Viisi kertaa tilaa tuloksille. Työkykyä työuralle Nuorten kiinnittyminen työhön Johtajia haastettiin Henkinen työhyvinvointi työssä Lek och sång

Vantaan kaupungin henkilöstölehti 4 2012 Viisi kertaa tilaa tuloksille Liite: Liikuntaa syksyllä Työkykyä työuralle Nuorten kiinnittyminen työhön Johtajia haastettiin Henkinen työhyvinvointi työssä Lek och sång Teemana työhyvinvointi ja johtaminen

sisältö näkökulma 4 Koko kulttuuripalvelujen johtoryhmä on innostunut ajan hallinnasta 10 Nuoret kiinnittyvät työpaikkaansa verkostojen kautta 28 Lähiympäristö kiinnosti sivistystoimen EkoTeko-kilpailussa Vantaan kaupungin henkilöstölehti 4 2012 Vautsi ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. näkökulma Työhyvinvointi on yhteinen asia... 3 teemana työhyvinvointi ja johtaminen Viisi kertaa tilaa tuloksille itsensä johtaminen on ajan hallintaa... 4 Mielekäs muutos opas iloiseen muuttumiseen... 7 Työkykyä työuralle... 8 Nuorten kiinnittyminen työhön...10 Johtajia haastettiin...11 Suomen työelämä Euroopan paras 2020 Vantaa taas edelläkävijä...12 uppsnappat i farten Lek och sång - har du barn som gillar musik och vill lära sig mer?...13 tapetilla Mielikuvia Vantaasta...14 Ajankohtaista operaattorinvaihdosta...14 Karhut tanssivat Myyrinkotiin...15 Kesäkukka-astioiden säätöjalkakehikko toi aloitepalkkion Raimo Kortepohjalle...23 Lastensuojelussa sirkustellaan!...24 Makujen taikaa läheltä ja kaukaa...25 UPS!...26 Henkilöstön kiinnostus lähiympäristöön puhkesi kukkaan...28 Energiasyöppö jääkaappi löytyi!...29 Sähköinen työpöytä, Avain. avautuu kesäkuussa...30 Office 2010-ohjelmien asennukset alkavat...30 4 Vantaan kaupunki, viestintä virkistys Liikuntaa syksyllä...16 Teatteriin...22 henkilökohtaista Tutkija Elina Parviainen...20 avoimet työpaikat...27 Henkilöstön saatavuus pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen haaste...21 selän takana Ei niin uusi keksintö...31 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Metsolantie 4, 01450 Vantaa viestinta@vantaa.fi Jussi Omaheimo puh. 29328 Anitta Mäkinen Markku Lappalainen Sakari Manninen Annukka Larkio esittelee viisi kertaa -menetelmää Spinpress EE Highspeed Matt, 90 g/m2 Toimitusneuvosto Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Markku Lappalainen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Työhyvinvointi on työniloa ja -imua sekä työssä innostumista. Työhyvinvointi on yhteinen asia Työhyvinvointi on sekä subjektiivinen että yhteisöllinen kokemus ja ilmiö. Työstä johtuvasta pahoinvoinnista ja kuormittumisesta on helpompi puhua. Onneksi tänä päivänä on löydetty positiivisempikin tulokulma työhyvinvointiin: se on työniloa, työnimua ja työssä innostumista. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet eri asiat: itse työ, työolot, asiakkaat, oma osaaminen ja työkyky, työyhteisön ilmapiiri ja yhteistyökyky sekä esimiestyö ja johtaminen. Voimme itse vaikuttaa esimerkiksi työn sisältöön ja kuormituksen säätelyyn, ergonomiaan tai oman toimintakyvyn kehittämiseen. Henkisessä työssä työn kuormitusta vähentäviä asioita ovat työn sisältöjen motivoivuus, työhön liittyvien tavoitteiden selkeys tai mahdollisuus vaikuttaa työn henkiseen kuormitukseen. Lisäksi voi tarkastella onko oma osaaminen nykyisen tehtävän tasalla. Myös itsestä riippumattomat rakenteelliset seikat vaikuttavat työhyvinvointiin. Näistä esimerkkinä työsuhteiden laatu tai erilaiset työaikaan liittyvät asiat. Esimiehen rooli hyvinvoinnin edistämisessä on merkittävä. Lähiesimiestyössä oleellisinta on arjen toiminta. Työhyvinvoinnin johtamista esimiestyössä ovat henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu, puuttuminen ristiriitatilanteisiin, toiminnan johtamisen selkeys, työyhteisön osallistaminen kehittämistyöhön, työnhaasteissa tukeminen sekä hyvistä suorituksista palkitseminen. Sellainen esimiestyö, jossa näkyy yksilöiden kunnioittaminen, välittäminen ja vastuunkanto. Jokapäiväisen toiminnan lisäksi esimiehen tulee nostaa työhyvinvointi yhdeksi keskustelukohteeksi tulos- ja kehityskeskustelussa. Esimiehelle kuuluva tärkeä tehtävä on myös sairauspoissaolojen seuranta ja aktiivisen välittämisen toimintatavan ylläpitäminen työyhteisössä. Työelämässä yhteisöllisyys tukee Marja-Liisa Mankan mukaan terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja tuloksellisuutta. Työyhteisöllä on merkitystä siihen kuinka hyvin voimme töissä. Toimimmeko yhteisen tavoitteen mukaisesti ja yhdessä. Olemmeko yhdessä rakentamassa raja-aitoja ja kuppikuntia vai yhteisöllistä ja välittävää työyhteisöä. Vastuu yhteisestä työhyvinvoinnista on kaikilla työyhteisöön kuuluvilla, ei vain sillä toisella tai esimiehellä! Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa muiden vastuulle, sen rakentaminen alkaa aina omasta itsestä. Työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä itselle ovat: kuinka johdan itseäni, mikä on oman itseni vaikutus hyvinvointiini? Työ tai asiakkaat ovat tärkeitä tottakai mutta sinun tulee pitää itsesi työkunnossa, huolehtia itsestäsi. Ei vain olla elossa, vaan elää. Työn merkityksellisyys on tärkeää työhyvinvoinnin kannalta, mutta elämän merkityksellisyyden ei ole hyvä nousta yksin työn maailmasta. Onko työssä hankittu asema tai sen kautta saavutetut tavoitteet koko kuva elämästä? Jos samaistuu työhön tai asemaan organisaatiossa liian voimakkaasti, kokee helposti kaikki muutokset tai työssä tapahtuvan ohjauksen loukkauksiksi itseään kohtaan. Ihminen on enemmän kuin vain ura tai tehtävä tai paikka organisaatiossa. Kehotamme siis meitä kaikkia ottamaan työn vakavasti mutta ei liian henkilökohtaisesti. Hilma Aminoff ja Manna Torvinen Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

teemana työhyvinvointi ja johtaminen teemana työhyvinvointi ja johtaminen Kulttuurijohtaja Annukka Larkio käytti pitkää virkavapaataan Shanghaissa opiskelemalla taidehistoriaa, kiinankieltä ja yrittäjyyttä Näihin hän kytki vielä oman osaamisensa kehittämisen ihmisenä ja johtajana tutustuen norjalaisen Torfinn Slåenin menetelmään itsensäjohtamisesta. Viisi kertaa -malli on osa tätä kokonaisuutta ja auttaa ajan ja työn hallinnassa Annukka Larkio, Anders Lindholm-Ahlefelt, Monna Rättyä, Reeli Karimäki ja Pirjo Tienhaara. Viisi kertaa tilaa tuloksille - itsensä johtaminen on ajan hallintaa Innostuin menetelmästä, koska siinä tehdään asioita tietoisesti, korostaa Annukka. Minulla se karsi turhaa hurskastelua ja auttoi näkemään polun kohti omaa johtamistani millainen johtaja haluan olla. Myös etäisyys auttoi huomaamaan, mikä on tärkeää. Jokaiselle johtajalle on myös terveellistä olla välillä pois minäminä -maailmasta, luottaa siihen, että asiat hoituvat muidenkin tekemänä. Opiskelun alku oli hieman hankalaa, kun en ollut työelämässä. Aluksi rakensin opintojen runkoa oman elämän tärkeistä asioista. Pian huomasin, että ei työtä ja vapaa-aikaa voi tähysin erottaa toisistaan. Opiskelu kuitenkin onnistui hyvin Skypen ja Moodle-oppimisympäristön avulla. Shanghaissa Annukka kaipasi hurjasti työtään ja työkavereitaan. Suomeen palattuaan hän jatkoi coach-suhdetta Slåenin kanssa. Se auttoi sopeutumisessa muuttuneeseen työelämään. Annukka käynnisti kulttuuripalvelujen toimintaohjelman teon. Ohjelma tehtiin tiiviissä yhteistyössä koko tulosalueen kanssa. Kaikki johtoryhmän jäsenet ja yksiköiden henkilökunta osallistui jollakin tavoin työhön. Lopputuloksena on kulttuuripalvelujen kuusi tärkeintä painopistealuetta vuosille 2012-2016. Kun oli paljon asioita, viisi kertaa Kulttuuripalvelujen toimintaohjelma pähkinänkuoressa Kansainvälisyys Tähtiajatuksena on paikallisidentiteetin vahvistaminen kaupunginosa-alueittain. Avainsanoina ovat lähituotettu kulttuuri ja monenkirjava Vantaa. Ihanteena on toimia aktiivisesti Vantaan kolmentoista ystävyyskaupungin kanssa. Kaupunginosaidentiteetin vahvistaminen Lähituotettu kulttuuri, jota ei tarjoilla "ylhäältä alaspäin", vaan joka on elävää, muuntuvaa ja ennen kaikkea yhdessä tuotettua paikalliskulttuuria. Ammattitaitoinen viestintä ja kulttuurin infrastruktuuri Viestinnän ja markkinoinnin ammattitaitoisuus ja yhteneväisyys luovat edellytykset sille, että kuntalaiset tavoittavat kulttuuritarjonnan. Yhteistyön parantaminen Kulttuuripalvelut on arvostettu, haluttu ja houkutteleva yhteistyökumppani. Kulttuuripalvelujen asiantuntisuutta tulee hyödyntää kaikissa kaupunkitasoisissa kulttuuriin liittyvissä tapahtumissa. Asiakaskunnan vaaliminen ja palvelun kehittäminen Tärkein asiakaskunnan eteen tehtävä työ on tehokas ja asiakasystävällinen toiminta: toisin sanoen asiakkaita palvellaan joka tilanteessa niin hyvin kuin mahdollista. Pedagoginen osaaminen Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten "päätuote" on pedagogiikka. Onnistuneen opetustyön tuloksena syntyy myös yleisölle suunnattuja esiintymisiä ja näyttelyitä. -menetelmä auttoi niiden hallinnassa. Nyt meillä on toimintaohjelma, joka on pohjana talous- ja velkaohjelman edellyttämille säästöille. Olen varma, että säästöjen kohdentaminen on helpompaa, kun painopisteet on määritelty ja perusteltu huolella. Miten tehtävät hallitaan Viisi päivässä -menetelmässä on parasta, että siinä ei erotella mikä on työtä ja mikä muuta elämää. Se ei ole tavallinen "nämä on tehtävä" -lista. Siinä asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen ja seurataan, että ne tulevat tehtyä. Asiat jäävät menetelmään liittyvän tietojärjestelmän, jotta voi jälkikäteen arvioida, mitä on tehnyt. Jos olo on kuormittunut, työlistasta näkee millaisia tehtäviä on ollut ja mistä kuormitus johtuu. Seurannan avulla voi jakaa tehtäviään niin, että välillä on voimaannuttavia tehtäviä ja niiden välissä kuormittavat osuudet, kuvailee Annukka. Minä pidän siitä, että sunnuntaiiltana listataan seuraavan viikon asiat. Samalla potkaistaan alitajunta käyntiin. Maanantaina on selkeä kartta viikolle, mistä aloitan. Alitajunta työskentelee ja moni asia tulee puolivalmiiksi, kertoo Annukka. En tiedä sopiiko työviikoin aloittaminen sunnuntaina kaikille, mutta minulle se sopii hyvin. Annukka esimerkiksi hallitsee sähköpostiaan menetelmän avulla. Mikään ei kaadu puolessa päivässä. Katson oman sähköpostini päivittäin kello 12 tai 15. Muun ajan teen listassani tärkeämmäksi luokittelemiani asioita. Sähköpostista tulee helposti aikasyöppö, jos tuntee, että sen tapahtumia pitää olla jatkuvasti tarkkailemassa. Ylityöllistyneessä tilassa olen myös havahtunut kysymään itseltäni, ovatko kaikki listani asiat todella johtajan tehtäviä, vai olisiko porukassani joku, joka voisi suorastaan innostua tämän tekemisestä. Huomaan uusien delegointien motivoineen henkilöstöä. Oman ja yksiköitteni Mikä viisi kertaa? Norjalaissyntyisen Torfinn Slåenin on kehittänyt menetelmän, joka vaikuttaa käsityksiin työnteosta. Hänen mallissaan tehtäviä kirjataan viisi päivälle, viisi viikolle ja viisi kuukaudelle. Ne myös luokitellaan tärkeyden mukaan. Ylisuorittamisen tilalle on mallinnettu aikaansaavien suomalaisten toimintaa. Löydökset ovat sekä yllättäviä että lohduttavia. Niistä löytyy toimintatapoja, joilla mestarit saavat huikeita tuloksia rennosti. Oman työn suunnittelun apuna on järjestelmä, johon voi tutustua osoitteessa tuloskunnossa.fi. 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

