Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Samankaltaiset tiedostot
Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

Yhden hengen huone hyödyt ja haitat sairaalassa

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.

40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla

Moniresistentit bakteerit

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

MRSA-kantajuuden seuranta

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Resistenttien bakteerien

Pirkanmaan Mrsa-epidemia 43. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

MRSA-kantajuuden seuranta

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

MRSA tilastollisesti

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot saakka

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

A Toimintayksikön yleistiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Töissä. TEKSTI KUVAT

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018

Terveydenhuollon työntekijän MRSA

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja

RESISTENTTIEN BAKTEERIEN TORJUNNAN PERIAATTEET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

RESISTENTTIEN BAKTEERIEN TORJUNTA VSSHP:SSA

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

OHJE METISILLIINIRESISTENTTIEN STAPHYL

Epidemiapotilaiden sähköinen ilmoittaminen VSSHP:ssa

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

Epidemiapotilaiden sähköinen ilmoittaminen VSSHP:ssa

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP

Epidemiapotilaiden sähköinen ilmoittaminen VSSHP:ssa

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta. Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät Hygieniahoitaja Rauni Ikonen

Transkriptio:

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015

MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa Tyks, v. 1992, 39 potilasta, 18 hk VSSHP:ssä 1993-1994 useita pitkäaikaishoitolaitoksia SatSHP:ssä v. 2004-2006 useita eri sairaaloita ja laitoksia

Tilanne 10.3.2006 = laitosepidemia = yksittäisiä tapauksia

Mitä tehtiin? 1. Sairaanhoitopiiriä pidettiin yhtenä epidemiologisena yksikkönä > yhden ongelma = kaikkien ongelma 2. Epidemian hallinnan johto pidettiin yksissä käsissä 3. Tavoitteena oli sammuttaa epidemia täysin (eliminoida epideeminen MRSA-kanta) 4. Hyvä seulontapolitiikka Kantajien kattava identifiointi Altistuneiden (sama huone, WC tai suihku) seulonta Hyvä ennakkoseula 5. Kantajien tarkka kosketuseristys 6. Käsihygienian ja suojainten käytön opettaminen henkilökunnalle!! 7. MRSA-puhdistushoidon käyttö epidemian rajaamisessa 8. MRSA-kantajien hyvä hoito

Mitä tapahtui? Tyksin ja VSSHP:n alueen epidemiat eliminoitu Myös epideeminen kanta eliminoitiin Satakunnan epidemiat eliminoitu Epideemistä kantaa (FIN-16) ei kokonaan voitu eliminoida Sen jälkeen on säilytetty sama strategia - > 1. MRSA ongelmat olleet vähäisiä 2. Epidemianalut sammutettu alkuunsa 3. MRSA-kantajien hoidon järjestyminen rutiinia 4. Seulontapolitiikka yleisesti hyväksytty ja toimii 5. Sairaanhoitopiirin hallinto tyytyväinen 6. Potilaat tyytyväisiä

N VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI MRSA VSSHP:ssa 1990-2003 80 74 70 60 50 40 41 30 20 10 0 22 13 17 15 14 15 12 10 10 3 6 6 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vuosi

Per 100 000 as. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI MRSA VSSHP:ssa ja koko maassa, per 100 000 as. 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 VSSHP Koko maa 10,00 5,00 0,00 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi

FIN-10/R-mäki FIN-12/Raisio FIN-16/Loimaa FIN-16/Säkylä FIN-7/Paimio FIN-10, -4/KK-koti, Masku, Laitila T008,t032,t688/Peimari, TKU FIN-10, -4/214, Mäntyk, R-mäki FIN-12, -4, -10/ 215,515, 011,SIS23,KASLI1 t032,-172,-516/ply, MTKG1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI MRSA-tapaukset VSSHP:ssä vuosina 2000-2013 160 147 140 130 120 100 80 60 40 37 41 67 56 82 104 82 102 92 20 0 16 13 12 0 0 0 0 0 2 5 8 11 3 4 3 4 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 MRSA PVL+

