Nuori Suomi Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Johtajuus teemaryhmä Marja-Liisa Akselin Johdannoksi Johtajuus teemaryhmän työskentelyn keskiössä oli liikunta- ja hyvinvointiohjelman suunnitelman tavoite muuttaa varhaiskasvatuksen toimintakäytäntöjä sekä lisätä lasten ja aikuisten liikunnallista elämäntapaa suositusten tasolle lapsen kokonainen päivä ja kokonaisvaltainen kehitys lähtökohtana. Teemaryhmässä nostettiin esiin keskeisiä kysymyksiä päivähoidon liikuntakulttuurin edistämisestä johtajuuden näkökulmasta ja sitä kautta löydettiin joitakin keskeisiä kehitettäviä asioita. Johtajuus teemaryhmässä toteutui verkostotyön tavoitteista erityisesti keskustelu liikunnan asemasta varhaiskasvatuksessa sekä uusien ajatusten ja näkökulmien työstäminen johtamisen teema huomioiden. Ryhmässä vallitsi avoin, luottamuksellinen ja sitoutunut ilmapiiri sekä yhdessä tekemisen meininki. Ryhmässä toteutui verkostoitumista kuvaava prosessi, jossa yhteistyötahojen tieto, osaaminen ja arvot yhdistyivät lisäarvoa synnyttäväksi toiminnaksi. Nykytilan analyysia ja kuvausta Nuori Suomi kartoitti varhaiskasvattajien ajatuksia tekemällä kyselyn lasten liikkumisesta toukokuussa 2012. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvatuksen kentällä työskentelevien lastentarhanopettajien ajatuksia lasten liikkumisesta ja sitä kautta saada esiin myös heidän näkemyksiään osaksi verkoston kehittämistyötä. Kyselyyn vastasi 111 varhaiskasvattajaa, joista suurin osa työskenteli päiväkodissa. Kyselyssä tiedusteltiin, mikä estää lasten liikkumista päivähoidossa. Tähän kysymykseen vastattiin ehkä hieman yllättäen, että suurimpana esteenä ovat aikuiset ja asenteet eikä esimerkiksi päivähoidon tilat. Tilojen nähtiin jossain määrin liikuntaa vaikeuttavina tai rajoittavina tekijöinä, mutta ei niinkään esteinä. Kyselyssä nousi esiin aikuisen rooli liikunnallisen elämäntavan osalta joko mahdollistajana tai rajoittavana. Kasvattajat kokevat, että lasten osallisuutta liikunnassa parhaiten tukee, kun aikuinen mahdollistaa ajan, tilan ja paikan sekä ohjattuun että vapaaseen liikkumiseen sekä kuuntelee lasta ja vastaa lapsen aloitteisiin. Yleisesti ottaen kyselyyn vastanneet varhaiskasvattajat pitivät tärkeänä, että liikuntavälineet ovat lasten saatavilla ja liikkumiselle on varattu riittävästi aikaa. Kyselyn tulosten perusteella nostettiin esiin tarve vaikuttaa kasvatushenkilöstöön ja päiväkodin sääntöihin. Tällä tarkoitettiin henkilökunnan aktivoimista ja tietämyksen lisäämistä järjestämällä lasten liikuntaan liittyvää koulutusta. Koulutuksella nähtiin olevan myönteistä vaikutusta kasvattajien asenteisiin. Tämän lisäksi nähtiin tärkeänä lisätä lasten vanhempien tietämystä ja myös asennemuutosta liikunnan merkityksestä. Kyselyn lopputuloksena voidaan nähdä, että lapset saataisiin liikkumaan enemmän, jos aikuisten asenteet liikkumista kohtaan muuttuisivat myönteisemmiksi ja aikuiset toimisivat asennemuutoksen puolesta. Näin ollen Nuoren Suomen teettämän kyselyn tulokset olivat yksi lähtökohta johtajuuden tarkasteluun Johtajuus teemaryhmässä. Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin verkoston pääsuunnitteluryhmän tapaamisessa (25.4.2012) pohdittiin liikuntamyönteisemmän kulttuurin näkökulmasta muutoksen mahdollistajia eli niin sanottuja portinavaajia. Merkittäväksi tekijäksi nostettiin päiväkotien toimintakulttuuri, mikä olisi saatava
