat riskitekijöinä liikenneonnettomuuksissa. Virheet voivat aiheutua myös organisaatiosta, järjestelmästä, toiminnasta tai kulkuneuvosta. Laajemmin inhimillisiä virheitä voidaan tarkastella puutteellisesta toimintatavasta tai -kulttuurista aiheutuvina. 3

Inhimillisten virheiden vähentämiseksi on kehitetty turvallisuutta edistäviä järjestelmiä, joita käytetään jo ilmailussa, merenkulussa ja rautateillä. Riskejä analysoimalla toiminnan painopistettä voidaan siirtää reaktiivisesta preventiiviseksi eli eliminoida ennalta onnettomuusriskiä lisääviä tekijöitä. Myös ammatillisessa tieliikenteessä onnettomuuksien analysoinnin ohella riskien analysointiin perustuvien järjestelmien kehittäminen olisi perusteltua. 2.4. Ympäristö Ilmastonmuutoksen hillitseminen on nyt ja tulevina vuosina keskeisin ympäristöhaaste. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin äärimmäisiin sääilmiöihin tulee varautua tulevaisuudessa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Hallitusohjelman mukaisesti tullaan mahdollisesti tukemaan siirtymistä vielä tiukempiin päästövähennystavoitteisiin sekä päättämään mm. ilmastolain säätämisestä, päivittämään kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ja vähentämään. pienhiukkasista johtuvia terveyshaittoja. Ympäristösääntely lisääntyy ja tiukentuu, mikä lisää velvoitteita säännösten valmisteluun ja täytäntöönpanon valvontaan. Ilmastonmuutoksen lisäksi merkittävimpiä ympäristöhaasteita liikennesektorilla ovat melu, ilmanlaadun heikkeneminen, Itämeren rehevöityminen, pohjavesien pilaantuminen, luonnonvarojen käyttö ja jätteiden synty sekä luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Liikenteen ruuhkautuminen heikentää energiatehokkuutta, sujuvuutta ja paikallista ilmanlaatua sekä lisää melua. Tärkeää on liikenteen aiheuttamien terveyshaittojen ja erityisesti typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen sekä melun ja tärinän vähentäminen kaupunkikeskustoissa. Liikenne lisää ilman epäpuhtauksia, kuten katupölyä, myös mekaanisesti. Pohjavesien suojeluun tullaan kiinnittämään huomiota, joka voi heijastua myös vaarallisten ja haitallisten aineiden kuljetuksiin. Tulevaisuudessa turvaudutaan nykyistä voimakkaampiin ympäristöperustaisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin, koska esimerkiksi teknologian kehittyminen ei yksistään riitä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus ovat lisääntyneet, säilyy yritysten ja kansalaisten arjen liikkumisvalintojen muuttaminen haasteellisena. Tieliikennettä koskevista uusista taloudellisista ohjauskeinoista tullaan päättämään vuonna 2012. Lentoliikenne tulee mukaan EU:n päästökauppaan 2012 alusta. Maailmanlaajuisia lentoliikenteen ja merenkulun ohjausmekanismeja valmistellaan ICAOssa ja IMOssa. Jos ratkaisua ei synny, aloitettaneen esimerkiksi EU:ssa merenkulun päästökaupan valmistelu. Itämeren merkitys arvokkaana luonnonympäristönä ja kuljetusreittinä on keskeinen. Paineet merenkulun ympäristösääntelyn tiukentumiseen kasvavat lähivuosina. Polttoaineen rikkipitoisuusraja Itämerellä tullee laskemaan 0.1 prosenttiin vuoden 2015 alusta. Tarkastelun kohteeksi tulevat myös typpipäästöjen vähentäminen sekä vedenalainen melu ja sen eliöstövaikutukset. Rehevöitymisen lisäksi Itämeren tilaa heikentävät esimerkiksi alusten öljypäästöt, painolastivedet sekä alusten runkoon kiinnittyneet eliöt. Trafin näkökulmasta alusperäiset päästöt säilyvät jatkossakin Itämeren suurimpana ympäristöhaasteena. Energian saatavuus ja hinta nousevat jatkossa keskeisiksi haasteiksi. Tämä haittaa toistaiseksi myös kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden käytön yleistymistä. Esimerkiksi kaupallisia lentoja biopolttoainesekoituksilla lennetään jo suppeasti. Vuonna 2020 tieliiken- 4