teemana työhyvinvointi ja johtaminen teemana työhyvinvointi ja johtaminen Viisi päivässä -ohjelman mindmappausta ruutuvihkolla. Helsingin Kallion kirjastonjohtaja Kirsti Tuominen Vantaan Pointin entinen toiminnanjohtaja toimi Annukka Larkion sparraajana opinnoissa. Suurin osa sparrauksesta hoitui sähköpostilla, joten jouduin ehkä enemmän pohtimaan asioita, koska ilmaisin ne kirjallisesti. Kirjoittaessa tuli myös itselle selvemmäksi se, mitä oikeasti tarkoittaa ja mitä mieltä asioista on. Skypen avulla puhuimme laajasti kaikenlaisista asioista, syleilimme elämää ja maailmaa. Sparraus oli siis hyvä ja kehittävä, eikä ollut lainkaan selvää kumpi oli sparraaja ja kumpi sparrattava. Olen täysin samaa mieltä Annukan kanssa siitä, että Tuloskuntoon auttaa jäsentämään omia tavoitteita elämässä varsin kokonaisvaltaisesti. Viisi päivässä auttaa jäsentämään työnteon tapaa. Tuloskuntoon ajatukset seuraavat elämässäni varmaan koko ajan, mietin kokonaisuuksia ja tavoitteitani. Viisi päivässä ei ole minulla aina systemaattisesti käytössä aluksi oli pieniä teknisiä ongelmia ja sen huomaan elämän kaoottisuutena. Kaoottisuus johtuu myös monista muutoksista nykyisessä työssäni. Kun otan itseäni niskasta, teen mind mapin kaikista tehtävistäni ja siirryn käyttämään Viisi päivässä -ohjelmaa. Mieli selkenee ja asiat järjestyvät pöydällä ja ajatuksissa. Sen jälkeen saa taas asioita työstettyä, kertoo Kirsti. esimiesten 360 asteen arviointien mukaan porukka on ollut huikean tyytyväistä. Annukka korostaa, että pelkkä järjestelmä ei riitä, vaan se vaatii tietoisuuden siitä, mitä haluaa johtajana tai ihmisenä olla. Sen myötä ajattelee enemmän eri asioiden seurausvaikutuksia; keneen ja miten oma toiminta vaikuttaa. Tämä on pidempi, mutta helpompi prosessi, vakuuttaa Annukka. Viisi kertaa -menetelmä on nyt koekäytössä neljällä esimiehellä kulttuuripalveluissa. Se sopii kuitenkin muillekin, kaikille joilla on tarvetta järjestää työtään uudelleen. Pohjalla on oltava rakkaus siihen mitä tekee ja halua nähdä elämä kokonaisuutena, jossa työllä ja vapaa-ajalla ei ole tiukka rajaa, vaan ne limittyvät keskenään. z Teksti Päivi Rainio Kuvat Sakari Manninen Mielekäs muutos opas iloiseen muuttumiseen Henkilöstökeskus on julkaissut asioita, joita ei ole otettu huomioon päätöksenteossa. Vantaalla ei keskitytä vastarintaan, muutokset asemansa heikkenemiseksi. Mielekäs muutos -oppaan tukemaan työyhteisöjä Muutosta jatkuvan johdetaan On myytti, että työntekijätaso vastustaisi muutoksia. Huomattava osa muutosdutaan myönteisesti. Kunta 10 tulokset koska tutkitusti meillä muutoksiin suhtau- muutoksen tiellä. Opas käsittelee niin muutosta edistäviä kuin estäviä vastarinnasta ilmenee asiantuntijatehtävissä ja johdossa, toteaa professori Pekka myönteisempiä kuin muut tutkimuskun- kertovat, että olemme selvästi muutos- Muutostietous on muutosprosessin ymmärtämistä ja näkemystä muutoksesta itsestään sekä niistä tekijöistä, joilla muutos saadaan onnistumaan käy- tekijöitä ja se on jaettu työyhteisöille. Sähköinen versio löytyy intrasta. Mattila tutkimuksessaan. Tämä saattaa nat. tännössä. Muutosjohtamisen valmennus Vantaalla perustuu kuvan Fullanin Muutosvastarinta on tämänkin kevään iloinen laulaja, joka malliin. tukee muutosta. Tämä opas kiteyttää paremmassa työyhteisölle suojassa muutostilanteessa ja esimiehelle vantaalaisen muu- johtua siitä, että työntekijät ovat usein z Päivi Rainio Sen laulu on kaunis silloin, tosjohtamisen kun se paljastaa vaiheet kuin ja esimerkiksi tarjoaa vinkkejä keskijohto, ja työkaluja joka voi kokea hyvin toteutettavaan muutokseen. Muutostietous, Fullan 2004 PERUSTEKIJÄT Ihmisten sitouttaminen arvopäämäärään Valmiuksien luominen Muutosprosessin ymmärtäminen Muutoksen mahdollistajat Kolmitasoisen kehityksen vaaliminen Johdonmukaisuuden kannustaminen Oppimiskulttuurin kehittäminen Muutosjohtaminen on monitasoisen Lähde: Muutostietous, muutoksen Fullan 2004 aikaansaamista ja tukemista organisaatiossa. Siinä on kysymys prosessista, jonka vaikutukset heijastuvat ajattelutapoihin, toimintamalleihin ja järjestelmiin, tehtäväkokonaisuuksiin sekä ihmisten työnkuviin. Watin arviointi Muutosta ja jatko tulisi tarkastella myös oppimisen näkökulmasta; mitä laajempi Viime vuonna käynnistynyt muutos on Wattihanke sitä enemmän olevan aikaa uhattuna. oppiminen Lähes puolet edellyttää. heistä koki Vain oppiminen sillä olisi enemmän mah- vaikutusta. Hanksen jatkuu tänä vuonna. dollistaa Ensimmäi- muutoksen terveydentilansa ja toisin päin: muutoksessa parantuneen ja opimme lähes 70 uutta. keessa Oppimiskult- palkittiin parhaat tulokset saa- lähes tuhannen henkilön ryhmän prosenttia oli lisännyt liikunnan määrää. vuttaneet työyhteisöt ja yksilöt. Palkinnot kokemuksia kerättiin tutkimuksessa, Watti-hanke innosti osallistujia oman jaetaan kesäkuun alussa. jonka teki opinnäytetyönään 10 Maarit terveyden edistämisessä ja valtaosa osallistuisi Kevään aikana on käynnistynyt Neuvonen. Merkittävimmät muutokset mielellään vastaavanlaiseen hank- uusi Watti-jakso, jossa on mukana tapahtuivat ryhmässä, joka oli tehostetussa keeseen uudelleen sekä suosittelisi osallis- noin tuhat uutta kaupungin työnteki- valmennuksessa. Siihen tumista muille. Hyväkuntoisille toivottiin jää. Ensimmäisen ryhmän kokemuksia he päätyivät alkukartoituksen perusteella, jatkossa enemmän tukea. Samoin toivot- huomioidaan tässä ryhmässä. jossa todettiin terveydentilan tiin, että tuki olisi pidempiaikaista, jotta MAHDOL- LISTAVAT TEKIJÄT Arviointikulttuurin kehittäminen Keskittyminen muutosjohtajuuteen 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

teemana työhyvinvointi ja johtaminen teemana työhyvinvointi ja johtaminen Työkykyä työuralle Jokainen meistä haluaa olla terve ja työkykyinen vaikkei työkykyisyyttä aktiivisesti ajattelisikaan. Yhtä lailla terveyden kuin työkyvyn menettämisen uhka saattaa ensimmäistä kertaa herättää yksilön pohtimaan ja ennakoimaan asiaa omalta kohdaltaan. Joskus oivallukset tapahtuvat valitettavan myöhään, jolloin työkyvyn palautumiselle ei enää löydy edellytyksiä. Siksi työkykyisyyden edistäminen ja siitä keskusteleminen on tärkeä osa työhyvinvoinnin johtamista, jotta esimies ja työntekijä ovat oikea-aikaisesti liikkeellä työkyvyn muutostilanteissa. Työkunto nousuun Vantaalla on lähdetty aktiivisesti edistämään työntekijöiden terveyttä ja työkykyä Watti-hankkeella. Terveystestein ja terveys- ja työkykykyselyin kartoitetaan yksilön kokonaistilanne, ja sitten hankkeessa pureudutaan yksilön haasteisiin, joita voi olla painonhallinta, fyysisen kunnon kohentaminen, stressinhallinta, uni- ja vireystilan, työssä jaksamisen ja elintapojen parantaminen. Watti 2-hanke on alkamassa noin tuhannen uuden osallistujan voimin. Watti 2-hankkeessa painotetaan ensimmäistä hanketta enemmän terveysjohtamista, johon esimiehet saavat tukea ja valmennusta. Hankkeeseen osallistuvat työntekijät saavat tarveperustaisesti työterveyshuollon tukea sekä yhteistyökumppani AinoActivelta valmennusta liikunnalliseen elämäntapaan. Aktiivisen välittämisen toimintatapa on tehostunut Watin myötä. Hankkeessa terveysjohtamista on edistetty sähköisen työvälineen avulla, jossa on hälytykset aktiivisen välittämisen rajat ylittävistä poissaoloista ja samalla lähtee hankkeeseen osallistuvien osalta kirje myös työntekijälle, jolloin sekä esimies että työntekijä voivat valmistautua keskustelemaan keinoista, joilla varmistetaan tuleva työkyky. Muutoin jokainen Vantaan kaupungin esimies voi ottaa helposti omalta hr-työpöydältä aktiivisen välittämisen raportin, jonka avulla voi seurata sairauspoissaoloja ja käydä tarvittaessa aktiivisen välittämisen keskustelut. Suomalaisten keskimääräinen kunto kestää Vierumäen urheiluopiston testauspäällikkönä toimineen Matti Heikkilän mukaan kevyttä toimistotyötä kuusi tuntia päivässä. Energian tulisi kuitenkin riittää koko työpäivään ja mielellään myös muuhun elämään ja sen lisäksi moni tekee fyysisesti toimistotyötä aktiivisempaa työtä. Heikkilä toteaa liikunnan ehkäisevän etenkin verenkiertoelinten sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja kakkostyypin diabetesta ja se helpottaa painonhallintaa. Lievästi masentunuttakin liikunta piristää. Vantaan Watti-hankkeen tehostetussa valmennuksessa olleiden työntekijöiden kunto on testien mukaan noussut lähes rakettimaisesti. Tärkeää on saada näiden työntekijöiden kunto säilymään hyvällä tasolla myös hankkeen päättyessä. Vantaan kaupungin henkilöstöliikunnan tarjonta on monipuolista ja sen lisäksi tarjolla on erilaisia tapahtumia ja tempauksia, joihin työyhteisöt voivat osallistua, esimerkkinä Täysikymppi-tapahtuma 30.8. Helsingissä. Työntekijä voi ennen kaikkea itse omilla valinnoillaan vaikuttaa fyysiseen kuntoonsa ja liikunta on kaiken lisäksi lääke moneen vaivaankin. Masennus työkyvyttömyyden takana Joka viides suomalainen sairastaa masennusta elämänsä aikana. Masennus ei ole yleistynyt Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana, mutta se aiheuttaa nykyisin todennäköisemmin työkyvyttömyyttä. Työssä selviytyminen vaatii nykyään entistä enemmän hyviä psyykkisiä voimavaroja. Työelämässä lisääntyneet muutos, epävarmuus, kilpailu, tietotulva, teknologian kehitys, yhteistoiminta ja asiakkaan odotukset ovat kasvattaneet työn henkistä vaativuutta ja edellyttävät työntekijältä jatkuvasti joustavuutta ja tehokkuutta (Ahola 2011). Työterveyshuollot ovat Vantaalla lähteneet kehittämään osaamistaan mielenterveysongelmien havaitsemisessa, psyykkisen työkyvyn ylläpitämisessä ja masennuksen ehkäisyssä. Työterveyshuollossa parhaillaan pilotoidaan myös mielenterveysongelmien varhaisvaiheen tehostettua hoitoa. Psyykkinen kunto on tarkastelussa myös hyvinvointia edistävässä Wattihankkeessa, joka alkoi reilu vuosi sitten. Energiaa elämään -valmennuksilla ja Mielenterveyden ensiapu-valmennuksilla tavoitteena on edistää henkistä hyvinvointia ja samalla lisätä mielenterveysasioiden tuntemusta ja ymmärrystä myös työyhteisöissä. Tarkasteltaessa Vantaan kaupungin työntekijöille työterveyshuolloista kirjoitettuja sairauspoissaoloja diagnoosiryhmittäin, niin kaupunkitasoisesti tuki- ja liikuntaelinsairaudet 41,1% johtaa tilastoa, mutta hyvänä kakkosena tulee mielenterveyssyyt (22,5,%) ja kolmantena hengityselinsairaudet 15,6%. Ongelmat haltuun aktiivisella välittämisellä Työpaikalla vietetään suuri osa valveilla oloajasta ja työpäivän aikana on tavoitteena saada aikaan tietyt työsuoritukset. Siksi monet signaalit ja ongelmat tulevat työpaikalla varhain näkyviin, jolloin viestejä avun ja toimenpiteiden tarpeista on tärkeää havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin. Varhainen tuki ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä. Hankalien asioiden puheeksiottaminen edellyttää ponnistuksia ja on hyvä pitää koko ajan mielessä työn tavoitteet sekä toimia pitkäjänteisesti ja kunnioittavasti. Työkykyyn liittyvät keskustelut ovat osa esimiehen normaalia johtamistyötä ja mitä aiemmin esimies tai työntekijä ottaa asian puheeksi, sitä paremmat mahdollisuudet on toimia asiassa. Työkykyyn liittyvissä asioissa toimiva työterveyshuoltoyhteistyö on olennaisen tärkeää. Työkykyneuvotteluissa esimies, työntekijä ja työterveyshuolto sopivat työkykyä tukevista työjärjestelyistä. Työkyvyn tukemisen edistäminen lainsääntöä uudistamalla Tehtävillä lainsäädännön muutoksilla ja uudistuksilla halutaan edistää työkyvyn tukemista. Vuonna 2011 työpaikoilla tuli olla kuvattuna varhaisen tuen malli, jotta työterveyshuollon korvausprosentti säilyi 60 prosentissa. Vantaalla aktiivisen välittämisen toimintatapa on työstetty jo vuonna 2006. Työnantajille tuli vuoden 2012 alusta velvoite sairauspoissaolotietojen toimittamisesta työterveyshuoltoon, mikäli työntekijä ei sitä kiellä. Vantaalla on jo annettu lupa 95% sairauspoissaolotodistuksien toimittamiseen työterveyshuoltoon, mikä on työntekijän oman edun mukaista. Tavoitteena on, että työterveyshuolto saisi jatkossa tiedot kaikista sairauspoissaoloista. 1.6.2012 voimaan tuleva sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset velvoittavat niin esimiehiä, työntekijöitä kuin työterveyshuoltoa toimimaan aktiivisesti sairauslomalla olevan työntekijän työkyvyn selvittämisessä ja sen edistämisessä. Lakiuudistuksen toimenpiteet koskevat niitä 1.6.2012 jälkeen sairastuvia työntekijöitä, jotka eivät ole saaneet Kelalta sairausvakuutuskorvausta edeltäneen kahden vuoden aikana. Työnantokykyä tarvitaan Työyhteisöissä tarvitaan tulevaisuudessa uudenlaista ajattelua niin esimiehiltä kuin työyhteisöiltä, jotta jo ovella olevista haasteista selvitään. Kaikki työntekijät eivät jatkossa selviä täsmälleen samansisältöistä työstä, jos jokin osa työstä ei enää terveyden heikennettyä suju. Erilaisia joustoja ja räätälöintejä täytyy lähteä rakentamaan jo nyt. Hyvä henkilöstösuunnittelu ottaa muuntuvan työkyvyn jo ennalta huomioon ja yhtä lailla kun arvioidaan tulevia rekrytointitarpeita tulosalueilla niin tulee arvioida tulevia tehtävänvaihto- ja räätälöintitarpeita työntekijöiden työkyvyn heiketessä. Työntekijällä on toki aina oma vastuunsa työkyvystä aina ammatinvalinnasta osaamisen monipuolisuuteen, esimerkkinä nostotekniikoiden hallinta. Terveysperusteinen tehtävänvaihto on osa aktiivista välittämistä. Vajaalle sadalle Vantaan kaupungin työntekijälle etsittiin viime vuonna uusia tehtäviä terveydentilan heikkenemisen vuoksi. Tulevaisuudessa terveysperusteisen tehtävänvaihdon tarve tulee myös lisääntymään ja se edellyttää valmistautumista tulosalueilla jo nyt. Eläkelaitoksen tuki ammatillisessa kuntoutuksessa on ollut huomattava. Yhteensä 113 Vantaan kaupungin työntekijää osallistui vuonna 2011 Kevan kustantamaan ammatilliseen kuntoutukseen. Varhaiseläkemenot (ns. varhemaksut) ovat kaupunkitasolla noin 3 miljoonan euron vuotuinen menoerä, jonka kohdentaminen tulosalueille voisi tuoda aktiivisuutta työkyvyn ylläpitoa edistäviin toimiin. Toistaiseksi Vantaalla ei ole siihen lähdetty vaan odotusarvona on, että esimiehet ottavat aktiivisesti työkyvyn edistämisen muutoinkin haltuun. z Manna Torvinen kehittämispäällikkö, Henkilöstökeskus Lähteet: Ahola, Kirsi (2011): Tue työkykyä käsikirja esimiestyöhön. Intrasta löytyy Aktiivisen välittämisen opas sekä tietoa lainsäädännön uudistamisesta. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakiin tulee muutos 1.6.2012 alkaen tavoitteena työkyvyttömyyden ehkäisy. Muutoksella halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain ja helpottaa paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Mikä muuttuu? Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon sekä muun terveydenhuollon yhteistyö tiivistyy. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista tarvitaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta aikaisemman neljän kuukauden sijasta. Työntekijöiden velvollisuudet sairauspoissaolojen ilmoittamisesta Kelaan tulevat muuttumaan. Asiasta tiedotetaan lisää esimiesten kautta. Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä työkyvyn tukena Kun työntekijän sairaus pitkittyy tai työkyky muuten heikentyy, on työterveyslääkärin arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Lisäksi työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