liikuntaa lisääväksi ja tukevaksi. Johtajuutta pidettiin toimintakulttuurin muutoksen näkökulmasta avainasemassa. Yksikkötason johtajat voivat vaikuttaa oleellisesti siihen, mitkä asiat toteutuvat päiväkodin arjessa ja mitkä eivät. Yksiköissä toteutuu liikuntamyönteisemmän kulttuurin luominen. Johtajuutta pidettiin tärkeänä portinavaajana, koska hyvä johtaminen voi parantaa toiminnan juurruttamista ja saada asialle kuuluvaa arvostusta. Pääsuunnitteluryhmässä päätettiin näin valita johtajuus yhdeksi keskeiseksi teemaksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen, osaamisen, liikkumista tukevan toimintakulttuurin ja lapsi keskiössä teemojen lisäksi. Ensimmäisessä johtajuutta pohtivassa ryhmätyössä nostettiin esiin kuntien erilaiset koot ja tavat toimia: miten valtakunnallinen liikunta- ja hyvinvointiohjelma voidaan jalkauttaa erilaisiin kuntiin huomioiden myös kunnallisten lisäksi yksityiset toimijat? Ryhmää puhututti myös havainto, ettei johtajuutta ole kirjattu myöskään valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan eli vasuun. Ryhmässä tuotiin esiin, että liikuntaja hyvinvointiohjelman suunnitelmassa olisikin hyvä kirjata Näin pääset liikkeelle johtajuusteot. Johtajuusteoilla tarkoitettiin hyvien käytäntöjen jalkauttamista arkeen, vasun todentamisesta huolehtimista kuten suunnittelua, arviointia ja kannattelua sekä oppimisympäristön mahdollistamista, millä tarkoitettiin tietoisuuden lisäämistä liikunnan merkityksestä, faktaa ja tutkimustietoa. Tärkeänä pidettiin myös niin sanottua johtajuuspuhetta lapsen hyvästä arjesta ja myönteisestä suhtautumisesta liikuntaan. Hyviä johtajuustekoja tukisi liikuntakasvatuksen ympärille luotava johtajuusverkosto, johtajuuden vahvistaminen kaikilla tasoilla, johtajuuden näkyminen tulevassa liikunta- ja hyvinvointiohjelman suunnitelmassa sekä tarjoamalla johtajalle työkaluja ja rakenteita pedagogiseen johtajuuteen varhaiskasvatuksen perustehtävän varmistamiseksi tapaan näitä toteuttamalla pääset tavoitteeseen. Johtajien omaa varhaiskasvatuksen liikunnan tietoisuutta pidettiin myös tärkeänä. Johtajien tulee ymmärtää liikuntakasvatuksen sisällöt ja heidän tulee hallita erilaiset työkalut ja rakenteet kasvulähtöiseen ja pedagogiseen johtamiseen. Ryhmä piti tärkeänä myös kuntien rajoja ylittävää verkostoa, jotta johtajat saisivat tukea ohjelman toteuttamiseen ja voisivat kierrättää hyväksi havaittuja tapoja ja keinoja. Johtajuusteemaa työskentelemään kaivattiin erikokoisten kuntien toimijoita, yksityisen ja julkisen tahon työntekijöitä sekä asiantuntijoita. Tämä toive toteutui erittäin hyvin Johtajuus teemaryhmän kokoonpanossa. Jäsenten keskuudesta löytyi erittäin monipuolista johtajuuden osaamista sekä asiantuntijuutta ja ryhmä pääsikin teeman työstämisessä hyvään vauhtiin jo ensi kokoontumisesta alkaen. Tavoitetilan kuvausta, mitä haluamme saavuttaa Johtajuus teemaryhmässä keskusteltiin tavoitetilasta, johon liikunta- ja hyvinvointiohjelman suunnitelman kautta haluttaisiin vaikuttaa. Varhaiskasvatuksen liikuntakulttuuriin saadaan myönteinen kehityssuunta päiväkotien toimintaympäristön ja puitteiden kuntoon saattamisen lisäksi erityisesti päiväkotien toimintakulttuurin muutoksella. Tähän tulisi panostaa henkilöstön