teen biopolttoaineiden jakeluvelvoite on 20 prosenttia. Sähköautojen latausverkoston ja nesteytetyn maakaasun (LNG) käytön edellyttämän satamainfrastruktuurin rakentaminen on ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeää. 2.5. Palvelut, tietoinfrastruktuuri ja tietotekniikka Liikenteen tietoinfrastruktuurin kehittäminen perustuu tietoihin, joita liikennejärjestelmässä toimijat keräävät, tallentavat tietovarastoihin ja luovuttavat edelleen käytettäväksi. Tietojen vaihtamisella ja tietovarastojen kommunikaatiolla voidaan lisätä turvallisuutta kustannustehokkaasti. Esimerkkinä tästä on tieliikenteen automaattivalvonta, jossa käytetään Trafin ajoneuvo- ja kuljettajatietoja. Lisäksi kuljettajien apulaitteet, liikennevälineiden välinen viestintä ja liikenteen ohjaus edellyttävät toimivaa yhteistyötä sekä näkemystä tulevaisuuden tieto- ja palvelutarpeesta. Automatiikan ja automaattisten järjestelmien hyödyntämisellä liikennevirtoja voidaan seurata ja ohjata kustannustehokkaasti. Ilmailussa, merenkulussa ja rautateillä automaattiset ohjausjärjestelmät ovat laajassa käytössä. Myös tieliikenteessä voitaisiin hyödyntää älykkäitä informaatio- ja palautejärjestelmiä esimerkiksi liikenteen hinnoittelun välineenä. Sähköiset palvelut edistävät ympäristöystävällisyyttä ja kustannustehokkuutta vähentämällä turhan liikkumisen, kuljetusten ja materiaalikulutuksen tarvetta. Ajasta ja paikasta riippumattomien sähköisten palvelujen tarve lisääntyy kaikilla yhteiskunnan aloilla. Palvelujen kehittymisen ja yleistymisen myötä myös palvelujen laatuvaatimukset kasvavat. Ihmisten tietotarve lisääntyy ja he haluavat toimittaa asioitaan vaivattomasti ja nopeasti sähköisten palvelujen avulla. Sähköisillä palveluilla voidaan lisätä tuottavuuden lisäksi myös palvelujen saatavuutta. Sähköisten palvelujen kehittämisessä korostuu asiallisen tiedon merkitys. 2.6. Tuottavuus Suomi on velkaantunut huomattavasti edellisen taloustaantuman myötä. Julkiselle sektorille asetetut tuottavuusvaatimukset säilyvät jatkossakin haastavina. Trafin on pystyttävä tuottamaan palvelunsa tehokkaasti. Julkisen talouden kiristyvässä tilassa tuottavuuden lisäämisellä parannetaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen edellytyksiä. Ellei tuottavuus parane, vaikuttavuutta edistäviin hankkeisiin on vaikea löytää resursseja. Valtion tuottavuusohjelman mukainen henkilöstökehys edellyttää työn tuottavuuden jatkuvaa parantamista. Myös Trafin toiminnassa tuottavuusajattelulla on keskeinen merkitys. Tuottavuuden kehittämiseksi on mietittävä vaihtoehtoisia toimintamuotoja suoritetuotannolle. Tuottavuuden kannalta potentiaalisia tapoja ovat muun muassa asiakkaiden itsensä tekemän työn lisääminen, automatisointi ja ulkoistaminen. Myös säädöksiä laadittaessa tuottavuusnäkökulma on huomioitava nykyistä paremmin. 2.7. Osaaminen Asiantuntijavirastossa korostuu olemassa olevan ja rekrytoitavan henkilöstön osaaminen ja sen ylläpito. Koska osaamistarpeita on paljon, osaamisvaatimuksia on analysoitava ja selvennettävä. Motivaatio ja hyvä työilmapiiri asettavat vaatimuksia niin johtamiselle kuin kannustimillekin. 5

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on tärkeä rooli osaamisen kehittämisessä. Perinteistä erikoisosaamista ja makrotason liikennejärjestelmäosaamista voidaan kehittää yhteistyössä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Vastaavasti voidaan hankkia lisää tietämystä tehtävien ja palvelujen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. 