Valtakunnalliset ohjeet

Mikä ei muutu? Resistenssin vallitsevuus on erilaista eri paikoissa (tietyt sairaalat / laitokset) Ulkomaiset sairaalat, laitokset, pakolaisleirit, lastenkodit Kotimaassa endeemiset sairaalat (Pirkanmaan shp:n alue, toistaiseksi) Seulonnalla hallitaan potilaiden liikkuvuudesta aiheutuvaa vaaraa Ulkomailla hoidossa olleet Kotimaassa endeemisessä sairaalassa hoidetut Terveydenhuollon henkilökunnasta joka ollut ulkomaisessa sairaalassa tai kotimaisessa endeemisessä sairaalassa Tunnetut kantajat ovat tartunnan lähteitä Hoidetaan 1h-huoneessa kosketuseristyksessä (=kosketusvarotoimin) Suojaimet, hyvä käsihygienia Turhaa eristämistä vältetään Altistuneita ei yleensä eristetä Kantajille kohortteja

Kriittiset kohdat ohjeiden laadinnassa VSSHP näkökulma 1. Seulonta Yksi kerta ei riitä (oma tutkimus) MRSA:n seulontapaikat nenä, nielu, perineum (Meurman 2005) 2. Varoaika 1 v on tietoinen riskin otto (aikaisemmin 5 vuotta) Pitkäaikaisseuranta puuttuu kirjallisuudessa kuvattu yli vuoden kestävää kantajuutta 3. Kantajan hoito Kosketuseristys välttämätön (+ käsihygienia ja suojaimet) ESBL-kantaja tavanomaisissa varotoimissa pitkäaikaishoidossa (riippuu osaston luonteesta, potilaskohtainen riskiarvio, 1hh aina) Riskitiedon purku ei ole mahdollista (poikkeuksena perusterveen ESBL- E.coli) 4. Ohjeiden tulee olla yksinkertaiset MUTTA kaikkia mikrobeja ei voi käsitellä samalla tavalla!

Mikä muuttuu? Riskiaika edeltävästi Riskialueet (ulkomaat) Riskialueet (kotimaa) Kosketuseristys - termi Ennen 1.3.2015 5 vuotta 1 vuosi Ulkomaiset sairaalat ja laitokset Tyks-ervan ulkopuoliset alueet ulkomaiset sairaalat ja laitokset / lastenkodit / pakolaisleirit Pirkanmaan shp:n alueen sairaalat ja laitokset Kosketusvarotoimet: osastohoidossa sisältää hoidon 1h-huoneessa + omat saniteettitilat + suojaimet

Mikä muuttuu? (II) Ennen 1.3.2015 Kantajat Kosketuseristys Kosketusvarotoimet ESBL-E.coli kantaja Kosketuseristys Kosketusvarotoimet, pitkäaikaisosastolla tavanomaiset varotoimet Altistuneet 1h-huone 1 2h huone (mahd. pieni huone) Kantajuuden purku Ei, paitsi MRSA puhdistushoidon jälkeen (tietyin edellytyksin) - ESBL-E.coli 1 v kuluttua (tietyin edellytyksin) - MRSA puhdistushoidon jälkeen (tietyin edellytyksin)

SEULONTA

MRSA

Gramnegatiivisen sauvabakteerin kantaja AKUUTTIOSASTOLLA PITKÄAIKAISOSASTOLLA

Yhteenveto Tarvitaan kansalliset, yhtenevät ohjeet Mikrobeissa on eroja ja tilanteissa on eroja -> eri ohjeet eri mikrobeille ja eri tilanteisiin -> haaste ohjeiden yksinkertaistamiselle Jouduttiin luopumaan joistakin periaatteista, mutta lopputulos hyvä kompromissi Viime kädessä sovellettava aina paikallisiin olosuhteisiin