koulutusta ja ohjausta sekä liikunnan arvostusta myös lasten vanhempien keskuudessa lisäämällä. Näihin tavoitteisiin päästään johtajuutta vahvistamalla niin kunta- kuin yksikkötasollakin. Kuntatason varhaiskasvatuksen johtamisessa on tällöin kyse strategisista valinnoista liikunnan edistämiseksi. Yksikkötasolla voidaan puhua pedagogisesta johtamisesta. Johtajilta vaaditaan johtajuustekoja liikunta- ja hyvinvointiohjelman suunnitelman edellyttämän muutoksen läpivienniksi. Johtajuutta voidaan tukea tarjoamalla heille koulutusta, varhaiskasvatuksen arjen johtamiseen työkaluja ja hyviä käytäntöjä sekä myötävaikuttaa johtajuutta tukevan verkoston luomisessa, jopa yli kuntarajojen. Liikunta- ja hyvinvointiohjelman suunnitelmassa tulee huomioida varhaiskasvatuksen
yksiköiden lisäksi myös kuntien ylemmät virkamiehet ja päättäjät menestyksekkään ohjelman läpiviennin näkökulmasta. Suunnitelmassa tulee tuoda esiin, mitä kunnat hyötyvät lasten liikuntaan ja hyvinvointiin panostamisesta, kun tuetaan päivähoidon yksiköitä liikunnan kehittämisessä. Päiväkotien yksiköiden esimiesten tulee puolestaan saada esimiestensä tuki toiminnalleen. Päiväkotien johtajat tarvitsevat linjauksia toiminnan kehittämiseen ja pedagogiseen johtamiseen. Huomioitavaa on, että liikuntakulttuurin kehittämisen kautta alkavat muutkin päivähoidon käytännöt kehittyä. Johtajuuden teemaryhmässä keskusteltiin päiväkodin toimintakulttuurista, jossa on vallinnut jo jonkin aikaa kaikki tekevät kaikkea -kulttuuri. Vaikka teemaryhmän aiheena olikin johtajuus, myös lastentarhanopettajien roolista todettiin, että siitä olisi hyvä käydä yleisempää keskustelua ja opettajuuden roolia tulisi päiväkotiryhmissä kirkastaa. Käsitys varhaiskasvatuksen perustehtävästä tulee olla yhteinen. Johtajia halutaan kannustaa olemaan rohkeasti johtajia ja tarvittaessa käyttämään määräysvaltaansa asioiden edistämiseksi. Johtajan tehtävä on varmistaa perustehtävässä pysyminen. Johtajien puuttuminen alaistensa osaamiseen ja osaamisen lisäämiseen nähdään tärkeänä. Johtajia tulee rohkaista ottaa puheeksi arjen käytännöt ja tarttua tarvittaessa nopeastikin kohtaamiinsa ongelmiin. Ryhmässä pohdittiin, että jätetäänkö yksiköille liikaa valinnanvapautta toteuttaa tai olla toteuttamatta laadukasta varhaiskasvatusta. Johtaja on kuitenkin henkilö, jonka tehtävänä on ohjata ja linjata työtä päivähoidon kentällä. Teemaryhmässä käsiteltiin johtamisen käsitteen moninaisuutta. Esiin nostettiin myös johtamisen ketju, miten johtaa valtion säädöstasolta aina yksittäiseen päiväkotiryhmään asti. Johtaako kukaan vaikutusta lapsiin? Tästä näkökulmasta johtuen päätettiin, että teemaryhmässä kuultaisiin johtajuuteen liittyviä alustuksia. Vesa Joronen piti ensimmäisen alustuksen aiheesta prosessilähtöinen vaikuttavuuskeskeinen johtaminen. Prosessi voidaan nähdä välineenä tai menetelmänä strategian läpiviemiseksi. Keskeistä on johtamisviestintä samoin kuin osallisuus muutoksessa; ovatko esimerkiksi asiakkaat mukana palvelun suunnittelussa kun liikuntakulttuuria halutaan muuttaa? Muutostarpeen määrittely ja muutoksen suunnittelu kannattaa. Henkilöstön on tunnettava muutoksen päämäärät omakseen. Vaarana on alisosiaalistettu muutosmalli eli otetaan jokin malli käyttöön ilman kontekstitarkastelua muualta kopioimalla. Tämän vastakohtana on