teemana työhyvinvointi ja johtaminen teemana työhyvinvointi ja johtaminen Nuorten kiinnittyminen työhön Vantaa on mukana Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa selvitetään nuorten kiinnittymistä työhön ja organisaatioon. Tulokset osoittavat uusien työntekijöiden verkostojen tärkeyden työtehtävissä ja työryhmän jäsenenä suoriutumisessa. Myös esimiessuhteella on suuri merkitys: mitä aktiivisempi suhde on, sitä aktiivisemmin uudet tekijät toimivat työpaikan hyväksi. Tulosten perusteella korostetaan systemaattisen perehdytyksen merkitystä. Hanna Björkstrand työskentelee sivistystoimessa henkilöstökonsulttina ja sitä ennen henkilöstökeskuksessa lakimiehen sijaisena. Olen aiemmin työskennellyt työoikeuteen erikoistuneessa asianajotoimistossa, joten palvelussuhdejuridiikka on ollut leipälajini jo ennen Vantaata. Kokemuksen perusteella palvelussuhdejuridiikka tuntui omalta, mutta se ei kuitenkaan sellaisenaan ollut riittävä. Kaipasin jotakin selkeää merkkiä siitä, mihin suuntaan urallani lähden ja sen sain Vantaalta, kertoo Hanna uravalinnastaan. Vantaalla pääsin ja pääsen työskentelemään eri alojen asiantuntijoiden, toimialojen henkilöstöyksiköiden, esimiesten ja johtajien kanssa. Heiltä opin mielettömästi henkilöstöhallinnosta kokonaisuutena. Ja tässä kohtaa tunsin löytäneeni oman alani. Perehdytyksen merkitys Perehdytyksellä on todella suuri merkitys työssä menestymiselle. Onnistuminen edellyttää hyvää ja kokonaisvaltaista perehdytystä mukaan lukien mm. substanssin, organisaation, keskeiset yhteistyökumppanit ja käytännöt sekä toimintakulttuurin. Jälkimmäistä kai aika harvoin perehdytetään, mutta kokemukseni mukaan toimintakulttuuriin perehdyttäminen esimerkiksi työtehtävien myötä on valtavan arvokasta työntekijän näkökulmasta. Mielestäni organisaatioon kiinnittymisessä avainasemassa ovat esimies ja työyhteisö, se miten uusi työntekijä otetaan mukaan tekemään ja keskusteluihin, miten häntä kuunnellaan sekä miten häneen yleisesti suhtaudutaan. Kiinnittymisen kannalta olennaista on myös se, että henkilö saa tehdä työtä omana itsenään sekä käyttää työssään omia vahvuuksiaan ja siten kokea työssään onnistumisia. Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa henkilön kehittymistarpeet ja antaa mahdollisuuksia kehittyä kyseisillä osa-alueilla. Heikko perehdytys ja niukka esimiehen tuki johtaa varmasti monella hyvällä työntekijällä turhautumiseen ja riittämättömyyden tunteisiin, mikä väistämättä ajaa kyseiset työntekijät muualle töihin. z Päivi Rainio Kuva Heidi Hölttä Kesätyöläiset tulevat - olkaa valmiina Ensimmäinen päivä uudessa työpaikassa on nuorelle merkityksellinen. Minkälaisen kuvan te annatte omasta työyhteisöstänne, työstä ja sen tekemisestä, ilmapiiristä ja itsestänne? Jokainen tarvitsee joskus työssään apua ja tukea. Arvostava vastaanotto ja kiinnostuksen osoittaminen tekevät nuorelle helpommaksi lähestyä meitä tarvittaessa. Varmistakaa, että erityisesti ensimmäisinä päivinä kesätyöntekijällä on koko ajan joku tavoitettavissa. Työvälineet, käyttäjätunnukset, avaimet ja suojavarusteet voi varata ennakkoon. Se nopeuttaa itse työhön pääsemistä. Muistilista pikaperehdytykseen: ytyöaika, tauot ja poissaoloista ilmoittaminen yesimies ja (perehdytyksessä mukana olevat) työtoverit ytyöpisteet, avaimet, kulkuohjeet ytyövälineet ja niiden turvallinen käyttö yasiakkaat ja asiointitavat ykaupungin/toimialan/yksikön tehtävät ysuullinen palaute kesätyöntekijältä. Kaikilta kesätyöntekijöiltä kerätään sähköinen palaute kokemuksestaan. Johtajia haastettiin Ylimmän johdon seminaarissa 4.5. käsiteltiin talouden ja toiminnan johtamisen haasteita. Kesäkuussa päätöksentekoon tuleva talouden tasapainottamisohjelma tuo lisähaasteita jokaisen esimiehen tehtäväkenttään. Nyt apulaiskaupunginjohtajia tentattiin siitä, millaisia eväitä ja lupauksia heillä on antaa henkilöstölle, esimieskunnalle ja kuntalaisille. Teemana tuottavuus ja henkilöstön hyvinvointi Elina Lehto-Häggroth (sivi) totesi, että tulevaisuuden haasteet ovat kovat. Muutosten toteuttamisessa on tärkeää, että koko henkilöstö saadaan mukaan. Vuorovaikutuksen on toimittava sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös. Jotta onnistumme, tarvitaan luottamusta, motivaatiota ja innostusta. Jos saamme pidettyä tämän paketin kasassa, on meillä edellytykset onnistua, jatkaa puolestaan Heidi Nygren (vapas). Jukka T. Salminen (sosteri) näkee muutoksessa mahdollisuuden: Muutos antaa aina mahdollisuuden tehdä asioita uudella tavalla. On tärkeää, että henkilöstö on mukana miettimässä uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. Jokaisen on koettava, että oma työpanos on merkityksellinen kokonaisuuden kannalta. Ja tietysti meidän on tuotava selkeästi esiin ne syyt, miksi toimintaa on uudistettava. Muutostyössä on laitettava itsensä likoon. On johdettava edestä. Esimerkin voima on tärkeä, arvioi puolestaan Juha- Veikko Nikulainen (mato). Lupaukset asiakkaille ja henkilöstölle Asiakasarajapinnassa työskentelevät ja esimiehet ovat kaikkein kovimmalla toiminnassamme. Esimiehiä ja henkilöstöä on tuettava heidän työssään. Meidän on muistettava toimia yhtenä rintamana ja vietävä eteenpäin yhtenäistä viestiä. Aika ajoin tulee kritiikkiä, mutta meidän on toimittava yhtenä rintamana, toinen toistemme työtä tukien, sanoo Heidi Nygren. Juha-Veikko Nikulainen korostaa kuntalaiskeskustelun tärkeyttä. Asiakasta on muistettava kuulla ja asioista on keskusteltava kaupunkilaisten kanssa. Vantaalla on hyvä henki. Tämän ylläpitäminen on tärkeää myös jatkossa. Leikkimielisesti olen luvannut, että en matkusta minnekään. Eli että olen työntekijöiden ja kuntalaisten tavoitettavissa. Ovet pidän auki, ja kaikki ovat tervetulleita juttelemaan. Lisäksi olen luvannut kiertää ja tutustua koko kaupunkiin ja kaupungin toiminaan. Elina Lehto-Häggroth näkee, että aktiivinen ja nopeasti reagoiva organisaatio on tärkeä. Meidän on varmistettava riittävä vuorovaikutus kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien kanssa. On ymmärrettävä asiakkaiden arkea ja tarpeita. Sekä kuntalaisille että työntekijöille lupaan, että vastaan kaikkiin sähköposteihin ja puheluihin. Yleensä vuorokauden kuluessa. Omalle henkilöstölleni lupaan, että ketään ei jätetä yksin. Kaupungin käyttötaloutta on hoidettu hyvin ja monet asiat ovat kunnossa. Nyt meillä on mahdollisuus näyttää, että osaamme kehittää toimintaamme edelleen, ja pystymme vieläkin parempaan, arvioi Jukka T. Salminen. Mutta tämä kaikki on tehtävä yhdessä. Luottamus toinen toisiimme on tärkeää, samoin se, että jokainen työtekijä ja esimies saa riittävästi tukea työssään. Omalle organisaatiolleni lupaan haasteita ja elämyksellistä yhdessä kehittämistä jatkossakin. Yhteisenä tavoitteenamme on kuntalaisten hyvinvointi. Kuntalaisille lupaan, että tuemme heidän terveytensä ylläpitoa. Huolen ja ilon aiheet Ilonaiheena sosterissa on henkilökunta, joka kykenee muutoksiin, sanoo Jukka T. Salminen. Samoin se, että kaupungin talouskehitys on kuitenkin sellainen, että talousarviomme kasvaa vuosittain, vaikkakin nyt vain 1,5 %. Joissakin kunnissa tähänkään ei ole varaa. Huolenani taas on, miten henkilökunta jaksaa. Ja kykenevätkö päättäjät tekemään kokonaisuuden kannalta järkeviä päätöksiä. Heidi Nygren näkee ilonaiheena sen, että muutoksessa avautuu myös tilaa uudelle uskallukselle ja uusille oivalluksille. Vantaalla on myös rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. On hyvä muistaa, että meillä on paljon hyviä asioita: Vantaa on kasvava kaupunki, meillä on Aviapolis, Marja-Vantaa ja kehärata, joka yhdistää kaupungin eri osia. Ilonaiheena on myös kaupungin hyvä henki ja maton johtoryhmän hyvä henki. Se luo edellytyksiä hyvälle johtamiselle, Juha-Veikko Nikulainen arvioi. z Teksti ja kuva Vappu Vienamo 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

teemana työhyvinvointi ja johtaminen uppsnappat i farten Kirsi-Marja Lievosen mukaan Vantaalla ymmärretään työhyvinvoinnin merkitys. Vantaalla on jo pitkään ymmärretty työhyvinvoinnin ja terveyden merkitys niin tuottavuudelle, työyhteisöjen menestykselle kuin muutoksen hallinnalle. Siksi meillä on johtamisessa kiinnitetty huomiota yksilöllisiin ja yhteisöllisin tarpeisiin ja niissä tapahtuviin muutoksiin, sanoo henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen. Toimivassa työyhteisössä panostetaan samanaikaisesti sekä aikaansaannoksen että työhyvinoinnin parantamiseen. Vantaalla on panostettu johtamiskäytäntöjen selkeyttämiseen, viimeksi kuvaamalla tulosalueiden johtamisjärjestelmiä. Pelkkä järjestelmien kuvaus ei riitä, niiden toimivuutta on myös arvioitava. Sitä tehdään tämän ja seuraavien vuosien aikana. Yhteinen työn kehittäminen sekä Helmi- ja maaliskuussa Helsingin, Espoon ja Vantaan neuvontapalvelujen työtekijät kiertävät toistensa työpisteissä. Työvierailujensa aikana he vaihtavat kokemuksia siitä, miten he neuvovat ja opastavat ulkomailta pääkaupunkiseudulle muuttaneita tai täällä jo asuvia. Suomen työelämä Euroopan paras 2020 Vantaa taas edelläkävijä Suomen työelämän kehittämistä ohjaava visio on, että Suomen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020. Kehittämisen painopisteet ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Kaikki ovat tuttuja teemoja Vantaalla jo monen vuoden ajalta. oppimiseen kannustaminen ovat avainsanoja nyt, kun toimintaa tarkastellaan tuottavuuden näkökulmasta. Samalla on johtamisessa kiinnitettävä huomiota arvostuksen ja tuen antamiseen, oikeudenmukaiseen palkitsemiseen sekä turvallisuuteen, korostaa Kirsi-Marja. Suomen työelämän edelläkävijät on kuvattu yhteisöiksi, joissa: on erinomaiset palvelut riskien hallinta on osa työpaikan kulttuuria työkuormitusta ja voimavaroja seurataan jatkuvasti työyhteisön tilan seuranta on osa johtamista ja arkista toimintaa Maahanmuuttajien neuvontapalvelujen työntekijät kiertävät Tavoitteena on, että tiedon hakija saa tasokasta opastusta oman arjen järjestämisestä Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla asuinkunnastaan riippumatta. Kiertoon on lähtenyt runsaat 40 työntekijää Helsingin kaupungintalon Virka Infosta, Espoon ja Vantaan yhteispalvelupisteistä sekä kauppakeskus Sellossa olevasta In Espoosta. muutos on osa oppimista, joka taas on johdettua, säännöllistä ja systemaattista työn mielekkyyttä ja imua vahvistetaan varhaisen tuen malli (aktiivinen välittäminen) on osa henkilöstöstrategiaa työterveyshuolto on työpaikan kumppani kehittämisessä toteutetaan terveyttä edistävää kulttuuria Vantaa on ollut näissä asioissa vahva edelläkävijä. Henkilöstökeskus tuottaa edelleen kaikilla osa-alueilla toimivia ratkaisuja työpaikkojen tueksi, lupaa Kirsi- Marja. z Päivi Rainio Pääkaupunkiseudun neuvojat ovat jo yli kaksi vuotta työstäneet yhdessä NEO-SEUTU -hanketta, jotta varmistetaan ulkomailta pääkaupunkiseudulle muuttavalle tai täällä jo asuvalle perustiedot arjen sujumiseksi. Lue lisää: www.helsinginseutu.fi/neo-seutu www.vantaa.fi/yhteispalvelu Lek och sång - har du barn som gillar musik och vill lära sig mer? Vanda musikinstitut - svenska enheten lockar in nya elever till höstens verksamhet. Musikinstitutet har samma terminsrytm som andra skolor har. På hösten blir det undervisning i musik 17 gånger och på våren 18 gånger, berättar biträdande rektor Inge-Britt Åkerblom- Sohlström. Verksamheten är Dörren till musikens värld! Det bjuds på kvalitetsgrundutbildning från babylekis till utbildning som ger yrkesfärdighet, musiklekskola för 0 6 åringar, öppen utbildning för alla (inga inträdesförhör), instrumentundervisning i grupper för elever i musikklasser. Suzukiundervisning i cello Bland höstens undervisning bör nämnas Suzukiundervisning i cello för barn under skolåldern. Carolina Edström undervisar både i grupp och enskilt. Intagning sker genom intervju med föräldern och barnet. Musiklekis och babyrytmik Musiklekisgrupper och babyrytmik ordnas för barn i åldern 0 6 år både på kvälls- och morgontider i Myrbacka och Dickursby. För att stöda barnets musikaliska utveckling ordnas Musik och rörelse för 5 9 åringar. Genom dans och rörelse får barnet lära sig förstå musiken som helhet. Musikinstitutets undervisningsplatser Undervisningsplatserna ligger i Myrbacka på Dammvägen 2 B, i Dickursby skola på Idrottsvägen 4, i Helsinge skola på Övitsbölevägen 3, i Kyrkoby skola på Prästgårdsgränden 6, i Mårtensdals skola på Bredbergsgränden 4, i Västersundoms skola på Hetbackavägen 3 och i Bygård i Tavastby på Ainogränden 9. Kansliet ligger i Myrbacka, Dammvägen 2 B och är öppet mån.-tors. kl. 10 15. Du kan kontakta Inge-Britt Åkerblom- Sohlström, tfn 0500 697 628, eller 09 8392 5037 för ytterligare information. "Musiken ger vingar som bär dig genom livet!" z Text Vanda musikinstitut - svenska enheten/ Merete Ikäheimo Bild Pekka Turtiainen 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