3. Haasteisiin vastaaminen toimenpiteitä Trafin roolina on edesauttaa liikennemarkkinoiden kehitystä sellaisiksi, että markkinoilla toimijat voivat kehittää omaa toimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla huomioiden kilpailulliset seikat sekä kestävän, vastuullisen toimintatavan. Onnistuakseen tässä Trafin tulee kehittää omia palveluitaan sekä onnistua vaikuttamisessa kansallisesti, EU-tasolla ja kansainvälisesti. Osana toiminnan suunnittelua kiinnitetään riskienhallintaan jatkuvasti huomiota. Viranomaistoiminnan resurssien suuntaamisessa käytetään hyväksi riskienhallinnan menettelyjä. Oman toiminnan kannalta merkittävimmät riskialueet on arvioitu seuraavasti: Alueellistamisen toteuttaminen Uusien tehtävien hallittu vastaanottaminen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman puitteissa Viraston toiminnan varmistaminen, mikäli talous ajautuu syvään ja pitkäaikaiseen taantumaan. Suunnittelutyössä on määritelty Osana pitkän tähtäimen suunnittelua on Trafin toiminnan painopistealueet valittu seuraavasti: Vastuullisen liikennekulttuurin edistäminen ja viranomaisvastuiden selkeyttäminen Palveluiden ja tehtävien kehittäminen Aktiivinen vaikuttaminen kansallisilla-, EU ja kansainvälisillä foorumeilla Henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen 3.1. Vastuullisen liikennekulttuurin edistäminen ja viranomaisvastuiden selkeyttäminen Sääntelyllä ja säännösten noudattamisen valvonnalla voidaan saavuttaa vain tietty toiminnallinen laatutaso. Kun tätä laatutasoa halutaan edelleen parantaa, tulee vaikuttaa toimijoiden asenteisiin ja sitä kautta heidän toimintatapaan. Tämän takia Trafi on nostanut vastuullisen liikennekulttuurin edistämisen yhdeksi pääteemakseen. 6

3.1.1. Selvennetään aktiivisesti turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä rooleja koko liikennejärjestelmässä Liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että eri toimijoiden vastuut ja roolit on selkeästi määritelty. Vastuiden yhdenmukaistaminen yli liikennemuotorajojen parantaa mahdollisuuksia toimijoiden oman ydintehtävän hoitamiseen ja tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Eri liikennemuotojen hyvistä käytännöistä voidaan oppia ja niitä voidaan soveltaa myös muissa liikennemuodoissa. Trafin näkökulmasta vastuiden ja roolien selkeällä määrittelemisellä on positiivinen vaikutus liikenteen turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Lisäksi liikenneturvallisuuden kehittäminen riskiperusteisesti eli kohdentamalla liikenneturvallisuutta parantavat toimet sinne, missä niillä arvioidaan olevan suurin vaikuttavuus, edellyttää selkeitä vastuita ja rooleja. Sääntöjä, määräyksiä ja valvontaa kiristämällä liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä voidaan parantaa vain tiettyyn tasoon asti. Siksi vastuullisen toiminnan ja turvallisuuskulttuurin kehittäminen on liikennejärjestelmän toiminnan varmistamisessa tärkeää. Trafi haluaa vankistaa rooliaan koko liikennejärjestelmän turvallisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä vastaavana viranomaisena. Tällä hetkellä Trafilla ei ole esimerkiksi minkäänlaista roolia metroliikenteen sääntelyssä, valvonnassa tai lupien myöntämisessä siitä huolimatta, että metroliikenne kuljettaa jo nyt noin 58 miljoonaa matkustajaa vuosittain. Vastaavasti Trafin viranomaisrooli maantieliikenteen ja merenkulun infrastruktuurin turvallisuusasioissa ei ole yhdenmukainen rautatieliikenteen ja lentoliikenteen kanssa. 3.1.2. Edistetään toimijoiden vastuullisuutta liikennejärjestelmässä Vastuullinen toiminta liikennejärjestelmässä sisältää sekä turvallisuuden että ympäristön huomioon ottamisen. Liikennejärjestelmän toimijoiden vastuulliset toimintatavat ja valinnat ovat keskeisessä asemassa. Ammattiliikennettä ja yksityisliikennettä tarkastellaan erillisinä ryhminä, jolloin tavoitteita, vaatimuksia ja toimenpiteitä voidaan kohdistaa nykyistä paremmin. Innovaatioiden ja älykkäiden palvelujen avulla voidaan motivoida uusia tahoja turvallisen ja ympäristöystävällisen toiminnan edistämiseen. Ammattiliikenteessä vastuullisuus tulisi sisällyttää kilpailutekijöihin. TTS-kauden toimenpiteet: Kehitetään vaikuttamista vastuullisempien liikenneväline-, liikkumis- ja kuljetusvalintojen edistämiseksi Liikenneonnettomuuksien riskiä vähennetään liikennetiedon analyyseistä (ml. poikkeamaraportit) sekä riskiperustaisesta valvonnasta johdettavilla toimilla. Osallistutaan informaatio- ohjaus- ja palautejärjestelmien kehityshankkeisiin, joissa tavoitteina on inhimillisen virheen todennäköisyyden ja vaikutusten pienentäminen Toimenpiteiden kohdentamiseksi kehitetään vertailukelpoista liikennemuotokohtaista vakavien liikenneonnettomuuksien määrittelyä ja tilastointia. Edistetään liikennejärjestelmän varautumista äärimmäisten sääilmiöiden yleistymiseen 7