ylisosiaalistettu malli, jossa nähdään, että olemassa olevassa kontekstissa asuu kaikki viisaus eikä tarvitse etsiä esimerkiksi uutta tietoa. Huomioitavaa on myös, että yksilöt ja organisaatiot ovat muutoksessa aina eri vauhdissa. Toiminnalle luodaan suuntaa päätöksillä ja samalla huolehditaan, että meidän unelmamme vastaa lasten ja vanhempien tarpeita. Elina Fonsèn alusti aiheesta pedagoginen johtajuus. Hän määritteli pedagogisen johtajuuden kaiken sisällöllisen kehittämisen yläkäsitteenä. Pedagogisen johtamisen edellytyksenä on substanssin hallinta, johtajuus osaamisena ja kykynä toimia johtamisen kontekstissa sekä huomioida organisaatiokulttuuri ymmärtää, mikä asema pedagogiikalla siinä on. Elina totesi, että mitä vahvempi asema pedagogiikalla on johtajuuden ylätasoilla, sitä enemmän sillä on merkitystä yksikkötasoiseen pedagogiseen johtamiseen. Kulttuuriset odotukset olisi hyvä avata, muuten on vaarana, että yksikön toimintakulttuuri alkaa elää omaa elämäänsä. Varhaiskasvatuksen perustehtävän määrittely ja samoin selvittää kunkin yhteisön arvot, ihmis-, tieto- ja oppimiskäsitykset. Leena Lahtinen alusti varhaiskasvatuksen painopistetyöskentelystä Vantaalla esimerkkinä ympäristökasvatus. Esityksen lähtökohtana oli kertoa toimintatavasta, jolla mahdollistetaan kaikkien toimijoiden sitoutuminen yhteisen perustehtävän toteutumiseen. Painopistetyöskentelyssä keskitytään yhteen aiheeseen syvällisemmin tavoitteena myös syventää käsiteltävän aiheen osaamista. Tämä työskentelytapa on esimiehen ohjaustyökalu. Työskentelytavassa on oleellista selkeät rakenteet ja luodut roolit. Kaikki linjaorganisaation tasot ovat sitoutuneet kehitettävän teeman läpivientiin. Kalervo Valli kertoi Turun liikuntakoordinaattoriverkostosta, joka on syntynyt intohimosta ja palosta viedä lasten liikuntaa koko kunnassa eteenpäin ja huolehtia, ettei se jää vain liikuntavastaavien tehtäväksi. Toimintamalli on esimerkki
toimijoiden halusta epävirallisten rakenteiden kautta virallistaa ryhmänsä toiminta vaikuttamalla toisaalta vahvasti omalla esimerkillään ja toisaalta vaikuttamalla ylempiin virkamiehiin. Mirja Toivonen esitteli johtamansa yksityisen päiväkodin liikuntakäytänteitä. Toiminta on muotoutunut erittäin mallikkaaksi liikuntapainotteiseksi päiväkodiksi usean vuoden kehittämistyön tuloksena. Onnistumisen avainasemassa ovat olleet unelmat ja merkittävä ammattilaisen koulutus- ja sparraustuki sekä johtamisen linjakkuus ja näkemys liikuntapainottuneisuudesta päiväkodissa. Liikunnallisuus näkyy kaikessa toiminnassa, se on tavoitteellista ja sen toteutumista mitataan. Ritva Lavinto esitteli Helsingin kaupungin toiminta-ajatusta, jossa lapsi on keskiössä. Kaikki mitä tehdään, tehdään lapsen eteen. Osallisuus on varhaiskasvatuksen arvopohja, jolla tarkoitetaan lapsen osallisuutta omaan elämäänsä. Tästä seuraa ajatukset, miten työntekijöitä, esimiehiä ja päälliköitä tulee johtaa. Johtaja nähdään kipinän sytyttäjänä. Halu ja innostus lapsen hyvän eteen tekemiseksi ovat osa varhaiskasvatuksen ihmis- ja oppimiskäsitystä sekä arvoja. Ajatuksia kehittämisaskelista Johtajuuden teemaryhmässä todettiin, että johtajuuden kautta voidaan varmistaa liikunta- ja hyvinvointiohjelman maastoutuminen kentällä. Tärkeää on myös liikuntatietämyksen ja osaamisen lisääminen. Varhaiskasvatuksen johtajat