tapetilla tapetilla Mielikuvia Vantaasta Karhut tanssivat Myyrinkotiin Vantaa-mielikuvia tutkitaan parhaillaan markkinaselvityksen avulla. Selvityksessä etsitään Vantaaseen liitettäviä mielikuvia ja selvitystä tehdään kaupunkilaisten, vantaalaisten yritysten ja Vantaan kaupungin työntekijöiden parissa. On mielenkiintoista nähdä eroavatko työntekijöiden mielikuvat kaupunkilaisten mielikuvista. Selvitystä käytetään käynnisteillä olevassa kaupunkimarkkinoinnin kehittämisessä. Voit jatkaa keskustelua tästäkin aiheesta Avaimen juhannusviikolla avautuvalla keskustelupalstalla. Millaisia mielikuvia sinä Vantaaseen liität? z Teksti Jussi Omaheimo Kuva Markku Lappalainen Ajankohtaista operaattorinvaihdosta Projekti jatkuu syksyyn Operaattorinvaihdon toteutusaikataulua jatketaan syksyyn, jonne osa puhekäyttöönotoista siirtyy. Syynä ovat mm. kuuluvuushaasteet ja Tikkurilan verkon rakennemuutos. Uusista aikatauluista tiedotetaan niiden varmistuttua tarkemmin intran projektisivuilta. Lomakauden eli heinäkuun ajan projekti on tauolla. Joitakin projektitoimenpiteitä tehdään kuitenkin yksittäisissä kohteissa. Myös TDC Palvelupiste on lomalla, joten heinäkuussa mahdolliset vikailmoitukset tulee tehdä kaupungin puhelinpalveluihin (p. 09 839 24100, puhelinpalvelut@vantaa.fi). Projektisivut siirtyvät Käyttöönoton toimintaohjeet ja muut lisätiedot löydät intran projektisivuilta: Etusivu > Hankkeet ja projektit > Operaattorinvaihtoprojekti. Uuden intran eli sähköisen työpöydän julkaisun jälkeen projektisivut löytyvät Palvelut-välilehdeltä puhelinpalveluiden sivuilta. Voittajat on arvottu Projektin järjestämän kilpailun palkinnot on arvottu oikein vastanneiden kesken. Oikeat vastaukset olivat: 1b (projektin aikana soitetaan pitkällä numerolla), 2c (uusi operaattori on TDC) ja 3a, b, c (lisätietoa projektista saa Vautsista, intrasta ja esimieheltä). Onnea leffalippujen voittajille! z Emmi Yli-Houhala Tapio Kelo-Puomion sympaattiset karhuteokset tuovat jatkossa iloa vantaalaisen Myyrinkodin asukkaille. Teokset ovat osa Veikkauksen lahjoittamaa 70 taideteoksen kokoelmaa Vantaan taidemuseolle. Teoksia on esillä Pointin galleriassa vielä toukokuun loppuun asti. Teokset sijoitetaan pysyvästi erilaisiin kunnan laitoksiin ja julkisiin tiloihin, kuten vanhainkoti Myyrinkotiin. Myyrinkodissa työskentelevän osastonhoitaja Raili Peltolan mukaan taideteosten esittelytilana toimiminen on tuttua Myyrinkodille. Tämä vanhainkoti on perustettu vuonna -83, ja siitä saakka täällä on ollut eri taiteilijoiden teoksia näytillä niin Vantaan taidemuseosta kuin taiteilijoiden omiakin näyttelyitä. Olemme saaneet taiteilijoilta teoksia myös lahjaksi kiitoksena näyttelytilan tarjoamisesta. Taide on merkittävä apuväline myös vanhustyössä Iloa vanhusten ja hoitajien elämään tuo paitsi seinillä komeileva taide, myös oma taidepaja Palettiryhmä, jossa vanhukset voivat ilmaista itseään taiteen voimin. Inspiraatiota omiin teoksiin voi löytää vaikka Veikkauksen lahjoittamista teoksista, kuten Kelo-Puomion Tanssivista karhuista. Myyrinkotiin Kelo-Puomion 70-luvun puupiirrokset valitsi taidehistoriaa opiskeleva sairaanhoitaja ja hoitotyön opettaja Miia Voutilainen yhdessä Vantaan taidemuseon museoamanuenssi Päivi Rainion kanssa. - Taide on tärkeä voimavara myös vanhuksille. Teokset voivat herättää muistoja eletystä elämästä ja samalla toimia keskustelunavauksina hoitajan ja vanhuksen välillä. Karhujen tanssit -teos voi tuoda ideoita myös viriketoimintaan. Myös pyörätuolissa oleva voi tanssia, taidemuseolle harjoittelua tekevä Voutilainen kertoo. Karhun elämää, vaiko sittenkin ihmisen? Nuoruutensa Lapissa metsätöissä ollut Tapio Kelo-Puomio teki Karhujen tanssit vuonna 1977. Metsänväki-sarjaan kuuluvassa Karhujen tanssit -teoksessa ryhmä karhuja on uppoutunut paritanssin pyörteisiin. Metsä ja eläimet olivat itseoppineen puupiirtäjän sydäntä lähellä ja ne toistuvatkin teoksissa usein. Etelä-Karjalan taidemuseon Kelo-Puomiota käsittelevässä julkaisussa todetaan, että eläinhahmot symboloivat ihmisiä: "Eläimen valepuvussa on helpompi hyväksyä ja hymyilläkin ihmisten piirteille". Veikkauksen pääkonttorin seinää Karhujen tanssit -teos päätyi koristamaan 70-80-lukujen taitteessa, kun Veikkaus hankki sen kokoelmiinsa. Ennen päätymistään Myyrinkotiin teos on kulkenut pitkän matkan, kuten varmasti Myyrinkodin muutkin asukkaat. z Teksti Mirjami Kivirinta ja Riikka Hauhia Tähänkin ruokailutilaan on suunniteltu sijoitettavaksi Veikkauksen taidetta, esittelee Raili Peltola 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

virkistys virkistys vuilla sekä kesäkuussa koteihin jaettavan aikuisopiston opinto-ohjelman liitteenä olevasta liikuntapalvelujen tiedotteesta. Ryhmien tiedot täydentyvät ja joitakin ryhmiä voi tulla vielä lisää. Mikäli sähköinen järjestelmä ei ole vielä käytössä niin puhelinilmoittautuminen tulee mahdolliseksi. Liikuntaa syksyllä Henkilöstön syksyn liikuntatarjonnan ohjelma on valmistunut. Aikuisopisto ja liikuntapalvelut tuottavat yhdessä laajan valikoiman tanssi- ja terveysliikuntakursseja. Kaupunki tukee henkilöstöä osallistumismaksussa. Aikuisopiston vastuulla ovat pääasiassa tanssi- ja joogaryhmät, liikuntapalvelut hoitavat muut terveysliikuntaryhmät. Ryhmiä on kaikkiaan yli 70. Valtaosa ryhmistä on avoimessa tarjonnassa kaikille kuntalaisille ja henkilöstölle on varattu niistä kiintiö. Osa on varattu kokonaan henkilöstölle. Osallistujat saavat harrastustukea vain, jos ilmoittautuessa on käyttänyt henkilöstölle tarkoitettua tunnusnumeroa, joka löytyy alla olevista listoista. Aikuisopiston ilmoittautumiset Ilmoittautumiset henkilöstölle suunnattuihin ryhmiin 21.8. klo 13.00-15.00 puhelimitse 8392 4342, myöhemmin opintosihteerille ma - pe klo 9.00-11.30 ja 12.30-15.00. p. 8392 3244. Ilmoittautuminen on mahdollista myös kesken kauden, jos ryhmissä on vielä tilaa. Kursseille, jotka kestävät syyskaudesta kevätkauteen riittää syksyllä tehty ilmoittautuminen. Sähköisestä ilmoittautumisesta on luovuttu. Kaikille kuntalaisille tarkoitettuihin ryhmiin voi ilmoittautua myös sähköisesti. Aikuisopisto jakaa opinto-ohjelman koteihin. Liikuntapalvelujen ilmoittautumiset Tiedot sähköisestä ilmoittautumisesta näkyvät elokuun aikana avoimessa henkilöstöliikunnan ja liikuntapalvelujen si- PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA PÄIVÄYS KESTO HINTA ITÄ-VANTAA Tikkurila Uimahalli PUMP Heikkilä Jenna Ma 17.00-17.55 3.9.-10.12. 15 25 Tikkurila Uimahalli 20/20/20 Heikkilä Jenna Ma 18.00-18.55 3.9.-10.12. 15 25 Helsinge Skola Hälsömotion Hanna-Leena Svensson Ma 19.00-19.55 3.9.-10.12. 15 25 Korso Lumo Avoin Pilates Minna Kullström Ti 15.40-16.30 käyttöv. avoin 4.9.-11.12. 15 25 Opistotalo RPV Hanna-Leena Svensson Ti 17.00-17.55 4.9.-11.12. 15 25 Opistotalo Zumba Hanna-Leena Svensson Ti 18.00-18.55 4.9.-11.12. 15 25 Havukosken koulu Keppijumppa ohjaaja avoin Ti 18.00-18.55 4.9.-11.12. 15 25 Havukosken koulu Zumba ohjaaja avoin Ti 19.00-19.55 4.9.-11.12. 15 25 Jokiniemen koulu Keppijumppa Riitta Saukkonen Ti 18.00-18.55 4.9.-4.12. Liikuntapalvelujen tarjonta PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA PÄIVÄYS KESTO HINTA LÄNSI-VANTAA Myyrmäen Urheilutalo Zumba Marju Hassinen Ma 17.15-18.10 3.9.-10.12. 15 25 Myyrmäen Urheilutalo Zumba Marju Hassinen Ma 18.15-19.10 3.9.-10.12. 15 25 Myyrinki Kuntojumppa Marju Hassinen Ti 17.00-17.55 4.9.-11.12. 15 25 Myyrinki Kiinteytys Marju Hassinen Ti 18.00-8.55 4.9.-11.12. 15 25 Kaivokselan koulu Miesten liikunta Jorma Kailasaari Ti 17.00-18.25 4.9.-11.12. 15 25 Pähkinärinne tunnin sisältö avoin Minna Häkämies Ti 18.00-18.55 4.9.-27.11 13 27 Pähkinärinne tunnin sisältö avoin Minna Häkämies Ti 19.00-19.25 4.9.-27.11. 13 27 Myyrmäen Urheilutalo Pilates alkeet Johanna Björklund Ti 18.00-18.55 4.9.-11.12. 15 25 Myyrmäen Urheilutalo Pilates Johanna Björklund Ti 19.00-19.55 4.9.-11.12. 15 25 Myyrinki Keppijumppa H-L Svensson Ke 17.00-17.55 Myyrinki Kahvakuula H-L Svensson Ke 18.00-18.45 Myyrmäen Urheilutalo Cirkuit Eeva Kuusela Ke 17.30-18.25 Myyrmäen Urheilutalo Kiinteytys Eeva Kuusela Ke 18.30-19.25 Myyrmäen Urheilutalo Zumba Hanna-Leena Svensson To 17.00-17.55 Myyrmäen Urheilutalo Zumba Hanna-Leena Svensson To 18.00-18.55 Kilterin koulu Kuntojumppa Marju Hassinen To 17.15-18.10 Kilterin koulu Kiinteytysjumppa Marju Hassinen To 18.15-19.10 Myyrinki Kuntonyrkkeily Jorma Kailasaari Pe 17.00-18.15 4.9.-11.12. ( ei 5.12.) 4.9.-11.12. ( ei 5.12.) 5.9.-12.12. ( ei 5.12.) 5.9.-12.12. (ei 5.12.) ( ei 6.12.) ( ei 6.12.) ( ei 6.12.) ( ei 6.12.) 7.9.-14.12. ( ei 2.11.) 14 27 Jokiniemen koulu Core-keskivartaloj. Riitta Saukkonen Ti 19.00-19.55 4.9.-4.12. Tikkurilan UH Kahvakuula Anna Niinimäki Ti 18.00-18.45 4.9.-11.12. 15 17 Tikkurilan UH Cirkuit Anna Niinimäki Ti 19.00-19.55 4.9.-11.12. 15 25 Opistotalo Perfect Body Jenna Heikkilä Ke 18.00-18.55 Opistotalo Kuntonyrkkeily Nina Mäkinen Ke 19.00-19.55 Opistotalo Kuntopotkunyrkkeily Nina Mäkinen Ke 20.00-20.55 Aikuisopiston tarjonta Tanssiliikunta Let s Dance Syksyn uutuus on tarkoitettu juuri sinulle, joka olet aina halunnut kokeilla monipuolisesti eri tanssilajeja kuntoilumuotona. Kurssilla tanssitaan opettajan valinnan mukaan kaikkea mahdollista tanssin maailmasta. Et tarvitse aikaisempaa kokemusta tanssimisesta, tarkoituksena on pitää hauskaa ja nostaa kuntoa hikisten tanssien muodossa. 5.9.-12.12. (ei 5.12.) 5.9.-12.12. (ei 5.12.) 5.9.-12.12. (ei 5.12.) Kuntotanssi Jokiniemen koulu Kehonhuolto Marita Söderman Ke 19.00-19.55 12.9.-28.11. 12 27 Tikkurila Uimahalli Body -jumppa Tiina Hakkarainen Ke 17.30-18.25 Tikkurila Uimahalli Zumba Tiina Hakkarainen Ke 18.30-19.25 Tikkurila Uimahalli Pilates Minna Kullström To 16.30-17.25 Tikkurila Uimahalli Pilates Minna Kullström To 17.30-18.25 Kulomäen koulu Keppijumppa Jenna Heikkilä To 18.00-18.55 Kulomäen koulu Tanssillinen kuntojumppa Jenna Heikkilä To 19.00-19.55 Rekolan koulu Keppijumppa Mirja Hiirikoski To 18.00-18.55 5.9.-12.12. (ei 5.12.) 5.9.-12.12. ( ei 5.12.) ( ei 6.12.) ( ei 6.12.) ( ei 6.12.) ( ei 6.12.) (ei 22.11., 29.11. ja 6.12.) 12 17 Dance Work out on hauska, vauhdikas ja tehokas kuntotanssitunti, jonka aikana tanssitaan helppoja, lyhyitä koreografioita. Tunnilla ollaan liikkeessä koko ajan, vaihdellen eri tanssityylejä kappaleiden mukaan. Tunnille osallistuminen ei vaadi 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

