Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa?

Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin kaupungin elinkeinopäivä 2015 Vesa Kämäräinen 23.4.2015

NHG:n missio: Parempia palveluita rajallisilla resursseilla Nykyinen menokehitys on kestämätön mutta oikein kohdennetuilla toimenpiteillä on mahdollista saada parempia palveluita rajallisilla resursseilla Terveydenhuollon kooknaismenot EUR / 15-64 vuotias 1 10000 8000 2x Palvelurakenne Tehdään oikeita asioita 6000 4000 2000 3600 4700 6700 9500 0 2000 2010 2020E 2030E Terveydenhuollon menot / BKT 2 14% +50% 12% 10% 8% 6% 11% 13% 4% 7% 9% 2% 0% 2000 2010 2020E 2030E Laatu ja tehokkuus Tehdään asiat oikein Hoito- ja palveluketjut Oikea palvelu oikealle asiakkaalle oikeaan aikaan 1) Terveydenhuoltomenot yhteensä vuoden 2011 hinnoin (2000 ja 2010 lähde THL). Sisältää myös vanhusten ja vammaisten laitoshoidon ja lääkekulut, 2020 ja 2030 NHG ennuste jos historiallinen kokonaiskasvu 5,4% jatkuu. Kasvu korjattu 2% inflaatiolla. 2) BKT kasvuoletus 1,4% per vuosi ja inflaatiokorjattu terveydenhuollon menojen kehitys 3,4% per vuosi 2

Sisältö 1 Mistä sosiaali- ja terveyspalvelujemme arvoverkko koostuu tänään? 2 Mikä muuttaa toimintaympäristöä? 3 Mihin kannattaa panostaa tulevaisuuden arvoverkossa?

Historia selittää nykyisen järjestelmän ja arvoverkon muodostumista 1970-luku: Terveyskeskusjärjestelmä Terveyskeskusjärjestelmä luotiin kansanterveyslain yhteydessä Tavoitteena taata kaikille kansalaisille tasapuolinen ja hyvä terveydenhuolto Terveyskeskusjärjestelmä oli perusta suomalaisten terveydentilan kohentumiseen 1978: Työterveyshuoltolaki Työterveyshuoltolaki säädetty 1978, muita säädöksiä myös ennen tätä Lailla määrättiin työterveyshuolto kaikkien työnantajien velvollisuudeksi sekä haluttiin mahdollisimman laaja kattavuus ja suuntautuminen ennaltaehkäisevään toimintaan 2000-luku: Kuntien ulkoistukset Ulkoistukset ovat seuranneet hoitotakuista, kyvyttömyydestä investoida, johtajuuden puutteesta sekä heikosta työvoiman saatavuudesta Terveyskeskusten infrastruktuuri vanhentunutta Heikko työvoiman saatavuus Pienentynyt rahoitus Asiakaskunnan polarisoituminen (vrt. työterveys) Puutteellinen panostus ennaltaehkäisevään työhön Järjestelmää kuormittavat moniongelmaiset henkilöt: väestöryhmittäiset terveyserot ovat kasvaneet Järjestelmä on hyvä, mutta sillä ei saada aikaan haluttuja hyötyjä Työterveyshuollon lakisääteisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä työstä johtuvia terveysvaaroja ja tukea työkykyä, mutta tällä hetkellä toiminta on kuitenkin hyvin pitkälti sairaanhoitoa Yli 80 % työnantajista tarjoaa työntekijöilleen myös sairaanhoidon. Vaikka tämä toimii, sitä arvostellaan mm. kansalaisten eriarvoistamisesta Kritiikkiä esiintyy myös työterveyshuollon kustannusten nousun takia Ulkoistuksia ei ole toteutettu strategisesti vaan kunnat ulkoistavat pakon edessä Osaulkoistukset pirstaloivat palvelutuotantoa Liikehdintää myös ulkoistus takaisinotto akselilla Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri organisaatiot Kansanterveyslaki antoi vastuut eri organisaatioille Hoitoketjut pätkivät ja ovat hajanaisia, joka aiheuttaa osaoptimointia Ennaltaehkäisevä työ kärsii, kun budjetit ovat eri paikoissa Kunnissa tilaajaa ja tuottajaa ei eriytetty Kunnat ovat alun perin vastanneet sekä tilaamisesta että tuottamisesta Ei juuri kilpailua Tuottavuus ja laatu eivät ole toivotulla tasolla, kun vertailukohtia ei ole Asiakkaan näkökulma jää puutteelliseksi, kun ei ole vaihtoehtoja IT-infrastruktuuri Kuntien IT-järjestelmät ovat muovautuneet historian saatossa, ja pääsääntöisesti eri toiminnoilla on omat järjestelmät Käytössä olevat järjestelmät vanhentuneita Järjestelmät eivät kommunikoi keskenään Raportointitoiminnot eivät tue johtamista ja hoitoketjuja Yksityisen hoidon Kela-korvaus Kela-korvaus luotiin tukemaan ihmisten pääsyä yksityiseen sairaanhoitoon Järjestelmän merkityksen voi kyseenalaistaa, sillä korvauksen osuus kokonaismaksusta pudonnut, ja on enää keskimäärin 20-25% Lähteet: Finlex, STM, Kela, NHG analyysi 4