nähdään portinavaajina, jotta ohjelman läpivieminen kentälle onnistuu. Ohjelman myötä halutaan saada lapset liikkumaan ja henkilöstö liikuttamaan lapsia. Johtajat tulee saada oivaltamaan liikunnan merkitys osana varhaiskasvatuksen perustehtävän kokonaisuutta. Johtajan tulee varmistaa perustehtävän toteutuminen. Lasten ja vanhempien osallisuus liikunnallisuuden lisäämiseksi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Johtajuuden merkitys tulee näkyä ohjelmassa sekä valtakunnallisella että kuntatasolla. Näillä tasoilla korostuu varhaiskasvatuksen strateginen johtaminen, mikä pitää sisällään liikuntamyönteisen vision, strategiset tavoitteet sekä toimeenpanoa tukevan sektorit ylittävän yhteistyön suunnitelman. Yksikkötasolla korostuu pedagoginen, jaettu johtajuus. Päiväkotien tiimitasolla voitaisiin puhua opettajajohtajuudesta korostamalla samalla yksittäisen kasvattajan vastuuta sitoutua laadukkaan perustehtävän toteuttamiseen. Johtajuuden merkitystä tulee liikuntamyönteisemmän kulttuurin muutoksen mahdollistamiseksi korostaa. Näin ollen tavoitteena on, että liikunta- ja hyvinvointiohjelman suunnitelmassa 1) määritellään, mitä johtajuudella tarkoitetaan, 2) mitä johtajuudella tavoitellaan; toimintakulttuurin muutoksen mahdollistaminen liikuntaa tukevaksi, vaikutus ympäristöön, ihmisten johtaminen johtaja tukee lapsen kannalta tärkeintä ihmistä, kasvattajaa, yhteistyö vanhempien kanssa ja kuvataan 3) miten johtajia voidaan tukea heidän vaativassa tehtävässään; koulutus, tietoisuuden lisääminen, kannustus verkostoitumiseen, johtamisen työkalut tueksi. Tulevaisuudessa: Varhaiskasvatuksen johtajalla tulee olla tietoa lapsen hyvän päivän edellytyksistä ja liikunnan suosituksista sekä merkityksestä lapsen hyvinvointiin. johtajan tulee varmistaa yksikkönsä osaaminen huolehtimalla ajantasaisen tiedon viemisestä henkilöstölle. johtajan tulee tarvittaessa ohjata henkilöstään ja huolehtia hyvin käytäntöjen viemisestä oman yksikön arkeen esimerkiksi ryhmävasun ja/tai tiimisopimusten kautta. johtajan tulee myös seurata kehitettävien asioiden toteutumista arjessa ja arvioinnin pohjalta kehittää jälleen arjen käytänteitä yhdessä henkilöstönsä kanssa. johtajan tulee saada tukea työlleen.
Johtajuus teemaryhmäläiset jättivät viimeisessä ryhmän tapaamisessaan seuraavat terveisensä: Kunpa johtaja ymmärtäisi valtuutensa avata portit liikunnalle ja avaisi tarvittaessa solmut, ettei johtaja ainakaan estäisi lasten liikkumista. Kentän väki haluaa myös kantaa vastuuta, johtajan kannattaa antaa heille sitä. Ihan varmasti löytyy erilaisia työkaluja johtamiseen erilaisille johtajille johtajille tulisi tarjota konkreettisia välineitä, jotta päivähoidon arjesta tulisi tasalaatuisempaa. Johtajan pedagoginen vastuu on myös hyödyntää kentän osaamista. Johtajien tulee muistaa henkilöstön täydennyskoulutusvelvollisuus. Johtajalla tulee olla ymmärrys liikunnasta osana varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Ei kuitenkaan lisätä pelkästään yksiköiden johtajien hartijoiden painoa. Liikunnan kehittämisessä vastuu kuuluu kaikille tasoille. Keskiössä on lapsi ja lapsen hyvinvointi. Myös johtaja tarvitsee työkaluja lapsen tarpeiden havainnointiin. Liikunnan johtamisessa on kyse jaetusta pedagogisesta johtajuudesta, joka on selkeä tehtävä eikä siten valintakysymys.