virkistys virkistys aikaisempaa kokemusta. Bailatino Fitness Tämä tunti yhdistää tehokkaasti tanssin ja lihaskuntoliikkeet. Puolet tunnista kohotetaan sykettä helpoin askelin, lopputunti lihaskuntoliikkeitä välineillä ja ilman. Koordinaatio, tasapaino ja vartalon hallinta kehittyvät. Luvassa on paljon tiukkaa tekemistä ja hauskoja hetkiä hikisen ja tehokkaan tunnin parissa. Sopii kaikille! Bailatino Bailatino on tanssillinen liikuntamuoto, jonka perusajatuksena on tuoda ihmiset lähemmäksi latinalais- amerikkalaista musiikkia ja tanssia. Yhdellä tunnilla käydään KOODI PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA PÄIVÄYS KESTO HINTA 121645 Opistotalo Let s Dance Sointu Conde To 17-18 13.9-29.11 12 24 121646 Opistotalo Let s Dance Tarja Ketola La 13.30-14.30 15.9-15.12, ei 3.11,17.11 12 24 121710 Opistotalo Kuntotanssi Jenna Heikkilä Ke 17-18 12.9-28.11 12 24 121652 Opistotalo Bailatino Fitness Kirsi Mattsson La 10-11 15.9-15.12, ei 3.11, 17.11 12 24 121654 Myyrinki Bailatino Kirsi Mattson Ma 16.30-17.30 10.9-26.11 12 24 121655 Opistotalo Lattarimix Tarja Ketola La 12.30-13.30 15.9-15.12, ei 3.11,17.11 12 24 121657 Opistotalo Street Dance Veera Malmivaara Pe 17-18 14.9-30.11 12 24 121658 Myyrinki Street Dance Veera Malmivaara To 17-18 13.9-29.11 12 24 121659 Opistotalo Leidi Afro Sointu Conde To 18-19 13.9-29.11 12 24 Terveysliikunta Yogalates Täydellinen tunti Yogan tasapainoa ja voimaa yhdistettynä Pilateksesta tuttuun keskivartaloharjoitteluun. Method Putkisto 3D Kasvoklinikka ja syvävenyttely Method Putkisto on ainutlaatuinen ja erilainen tapa hoitaa kasvojesi lihastasapainoa ja terveyttä. Sen avulla voit lievittää niskan ja hartioiden jännitystiloja sekä purennan ongelmia, nostaa ylävartaloa ja linjata sekä hallita pään asennon uudella tavalla. Method Putkisto syvävenytysharjoitteilla pyrit löytämään oman kehosi optimin, pidennät lihaksiasi, parannat hengityskapasiteettiasi ja vapaudut liikkumaan. Lisäät keskittymiskykyäsi, virkistyt ja rentoudut. läpi 1-3 tanssia. Tunnin lopuksi rauhoitutaan rumban tunnelmissa. LattariMix Fitness tyylinen tunti, jossa tanssitaan monipuolisesti eri lattaritansseja sekä jokaiseen tuntiin kuuluu myös kuntoa kohottava lihaskunto-osuus. Streetdance Tunnilla yhdistellään erilaisia katutanssityylejä. Tärkeintä on rentous ja oman tyylin löytäminen sekä musiikkiin fiilistely. Musiikkina käytetään sekä uutta että vanhempaa hip hop ja R&B musiikkia. Hatha jooga Hatha jooga pyrkii mielen, kehon ja hengen tasapainottamiseen ja yhdistymiseen. Se aktivoi mielen ja kehon, lisää notkeutta ja kestävyyttä. Joogan harjoittaminen vahvistaa kehon suurimpia lihasryhmiä kannattelemaan kehon painoa ja parantaa samalla ryhtiä Äijäjooga Äijäjooga on miesten oma joogaryhmä. Mitä jäykempi Äijä sen parempi. Harjoitus on jokaiselle mahdollinen, aikaisempaa kokemusta et tarvitse. Keveiden perusharjoitusten avulla, rauhallisesti rentoutuen, venytellen ja oman kehon rajoja kuunnellen etsimme uutta tasapainoa kehon ja mielen yhteistyöhön. Tämä on miesten oma kilpailuvapaa vyöhyke. Ota oma pitkä alusta, rento asu ja avoin mieli mukaan. Tämä on askel levollisen kiireettömään aikaan. LeidiAfro Tunti on helppoa, hauskaa ja hypytöntä. Tunti sopii kaikille eikä vaadi aikaisempaa kokemusta. Sisältää erittäin hyviä niskahartiaseudun ja lantiota avaavia afrotanssiliikkeitä sekä luustoa vahvistavaa tömistelyä. Sambic Sambic on suomalainen liikuntatuote, joka perustuu aitoihin brasilialaisiin tansseihin ja musiikkiin. Pehmeät reggaen liikkeet poistavat selän, hartiaseudun ja rintarangan jäykkyyttä ja samba pistää puolestaan lantioon liikettä! Myös ryhti ja lihaskunto paranevat. Rentoa, hauskaa ja hikistä sekä aitoa brassifiilistä. Ying jooga Ying jooga on rauhallinen ja meditatiivinen joogamuoto, jossa keskitytään lihasten sijaan sidekudosten venyttämiseen ja vahvistamiseen. Yin joogalla avataan meridiaanien tukoksia hengityksen avulla. Harjoituksissa keskitytään paljon lantion alueen kireyksiin, mutta otetaan huomioon myös muut vartalon osat. Vaikutukset ovat voimallisia, lempeitä, rentouttavia ja erittäin tehokkaita. Ota mukaan joogamatto, huopa, tyynyt ja lämpimät sukat. Bodyjooga BodyJooga on dynaamista länsimaista joogaa, jossa on vaikutteita Hatha- ja Astangajoogasta. Tehokasta ja samalla rentouttavaa. Kehon kanavia avaava harjoitus sopii kaikenkuntoisille. Oma patja mukaan Astanga jooga Astangajooga on urheilullinen ja dynaaminen joogalaji, joka eroaa muista joogalajeista sillä että se keskittyy samanlaisena toistuvien liikesarjojen suorittamiseen hengityksen tahdissa, ilman välirentoutuksia. Astanga jooga kehittää joustavuutta, joka mahdollistaa yhä vaativampien liikkeiden harjoittamisen. Keho venyy ja voimistuu. Oma patja mukaan. KOODI PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA PÄIVÄYS KESTO HINTA 121666 Opistotalo Yogalates Saara Rönnholm To 19-20 13.9-29.11 12 24 121668 Opistotalo Yogalates Yassu Ma 14.15-15.15 10.9-26.11 12 24 121766 Opistotalo MP Kasvoklinikka Arja Forsström La 13-16 27.10 1 pvä 20 121673 Myyrinki MP kasvoklinikka Salme Ruski La 10-13 17.11 1pvä 20 121640 Neilikkatie/ Pajatalo Hatha jooga (ostokurssi) Terttu Mehtonen Ma 16.30-18 10.9-26.11 7.1-25.3 24 84 121674 Opistotalo Hatha jooga Kirsi-Kaarina Pyykönen Ti 20-21 11.9-27.11 12 24 121675 Myyrinki Hatha jooga jatko Eine Kauppinen Ma 17.30-19 10.9-26.11 7.1-8.4, ei 1.4 24 114 121677 Myyrinki Hatha jooga perusryhmä Olavi Nordman To 19.15-20.45 13.9-29.11 10.1-11.4, ei 28.3 24 114 121678 Leinelä pk Hatha jooga perusryhmä Eeva Koistinen Ma 18-19.30 10.9-26.11 7.1-8.4, ei 1.4 24 114 121682 Husaaritien pk 10.9-3.12, 7.1-8.4 Hatha jooga Tarja Hakala Ma 18-19.30 Kannisto Ei 26.11, 1.4 24 114 121684 Metsonkoti Hatha jooga perusryhmä Saara Huhtala Ke 18-19.30 12.9-12.12, 9.1-3.4 ei 26.9 ja 3.10 24 114 121685 Myyrinki Äijäjooga Olavi Nordman Ke 19-20.30 12.9-28.11 12 42 121686 Opistotalo Yin & Yang jooga Saara Rönnholm To 20-21 13.9-29.11 12 24 121688 Rautpihan pk Havukoski Bodyjooga Mirja Hiirikoski Ti 18.15-19.30 11.9-27.11 12 37 121690 Opistotalo Astanga jooga Kirsi-Kaarina Pyykönen Ti 19-20 11.9-27.11 12 24 121691 Myyrinki Astanga jooga perusryhmä Kirsi-Kaarina Pyykönen Pe 18.30-20 14.9-7.12, ei 2.11 12 42 Muu tarjonta Chi kung Chi Kung on kehon energioita vahvistava, mieltä rauhoittava ja kehoa rentouttava harjoitusohjelma. Se tukee kehon omaa paranemisjärjestelmää, kohentaa fyysistä kuntoa ja lisää henkistä hyvinvointia. Harjoitteet sisältävät helposti omaksuttavia liikesarjoja, energiahengitystä, itsehoidon akupainantaa ja hiljentymistä. Tunneille oma matto mukaan Niska-selkä-hartiat Tällä kurssilla keskitytään niskan, selän ja hartioiden vapauttamiseen jännityksistä, liikerajoitteista ja kivuista. Rentouttamista ja irrottelua, venyttelyä sekä nivelten hoitoa sisältävissä harjoituksissa yhdistellään Chi Kungin itsehoidollisia Energiapäivä Tämä rauhallinen keholähtöinen kurssi etenee syvälle kehoon hautautuneen väsymyksen vapauttamisesta energiatason nostoon. Kurssi antaa työkaluja stressin ja unettomuuden hoitoon sekä lisää keho- ja energiatietoisuutta. Rentouttava päähieronta Yllätä ystäväsi tai kumppanisi uudella taidolla. Koe rentoutuksen ja kosketuksen hyvää tekevä vaikutus! Opettelemme päähieronnan perustekniikan. Hieromme myös niskan, hartiat, korvat ja kasvojen rentoutuspisteitä sekä varpaat. Asahi Asahi terveysliikunta jakautuu viiteen osioon: rentous, niskahartia harjoitteet, selän harjoitteet, jalkojen ja tasapainon harjoitteet ja lopuksi hengityksen tasaaminen ja mielen harjoittaminen. Liikesarja on suunniteltu niin, että erilaisia lihas-, nivel-, niska-, hartia- ja selkävaivoja potevat henkilöt saavat lievitystä vaivoihinsa. Asahin liikkeet vaikuttavat hieronnan tavoin, mutta Asahissa liikkuja hieroo itse itseään ikään kuin kehon sisältä. Asahi sopii myös palauttavaksi harjoitteeksi. Liikunta on hypytöntä ja juoksutonta. KOODI PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA PÄIVÄYS KESTO HINTA 121692 Opistotalo Chi Kung Riitta Kokko Pe 18-19.30 14.9-30.11 12 42 121693 Opistotalo Niska-selkä-hartiat Riitta Kokko Pe 19.30-20.30 14.9-30.11 12 24 121694 Opistotalo Asahi Kirsi Mattsson La 9-10 15.9-15.12, ei 3.11, 17.11 12 24 121695 Myyrinki Asahi Tarja Lemström Ti 19-20 11.9-27.11 12 24 121696 Opistotalo Rentouttava päänhieronta Leena Sakko Su 10-14 18.11 1 pvä 20 121699 Opistotalo Energiapäivä Riitta Kokko Su 10-16 25.11 1 pvä 32 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