Suomen Sote-palvelumenot yhteensä noin 22 mrd., josta noin 25 % on yksityisesti tuotettua Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut Suomessa 2013E*, m Yksityinen terveydenhuolto 2 832 m Yksityisesti tuotettu sosiaalihuolto ja lasten päivähoito 2 677 m *Arvio perustuen 2012-2013 kokonaiskustannusten muutokseen **Sisältää kuntoutus-, kuvantamis- ja laboratoriopalvelut, jotka eivät kuulu muihin kategorioihin Huom: Ei sisällä hallintoa ja sairaanhoitokuljetuksia Lähde: THL; TEM; Tilastokeskus; Kuusikko-kunnat; NHG analyysi 5

Markkinoiden kriittiset muutosvoimat voidaan jakaa kolmeen ryhmään Kysyntää lisäävät ja markkinaa kasvattavat muutokset Julkisen sektorin kustannuspaineen vähentämisestä kumpuavat muutokset Julkisen toiminnan tehostaminen Julkisen rahoituksen vähentäminen Asiakkaiden uudet tarpeet Potentiaalinen terveyspalveluiden viennin kasvaminen Toimintatapoja ja markkinaa muokkaavat muutokset IT-järjestelmien uusiminen Uuden teknologian käyttöönotto Kiinteistöjen uusiminen Sosiaali- ja terveydenhuolto nyt ja tulevaisuudessa 7

Mitä muutosvoimat tarkoittavat käytännössä? Julkisen sektorin ahdinko vaatii tehostamista Toimintaa tehostetaan rakenteellisesti ja strategisilla ulkoistuksilla: keskeinen keino onnistunut sote-uudistus joka ei ratkaise ongelmaa mutta mahdollistaa sen ratkaisemisen. Pienistä palasista siirrytään kokonaishoitoketjujen hallintaan, panostetaan ennaltaehkäisyyn ja kohdennetaan resursseja. Valinnanvapauden muodostama kilpailutilanne ja ulkoistukset kirittävät julkisen sektorin tuottavuuutta Kustannuksia voidaan myös leikata karsimalla lakisääteisiä palveluita. Tällöin vastuu palveluiden tuottamisesta siirtyy jollekin muulle taholle kuin julkiselle sektorille (esim. yksityishenkilöt, työterveys, vakuutusyhtiöt). Tapahtunee ennen pitkää markkinaehtoisesti, koska on poliittisesti kipeä ja haastava päätös Kysynnän lisääntyminen ja markkinan kasvaminen Yksityisten henkilöiden varallisuus kasvaa lisäten mahdollisuuksia erityisesti yksityisille palveluntuottajille Omaan terveyteen panostetaan: kuluttajat ovat entistäkin tietoisempia, ja erityisosaamista arvostetaan. Terveyspalveluiden vienti luo uusia mahdollisuuksia sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä: hoivapalvelukonseptit, kansainvälisesti korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus, innovatiivinen teknologia Toimintatapojen muutos Uusi toimiva ja kustannustehokas tapa käsitellä tietoa: potilaiden tietojen keskittäminen Teknologia muuttaa sekä hoitokäytäntöjä että tiedon hyödyntämistä. Julkinen sektori hidas ja varovainen teknologisissa uudistuksissa. Yksityisellä sektorilla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä, myös kansainvälisesti Sote-infra vaatii investointeja, jotka kiinnostavat kiinteistösijoittajia miksi kunnan tai sairaanhoitopiirin pitäisi omistaa rakennukset? 8

