P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 ENTINEN BRUNBERGIN TEHDAS RAJOITTEET ASUINKÄYTÖLLE RAKENTAMISTA KOSKEVIEN LAKIEN JA TEN NÄKÖ- KULMASTA 21.08.2012 1 / 6
1 PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS MRL 117, RakMK E 1/ Rakennusten paloturvallisuus, Pelastuslaki 379/2011 1.1 Pohjoispäädyssä on osastoitu alkuperäinen kivirakenteinen porrashuone ja eteläpäädyssä v.1979 varatieksi lisätty kevytrakenteinen teräskierreporras RakMK E 1: 10.3 Uloskäytävien lukumäärä,10.3.2 Varatie,10.5 Uloskäytävien osastointi ja rakenteet JOHTOPÄÄTÖS Vain pohjoispäädyn porrashuone on määräystenmukainen uloskäytävä, jolloin kuhunkin kerrokseen voi sijoittaa vain yhden, alaltaan n. 195m2 asunnon, jonka suuri koko ei ole tarkoituksenmukainen tulevan asukkaan taloudellisesta näkökulmasta. Länsi- ja eteläseinät sijaitsevat kiinni tontin rajoissa. Naapuritonteilla 2 ja 8 on rakennuksia rajojen välittömässä läheisyydessä RakMK E 1: 9.1 Palon leviämisen estäminen naapurirakennuksiin, 9.: jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä tulee rakenteellisin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta RakMK E 1: 9.2 Palomuuri, 9.2.1 kun kahdella eri tontilla olevat rakennukset ovat lähellä toisiaan JOHTOPÄÄTÖS Länsi- ja eteläseinien rakenteiden tulee täyttää palomuurin luokkavaatimukset (taul. 9.2.2) ja siihen on sallittu vain pienet kiinteät ikkunat 1.3 Rakennuksessa ei ole väestönsuojaa Pelastuslaki 379/2011 luku 11 71 Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus JOHTOPÄÄTÖS Tontille on rakennettava väestönsuoja 1.4 Porrashuoneen portaikon kaiteet eivät ole määräysten mukaisia RakMK F2 / kaide 2., annettu määräykset suojakaiteen mitoista JOHTOPÄÄTÖS Kaiteet on uusittava tai täydennettävä lisärakenteilla 2 / 6
2 RAKENTEIDEN TARKOITUKSENMUKAISUUS JA KÄYTTÖTURVALLISUUS MRL 117, RakMK C 1/ Äänieristys ja meluntorjunta rakennuksessa, RakMK C2 Kosteus, Rak MK F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus 2.1 Nykyiset välipohjarakenteet eivät ole asuinrakentamista koskevien määräysten mukaisia RakMK C 1 Asunnoissa noudatettavat akustiset vaatimukset/ taulukko 2.1: pienimmät sallitut ilmaääneneristysluvut ja suurimmat sallitut askeläänitasoluvut JOHTOPÄÄTÖS Vaaditun tason saavuttamiseksi on rakennettava välipohjan alapuolelle äänieristetty jousirakenteinen alakatto ja holvin päälle uiva lattia, mikä aiheuttaa lattian korotuksen kynnyksineen eikä esteettömyysvaatimus toteudu ilman poikkeuksellisen raskaita rakenteellisia toimenpiteitä RakMK C2. Olennainen vaatimus / märkätila 7 JOHTOPÄÄTÖS Märkätilojen kohdalla välipohjarakenteet on uusittava ja lattian korotus kynnyksineen aiheuttaa ettei esteettömyysvaatimus toteudu ilman poikkeuksellisen raskaita rakenteellisia toimenpiteitä 3 KÄYTÖN TERVEELLISYYS MRL 12, RakMK G 1 Asuntosuunnittelu 3.1 Länsijulkisivun ikkunat ovat kiinteitä, koska ne ovat tontin rajalla sijaitsevassa palomuuriseinässä RakMK G 1 kohta 2.3 Ikkunat, määrätään asuinhuoneen pääikkunan avattavuudesta 2.3.21 JOHTOPÄÄTÖS Länsisivulle voi sijoittaa vain toissijaisia tiloja, koska tilojen ikkunat eivät saa olla avattavia. Palomuurimääräyksen voidaan asemakaavamuutoksella keventää mutta viereisten rakennusten palotekniset suojaetäisyydet rajoittavat edelleen aukotusta huomattavassa määrin 3.2 I.kerroksen länsijulkisvun keskiosa on kokonaan vailla ikkunoita johtuen naapuritontin päiväkodin sadekatoksesta JOHTOPÄÄTÖS Naapuritontin päiväkodin sadekatos on purettava 3 / 6