Edistetään ilmatilan turvallista ja tehokasta käyttöä Pohjois-Euroopan ilmatilalohkohankkeeseen osallistumalla ja suorituskykysuunnitelmien täytäntöönpanolla Vaikutetaan tieliikenteen verotuksen ympäristöohjaavuuden lisäämiseen ja käytön verotukseen autokannan uudistamiseksi Tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden turvallista käyttöä ja saatavuutta Edistetään kansainvälistä ympäristösääntelyä ja täytäntöönpanoa mm. Itämeren tilan parantamiseksi, kansainvälisen liikenteen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi sekä hiilivuodon ja kilpailun vääristymien ehkäisemiseksi Toteutetaan hallitusohjelmaan kirjatut vieraslajeja koskevat toimenpiteet 3.2. Palveluiden ja tehtävien kehittäminen TTS-kaudella Trafiin kohdistuu sekä sisäisiä että ulkoisia muutospaineita: viraston tehtäväkenttä kasvaa henkilötyövuosikehyksen pysyessä muuttumattomana, alueellistaminen jatkuu aiheuttaen tehtävien ja osaamisen siirtoa, minkä lisäksi toiminnan uudelleen organisointi vaikuttaa henkilöstöön tehtävien muutokset ja sitä kautta osaamisvaateen muutoksen kautta. Edellä kuvatut muutosvoimat paitsi edellyttävät myös mahdollistavat Trafin palveluiden ja tehtävien kehittämistä. 3.2.1. Varmistetaan, että Trafin palvelut ja tehtävät ovat riittävän laadukkaita Riittävällä palvelujen ja tehtävien laadulla tarkoitetaan sitä, että ne täyttävät niille ennalta asetetut vaatimukset myös liikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistämisessä ja tehokkuudessa. Laatuvaatimuksia asetettaessa tulee määritellä sekä haluttu laatutaso että se, miten laatutason toteutuminen varmistetaan ja todennetaan. TTS-kauden toimenpiteet: Trafin palvelujen ja tehtävien laatua arvioidaan ja niitä kehitetään jatkuvasti Auditointien tulokset hyödynnetään toiminnan kehittämisessä TTS-kaudella jatketaan synergioiden etsimistä Trafin toiminnoissa. Samankaltaisten toimintojen keskittäminen mahdollistaa prosessien yhdenmukaistamisen ja synergioiden löytymisen. Synergiahyötyjä uskotaan saavutettavan esim. valvontatoimintaa keskittämällä ja kehittämällä. Trafi ulkoistaa toimintojaan niissä tapauksissa, joissa ulkoistamisella saavutetaan tuottavuushyötyjä. 3.2.2. Edistetään ja otetaan käyttöön hyödyllisiä innovaatioita Älykkään liikenteen mahdollisuudet turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistämiseksi keskittyvät Trafissa liikennetiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen erilaisissa informaatio-, ohjaus- ja palautejärjestelmissä. Tietojärjestelmien ohella myös tietojen käsittelyprosessien tulee olla tehokkaita, jotta palvelutuotantoa voidaan kehittää. 8

Älykkäiltä tietoteknisiltä ratkaisuilta odotetaan paljon turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Oikein käytettynä ja oikeassa paikassa tietoteknisten älypalveluiden vaikutus ja kustannustehokkuus ovat huomattavia. Erilaisten visioiden ja ideoiden ohella huolellisilla tarvekartoituksilla ja kriittisesti perustelluilla loppukäyttäjien palvelukuvauksilla voidaan välttää ylioptimismia ja turhia investointeja. Tietotekniikka on kuitenkin vain apuväline. Koska eri liikennemuodot ovat eri vaiheissa älykkäiden tietoteknisten ratkaisujen käyttöönotossa, on hyödyllistä vertailla ja ottaa oppia parhaista käytännöistä. Piloteilla ja kokeiluilla voidaan varmistaa, että älypalvelujen kehittäminen toteutuu odotetusti. Vastaavasti viestinnän tehtävänä on tiedottaa kokeiluista ja käyttöönotoista. TTS-kauden toimenpiteet: Älyliikenteessä etsitään aktiivisesti uusia innovaatioita Trafi on aloitteellinen ohjaus-, palaute- ja informaatiojärjestelmien kehittämisessä 3.2.3. Kehitetään