henkilökohtaista tapetilla Kuka Tutkija Elina Parviainen Ikä 35 v. Asuu Vantaan Asolassa rivitalossa, alunperin kotoisin Joensuusta. Koulutus Yhteiskuntatieteiden maisteri Työhistoria Vantaalla Aloitin Vantaalla tilasto ja tutkimus -yksikössä (nykyisin tietopalveluyksikkö) kymmenisen vuotta sitten. Parasta työssä Ehdottomasti kivat työkaverit sekä monipuoliset työtehtävät ja kirjoittaminen, jotka pitävät työn mielenkiintoisena. Harrastukset Salibandy, pilates ja sauvakävely. Luen myös mielelläni minkä töiltä jaksan. Lasketaanko viherpiipertäminen harrastukseksi? Matkat Olin juuri viime viikolla Sisiliassa, ensi kuussa lähdemme Tanskaan. Tuntuu hieman pahalta, kun ei voi matkustaa hitaasti, vaan täytyy käyttää lentoliikennettä, mutta pyrin kuitenkin pysymään Euroopan rajojen sisällä. Alpit ovat olleet vaikuttava kokemus, joten sinne haluaisin palata uudestaan. Kymmenen vuotta tilastojen "kaunistelua" Henkilökohtaista-palstalla tutustumme mukaviin ja mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin. Tällä kertaa tapasimme Elina Parviaiseen, tietopalveluyksikön kulutuskriittisen tutkijan. Väestötilastot, Vantaa alueittain, Webropol, Avain, internet. Ei ole asiaa, jota Elina ei pitäisi hyppysissään työskennellessään taloussuunnittelussa sijaitsevan tietopalveluyksikön seitsenhenkisessä porukassa. Ihmisille tulee usein yllätyksenä, että taloussuunnittelusta löytyy tällainenkin osasto. Se, kuinka pääsin tänne onkin jännittävämpi tarina. Olin hakenut naapurikaupungista tutkijan paikkaa, mutta toimivan kuntayhteistyön ansiosta minuun otettiinkin yhteyttä Vantaalta. Ensin olin määräaikaisena, mutta nyt elokuussa tuleekin täyteen kymmenen vuotta. Tänne on ollut helppo jäädä. Tutkijana toimiminen on itsenäistä hommaa, jossa autonomisuus ja asiantuntijavastuu kulkevat käsi kädessä. Faktapohjainen kirjoittaminen on äärimmäisen tarkkaa ja hidasta työtä, sillä tiedon tulee olla oikeellista ja virheetöntä. Monisatasivuisten opusten kirjoittaminen ei suju kuukaudessa eikä parissa. Elinan mieliksi työ on kuitenkin monipuolista ja alati muotoutuvaa vaihtelevuus on yksi ammatin parhaita puolia. Aikaa on tosin niukasti ja Elina kaipaisi tilaisuutta perehtyä välillä alan ammattikirjallisuuteen kartuttaakseen tietojaan. Tärkeänä Elina pitää pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä pyörivää Helsinki Region Infoshare eli HRI-projektia, jonka tavoitteena on tarjota julkisia tietovarantoja avoimena datana. Kaupungin tilastojen avaaminen on aloitettu tietopalveluyksikön omista tilastoista, mistä Elina on ollut päävastuussa. Periaatteena on, että se, mikä ei ole salaista, on julkista. Toistaiseksi tämä on vähän lapsen kengissä, mutta toivomme, että projektin avustuksella saisimme kaupungin tuottamat tilastot ja paikkatietoaineistot kaikkien ulottuville. Internet on muuttanut työtä muillakin tavoin. Sähköiset kyselyt työllistävät yhä enemmän ja Webropolin pääkäyttäjänä Elina hoitaa niin tunnusten aktivoinnit kuin neuvonnan. Avaimeen ja internetiin on tuotettava sisältöjä. Tämän kaiken lisäksi Elina ehtii kirjoittaa erilaisia julkaisuja, kuten vuosittain ilmestyvän väestöraportin ja hieman harvemmin ilmestyvän Vantaa alueittain -julkaisun. Tilastojen pohjalta kirjoittaminen on mielestäni luovaa työtä. Luvut antavat työlle vain pohjaa, mutta niistä kirjoittaminen on todellisuudessa hyvinkin luova prosessi. Työssä joutuu priorisoimaan ja tehtävää löytyy aina. Maailmassa on niin paljon tutkittavaa, etteivät aiheet ainakaan lopu kesken. z Katarina Vesikko Henkilöstön saatavuus pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen haaste Pääkaupunkiseudun kunnilla on suuri työvoimatarve. Vuonna 2011 Helsingin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä oli avoinna noin 9500 työpaikkaa. Tämä on noin 300 työpaikkaa enemmän kuin edellisenä vuonna, kertoo erityissuunnittelija Hanna Keskinen Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksesta. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut kaikissa muissakin kunnissa. Työnhakijoiden mielenkiinnon herättämiseksi pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä Seure Henkilöstöpalveluiden kanssa näkyvät messuilla ja muissa tapahtumissa yhtenäisenä rintamana. Rekrytointimarkkinoinnista ja sen kehittämisestä kuntien edustajat keskustelevat pääkaupunkiseudun maineryhmässä. Ryhmässä jaetaan avoimesti myös muita tietoja ja taitoja sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä. Tämän lisäksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on yhteinen rekrytointijärjestelmä, jota kehitetään jatkuvassa yhteistyössä. Viimeisin kehityskohde oli virkahakuihin liittyvä sähköinen tiedoksianto. Nyt kaupungit voivat lähettää hakijoille sähköisesti kaikki tarvittavat asiakirjat. Erityishaasteet koettelevat tiettyjä aloja Espoon kaupungin rekrytointipäällik- kö Jutta Takala kertoo, että erityinen työvoimatarve on niin sanotuilla pula-aloilla. Espoossa pula-alat on määritelty niin, että kelpoisia hakijoita on alle kolme työpaikkaa kohden. Kunnilla on pulaa lääkäreistä, sairaanhoitajista, erityisluokanopettajista, sosiaalityöntekijöistä sekä insinööreistä. Espoossa viimeisten vuosien aikana pulaalaksi on noussut myös suomenkielinen päivähoito. Kauniaisten henkilöstöpäällikkö Päivi Hytönen jakaa saman huolen kuin muutkin pääkaupunkiseudun kunnat: erityinen huoli kaikilla on ruotsinkielisestä henkilöstöstä, erityisesti hoitohenkilökunnasta niin terveydenhuollossa kuin päivähoidossakin. Syyt pula-alojen kehittymiseen ovat Takalan mukaan moninaiset. Toisilla aloilla on kova kilpailu vähistä osaajista. Ruotsinkielisen henkilöstön lisäksi erityisesti sosiaalityöntekijöitä ja erityisluokanopettajia on liian vähän pääkaupunkiseudun kuntien tarpeisiin. Toisaalta esimerkiksi lääkäreitä ja sairaanhoitajia houkuttelee usein erityissairaanhoito kuntien työtarjontaa enemmän. Vantaan viestintäpäällikkö Päivi Rainio painottaa, että koulutuspaikkojen määrä ja alueellinen jakautuminen vaikuttavat pääkaupunkiseudulla henkilöstön saatavuuteen. Tämän lisäksi eläköityminen asettaa omat haasteensa. Onko kunta-ala houkutteleva? KT Kuntatyönantajat on sitä mieltä, että kunta-ala ei tällä hetkellä ole nuorten silmissä riittävän houkutteleva työnantaja. Mielestäni kunta-ala on houkutteleva, esimerkiksi sairaanhoitajaksi hakeutuu opiskelemaan huomattavan paljon nuoria. Yksi kysymys on, mikä koetaan kunta-alaksi, pohtii Rainio. Nuorille pitäisi kertoa, että kunta-ala ei ole pelkkää byrokraattista, hallinnollista työtä, vaan arjen tehtäviä, KAUPUNKIEN HENKILÖSTÖPALVELUYHTIÖ HELSINKI VANTAA ESPOO KAUNIAINEN joka on heillekin tullut tutuksi palvelujen kautta, Rainio jatkaa. Takala puolestaan korostaa, että kunta-ala on moninainen toimija ja Espoossakin työskennellään yli 800 ammattinimikkeellä. Kesätyöt ovat loistava tapa päästä kurkkaamaan kunnan arkeen. Keskisen mukaan nuorten kiinnostuksesta kuntaalaa kohtaan kertoo osaltaan se, että kesätyöhakemusten määrä nousee vuosi vuodelta. Takala sanookin, että erityisesti kesätyöpaikat ja oppilaitosyhteistyö ovat olennaisessa asemassa kuntien työnantajamaineen vetovoiman lisäämisessä. Opinnoista osaajaksi -hankkeen myötä pääkaupunkiseudun kunnat ovat kiinnittäneet huomionsa oppilaitosyhteistyöhön. Asiaa on tarkasteltu erityisesti rakenteiden, harjoittelun laadun sekä opiskelijoiden rekrytoinnin näkökulmasta. Hankkeen käytänteitä on ensimmäiseksi sovellettu varhaiskasvatukseen ja tekniikan alalla. Yhteisesti toteutetun hankkeen hyvät käytännöt ovat helposti monistettavissa muille aloille. Kesätöiden ja opintoihin liittyvien harjoittelujen kautta nuoret saavat kokemuksia kunta-alan työpaikoista jo opiskeluaikanaan. Takalan mukaan toiminnan tulee olla pitkäjänteistä ja kesätyö- ja harjoittelukokemuksien hyviä, jotta nuoret valitsisivat jatkossa kunnan työnantajakseen. Takala kertoo, että tällainen ennakoiva rekrytointi vaatii henkilöstöltäkin pitkäjänteisyyttä, sillä se ei tuota tuloksia hetkessä. Tulokset nähdään vasta vuosien päästä. z Teksti Riikka Sallinen, Seure Henkilöstöpalvelut Oy 20 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 21

virkistys tapetilla Teatteriin HYTIN kulttuurijaos tarjoaa kaupungin henkilöstölle edullisia lippuja oopperaan ja eri teattereihin. Lippuja voi varata kuhunkin esitykseen ilmoitettuna päivänä klo 8 10. Avecille, joka ei kuulu kaupungin henkilöstöön, voi varata klo 10 jälkeen jäljellä olevia lippuja. Hinta on ilmoitettu erikseen. Puhelut tulevat matkapuhelimeen ja kääntyvät vastaajaan puhelimen ollessa varattu. Soita uudelleen! Lippuvaraus on sitova. Maksu vain käteisellä. Ota tasaraha mukaan. Kun lunastat lippuja Myyrmäen yhteispalvelusta, niin asioi viimeisellä tiskillä. Lisätietoja intrasta Henkilöstö > Hyvinvointi > Kulttuuri ja virkistys. Tiedustelut Hannele Karlin, hannele.karlin@vantaa.fi, 09 8392 2799 Viulunsoittaja katolla Viulunsoittaja katolla 5.9. klo 19 Kaupunginteatteri Lippujen hinta 40 (avec 45 ) Lippujen sitova varaus 30.7. klo 12 mennessä hannele.karlin@vantaa.fi (varauksen voi tehdä vaikka heti, varaajille lähetetään vastausviesti) Kerro varauksessa: montako lippua, kaikkien lähtijöiden nimet, puhelinnumerosi työaikaan ja lippujen lunastuspaikka (Tikkurila/ Myyrmäki). Lippujen lunastus ma 27.8. klo 15-17 Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4. krs ti 28.8. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 Pahuus Pahuus 10.9. klo 19 Kansallisteatteri Lippujen hinta 25 (avec 30 ) Lippujen sitova varaus 30.7. klo 12 mennessä hannele.karlin@vantaa.fi (varauksen voi tehdä vaikka heti, varaajille lähetetään vastausviesti) Kerro varauksessa: montako lippua, kaikkien lähtijöiden nimet, puhelinnumerosi työaikaan ja lippujen lunastuspaikka (Tikkurila/ Myyrmäki). Lippujen lunastus ma 27.8. klo 15-17 Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4. krs ti 28.8. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 Aida 19.9. klo 19 Kansallisooppera Lippujen hinta: 2. parvi 55 / avec 59 ; 3. parvi 30 / avec 38 Lippujen sitova varaus 30.7. klo 12 mennessä hannele.karlin@vantaa.fi (varauksen voi tehdä vaikka heti, varaajille lähetetään vastausviesti) Kerro varauksessa: montako lippua, kaikkien lähtijöiden nimet, puhelinnumerosi työaikaan ja lippujen lunastuspaikka (Tikkurila/ Myyrmäki). Lippujen lunastus ma 27.8. klo 15-17 Tikkurila, Tikkuraitti 11 A 4. krs ti 28.8. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 Patriarkka 28.9. klo 19 Kansallisteatteri Lippujen hinta 30 (avec 35 ) Lippujen sitova varaus 22.8 klo 8-10 puh. 839 22799 Lippujen lunastus ma 10.9. klo 15-17 Tikkurila, Tikkuraitti 11 A, 4. krs ti 11.9. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 (viimeinen tiski) Kapteeninkadun tyttö 3.10. klo 19 Kaupunginteatteri Lippujen hinta 35 (avec 41 ) Lippujen sitova varaus 22.8. klo 8-10 puh. 839 22799 Lippujen lunastus ma 10.9. klo 15-17 Tikkurila, Tikkuraitti 11 A, 4. krs ti 11.9. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 Aie 12.10. Kansallisteatteri Lippujen hinta 20 (avec 27 ) Lippujen sitova varaus 22.8. klo 8-10 puh. 839 22799 Lippujen lunastus ma 10.9. klo 15-17 Tikkurila, Tikkuraitti 11 A, 4. krs ti 11.9. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 (viimeinen tiski) Lue lisää esityksistä: www.kansallisteatteri.fi, www.hkt.fi, www.ryhmateatteri.fi Kapteeninkadun tyttö Kesäkukka-astioiden säätöjalkakehikko toi aloitepalkkion Raimo Kortepohjalle Betonisten kesäkukka-astioiden säätöjalkakehikko toi 1000 euron aloitepalkkion maankäytön ja ympäristön toimialalla työskentelevälle kirvesmies Raimo Kortepohjalle. Kesäkukka-astiat ovat isokokoisia ja painavia betonikaukaloita, jotka varastoidaan talviajat tukikohdassa ja siirretään istutettuina katu- ja torialueille kesäkuun alussa. Lokakuussa astiat siirretään taas takaisin varastoon. Vastaava puutarhuri Esa Karhu kertoo, että painavien astioiden varastointi, lastaaminen, siirtäminen ja paikoilleen asentaminen on ollut hankalaa puljaamista. Pinnat, joihin astiat kesänajaksi asennetaan, ovat usein kaltevia ja astiat pitää saada suoraan, jotta kesäkukat kasvavat näyttävästi ja kastelu ym. tehtävät sujuvat hyvin. Astioita on nyt nosteltu traktorin haarukoilla ja kuljetettu kuorma-autolla. Olemme tähän asti käyttäneet lankkuja ja puukiiloja apuna astioiden siirtelyssä ja asettelussa. Työ on ollut hankalaa ja aikaa vievää ja se on myös sitonut henkilökuntaa. Betoniset astiat ovat kolhiintuneet siirtelyssä. Työturvallisuus on myös mietityttänyt, kertoo Esa Karhu. Esa Karhun mukaan asiaan kysyttiin ratkaisua astioiden valmistajaltakin muutamaan otteeseen, mutta he eivät osanneet auttaa. Niinpä kirvesmies Raimo Kortepohja suunnitteli ja toteutti toimivan ratkaisun. Hän kehitti astioiden alle säädettävillä jaloilla olevan galvanoidun metallikehikon. Ratkaisu on erittäin toimiva, käytännöllinen, turvallinen sekä työaikaa säästävä. Maankäytön ja ympäristön toimialan yhteistoimintaryhmä palkitsi myös toisen aloitteentekijän. Ympäristökeskuksessa työskentelevä Jaakko Peltomaa sai kirjapalkinnon kiitokseksi aloitteellisuudesta ja aktiivisuudesta. Hänen aloitteensa koski ympäristökeskuksen henkilöstön rokottamista kausi-influenssaa vastaan. z Teksti Pirjo Kivistö Kuvat Maankäytön ja ympäristön toimialan arkisto 22 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 23