4 ASUMISVIIHTYVYYS MRL 12, MRA 51, Rak MK G1 Asuntosuunnittelu 4.1 Itäsivun 1. kerroksen edessä olevan alkuperäisen siipirakennuksen katosta johtuen julkisivun keskiosan ikkunoiden alareuna on 2 metrin korkeudella lattiasta. MRA 51, RakMK G1määräys 2.3.1 / asuintilojen ikkunat JOHTOPÄÄTÖS Koska näistä ikkunoista ei näe ulos ja niiden tuuletuskäyttö on erittäin hankalaa, estää tämä asuinhuoneiden sijoittamisen kyseisen kohtaan, ellei siipirakennusta pureta Ulkoseinät ovat länsi-, etelä- ja itäjulkisivuja, joista länsi- ja eteläseinä ovat rajalla sijaitessaan palomuureja, joihin on sallittu ainoastaan paloluokitellut kiinteät pienet ikkuna-aukot JOHTOPÄÄTÖS Asuinhuoneiden pääikkunat voivat avautua ainoastaan itään, vrt. kohta 3.1 4.3 Rakennuksessa ei ole parvekkeita lukuun ottamatta porrashuonetta Parvekkeiden sijoittamista koskevat samat rajoitukset ja vaatimukset kuin ikkunoita JOHTOPÄÄTÖS Parvekkeita voi rakentaa vain itäjulkisivulle. Parvekkeet muuttavat oleellisesti rakennuksen rakennushistoriallista alkuperäistä ilmettä. Asemakaavamuutoksella voidaan sallia parvekkeita vähäisissä määrissä länsisivulle, vrt. kohta 3.1 5 ESTEETTÖMYYS MRL 53 2, RakMK F1 Esteetön rakennus, RakMK G1Asuntosuunnittelu 5.1 Rakennuksessa ei ole hissiä ja sisäänkäynti pihalta porrashuoneeseen tapahtuu ulkoportaan kautta, koska 1.kerros on pihatasoa n. 1 metrin ylempänä RakMK G1 esteettömät kulkuyhteydet JOHTOPÄÄTÖS Vaihtoehdot esteettömien kulkuyhteyksien järjestämiseksi ovat seuraavat: VAIHTOEHTO 1: Rakennetaan hissi rakennusrungon sisäpuolelle ja pihalta sisäänkäyntiluiska, jonka pituus RakMK F2 määräysten mukaan on yhteensä 14,5 metriä VAIHTOEHTO 2: Rakennetaan rakennusrungon ulkopuolelle erilliseen torniin hissi, joka on ulkoa läpikuljettava 4 / 6
5.2 Vanhat välipohjarakenteet ei täytä kosteudenhallintaa ja ääneneristystä koskevia määräyksiä ja niiden parantaminen lattiarakenteita korottamalla synnyttää kynnyksiä tilojen välille RakMK G1.1 tasoerot Täysin esteettömät asuintilat ovat mahdollisia vain poikkeuksellisen raskain toi- JOHTOPÄÄTÖS menpitein 6 ENERGIATALOUS MRL 12, RakMK C3 Rakennusten lämmöneristys, RakMK D3 Rakennusten energiatehokkuus 6.1 Kaikki rakenteet ovat vanhoja Energiatehokkuusvaatimus on laajenee koskemaan myös korjausrakentamista käynnissä olevan D3 uusimisen yhteydessä JOHTOPÄÄTÖS Vanhat rakenteet parannettava vaatimusten mukaisiksi Ulkoseinät ovat massiivitiilimuurausta, joka ei täytä määräysten arvoja RakMK C3 määräys 3.2.1 ulkoseinien lämmönläpäisykerroin JOHTOPÄÄTÖS Lämmöneristystä on lisättävä ulkoseinien ulkopuolelle, mikä muuttaa ulkoasua ja turmelee julkisivun rakennushistoriallisia arvoja. Etelä- ja länsijulkisivu sijaitsevat tontin rajalla, joten niissä lisälämmönerityksen lisääminen on mahdollista vain tontin rajoja muuttamalla 6.3 Vanhat alkuperäiset ikkunat eivät ole määräysten mukaisia RakMK C3 määräys 3.2.1 ikkunoiden lämmönläpäisykerroin JOHTOPÄÄTÖS Ikkunoita on parannettava lisäämällä sisäpuolelle 3.lasi tai uusimalla kokonaan, mikä johtaa rakennushistoriallisten arvojen hävittämiseen 5 / 6