ESIMERKKI: Eniten palveluita tarvitseva 10% asukkaista muodostaa 74% kunnan, Kelan ja työterveyshuollon yhteenlasketuista kustannuksista Kunnan sote-kustannuksista 80% on eniten kunnan palveluita tarvitsevien asiakkaiden kustannuksia Asukasryhmien eri rahoituskanavista saaman kustannuksen osuus (%) rahoituskanavan kokonaiskustannuksesta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 6% 12% 4% 10% 4% 2% 10% 20% 90-100% 80-90% 70-80% 60-70% Kun kunnan kustannuksiin lisätään Kelan ja työterveyden kustannukset, kustannuskertymä loivenee Kela ja työterveyshuolto kohdistavat osan kustannuksistaan eri väestönosalle kuin kunta 50 % 50-60% 40 % 30 % 20 % 74% 80% 81% 78% 40-50% 30-40% 20-30% 10-20% Työterveyden kustannuskertymä poikkeaa muista työterveyden piirissä on rajoitettu osa kuntalaisista, jolloin pienempi määrä asukkaita kerryttää kaikki kustannukset 10 % 0 % Kaikkien rahoituskanavien kokonaisuus Kunnan kustannukset Kelan kustannukset Työterveyden kustannukset Eniten ko. rahoituskanavan palveluja tarvitseva 10% asukkaista Kustannukset eivät sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta Lähde: NHGn Sitralle tekemä selvitys 2015 9

Keitä nämä eniten palveluita tarvitsevat 10 % väestöstä ovat?* Eniten palveluita tarvitsevan 10 % kokonaiskustannusten jakautuminen** 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 3% 2% 24% 6% 5% 17% 8% Muut Lääkekorvaukset yksin ylittävät kalliin rajan Kalliit somaattiset potilaat (ei sos.palveluita) Psykiatristen palveluiden asiakkaat (ei sos. palveluita tai päihdepalveluita) Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 36 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat *** 20 % 10 % 0 % 33% Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluiden asiakkaat 64 % kustannuksista * Huom: kattaa 74 % Oulun, Kelan ja työterveyshuollon kustannuksista. Asiakkaan maksama osuus ei ole mukana kustannuksissa. ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset potilaat sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä Lähde: NHGn Sitralle tekemä selvitys 2015 10

Mihin kannattaa panostaa tulevaisuuden arvoverkossa? Asiakkuudet Tiedon hallinta ja jakaminen Valinnanvapaus Asiakkaan vastuu omasta terveydestä Tiedon käyttö ennustamiseen ja ennakointiin Big data Ennusteanalytiikan kehittyminen Myös resursoinnin siirtyminen ennaltaehkäisyyn Vaikuttavuus perusteiset ansaintalogiikat ja hankinnat Maksetaan vaikuttavuudesta ei suoritteista Yhteneväiset tavoitteet ja insentiivit kaikille hoitoketjun tuottajille Yksityinen-julkinen toimintamallit Uudet rahoitusmallit Nykyisen monikanavaisen rahoituksen uusiminen Kokonaan uudet rahoitusinstrumentit, simerkisi SIB (Social Impact Bond) 12

Kiitos!