tapetilla tapetilla Lastensuojelussa sirkustellaan! Jongleerausta, tasapainoilua, akrobatiaa. Sirkus Magentan perhesirkuksessa sirkustähtinä loistavat Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen asiakkaat. Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen käytävillä saattaa nähdä pyramidiharjoituksia ja pariakrobatiaa. Kyse on uudesta perhetyömenetelmästä, perhesirkuksesta, jota kokeilemaan päässeet perheet ovat innostuneet harjoittamaan myös vapaa-ajallaan. Perhesirkus on osa valtakunnallista Vaikuttava sirkus -hanketta, jolla pyritään edistämään osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja arjen toimintoja sirkuksen keinoin. Hankkeessa on mukana kuusi sirkusta ja viisi kaupunkia, jotka toimivat hankkeen osarahoittajina. Vantaan kaupungin kumppani hankkeessa on Sirkus Magenta. Perhesirkuksen tavoitteita ovat perheiden sisäisten vuorovaikutustaitojen parantaminen ja yhteisten ilonhetkien mahdollistaminen, kertoo Sirkus Magentan koordinaattori ja sirkusohjaaja Silja Kyytinen. Sirkusteltaessa myös etsitään ja kehitetään perheenjäsenten henkilökohtaisia vahvuuksia ja lahjakkuuden aloja. Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen toiminta on lastensuojelun avopalvelua, jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää perheen turvallisuutta ja toimintakykyä. Perhepaikka-osaston seitsemänviikkoisen kuntoutusjakson aikana perheet käsittelevät jäsentensä keskinäisiä ja henkilökohtaisia ongelmia, ja tämän lomaan sirkus tuo tarvittavia hengähdystaukoja. Perheet käyvät sirkusharjoituksissa kerran viikossa viiden viikon ajan. Harjoituksissa muun muassa leikitään ja temppuillaan ilmassa ja lattialla joko yksin tai koko perheen voimin. - Sirkusharjoitusten aikana perheet voivat hetkeksi unohtaa vaikeudet ja heittäytyä nauttimaan sirkuksen taiasta, Kyytinen kuvailee. Hyvinvointia yhteistyöllä Yhteistyö Sirkus Magentan ja Vantaan kaupungin välillä alkoi Havukosken lähiösirkustoiminnasta tammikuussa vuonna 2010. Tuolloin sirkuksen ohjaajat työskentelivät Uuden Sirkuksen Keskuksen, Cirkon, alaisina Sosiaalinen sirkus -hankkeessa. Onnistunut hanke sai myöhemmin jatkoa vaikuttavan sirkuksen hankkeesta, jolloin Sirkus Magenta perustettiin jatkamaan Vantaalla jo meneillään olevaa sirkustoimintaa. Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen viikko-ohjelmaan sirkus tuli keväällä 2011. Perhepaikan vastaava ohjaaja Outi Ingberg pitää hankkeeseen osallistumista mahtavana tilaisuutena. Perhesirkus on mukava uusi työmuoto, josta sekä ohjaajat että perheet ovat pitäneet kovasti, iloitsee Ingberg. Perheiden lisäksi Sirkus Magenta ohjaa sirkusharjoituksia myös vantaalaisille syrjäytymisvaarassa oleville lähiöiden lapsille ja nuorille. Sirkustoimintaa kehitetään yhdessä kunnan, perhekuntoutuskeskuksen ja nuorisotalon edustajien kanssa. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa perhesirkus pysyväksi hyvinvointipalveluksi ja lähiösirkus pysyväksi harrastustoiminnaksi Vantaalla, Kyytinen kiteyttää. z Teksti Ann-Mari Ruhanen, kuvat Teemu Kyytinen Vaikuttava sirkus -hanke 2011-2014 Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen valtakunnallinen ESR-hanke jatkoa Sosiaalinen sirkus -hankkeelle (2009 2011) pyrkii lisäämään sirkusalan työllisyyttä tutkii sirkuksen hyvinvointivaikutuksia järjestää sirkusopetusta järjestää työseminaareja eri puolilla Suomea, Vantaalla keväällä 2013 edistää hyvinvointipalvelujen tuotteistamista tiivistää kuntien ja sirkusten vuorovaikutusta Äitienpäivätapahtuma Cirkossa Makujen taikaa läheltä ja kaukaa Wintissä silmät loistavat innosta ja kyyneleistä. Sipuli kirveltää, mutta broileripata marokkolaisittain valmistuu nuorten osaajien käsissä ketterästi. Maista Maailmaa! -projekti on osa pääkaupunkiseudun nuorisotoimien tuottamaa Nuoret muotoilevat maailmaa -hanketta, jossa nuoret pääsevät ammattikokin opastuksella tutustumaan eri kulttuurien ruokiin. Nuoret saavat itse suunnitella menun ja voivat halutessaan järjestää ohessa muutakin tapahtumaa. Ruokajuhlien tarkoituksena on tutustuttaa nuoret kokonaisvaltaiseen kulinaristiseen kokemukseen, johon sisältyy purtavan lisäksi kattaminen, ruoan esteettisyys, terveellisyys ja yhdessäolo. Uusien ystävien ohella nuoret saavat tietoa ja taitoa tehdä itse ja kokeilla rohkeasti uutta. "Useilla osallistujilla on monikulttuurinen tausta. Tällainen tapahtuma on upea mahdollisuus tutustua myös oman tai kaverin kulttuurin ruokaan", tuottaja Mari Alamikkelä kertoo. Kokkina toimivan Dick Lindertzin mukaan liian eksoottiset ruoat voivat aiheuttaa epäilystä, mutta on palkitsevaa, että nuorten mieli on vielä avoin. Heillä ei ole valmiiksi mietittyä skeemaa ruoanlaitosta. Loppujen lopuksi kaikki lähtee nuorista itsestään. Projekti tarjoaa vain kokin ja raaka-aineet. Suunnitelmat muokkautuvat koko ajan kysynnästä riippuen 12.6. Helsinki-päivän Ravintolapäivä Nuoret grillaavat herkkuja Pihlajamäen nuorisopuistossa 14.9. Sadonkorjuujuhla Fallkullan kotieläintilalla Ilmoittautumiset osoitteessa http://nuoretmuotoilevat. munstadi.fi/ruokakulttuuri joskus mennään tutun kaavan mukaan, toiset haluavat erikoista sushia. "Jotkut nuoret ovat olleet todella paneutuneita. Eräs ryhmä oli valinnut intialaisen ruoan, koristellut tilan teeman mukaan ja kokkailun jälkeen katsonut Bollywood-elokuvia ja tanssinut musiikin tahtiin", Alamikkelä kertoo. Suunnittelija Anneli Nikolajeffin mukaan tapahtuman saama suosio on ollut yllättävää. Vuoden ajalle suunnitellut tapahtumat on kesään mennessä jo ehditty järjestää. Innokkaimpia ovat olleet Vantaan nuoret, mutta loppuvuodesta tapahtumia järjestetään ahkerammin myös Helsingissä. Järjestelyistä riippuen paikalla on ollut 5 200 nuorta. Järjestäjät ovat olleet iloisia siitä, että myös Uudenmaan lähiruoka on herättänyt kiinnostusta. Räiskäleet ja röstit eivät paljoa häviä suositulle italialaiselle keittiölle. Kaikista kerätyistä resepteistä tullaan kokoamaan reseptivihkonen syksyn Sadonkorjuujuhlaan mennessä. Kevään tapahtumat ovat ehtineet jo täyttyä, mutta syksylle on vielä tilaa. Nuorille tapahtuma on aina avoin. z Teksti ja kuvat Katarina Vesikko 24 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 25

tapetilla avoimet työpaikat Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää. Henkinen hyvinvointi työssä Aiemmin mielenterveys miellettiin lähinnä yksilön ominaisuudeksi, mutta vähitellen on huomattu siihen vaikuttavan myös yhteisölliset, rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät. Mielenterveyden ongelmat kuten masennus ovat nousemassa yhä merkittävimmiksi sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläkkeelle siirtymisten syyksi. Masennustiloista kärsii noin 10-20 % suomalaisista aikuisista elämänsä aikana. Lähes puolet naisista ja neljännes miehistä sairastaa masennuksen ennen 70:tä ikävuotta. Henkistä hyvinvointia työssä edistetään työntekijän ja työyhteisön yhteisillä toimenpiteillä. Ongelmat eivät muodostu ylivoimaisiksi, kun niihin tartutaan varhain. Avoin keskustelu asioista selventää ajatuksia sekä auttaa näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja ja antaa tukea. Välillä on pysähdyttävä miettimään työhön kohdistuvia odotuksia. On tärkeää asettaa itselleen realistisia ja kohtuullisia tavoitteita, jotka ovat silti riittävän haastavia ja tyydyttäviä. Töille kannattaa asettaa tärkeysjärjestys ja edetä sen mukaisesti. Joskus saattaa eteen tulla tilanteita, jolloin on hyväksyttävä, ettei ehdi, jaksa, osaa tai hallitse asioita. Työkykyyn ja jaksamiseen vaikuttaa työntekijän, hänen työnsä ja koko työyhteisön yhteensopivuus ja joustojen ja työn kehittämisen mahdollisuudet. Henkisen hyvinvoinnin perustan muodostaa hyvä arki: tarpeellinen lepo, hyvä ruoka, liikunta ja hyvät ihmissuhteet. Onnistunut päivittäinen palautuminen ylläpitää hyvinvointia, edistää tulevaa työssä suoriutumista, uuden oppimista ja myönteisiä kokemuksia työtä kohtaan. Palautuminen tapahtuu kahdella tavalla: vältetään tekemästä työtä vapaa-ajalla ja hankitaan uusia voimavaroja käytettyjen tilalle. Myös eräät työn ominaispiirteet, esimerkiksi kohtuuttomat vaatimukset tai liian yksin tekeminen, voivat vaikeuttaa työstä irti pääsemistä vapaa-ajalla. Henkisen hyvinvoinnin muistilista (Lähde: Työterveyslaitos) Anna itsesi virkistyä vapaa-ajalla: perheen, harrastusten, levon ja kuntoilun parissa vietetty aika tasapainottaa työtä ja auttaa jaksamaan paremmin. Tunnista omat rajasi ja aseta realistisia tavoitteita. Mieti esimiehesi kanssa, onko työmääräsi sopiva ja mihin toivoisit työssäsi kehittyvän. Aseta selkeä raja työlle, esimerkiksi takaraja, jolloin lähdet kotiin. Jätä aikaa palautumiselle. Älä jää jumiin ongelman kanssa vaan keskustele asiasta ja kokeile toista tapaa. Huolehdi, että pystyt työssäsi toteuttamaan myös sellaisia asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja mielekkäitä. Ota vastuuta ammattitaitosi kehittämisestä ja aseta itsellesi uusia tavoitteita. Lähteitä: Suomen mielenterveysseura, www.mielenterveysseura.fi Sosiaali- ja terveysministeriö, www.stm.fi Työterveyslaitos, www.ttl.fi Avoimet työpaikat on poimittu RETTI-tietojärjestelmästä 22.5.2012. Lisätiedot intrasta tai vantaa.fi-sivuilta kohdasta Avoimet työpaikat. Matematiikan opettaja Työavain 3-573-12. Määräaikainen virka 13.08.2012-6.1.2013, Martinlaakson koulu. Hakuaika päättyy 5.6. kello 16. Lisätietoja Janne Saarinen, apulaisrehtori, 050 304 1507. Biologian ja maantieteen päätoiminen tuntiopettaja Työavain 3-552-12. Määräaikainen virka 2.8.2012-6.2.2013, Tikkurilan lukio. Hakuaika päättyy 8.6. kello 16. Lisätietoja Risto Väyrynen, rehtori, 09 8392 5119. Terveydenhoitaja/ kouluterveydenhoitaja Työavain 2-273-12. Vakinainen tehtävä alkaen 1.11.2012, Jokivarren ja Nikinmäen koulut. Hakuaika päättyy 14.6. kello 16. Lisätietoja Kirsti Linnoinen, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon esimies, 050 312 4540. Hammashoitaja Työavain 2-272-12. Vakinainen tehtävä alkaen 17.9.2012, Länsimäen terveysaseman hammashoitola. Hakuaika päättyy 11.6. kello 16. Lisätietoja Tarja Närhi-Kantanen, osastonhoitaja, 040 524 2887. Fysioterapeutti Työavain 1-40-12. Vakinainen tehtävä alkaen 29.6.2012, Vantaan Työterveys liikelaitos. Hakuaika päättyy 5.6. kello 16. Lisätietoja Anne-Marie Hovi, työterveysjohtaja va., 050 304 4454. Sairaanhoitaja Työavain 2-270-12. Määräaikainen tehtävä 25.6.-29.10.2012, Simonkylän vanhustenkeskus. Hakuaika päättyy 11.6. kello 16. Lisätietoja Raija Rummakko, osastonhoitaja, 050 312 2032. Psykologi, 2 paikkaa Työavain 2-257-12. Vakinainen tehtävä alkaen 6.8.2012, Myyrmäen sosiaali- ja terveysasema. Hakuaika päättyy 13.6. kello 16. Lisätietoja Anne Lukkarila, psykologipalvelujen esimies, 050 314 6274. Sairaanhoitaja Työavain 2-267-12. Määräaikainen tehtävä 16.7.2012-28.5.2013, geriatrinen akuuttiyksikkö Akos 2. Hakuaika päättyy 6.6. kello 16. Lisätietoja Anne Kairoma, osastonhoitaja, 050 318 1568. Terveyskeskuslääkäri, eri pituisia sijaisuuksia Työavain 2-264-12. Määräaikainen virka. Hakuaika päättyy 31.12. kello 16. Lisätietoja: Tikkurilan terveysasema, ylilääkäri Jari Mäkelä, 050 312 1974 Länsimäen terveysasema, apulaisylilääkäri Marko Raina, 050 312 1848 Myyrmäen terveysasema, ylilääkäri Laura Laisola, 050 314 5602 Martinlaakson terveysasema, apualaisylilääkäri Toni Vuori, 050 312 1896 Koivukylän terveysasema, ylilääkäri Mauri Palmi, 040 060 9483 Korson terveysasema, apulaisylilääkäri Natalia Aaltonen, 050 312 1864 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, apulaisylilääkäri Marja Asikainen, 050 312 4449 (marja.e.asikainen@vantaa.fi) Hammashoitaja Työavain 2-252-12. Vakinainen tehtävä alkaen 1.9.2012, Myyrmäen terveysasema. Hakuaika päättyy 10.6. kello 16. Lisätietoja Kaisa Kemppainen, osastonhoitaja, 09 839 35282. Terveyskeskuslääkäri, kotihoito Työavain 2-222-12. Vakinainen virka alkaen 1.8.2012, Katriinan sairaala. Hakuaika päättyy 4.6. kello 16. Lisätietoja Annamaija Sutela, vs. johtava ylilääkäri, 040 589 6188. Barnskötare Työavain 3-569-12. Vakinainen tehtävä alkaen 1.8.2012, Daghemmet Timotej. Hakuaika päättyy 8.6. kello 12. Lisätietoja daghemsföreståndare Anne Stude, 09 8393 5773 Lastenhoitaja Työavain 3-537-12. Vakinainen tehtävä alkaen 1.8.2012, Illenpuiston päiväkoti. Hakuaika päättyy 5.6. kello 16. Lisätietoja Sari Eskola, päiväkodin vs. johtaja, 050 312 1817. Lastentarhanopettaja, 2 paikkaa Työavain 3-536-12. Vakinainen tehtävä alkaen 6.8.2012, Illenpuiston päiväkoti. Hakuaika päättyy 5.6. kello 16. Lisätietoja Sari Eskola, päiväkodin johtaja, 050 312 1817. Lastentarhanopettaja Työavain 3-527-12. Vakinainen tehtävä alkaen 1.8.2012, Maauuninpolun päiväkoti. Hakuaika päättyy 8.6. kello 16. Lisätietoja Jarmo Holopainen, päiväkodinjohtaja, 09 8393 2664. Lastenhoitaja Työavain 3-528-12. Vakinainen tehtävä alkaen 1.8.2012, Kulomäen päiväkoti. Hakuaika päättyy 8.6. kello 16. Lisätietoja Jarmo Holopainen, päiväkodinjohtaja 09 8393 2664. Lastenhoitaja Työavain 3-529-12. Vakinainen tehtävä alkaen 1.8.2012, Maauuninpolun päiväkoti. Hakuaika päättyy 8.6. kello 16. Lisätietoja Jarmo Holopainen, päiväkodinjohtaja 09 8393 2664. Lastentarhanopettaja Työavain 3-521-12. Vakinainen tehtävä alkaen 1.8.2012, Yrttitien päiväkoti. Hakuaika päättyy 13.6. kello 16. Lisätietoja Mervi Tuominen, vs. päiväkodin johtaja, 09 8392 3383. Lastenhoitaja Työavain 3-523-12. Määräaikainen tehtävä 1.8.2012-31.5.2013, Pähkinänsärkijän päiväkoti. Hakuaika päättyy 11.6. kello 16. Lisätietoja Marita Heikkilä, päiväkodin johtaja, 09 8392 9271. Erityislastentarhanopettaja Työavain 3-262-12. Määräaikainen tehtävä alkaen 1.8.2012-31.7.2013, Simonmetsän päiväkoti. Hakuaika päättyy 14.6. kello 16. Lisätietoja Leena Naukkarinen, päiväkodinjohtaja, 09 8392 3336. Suomen mielenterveysseuran sivuilta www.mielenterveysseura.fi löytyy runsaasti tietoa ja käytännön apuja henkiseen hyvinvointiin. 26 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 27

