Talouden ennustaminen. Pasi Sorjonen

Talouden ennustaminen Pasi Sorjonen 22.1.214

Päätavoite on ennustaa Kansantalouden tilinpidon sisältö seuraavat 2-3 vuotta eteenpäin Talousennuste on paljon enemmän kuin BKT:n kasvuarvio Oleellista on kertoa hyvä tarina Siitä, mitä taloudessa tapahtuu Tarina, jota ennustenumerot tukevat Jokainen talousennustaja tietää, että hän on todennäköisesti ainakin vähän väärässä 2 1/2/214

Jos maailmantalouden kehitys tiedetään, myös Suomen talouden kulku voidaan arvioida melko tarkasti 6 4 2-6 -5-4 -3-2 -1 1 2 3 4 5-2 -4-6 8 Suomen ja EU:n talouskasvu vuosina 1996-212 Oma näkemys kv. kehityksestä voi poiketa maailmalla vallitsevasta konsensuksesta mutta ei valtavasti Ongelmia tuottavia asioita ovat kaikenlaiset yllätykset Kv. talouskehityksessä Äkilliset rakenteelliset muutokset Politiikka, sodat, epidemiat, virheet -8-1

Euroalueen kasvuodotukset heikkenivät valtaosan vuotta 213 myös Suomen ennusteita korjattiin 5 Eurozone GDP Growth Probabilities for 213 (ECB) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 <-1.%-1. to --.5 to -.6%.1%. to.4%.5 to.9% 1. to 1.4% 1.5 to 1.9% 2. to 2.4% 2.5 to 2.9% 3. to 3.4% 3.5 to 3.9% >4.% 213 Q1 213 Q2 213 Q3

Euroalueen kasvuodotukset vuosille 214 ja 215 eivät ole muuttuneet näistä vuosista ei tiedetä paljoakaan 35 Eurozone GDP Growth Probabilities for 214 (ECB) 35 Eurozone GDP Growth Probabilities for 215 (ECB) 3 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 <-1.%-1. to --.5 to -. to.6%.1%.4%.5 to.9% 1. to 1.4% 1.5 to 1.9% 2. to 2.4% 2.5 to 2.9% 3. to 3.4% 3.5 to 3.9% >4.% <-1.%-1. to --.5 to -. to.6%.1%.4%.5 to.9% 1. to 1.4% 1.5 to 1.9% 2. to 2.4% 2.5 to 2.9% 3. to 3.4% 3.5 to 3.9% >4.% 213 Q1 213 Q2 213 Q3 213 Q1 213 Q2 213 Q3

Huoltotase ja muut keskeiset ennusteet Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 21 (mrd EUR) 211 212E 213E 214E 215E Yksityinen kulutus 99 2.6.2..5 1.5 Julkinen kulutus 44.5.6.5.4.4 Investoinnit 34 5.7-1. -2.4 -.2 4.1 Varastojen muutos* -1 1.4-1.3 -.6.2.1 Vienti 72 2.7 -.2-1.8 3. 5.4 Tuonti 7 6.2-1. -1.9 2.4 4.9 BKT 2.7 -.8-1..8 2. Nimellinen BKT, mrd EUR 179 189 193 195 199 27 Työttömyysaste, % 7.8 7.7 8.1 8.4 8.1 Teollisuustuotanto (tuotos) 3.8-2.1-4. 1.5 3. Kuluttajahinnat 3.4 2.8 1.5 1.5 1.6 Ansiotaso 2.7 3.2 2. 1.6 1.5 Vaihtotase, mrd EUR -2.7-3.6-3.9-4. -3.9 - % BKT:sta -1.5-1.8-2. -2. -1.9 Kauppatase, mrd EUR -1.3.1 1..9 1.2 - % BKT:sta -.7.1.5.5.6 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR -1.3-3.4-4.5-4.7-4.3 - % BKT:sta -.7-1.8-2.3-2.3-2.1 Julkisen sektorin velka, mrd EUR 92.8 13.1 111.5 12.2 128.3 - % BKT:sta 49.2 53.6 57.2 6.3 62.1 6 1/2/214