sähköisiä palveluja Trafin tavoitteena on parantaa palveluiden tuottavuutta ja saavutettavuutta kehittämällä sähköisiä palveluita. Sähköistämisessä ensisijaisena ovat palvelut, jotka helpottavat asiakkaiden ja sidosryhmien toimintaa sekä tuottavat kustannussäästöjä mahdollisimman laajasti. Tuottavuuden suurin potentiaali liittyy niihin palveluihin, jotka voidaan automatisoida tai jotka ovat muokattavissa itsepalveluiksi. Sähköistämiseen liittyy olennaisesti myös kysymys tiedosta ja sen hyödynnettävyydestä. TTS-kauden toimenpiteet: Trafin tietovarantoja ja niiden käyttöä kehitetään yhtenäisemmiksi Liikenteen valvonnassa lisätään automaattivalvontaa, joka edellyttää myös julkisen tiedon käytettävyyden lisäämistä. Kansainvälisen tietojenvaihdon kehittäminen rikoksentorjunnassa korostuu TTSkaudella. TTS-kaudella on valmistumassa useita IT-projekteja. IT-projektien valmistuminen vähentää Trafissa tehtävän manuaalisen työn tarvetta ja palvelukorvausten maksamista kumppaneille ja näin ollen tehostaa viraston sisäisiä prosesseja. Yhteiskunnan kannalta näiden projektien valmistumisten merkittävimmät hyödyt tulevat kuitenkin Trafin sidosryhmille, kumppaneille ja asiakkaille, joiden toimintaan palveluiden sähköistäminen ja kehittäminen tehostaa. 3.2.4. Varaudutaan häiriötilanteisiin Trafi varautuu hoitamaan sille annetut normaaliajan tehtävät myös poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Toimintojen turvaaminen tapahtuu lähtökohtaisesti normaaliajan organisaatiolla ja tarvittaessa resurssien painotuksia muuttaen. Valmiuslaissa säädetään niistä tehtävistä, joista virasto vastaa poikkeusoloissa. Virasto painottaa valmiussuunnittelussaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa sille osoitettuja strategisia tehtäviä sekä osallistuu aktiivisesti hallinnonalan valmius- 9

suunnitteluun ja -harjoituksiin. Valmiussuunnittelu tapahtuu tiiviissä yhteistoiminnassa eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. TTS-kauden toimenpiteet: Perusvalmiudessa virasto varmistaa välittömän valmiutensa selviytyä normaaliajan onnettomuuksista, suuronnettomuuksista ja muista häiriötilanteista. Trafi laatii lisäksi poikkeusolojen toimintaa koskevat suunnitelmat ja suorittaa niiden edellyttämät etukäteisvalmistelut sekä pitää laadittuja suunnitelmia ajan tasalla. Erityisesti tulee varautua lisääntyvien äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamiin tilanteisiin. Trafi varautuu häiriötilanteissa jatkuvan tilannekuvan tuottamiseen liikennejärjestelmästä. 3.3. Aktiivinen vaikuttaminen kansallisilla, EU- ja kansainvälisillä foorumeilla Onnistunut vaikuttaminen edellyttää määriteltyjä tavoitteita, vaikuttamiskohteiden ja - foorumien tunnistamista ja oikea-aikaisuutta. Ennen kansainvälistä tai EU-vaikuttamista tulee kansalliset intressit yhteensovittaa. Kehitetään systemaattinen vaikuttamisprosessi Edistetään turvallisuuden, ympäristön, sujuvuuden ja talouden tasapainoista huomioonottamista säädöksiä kehitettäessä 3.4. Henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Asiantuntijavirastossa korostuu henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Trafille on tulossa uusia tehtäviä noin 60 70 henkilötyövuoden verran. Uusien tehtävien vastaanottaminen ja tuottavuuden parantaminen asettaa haasteita henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Liikennejärjestelmän toimivuus ja Trafin menestyminen edellyttävät sekä olemassa olevasta että potentiaalisesta osaamisesta huolehtimista. Trafin sisäisen osaamisen lisäksi on huolehdittava myös osaamisesta liikennejärjestelmän keskeisillä osaamisalueilla. Henkilöstön valinnassa ja kehittämisessä tulee kiinnittää osaamisen lisäksi huomiota henkilöiden asenteeseen. Henkilöstöltä edellytetään Trafin arvojen mukaista toimintaa sekä kannustetaan siihen. Asiantuntijoiden pysyvyyteen Trafissa vaikuttavat motivaatio ja työtyytyväisyys sekä mahdollisuudet ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen. Lisäksi tulee huolehtia kilpailukykyisestä palkitsemisesta ja kannustimista. Johtamisen kehittämisen tulee olla jatkuvaa. Jotta kehittämistoimenpiteet voidaan perustaa faktoihin, tavoitteiden saavuttamisesta tulee kerätä riittävästi tietoa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee Trafin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Sillä on keskeinen rooli myös osaamisen ylläpitämisessä. Liikennemuotokohtaista erikois- 10