7 RAKENNUSTAITEEN VAALIMINEN MRL 118, MRA 51 7.1 Rakennuksen hahmoa muokattu 1984 ullakkokerrosta korottamalla JOHTOPÄÄTÖS Pihanäkymää hallitsevalla vesikaton ja itäjulkisivun nykyisellä hahmolla, muodolla ja ikkuna-aukolla ei ole rakennushistoriallista arvoa. 7.2 Rakennus poikkeaa monin em. tavoin asuinrakentamiselle asetettavista vaatimuksista MRL 118 : rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia turmella MRA 51 : asumiseen tarkoitettujen tilojen tulee olla tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä JOHTOPÄÄTÖS Rakennukseen on tehtävä laajoja toimenpiteitä, kun noudatetaan asuinkäyttöä koskevia rakentamismääräyksiä. Ulkopuolisia rakennustöitä ovat julkisivun lisälämmöneristys, aukko- ja ikkunamuutokset sekä parvekkeiden ja hissitornin tai luiskan rakentaminen. Sisäpuolella on rakennettava akustisia sisäkattoja, korotettava lattiarakenteita ja porrashuoneiden kaiteita täydennettävä. Muutokset heikentävät rakennuksen rakennushistoriallisia arvoja merkittävästi peittäen lähes kokonaan kaikki alkuperäiset pinnat ja rakenteet. YHTEENVETO Vanhan teollisuusrakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön ei ole rakennuksen suojelua säädöskokoelman mukaisesti vaan johtaisi alkuperäistä rakennusta muistuttavaan lopputulokseen, pastissiin. Muutosten jälkeen ei olisi jäljellä alkuperäisiä pintoja, tiloja tai tuntumaa vanhaan historiaan ja alkuperäiseen toimintaan. Aukotukset, hissit ja muut uudet rakennuselementit olisivat täysin vieraita, yhtä lailla kuin ullakkokerroksen 80-luvulla tehty laajennusosa joka jo sellaisenaan on turmellut rakennuksen pääjulkisivua. Lisäksi rakennukseen, ellei sen sisäosia hajoteta täysin siirtämällä koko porrashuonetta, syntyisi kerroksiin vain yksi poikkeuksellisen iso asunto, joka lisäksi olisi monelta osin hyvin erikoinen ja osin pimeäkin. Koska muutoskustanukset kokonaisuudessaan ovat uudisrakentamista korkeammat, mm hissi joka palvelee vain kolmea asuntoa on lopputuloksena neliöhinta jolla ei ole relevantti markkinoilla. Brunbergin vanhan tehtaan säilyttämiselle ei ole perusteita tai edellytyksiä. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusta ei ole merkitty suojeltavaksi jota edelleen on pidettävä oikeana ratkaisuna. Stefan Ahlman Arkkitehti SAFA 6 / 6
Raatihuoneenkatu RAKENNUSALUEEN RAJA ASEMAKAAVASSA 8!000 5.1 9 Linnankoskenkatu I 3.2 4.1 8 III 8!000 37 2 7 A S E M A P I I R R O S 1 / 500 P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 Entinen Brunbergin tehdas 21.08.2012
HUONEISTOALA HUONEISTOALA HUONEISTOALA 195 M 2 HUONEISTOALA 195 M 2 1. kerros sadekatoksen katto 3.2 3.1 5.1 HUONEISTOALA 195 M 2 1.1 siipirakennuksen katto 4.1 6.3 1.1-1. kerros YHTEISTILOILLE SOPIVA TILA 5.1 P O H J A K A A V I O T 1 / 200 P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 Entinen Brunbergin tehdas 21.08.2012
3. kerros 3.1 HUONEISTOALA 195 M 2 1.4 1.1 6.3 1.1 2. kerros 3.1 HUONEISTOALA 195 M 2 1.4 1.1 6.3 1.1 P O H J A K A A V I O T 1 / 200 P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 Entinen Brunbergin tehdas 21.08.2012
6.3 7.1 (korotettu ullakkokerros ) J U L K I S I V U I T Ä Ä N 1 / 200 4.1 5.1 3.1 8 000 8 000 J U L K I S I V U L Ä N T E E N 1 / 200 3.2 P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 Entinen Brunbergin tehdas 21.08.2012
7.1 (ullakko alkuperäisessä matalassa muodossa) 6.3 3.1 4.1 5.2 7.1 (ullakko alkuperäisessä matalassa muodossa) 4.3 1.4 L E I K K A U K S E T 1 / 200 P O R V O O KORTTELI 37 / TONTTI 9 Entinen Brunbergin tehdas 21.08.2012