Talousennuste on paljon enemmän kuin pelkkä BKT:n kasvuarvio Uskottava tarina on kaikkein tärkein Mitä tapahtuu Suomen rajojen sisäpuolella? Mistä talouskasvu tulee ulkomaankaupasta vai kotimaisesta kysynnästä? Onko erityisiä ongelmia? Entä ilmeisiä epätasapainoja? Millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Ennustenumeroiden täytyy summautua oikein yhteen Huoltotaseen erät Arvot, määrät, hinnat määriä ja hintoja ennustetaan Toimialoittain, hyödykeryhmittäin Työttömyysaste, kuluttajahinnat, ansiotaso, vaihtotase Sektorikohtaiset tulot, tulojen käyttö ja rahoitusylijäämät 7 1/2/214

Joskus ei vaan tiedetä, missä ollaan 8 1/2/214

Kansantalouden tilinpito kuvaa mennyttä se ei riitä pitämään kärryillä siitä, mitä tapahtuu juuri nyt Kansantalouden tilinpidon luvut ovat vuositietoja tai parhaimmillaankin neljännesvuositietoja ne päivittyvät verraten harvoin (3 kk välein) Kuukausitilastojen avulla yritetään päästä kiinni meneillään olevaan neljännekseen, josta vielä ei ole olemassa neljännesvuositason tietoja Enemmän ajan tasalla oleva materiaali voi poiketa paljon siitä mitä ennustetaan Usein seurataan kuukausitilastoja, mutta ennustetaan viime kädessä vuositilastoja ja kumpikin tarkentuu ajan myötä Teollisuustuotanto, vienti ja tuonti, kaupan myynti, kuluttajahinnat Ennakoivilla indikaattoreilla (esim. kyselyt, barometrit, muut luottamusmittarit) voidaan yrittää ottaa kiinni seuraavan neljänneksen kehitystä Finanssimarkkinainformaatio Vaaditaan hyvää ymmärrystä erilaisten tilastojen sisällöistä ja siitä, miten sisällöt vastaavat toisiaan 9 1/2/214

Kuukausi-indikaattoreilla päästään nopeasti kiinni BKT:n palasiin ja voidaan miettiä kuluvaa vuosineljännestä GDP Manufacturing Services Trade Construction Manufacturing PMI New orders Industrial output World outlook Services PMI Confidence elsewhere New orders Turnover Retail sales Car registrations Consumer confidence Turnover Confidence in general Permits and starts Housing and other 1 1/2/214

Mikä BKT? Kolme tapaa Tuotoksen kautta: arvonlisäysten summa Tulojen kautta: tulonjako (palkat, voitot) Loppukäytön kautta: BKT = (Vienti Tuonti) + Kulutus + Investoinnit Käypähintainen Arvo Käytetään laskettaessa velka- ja alijäämäsuhteita sekä BKT/asukas lukuja Kiinteähintainen Volyymi saadaan deflatoimalla käypähintaiset erät Tästä saadaan talouden kasvuluvut BKT:n deflaattori BKT:n hintaindeksi Saadaan alaerien hintaindeksien painotettuna keskiarvona 11 1/2/214

TARINA: KÄÄNTEEN MERKKEJÄ Maailmantalouden näkymät ovat selvästi piristymässä Vanhat teollisuusmaat kiihdyttävät Kehittyvissä talouksissa on menossa vaisumpi vaihe Yhdysvallat kohti itse itseään vahvistavaa nousua Kiinassa kasvu vakautuu Euroalueen heiveröinen elpyminen on altis pienillekin häiriöille 12 2.1.214