osaamista ja liikennejärjestelmäosaamista voidaan kehittää yhteistyössä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistumalla kansainvälisiin ja kansallisiin hankkeisiin. TTS-kauden toimenpiteet: Henkilöstön osaamistarpeet kartoitetaan ja osaamisen kehittäminen varmistetaan Viraston palkkausjärjestelmää kehitetään jatkuvasti Trafissa tuetaan joustavia työaikajärjestelyjä Kehitetään henkilöstökoulutusta sekä perehdyttämisprosessia Esimiestyötä kehitetään esimieskoulutuksella ja esimiestyön laatua mitataan säännöllisesti Työhyvinvointia parannetaan työilmapiirikyselyissä esiinnousseiden asioiden perusteella 4. Resurssit 4.1. Rahoitus Maksustrategia Trafin menoista n. 70 prosenttia katetaan maksullisen toiminnan tuotoilla. Maksujen määrittämisestä säädetään Valtion maksuperustelaissa (21.2.1992/150) ja Valtion maksuperusteasetuksessa (6.3.1992/211). Maksujen määrittäminen oikealle tasolle on osa Trafin vuotuista taloussuunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksut säädetään liikenne- ja viestintäministeriön antamalla maksuasetuksella. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksut virasto määrittää itse hinnastossaan. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksu määritetään vastaamaan suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (maksu vastaa tällöin omakustannusarvoa). Suoritteiden hinnoittelussa ei tehdä ristiinsubventointia vaan jokainen maksu kohdistuu ainoastaan ko. suoritteen tuottamisesta aiheutuviin suoriin ja välillisiin kustannuksiin. Kustannusvastaavuuksien keskiarvon tulee olla 4-5 vuoden aikajaksolla 100 %. Erityisestä syystä julkisoikeudellisen suoritteen maksu voi poiketa omakustannusarvosta (maksuperustelain 6 3 mom.). Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksu voidaan määrittää enintään 25 % omakustannusarvon ylittäväksi. Näiden suoritteiden luovuttaminen toiselle valtion virastolle tapahtuu kuitenkin omakustannusarvon mukaisesti. Maksuasetuksessa määritetään myös ne suoritteet, jotka luovutetaan maksuttomasti. Trafin tavoitteena on suoritelajien lukumäärän vähentäminen yhdistämällä nykyisiä suoritteita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tuloskehitys 11

Trafin toiminnasta on osa nettobudjetoitua (julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksuilla katettavaa maksullista toimintaa), osa budjettirahoitteista. Budjettirahoitteista toiminnasta osa katetaan veroluonteisilla maksuilla (katsastustoiminnan maksu ja lentoliikenteen valvontamaksu). Suunnitelman mukaan katsastustoiminnan maksu muuttuu vuoden 2013 alusta veroluontoiseksi maksuksi, mistä syystä ko. tulot menevät valtion talousarvion tulomomentille ja virasto saa maksutuloa vastaavan määrän budjettirahoitusta katsastuksen valvonnan menojen kattamiseen. Kyseinen muutos aiheuttaa toimintamenomomentille määrärahan kasvua vuodesta 2013 alkaen, koska samassa yhteydessä viraston tehtävät lisääntyvät. Lentoliikenteen valvontamaksua esitetään korotettavaksi 1,20 euroon/lentomatkustaja vuodesta 2012 alkaen. Valvontamaksun ennakoidaan pysyvän tällä tasolla vv. 2012 2016. Oheisessa laskelmassa on esitetty Trafin kokonaistulojen ja -menojen kehitys vuosina 2012 2016 (luvut tuhansina euroina). Hintakehitystä laskettaessa on käytetty muuttujina seuraavia kustannustekijöitä. Taloudellinen taantuma kohdistunee usean vuoden ajalle TTS-kaudella, mutta suoritevolyymien muutoksen ennakoiminen on tässä vaiheessa parhaimmillaankin