20 tapetilla tapetilla Ekotekoja Henkilöstön kiinnostus lähiympäristöön puhkesi kukkaan Ekotekoja Sivistystoimen EkoTekokilpailun tämänkertainen teema, viihtyisä lähiympäristö, innosti yksiköitä katselemaan ympärilleen ja miettimään yhdessä, miten omaa työpaikkaansa voisi tehdä mukavammaksi. Kilpailu toteutettiin 15.9.2011 15.3.2012 ja siihen osallistui yhteensä 30 vantaalaista päiväkotia, koulua, oppilaitosta ja kirjastoa. Tavoitteena oli osallistaa lapset, nuoret ja aikuiset yhdessä kehittämään toimintaympäristöään viihtyisämmäksi. Kilpailussa toteutuivat käytännössä Vantaan kaupungin arvot innovatiivisuus, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. Jokainen kilpailuun osallistuva yksikkö sai valita aiheeseen liittyvän teeman, jonka toteuttamiseen yksikössä paneuduttiin. Vantaalla toimivat yritykset haastettiin tukemaan kilpailuun osallistuvia yksiköitä. Yritykset tukivat kilpailua lahjoittamalla istutettavia kasveja, maaleja, rakennustarvikkeita, talkooeväitä tai rahaa palkintoihin. Raadin vaikea tehtävä Arvovaltainen raati, johon kuului niin poliittisia päättäjiä kuin virkamiehiäkin, joutui vaikeaan paikkaan kilpailun voittajia valitessaan. Henkilöstö oli ottanut tehtävän vakavissaan ja tehnyt loistavaa työtä yksiköissään. Yksiköiden tekemä työ auditoitiin, jotta raati saattoi tehdä ratkaisunsa. Kaikkia ei voitu kuitenkaan palkita, joten tässä raadin pohdinnan tulos. Ensimmäinen palkinto, 2000 euroa, meni Nikinmäen päivähoitoyksikölle, jonka henkilökunta rakensi yhdessä lasten kanssa 20 majaa, joita päiväkodin lapset voivat käyttää sisällä, pihalla ja lähimetsäs- sä. Kankaat saatiin Kierrätyskeskukselta ja rimat SunSauna Oy:ltä. Vantaan nuorten työpaja ompeli lasten kuvioimat majakankaat. Nikinmäen päiväkodin henkilökunta on aktiivisesti ja rohkeasti etsinyt ja löytänyt yhteistyökumppaneita majaprojektiinsa. Sopisiko tämä idea muille yksiköille? Peltovuoren päiväkoti sai toisen palkinnon, 1000 euroa, piha-alueen kunnostuksesta yhteistyössä lasten ja vanhempien kanssa. Pihalle istutettiin lahjoituksina saatuja koriste- ja vadelmapensaita sekä kukkasipuleita. Tilakeskus osallistui pihan kunnostukseen tuomalla multaa sekä kunnostamalla terasseja ja kaiteita. Päiväkoti on erinomainen esimerkki siitä, miten pihan kunnostus voidaan toteuttaa osana kasvatustehtävää ja päivittäistä toimintaa. Päiväkodin henkilökunta käytti yhteisellä päätöksellä ulkoilupäivänsä pihatalkoisiin. Kolmannen palkinnon, 500 euroa, nappasi Pähkinärinteen kirjasto, jonka väki kunnosti kirjaston asiakastilaa asiakkaille tehdyn kyselyn pohjalta. Aineistoa vähennettiin lähes 6000 kappaletta lahjoittamalla muihin kirjastoihin tai asiakkaille. Näin saatiin tila nuortennurkalle ja väljyyttä muuallekin. Opasteiden uusimisella helpotettiin aineiston hakua. Kirjaston toimintamalli on toteuttamiskelpoinen muissakin yksiköissä. Sisätilojen kunnostus toteutettiin kolmen hengen tiimityönä muun työn ohessa. Kunniamainintoja kolmelle yksikölle Viertolan koulun kouluisäntä Jouni Kinnari palkittiin lahjakortilla. Teemana oli näyttämötilan taustan maalaus ja ruokasalin ilmoitustaulujen kunnostus. Kouluisäntä on ohjannut oppilaita maalaustyössä sekä ottanut oppilaita mukaan piha-alueen siistimistöihin. Kouluisäntä Jouni Kinnari on erinomainen esimerkki siitä, miten kouluyhteisössä kasvatustehtävään osallistuvat kaikki aikuiset, ei vain opettajat. Vaskivuoren lukio palkittiin aulaan sijoitettavalla lajitteluastialla. Teemana oli hyvät tavat ja sitä toteutettiin erilaisilla oppilaskunnan järjestämillä tempauksilla sekä aiheen käsittelyllä eri oppiaineissa. Opiskelijat valmistivat myös teemaan liittyviä lyhytelokuvia, jotka esitettiin päivänavauksessa koko oppilaitokselle. Daghemmet Linda palkittiin kunniamaininnalla ideasta, joka on toteuttamiskelpoinen muissakin päiväkodeissa. Päiväkodin eteiseen järjestettiin kaapit, joihin vanhemmat voivat tuoda lastensa pieneksi jääneitä vaatteita sekä leluja ja kirjoja. Kaapista voivat muut perheet ottaa itselleen tarpeellisia vaatteita ja tavaroita. Ne tavarat, jotka eivät löydä uusia käyttäjiä muutaman kuukauden sisällä, lahjoitetaan kierrätyskeskukseen. Tästä tehdään perinne Vantaan sivistystoimi järjestää joka toinen lukuvuosi päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille ja kirjastoille suunnatun EkoTeko -kilpailun. Ensimmäisen EkoTeko -kilpailun teemana lukuvuonna 2009 2012 oli sähkön säästö. Kilpailun tavoite toteutui erinomaisesti, sähköä säästettiin 53 000 euron ja 175 000 kwh:n edestä. Yhteisöllinen ja ympäristövastuullinen toiminta päiväkodeissa, kouluissa ja kirjastoissa jatkuu kilpailun jälkeenkin. Viihtyisä lähiympäristö -kilpailusta saadut lukuisat ideat ja kokemukset tullaan levittämään vantaalaisiin päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin ja kirjastoihin. EkoTeko-kilpailusta on tullut pysyvä toimintamalli Vantaalla. Seuraavan kilpailun suunnittelu käynnistyy syksyllä ja kilpailu toteutetaan lukuvuotena 2013-2014. Lämpimät kiitokset kaikille osallistujille! z Teea Markkula Viime joulukuussa Vautsissa julistettiin kilpailu, jossa etsittiin eniten energiaa kuluttavaa jääkaappia. Kilpailun pääpalkintona oli uusi energiapihi jääkaappi, jonka voitti Koivukylän koulu. Koulusihteeri Ritva Lehtonen ilmoitti työyhteisönsä mukaan kilpailuun, koska epäili koulunsa henkilökunnan tilassa sijaitsevassa jääkaapissa termostaattivikaa: jääkaappi jäädytti kaiken sisältönsä. Jääkaappi paljastuikin energiatuhlariksi, ja tilalle on nyt vaihdettu energiapihimpi yksilö. Uusi jääkaappi vaikuttaa Lehtosesta hyvältä enää eivät eväät pääse jäätymään. Kilpailussa osallistujien tehtävänä oli mitata työpaikkansa jääkaapin energiankulutusta yhden vuorokauden ajan lainaksi saadulla mittarilla. Mittaustoimenpide oli helppo. Kytkettiin vain mittari pistorasiaan ja jääkaapin virtajohto mittariin, Lehtonen kuvailee. Projektipäällikkö Marita Tamminen Tilakeskuksesta muistuttaa, että mittareita Energiasyöppö jääkaappi löytyi! saa edelleen lainata ympäristökeskuksesta ja että laitteiden kulutuksia kannattaa seurata. Mittaustulokset yllättivät Kilpailuun osallistuneiden jääkaappien suhteelliset kulutukset vaihtelivat suuresti. Vaihteluväli oli 0,0010 0,0069 kwh/l/ vuorokausi. Tulosten perusteella jääkaapin ikä ei ollut merkittävin kulutukseen vaikuttava tekijä: osa 1980-luvun jääkaapeista oli kulutukseltaan hyvin maltillisia. Myöskään jääkaapin koolla ei näyttänyt olevan merkitystä energiankäytön kannalta suurin ja pienin kuluttaja löytyivät samasta kokoluokasta, joka oli noin 200 litraa. Suurimpia kuluttajia löytyi myös sekä pakastelokerollisista että -lokerottomista jääkaapeista. Kilpailun perusteella itse- sulattavat jääkaapit sen sijaan vaikuttivat hyvin energiatehokkailta. z Teksti ja kuva Ann-Mari Ruhanen Energiansäästövinkkejä Älä sijoita jääkaappia lämpöä tuottavan laitteen lähelle. Varmista, että jääkaapin ympärillä on riittävä ilmankiertotila. Huolehdi jääkaapin ajoittaisesta sulattamisesta. 28 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 29

tapetilla selän takana Ajattelemisiin... Ei niin uusi keksintö Office 2010-ohjelmien asennukset alkavat Uudet Office 2010 -ohjelmat (Word, Excel, PowerPoint) asennetaan kevään ja kesän aikana Vantaan hallinnon verkon työasemiin ja kannettaviin tietokoneisiin, joissa on XP-käyttöjärjestelmä. Asennukset tehdään etäyhteyden kautta. Työasemissa ja kannettavissa, jotka vaihtuvat laite-eräkierrossa kesäkuusta 2012 alkaen, on valmiiksi asennettuna uusi Windows 7 -käyttöjärjestelmä ja Office 2010 -ohjelmat. Office 2010 -ohjelmat ja Windows 7 -käyttöjärjestelmä ovat suomenkielisiä. Office 2010 -ohjelmien asennukset alkoivat pilottikohteissa Tietohallinnon palvelukeskuksessa, Sivistysvirastossa Asematiellä ja Talouspalvelukeskuksessa huhtikuussa. Pilottiasennusten 30 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti jälkeen asennuksia jatketaan aluekohtaisesti vaiheistettuna. Johtuen Office 2010 -asennusten luonteesta aluekohtaisesta jakelusta ei ole tarkkaa kokonaisaikataulua. Asennusten aluekohtaista etenemistä päivitetään projektin omille intrasivuille (Etusivu > Keskushallinto > Tietohallinnon palvelukeskus > ICT-hankkeet > Office 2010-ohjelmien ja Windows 7 käyttöönotto). Voit siis seurata oman alueesi Office 2010 -asennusten alkamista projektisivujen kautta. Office 2010 -asennukset vaativat käyttäjältä tärkeitä toimenpiteitä ennen asennuksia. Käyttäjille tarkoitettu asennukseen liittyvä muistilista (huomioitavat asiat ennen asennusta ja asennuksen jälkeen) sekä paljon muuta tärkeää tietoa löytyy projektin intrasivuilta. Tietohallinnon palvelukeskus järjestää erilaisia Office 2010 -koulutuksia yhteistyössä Vantaan aikuisopiston kanssa keväällä ja syksyllä 2012. Lisätietoja kursseista löytyy tietohallinnon palvelukeskuksen Koulutus-intrasivuilta. Lisäksi käyttäjille on tarjolla runsaasti itseopiskelumateriaalia Office 2010-itseopiskeluportaalin kautta. Portaalin osoite on: http://www.edu. vantaa.fi/win7portal/. Lisätietoja projektista antaa ICTprojektipäällikkö Ville Kääriäinen p. 050 304 5758. Tietohallinnon palvelukeskus, Office 2010/Windows 7 -projekti No nyt on kyllä vaikeeta. Ajattelijalle pakkaa tulemaan runsauden pula pohtiessa lehtemme teemoja; työhyvinvointi ja johtaminen. Molemmista on kirjoitettu kilometreittäin tekstejä ja esitetty erilaisia teorioita ja hienoja ajatuksia. Nyt meinaa käydä meikäläisellekin niin kuin entisaikaisille tukinuittajille. Pakkaa syntymään suma Mitenkäs sen purkaa tekstiksi, kun on vaan yksi tuutti, mistä sanavuo kulkee. Käynpä siis uittohommiin ja suman purkuun Hmm Jos olisin tukinuitossa päällikkönä. Suman syntyminenhän pitäisi estää, jotta tukit saadaan määränpäähän määräaikaan mennessä. Virrat ja vuot kulkevat eri paikoissa eri tahtiin ja eri tavalla. Pitäisi tietää millainen uittomatka on. Pitäisi osata ennakoida. Katsella vähän kauemmas ja suunnitella miten edessä olevasta taipaleesta selvitään parhaiten yhdessä. Pitäisi tietää millainen on työssä oleva porukka. Tietäisi kenet mihinkin tehtävään laittaa. Olisihan se hyvä saada joukko puhaltamaan yhteen hiileen ja itse kukanenkin tietäisi oman tehtävänsä ja paikkansa. Jaa-a. Pitäisi varmaan ajatella myös sitä, että onko kaikilla kunnolliset työvälineet. Rikkonaisella keksillä kun on huono tukkeja uitella. Vielä kun huolehtisi jätkien hyvästä tuulesta vaikka laulaa lurittamalla kunnon rallin, Muistathan antaa vinkkejä ja palautetta Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella viestinta@vantaa.fi niin sujuisi työkin sutjakammin. Tulisivat vielä toistekin samaan porukkaan hommiin. Kehaistakin voisi illalla, kun on saatu särpimet naamaan vedettyä. Aamulla taas olisi hyvä mieli päivän työt aloittaa, kun illalla on mukaviin tunnelmiin lopetettu. Ja jos se suma sitten kuitenkin syntyisi, pitäisi löytää keinot sen purkamiseksi. Ei varmaan haukkuminen ja huutaminen auttaisi. Ja kyllähän se järkeenkin käy, ettei kukaan nyt tahallaan sumaa synnytä ja näin omaa työtään hankaloittaa halua. Voisihan sitä yrittää vaikka kannustamalla ja yhteishenkeä nostattamalla saada porukan yltämään vielä entistä parempiin suorituksiin. Edellistä ajatuspolkua kun käy, niin tulee väkisinkin mieleen ovatkohan nämä jutut loppujen lopuksi niin hirveästi muuttuneetkaan? Käytämmekö vain hienompia termejä eri asioista? Ihmisiähän me, niin johtajat kuin työntekijätkin, olemme edelleen. Voisikohan tässäkin olla pääasiassa kysymys tahtotilasta? Siitä millaisia johtajia ja alaisia me itse kukin haluamme olla. Kuinka me johdamme tuottaen työhyvinvointia? Kuinka me työntekijöinä toimimme työhyvinvointijohtamisen mahdollistaen? Ajattelemisiin Tepentuuri Kaikki mukana: ei irtisanomisia eikä lomautuksia. Elokuun Vautsin teemana talousja velkaohjelma Vautsin teemat ja aineistopäivät (suluissa painoon lähettämispäivä / jakelun alkamispäivä): 5/2012 Talous- ja velkaohjelma to 16.8. (ma 27.8. / to 30.8.) 6/2012 Ekologisuus / Uusi kaupungintalo to 20.9. (ma 1.10. / to 4.10.) 7/2012 Tarinoita työstä to 25.10. (ma 5.11. / to 8.11.) 8/2012 Joulu-numero to 29.11. (ma 10.12. / to 13.12.) Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 31

Hyvää kesää! Kuva Pekka Turtiainen