Maailmantalouden näkymät ovat kaksijakoiset ne ovat kuitenkin hiljalleen piristymässä Teollisuuden näkymät 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 % v/v OECD:n teollisuustuotanto, oikea OECD:n ennakoiva indikaattori edistetty 3 kk % v/v 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 12,5 1, 7,5 5, 2,5, -2,5-5, -7,5-1, -12,5-15, -17,5 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Missä maailmantalouden kasvu luuraa? Teollisuustuotanto 18 25=1 25=1 17 16 Kehittyvät maat 15 14 13 Maailma 12 11 1 9 Kehittyneet maat 8 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 14 1/2/214

Tilausodotukset ennakoivat maailmankauppaa ja globaalia teollisuutta Odotetut vientitilaukset ennakoivat maailmankaupan vahvistumista Maailmankaupan odotettu piristyminen tarkoittaisi teollisuustuotannon nousua 65 6 55 5 45 4 35 Indeksi Maailmankaupan määrä, 3 kk lka Globaali PMI, vientitilaukset 3 kk lka, edistetty 3 kk % v/v 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2 Maailmankauppa ja teollisuustuotanto 12,5 % v/v % v/v 1, Maailman teollisuustuotanto, vasen 7,5 5, 2,5, -2,5-5, Maailmankauppa, oikea -7,5-1, 25, 2, 15, 1, 5,, -5, -1, -15, -2, 3 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13-25 -12,5 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12-25, Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 15 1/2/214

Euroalue on jäänyt velkakriisin puhkeamisen jälkeen pahasti jälkeen Yhdysvalloista Teollisuustuotanto, 28=1 11 Indeksi Indeksi 15 USA 1 Euroalue 95 9 85 Japani 8 75 7 65 5 6 7 8 9 1 11 12 13 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Yhdysvallat: Talouden perusasiat ovat kohentuneet kulutuksen kasvuedellytykset ovat nyt paremmat 15 14 % käyt. olevista tuloista % käyt. olevista tuloista 16 14 13 Kotitalouksien velka, oik. 12 12 1 11 1 Kotitalouksien velanhoitomenot* 8 6 *Vaaditut velanhoitomenot (lyhennys ja korko) 9 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 4 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 17 2.1.214

Investoinnit kohoavat nopeammin kuin BKT Paljon tilaa asuinrakennusinvestointien nousulle 9,5 % BKT:sta % BKT:sta 9, 8,5 8, 7,5 Kone-, laite ja softwareinvestoinnit 7, Asuinrakennusinvestoinnit 6,5 6, 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Euroalueen luottamus ennakoi kasvun vahvistumista talous ei kestä uusia suurempia vastoinkäymisiä Euroalueen luottamus ja talouskasvu 1,5 % n/n % n/n 1,,5, -,5-1, -1,5-2, -2,5-3, Ostopäällikköindeksi teollisuus ja palvelut BKT 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, -2,5-3, Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Rahan määrän kasvu ennakoi kasvun piristymistä, mutta luottokannan kasvu ei 15 12 9 6 3-3 -6-9 -12-15 -18 % v/v Reaalinen rahan määrä, M1, edistetty 12 kk, vasen Euroalue BKT 98 2 4 6 8 1 12 14 % v/v 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 Euroalueen BKT ja luottoimpulssi 6, %-yksikköä % v/v 4,5 BKT, oikea 3, 1,5, -1,5-3, -4,5-6, Luottokannan kasvun muutos, vasen -7,5-9, -1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Euroalueen kotimainen kysyntä parantaa investointien näkymät ovat vielä heikot Työttömyysaste, kausitasoitettu trendi 13 % % 12 Euroalue 11 1 9 13 12 11 1 9 8 7 6 5 Suomi 5 6 7 8 9 1 11 12 13 8 7 6 5 Source: Nordea Markets and Reuters Ecowin 21 2.1.214