spekulatiivista. Laskennan perusteeksi onkin otettu vuodelle 2012 budjetoidut volyymit. Jos ennustetut volyymit jäävät selvästi odotetusta, on maksujen korotus paikoitellen välttämätöntä. Alueellistamisen (Rovaniemen ja Lappeenrannan toimipisteet) vaikutukset kokonaismenoihin ovat viraston laskelman mukaan vuosina 2010 2015 noin 10,6 miljoonaa euroa. Alueellistamiseen ei ole osoitettu erillistä budjettirahaa, mutta toistaiseksi toimintamenomomentille osoitettu määräraha näyttää riittävän alueellistamisen loppuun vientiin. Henkilöstökustannukset kasvavat suunnitelmakaudella yhteensä noin 2 % vuodessa. Henkilöstökustannusten nousuun vaikuttavat virkaehtosopimuksen mukaiset korotukset ja viraston henkilöstöstrategian mukaisen rakennemuutoksen läpivieminen. Lähtökohtaisesti henkilötyövuosien määrä on TTS-kaudella 516. Valtion uuden vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisesti henkilötyökehystä arvioidaan kuitenkin jatkuvasti ottaen huomioon viraston tuottavuuskehitys ja uudet tehtävät. Ajoneuvojen rekisteröinnin palvelukorvausten keskimääräinen kappalehinta laskee suunnitelmakaudella noin 8 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa vaiheittaisesta siirtymisestä sähköiseen rekisteröintiin. Ajoneuvoliikennerekisterin kokonaisuudistuksen kustannusarvio on 37,8 milj. euroa (vuosina 2000 2013). Hanke valmistuu vuoden 2013 aikana. Hankkeesta toteutetaan viimeisenä vaiheena kuljettajatietojärjestelmien (KT1) kehittäminen, johon on vuosille 2009 2013 varattu 7 296 000 euroa. Hankkeeseen kuuluvien ja jo valmistuneiden järjestelmien käyttöönoton varmistaminen toteutetaan käyttöönottoprojekteissa, joihin on varauduttu 20 milj. eurolla (vuosina 2004 2013). KT1-projektien vuotuiset menot sisältyvät sopeutettuun ITprojekti- ja ylläpitosalkkuun, jonka vuosimenot ovat 14,2 M euroa. KIEKU-järjestelmään (talous- ja henkilöstöhallinto) siirtyminen tapahtuu tämän hetken tiedon mukaan 1.10.2014. Muutoksen kustannukset on otettu huomioon toimintamenoissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida uuden järjestelmän tuottavan TTSkaudella säästöjä. ATJ-käyttökustannukset kasvavat kuljettajajärjestelmien käyttöönoton myötä samalla kun LTJ-käyttökustannukset vähenevät. 12

Muiden kulujen ennustetaan kasvavan TTS-kaudella keskimäärin 2 % vuodessa. Sähköisen asioinnin kasvu puolestaan vähentää painatus-, pankki- ja postikulujen kasvupaineita. Matkakulut on arvioitu vuosittain 2,0 miljoonaksi euroksi koko TTS-kaudella. Aluetoimipisteiden toiminnat ja erityisesti kansainväliset velvoitteet edellyttävät matkustamista, jota ei voi ainakaan merkittäviltä osiltaan korvata videoneuvotteluilla. Kansainvälisten tehtävien lisääntyminen kasvattaa TTS-kaudella matkustustarvetta. Valtioneuvoston 4.2.2010 antamassa pysyviä toimintamenosäästöjä koskevassa periaatepäätöksessä asetettuja matkakustannustavoitteita ei pystytä näistä syistä aivan saavuttamaan, mutta eri toimenpiteillä arvioidaan matkakulut saatavan TTS-kaudella jäädytettyä edellä mainitulle tasolle. Myös muita osin toimitaan valtioneuvoston 4.2.2010 valtion pysyvistä toimintamenosäästöistä antaman periaatepäätöksen toimeenpano-ohjeiden mukaisesti. Alv-tuottoja ei virastolla enää ole johtuen Uudenmaan veroviraston päätöksestä 21.5.2007 (päätös annettu AKElle). Alv-menot on arvioitu siten, että tuottojen ja kulujen rakenne säilyy ennallaan. TULOT JA MENOT VV. 2012-2016 (luvut 1 000 euroa) 2012 2013 2014 2015 2016 Tulot 88 792 83 540 83 775 84 691 85 641 Menot 129 099 132 948 133 183 134 099 135 049 Alijäämä -40 307-49 408-49 408-49 408-49 408 Määrärahakehys -40 307-49 408-49 408-49 408-49 408 Alv-tuotot 0 0 0 0 0 Alv-kulut 20 656 21 272 21 309 21 456 21 608 Suunnitelmakaudella tullaan arvioimaan, millä tavalla sähköisten palvelujen käyttöönotto vaikuttaa viraston tuottavuuteen. Joka tapauksessa viraston asema sähköisten palveluiden edelläkävijänä on ensi vaiheessa kuluja lisäävä tekijä, vaikka pitkällä tähtäimellä syntyy säästöjä ja toiminnan tehokkuutta. Kustannusten kehitystä tullaan vuosittain tarkentamaan tältä pohjalta. Tase-ennuste Trafin taseen arvioidaan pienenevän vuosina 2011 2016, koska tietojärjestelmiä rakennetaan vähemmän kuin on poistoja. Tase-ennuste on seuraava: TASE-ENNUSTE 2011 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 13 000 3 500 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 15 500 Vieras pääoma YHTEENSÄ 19 000 19 000 YHTEENSÄ 13