Euroalue: Haavoittuvainen elpyminen jatkuu Laimeaa kasvua odotettavissa: Rahapolitiikka erittäin kevyttä matalat korot alkavat toimia paremmin kun luottamus paranee Finanssipolitiikkakasvua vähemmän jarruttavaa kuin 212 Heikkenevä euro sekä USA:n ja kehittyvien talouksien terveempi kasvu antavat myötätuulta viennille Rakenteelliset uudistukset? 6 5 4 3 2 1 Euroalueen korot % 6 5 Euribor 12kk Euribor 3kk 4 3 2 1 EKP ohjauskorko EKP talletuskorko 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 22 2.1.214

Muun maailman kysyntä on estänyt euroaluetta luisumasta syvempään taantumaan 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 Euroalue: BKT ja talouskasvun lähteet % v/v % v/v Yksityinen kulutus Nettovienti Julkinen kulutus Varastot Investoinnit BKT 5 6 7 8 9 1 11 12 13 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Miten Suomi-ennusteen tekeminen etenee? Lähtötilanne ja lähiajan näkymät mistä lähdetään, mihin ollaan menossa? Ollaanko samaa mieltä kuin tilastot? Esimerkiksi työmarkkinoiden suunnasta? Jotain pitää päättää: Eksogeenisten muuttujien arvot Kansainvälinen talous sanelee viennin Ansiotason muutos tulee tulosopimusten kautta, eläkkeet taitetusta indeksistä Syötetään eksogeeniset malliin tai mallikehikkoon sitten leikitään ja iteroidaan Palkat, työllisyys, tulonsiirrot, omaisuustulot ja verot päästään kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, kulutukseen ja säästämiseen Investoinnit suhdannevaiheen mukaan; investointiasteen pitää olla mielekäs Asuinrakennusinvestointien pitää tuottaa uskottava kotitalouksien velkaantuminen Talouskasvun ja työllisyyden täytyy tuottaa mielekäs työn tuottavuuden muutos Talouden eri sektoreiden rahoitusylijäämät summautuvat vaihtotaseeksi 24 1/2/214

Maailmankauppa sanelee karkeasti Suomenkin viennin Maailmankauppa ja Suomen vienti 3 % v/v %, v/v 2 1 3 2 1-1 -2-3 -4 Maailmankaupan määrä, 3 kk lka Suomen tavaraviennin määrä, 3 kk lka 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13-1 -2-3 -4 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 25 1/2/214

Tehdasteollisuuden uudet tilaukset ovat vähentyneet pohja häämöttää? 15 TEHDASTEOLLISUUDEN UUDET TILAUKSET, 21 = 1 15 15 TEHDASTEOLLISUUS, UUDET TILAUKSET, 21=1, KP, 3 KK LKA 15 14 14 14 14 13 13 13 13 12 12 12 12 11 11 11 11 1 1 1 1 9 8 7 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu 3 kk lka 9 8 7 9 8 7 28 29 21 211 212 213 Yhteensä Paperi Kemia Metalli 9 8 7 26 1/2/214

Viennin rakenteella on oma merkityksensä Viennin arvo, 12 kk lka 7 Mrd. euroa 7 6 5 4 Raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet Muut kulutustavarat Kestokulutustavarat Investointitavarat Energiatuotteet 6 5 4 3 3 2 2 1 1 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 27 1/2/214

Raaka-aineiden ja välituotteiden vienti on pitänyt pintansa, kestokulutustavaroiden ei 6 EXPORT VOLUME OF DURABLE GOODS SA, 21 = 1 13 EXPORT VOLUME OF INTERMEDIATE GOODS SA, 21 = 1 5 12 4 11 Index 3 2 Index 1 9 8 1 7 25 26 27 28 29 21 211 212 213 SA Trend 6 25 26 27 28 29 21 211 212 213 SA Trend

Viennin maantieteellinen jakauma on tärkeä Tavaraviennin rakenne (alueittain), 212 Structure of Exports, 212 14 % 7 % 17 % 8 % 24 % 3 % Euroalue Muu EU Muu Eurooppa Aasia Pohjois-Amerikka Muu 1.81 1.88 2.36 2.48 2.98 3.1 26.73 11.5 5.8 4.58 3.4 3.17 6.26 1.1 6.34 9.22 Ruotsi Venäjä Saksa USA Alankomaat Iso-Britannia Kiina Norja Belgia Viro Ranska Puola Italia Japani Tanska Other 29 1/2/214

Maailmantalouden vahvistuminen voimistaa kysyntää Suomen viennille Tavaraviennin volyymi on jatkanut loivasti laskevalla trendillä Vientimäärien odotetaan kasvavan lähinnä vasta vuoden 214 puolella 14 13 TAVARAVIENNIN MÄÄRÄ, 21 = 1 2 GOODS EXPORTS - SA, IN 2 PRICES 12 18 11 1 9 16 14 8 12 7 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu Trendi 1 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Suomen vienti on kauppakumppaneiden tuontia se on edelleen pysynyt melko vaisuna Suomen tärkeimpien kauppakumppanien tuonti, 3kk lka 7 % y/y % y/y 6 Kiina 5 Venäjä 4 3 Saksa 2 Yhdysvallat 1-1 -2 Iso-Britannia Ruotsi -3-4 -5 5 6 7 8 9 1 11 12 13 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Ennusteurilla varmistetaan, että kasvuennusteet ovat mielekkäitä Ennusteet ilmaistaan usein vuotuisina muutosprosentteina Vuotuiset kasvuprosentit voivat johtaa pahasti harhaan Plusmerkkinen kasvuennuste ei aina tarkoita, että edessä on nousua Miinusmerkkinen kasvuennuste ei aina tarkoita, että edessä on laskua Neljännesvuosiurat hyvin tärkeitä Vanha ennusteura on usein seuraavan lähtökohta kertoo onko oltu väärässä Seurannan tehtävänä on kertoa, mikä on lähtötilanne se ei ole aina helppoa ja mihin suuntaan vanhaa ennustetta korjataan 115 11 15 1 BKT MARKKINAHINTAAN, 25 = 1 (KP, KIINTEIN VUODEN 2 HINNOIN) 95 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 32 1/2/214

Kasvuperintö on joskus suuri, joskus miinusmerkkinen -2.3% 1.6% 5.3% 1.% -8.2% 3.6%.2% 33 1/2/214

Varo uutisia 12 kuukauden muutoksista tulkinnat voivat olla aivan pielessä 115 Muutos vuotta aiemmasta ei aina kerro suunnasta 115 11 11 15 15 1 1 95 95 9 9 85 A B C D E F G H I J K L 85

Talouskasvun vauhdittumisesta on ennusmerkkejä 6 % v/v 4 2 Samppanjan myynti ja BKT:n kasvu % v/v 8, 6, 4, 2,, -2-2, -4-6 BKT Samppanjan myynti (vas), edistetty 1 neljännes -4, -6, -8, -8 6 7 8 9 1 11 12 13-1, Source: Nordea Markets, Alko and Reuters Ecowin 35 2.1.214

Luottamus ennakoi talouskasvua yleensä varsin hyvin Suomessa se on vasta nyt kohenemassa Economic sentiment -indikaattori ja BKT 12 Indeksi %, v/v 115 11 15 1 95 9 BKT, oikea 85 Talouselämän luottamus, vasen 8 75 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 36 1/2/214

Yksityiseen kulutukseen päästään kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kautta Otettava huomioon mm. ansiotaso, työllisyys, tulonsiirrot, omaisuustulot ja verot Kotitalouksien säästämisasteen ja velkaantumisen on oltava mielekkäitä Hyödykeryhmittäiset ennusteet summautuvat ennusteurat järkevät Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti Ostovoima ei juuri parane tänä ja ensi vuonna Työllisyys heikkenee lisää Tulojen ja kulutuksen verotus kiristyy Puolet kunnista korotti veroäyriä Hyödykeveroja korotettiin valikoidusti 37 1/2/214