TASE-ENNUSTE 2012 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 15 000 3 500 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 17 500 Vieras pääoma YHTEENSÄ 21 000 21 000 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2013 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 17 000 3 500 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 19 500 Vieras pääoma YHTEENSÄ 23 000 23 000 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2014 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 14 500 3 500 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 17 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 20 500 20 500 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2015 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 12 000 3 500 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 14 500 Vieras pääoma YHTEENSÄ 18 000 18 000 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2016 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 9 500 3 500 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 12 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 15 500 15 500 YHTEENSÄ 14

4.2. Henkilöstö TTS-kaudella Trafin henkilötyövuosikehys on lähtökohtaisesti 516 henkilötyövuotta. 4.3. Alueellistaminen Tehtyjen päätösten mukaisesti Trafista sijoitetaan Rovaniemelle 40 henkilötyövuotta vuoden 2013 loppuun mennessä ja 55 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi sijoitetaan Lappeenrantaan 20 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Rovaniemelle sijoitetaan ajoneuvojen verotustehtävät, kiinnitystehtävät kaikkien liikennemuotojen osalta, pääosa rekisteröintitehtävistä kaikkien liikennemuotojen osalta sekä neuvonta- ja tietopalvelu sekä asiakirjahallinnon tehtävät. Lisäksi Rovaniemelle sijoitetaan joitain hallinnon tukitehtäviä. Toimitilojen osalta hyödynnetään Senaatti-kiinteistöjen tarjoamia kiinteistöjä ja käyttäjäpalveluita. Alueellistaminen toteutetaan siten, että Rovaniemelle ja Lappeenrantaan syntyy selkeät toiminnalliset kokonaisuudet vaiheittain, jolla turvataan toiminnan käyttöönotto mahdollisimman vähäisin häiriöin. Toimintojen siirto edellyttää toimintaprosessien muutoksia sekä sähköisen asiakirjahallinnon ja sähköisen asioinnin laajentamista. Tarkoituksena on, ettei Rovaniemelle tarvitse siirtää sellaista liikennemuotokohtaista erikoisosaamista, jossa koulutusvaatimuksena on esimerkiksi liikennelentäjän tai merikapteenin tutkinto. Rovaniemelle keskitetään verotuksen, rekisterinpidon, asiakirjahallinnon ja tietopalvelun osaamista, johon liittyvää korkeakoulutusta on Rovaniemeltä saatavissa. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan liittyy luonnollisesti pyrkimys irtisanottavien määrän minimointiin. Siirtymäaika hyödynnetään täysimääräisesti, jolloin uuden tehtävän tai työpaikan etsimiselle jää riittävästi aikaa. Henkilöstön tukitoimet otetaan mahdollisimman laajasti käyttöön ja porrastettuna siten, että niillä tuetaan uuden työpaikan saantia mahdollisimman tehokkaasti. Tukitoimina käytetään: Avoimien työpaikkojen laittaminen ensin sisäiseen hakuun Virkajärjestelyjen seuraaminen muualla valtionhallinnossa Työnhakuvalmennus Tuki uuden työpaikan etsimiseen (1+1: mikäli henkilö saa uuden työpaikan vähintään kahdeksi vuodeksi, maksetaan yhden vuoden palkkasummaa vastaava rahamäärä uudelle työnantajalle) Koulutusmahdollisuuksien kartoittaminen Irtisanoutumiskorvausten maksaminen 15