Työllisyys heikkenee luultavasti lisää työttömyys kasvaa vähemmän kuin työllisyys heikkenee Peukalosääntö: Työllisyys heikkenee, jos talouskasvu jää alle 2 prosentin Työttömyysaste määräytyy sekä työllisten että työttömien määrän perusteella

Lupakehitys ennakoi rakennusinvestointien pysyvän vaimeana vuoden 214 alkupuoliskolla 18 Myönnetyt rakennusluvat, 1 m3, kp 16 14 12 1 8 6 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Asuinrakentaminen Trendi 39 1/2/214

Asuntojen kysyntä ja tarjonta on heikkoa ei suuria paineita isompiin hintamuutoksiin ainakaan vielä Asuntokauppojen määrät ovat edelleen pahasti painuksissa Asuntojen hinnat eivät ole irtaantuneet ansiotason tai vuokrien kehityksestä 12 11 Asuntokauppojen lukumäärä, indeksi, 21 = 1 135 13 Asuntojen hinnat, vuokrat, ansiotaso ja palkkasumma (25 = 1) 135 13 1 125 125 9 12 12 8 115 115 7 11 15 11 15 6 1 1 5 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kausipuhd. Trendi 95 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Asuntojen hinnat Ansiotasoindeksi Vuokrat Palkkasumma 95

Talouden aktiviteetti, kapasiteetin käyttöaste ja usko tulevaan sanelevat pitkälti kone- ja laiteinvestoinnit Suomi: Kone- ja laiteinvestoinnit 4 % v/v Suomen vienti, 9 kk viive, oik. % v/v 3 2 1-1 -2 Kone- ja laiteinvestoinnit -3-4 96 98 2 4 6 8 1 12 14 32 24 16 8-8 -16-24 -32 Kone- ja laiteinvestoinnit 32 % v/v % v/v 24 16 8-8 -16 Suomi: Kone- ja laiteinvestoinnit -24-32 Saksan uudet tilaukset, 9 kk ennakko, vasen -4 96 98 2 4 6 8 1 12 14 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 41 1/2/214

Euroalueen teollisuus ennakoi hintoja Suomessa Tuottajahinnat ennakoivat tukkuhintoja 12,5 3 kk ka, % v/v 3 kk ka, % v/v 1, 7,5 Tukkuhinnat 5, 2,5, -2,5-5, -7,5 Tuottajahinnat (tehdasteollisuus) -1, -12,5 98 2 4 6 8 1 12 12,5 1, 7,5 5, 2,5, -2,5-5, -7,5-1, -12,5 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 42 1/2/214

Kuluttajahintojen käänteet myötäilevät tukkuhintoja Tukkuhinnat ennakoivat kuluttajahintoja 5 3 kk ka, % v/v 3 kk ka, % v/v 4 Kuluttajahinnat (KHI) 3 2 1-1 Tukkuhinnat -2-3 -4-5 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 12,5 1, 7,5 5, 2,5, -2,5-5, -7,5-1, -12,5 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 43 1/2/214

Vaihtotase saadaan alataseiden summana Kauppatase ja vaihtotase 17,5 12 kk summa, mrd Eur 12 kk summa, mrd EUR 15, 12,5 Kauppatase 1, 7,5 5, 2,5, Vaihtotase -2,5 17,5 15, 12,5 1, 7,5 5, 2,5, -2,5 Kauppatase tavaroiden viennin ja tuonnin määrät + hinnat Palvelutase palveluiden viennin määrät ja hinnat Tuotannontekijäkorvausten tase palkat, osingot, korot ja suorien sijoitusten kotiutetut voitot Tulonsiirtojen tase EU-maksut ja muut tulonsiirrot -5, 98 2 4 6 8 1 12-5, Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin Kaikki sektorit mukana yksityinen ja julkinen

Vaihtotase on myös talouden sektoreiden rahoitusylijäämien summa NETTOLUOTONANTO SEKTOREITTAIN (% BKT:STA) 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214-2 -2-4 -4-6 -6-8 -8-1 -1 Yritykset Rahoituslaitokset Julkisyhteisöt Kotitaloudet Vaihtotase Rahoitusylijäämän palikat ovat Säästö Bruttoinvestoinnit Poistot Varastojen muutos Saadut ja maksetut pääomansiirrot Kaikille sektoreille erikseen Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkinen sektori Kotitaloudet Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kaikkien palikoiden täytyy summautua koko talouden tasolla

Rahoitus- ja velka-asemat saadaan vihoviimeisenä aiemmin tehdyt virheet kerääntyvät luultavasti sinne 8 JULKISEN TALOUDEN RAHOITUSYLIJÄÄMÄ SUHTEESSA BKT:N ARVOON, % 7 JULKISEN TALOUDEN VELKA 14 6 6 12 4 5 1 2 4 8-2 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 3 2 6 4-4 1 2-6 Valtio Julkinen sektori 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Velka, mrd. euroa (oikea) Velan BKT-suhde, %, vasen 46 1/2/214

Valtiontalous pitää julkisen talouden tukevasti alijäämäisenä 7 vuotta alijäämää vuonna 215 23 mrd. euroa 22 21 2 19 18 17 16 15 Julkisen sektorin tulot ja menot mrd. euroa Valtion ja kuntien menot, 4. nelj. liukuva summa, oik. BKT, 4 nelj. liukuva summa, vas. Valtion ja kuntien tulot, 4. nelj. liukuva summa, oik. 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 115 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin Valtion velkaantuminen jatkuu Alijäämä on muuttumassa pysyväksi Menojen täytyy pienentyä Verojen korottaminen ei ole ratkaisu Mitä tarvitsee tehdä? Palkkaratkaisu oikea askel muutakin tarvitaan Rakenneuudistukset on vietävä pontevasti maaliin 47 2.1.214

SUOMI ON YHDEN KORTIN VARASSA BKT:n määrä lähestyy vuonna 215 vuoden 27 tasoa Talouden toipuminen on täysin viennin varassa Kasvun kotimaiset moottorit ovat vähissä Työllisyyden heikkeneminen jatkuu Kotitaloudet pysyvät varovaisina Yksityinen kulutus ei lisäänny juuri lainkaan Investoinnit vähenevät kautta linjan Hintojen nousupaineet ovat vaimentuneet Kauppatase pienellä ylijäämällä, vaihtotase pysyy alijäämäisenä Valtion velkaantuminen jatkuu 48 2.1.214

PIMEIN HETKI ENNEN AAMUN KOITTOA? NYT? 49 2.1.214

Olikohan tuo sittenkään oikea arvio talouden tilanteesta BKT-luvut voivat muuttua todella paljon 1. BKT:n alaerien muutokset, Q1-Q3 213, % v/v BKT Tuonti Vienti Kulutus Investoinnit Varastojen muutos ja tilastollinen ero 2. Alaerien kasvukontribuutiot, Q1-Q3 213, %-yks BKT Tuonti Vienti Kulutus Investoinnit 1.7 Varastojen muutos ja tilastollinen ero. -1. -.7 -.5 1.5 1..5-2. -1.7. -.5 -.3 -.4-3. -1. -.7-4. -4.2-3.6-1.5-2. -1.7-2. -5. -2.5

Kuka kaipaa epävarmoja ennusteita? Inhimillinen toiminta edellyttää tulevaisuuden suunnittelua jokainen tekee ennusteita päivittäin enempiä sitä tiedostamatta Tulevaisuutta koskevat päätökset vaativat jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä ajatellaan tapahtuvan vaikka se käsitys olisi epävarma tai osoittautuisi myöhemmin virheelliseksi Päätöksentekijöiden on ymmärrettävä tulevaisuuteen ja sitä koskeviin pisteennusteisiin liittyvä epävarmuus Epävarmuus voidaan voittaa varautumalla heikkoihin tulemiin Pula Varastot; Tulipalo Palokunta; Sota Armeija; Onnettomuus tai vahinko Vakuutus; Sade Sateenvarjo; Myöhästyminen Aikainen lähtö; Työttömyys Säästäminen; Ikääntyminen - Eläke 51 1/2/214

Esimerkkiskenaarioita Pohjoismaille Index 126 124 122 12 118 116 114 112 Euro area GDP scenarios (25 = 1) 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 28 29 21 211 212 213 214 215 Baseline Strong Weak GDP CPI Unemployment rate Strong Basic Weak Strong Basic Weak Strong Basic Weak Euro area 211 1.5 1.5 1.5 2.7 2.7 2.7 1.2 1.2 1.2 212 -.5 -.5 -.5 2.5 2.5 2.5 11.4 11.4 11.4 213 -.3 -.5 -.7 1.4 1.4 1.3 12.1 12.1 12.1 214 2.4 1. -.8 1.7 1.3.8 11.5 11.9 13. 215 2.6 1.5.4 2.1 1.7.8 1.5 11.6 13.5 Finland 211 2.7 2.7 2.7 3.4 3.4 3.4 7.8 7.8 7.8 212 -.8 -.8 -.8 2.8 2.8 2.8 7.7 7.7 7.7 213 -.2 -.5 -.7 1.5 1.5 1.4 8.1 8.2 8.3 214 3.2 1.5-1.2 2.2 1.8.5 7.7 8.3 9.3 215 3.8 2.3.7 2.3 2..5 7. 7.8 9.5 Sweden 211 2.9 2.9 2.9 3. 3. 3. 7.8 7.8 7.8 212 1. 1. 1..9.9.9 8. 8. 8. 213 1.2.8.4.1.1. 7.9 8. 8.1 214 3.5 2.6 -.2 1.8 1.3 -.2 7.2 7.8 9. 215 3.3 2.3 1. 2.4 2.1.7 6.8 7.6 9. Denmark 211 1.1 1.1 1.1 2.8 2.8 2.8 6.1 6.1 6.1 212 -.4 -.4 -.4 2.4 2.4 2.4 6.2 6.2 6.2 213.5.3..9.9.8 5.8 5.9 6. 214 2. 1.3-1. 1.7 1.3. 5.5 5.9 7. 215 2.3 1.7.4 2.2 1.7. 5.1 5.8 7.5 Norway 211 1.2 1.2 1.2 1.2 1.2 1.2 3.3 3.3 3.3 212 3.1 3.1 3.1.8.8.8 3.2 3.2 3.2 213 1.5 1.2 1. 2.2 2.2 2.1 3.5 3.6 3.7 214 2.7 2.2. 2.2 1.6 1. 3.4 3.8 4.3 215 3. 1.9.8 2.4 2. 1. 3.3 3.9 4.5

Seuraa asiantuntijoitamme Twitterissä ja netissä! Nordea Marketsin analyytikot ja ekonomistit eri maista twiittaavat lyhyesti päivänpolttavista talousaiheista. Marketsin suomalaiset asiantuntijat Twitterissä: tutkimusjohtaja @AkiKangasharju ja analyytikko @SuviKosonen Koko Markets: @NordeaMarkets Lue myös ajankohtaisia analyysejä ja uusinta tutkimustietoa osoitteessa www.nordeamarkets.com! 2.1.214 53

Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank Danmark A/S:n Marketstoimintojen yhteinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tämä asiakirja ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä, eikä sitä tulisi pitää sellaisena tai käyttää ilman vastaanottajan omaa harkintaa. Oheisia tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Ennen sijoitus-tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Kiitos! Pasi Sorjonen Chief Analyst Nordea Markets +358 9 165 59942 pasi.sorjonen@nordea.com Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito-tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa. 54 1/2/214