Ajankohtaista kuntarakenneuudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 25.1.2013
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa Vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää ja tuottaa ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia Luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa Vahvoille peruskunnille asetetut tavoitteet kunnat pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan peruspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä kunnat pystyisivät hallitsemaan markkinoita tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä muodostuvat luonnollisista työssäkäyntialueista, pystyvät luomaan edellytykset talouskasvulle ja työllisyydelle sekä kykenevät tehokkaasti huolehtimaan yhdyskuntarakenteen kehittämisestä tavoitteena edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista
Kuntajakolain muuttaminen ja täydentäminen kuntarakennelaiksi Kuntarakenneuudistuksesta säädetään kuntajakolaissa, jossa säännökset kuntarakenteen kehittämisestä, kuntajaon muuttamisen edellytyksistä ja prosesseista Lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi Kuntarakenneuudistusta koskevat säännökset olisivat määräaikaisina voimassa vuoteen 2017 saakka Kuntarakennelain on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2013 Lisäksi esitetään muutoksia kielilakiin
Rakennelain keskeiset säännökset Selvitysvelvollisuus ja velvollisuuden sisältö Selvitysperusteet Selvitysten määräaika ja seuranta Poikkeusperusteet ja poikkeamista koskeva päätöksenteko Valtioneuvoston toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä Kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellinen tuki
Selvitysvelvollisuus Kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos se täyttää yhdenkin selvitysperusteen Kunnalla on selvitysvelvollisuus lisäksi, jos alueella ei muuten ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta Selvitysalueiden ulkopuolelle jäämässä oleva kunta voi valita selvityskumppanikseen naapurikunnan, jonka kanssa se muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset (ml. perustuslain reunaehdot)
Selvitysvelvollisuuden sisältö Yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus Selvityksen tulee aina sisältää vähintään (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta 12.10.2012
Palveluiden edellyttämä väestöpohja (palveluperuste) Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä alueen muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä alueella, jossa on palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutuotannon, matalan kynnyksen palvelujen ja lähipalvelujen kannalta vähintään noin 20 000 asukasta sekä Perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50
Valinnaiset perusteet: Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet 1/3 1. Työpaikkaomavaraisuusperuste = kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhde on alle 80 prosenttia 2. Työssäkäyntiperuste = Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa käy kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 35 prosenttia työssä keskuskaupungin alueella muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia Pakollinen peruste: 1. Yhdyskuntarakenneperuste= kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan
Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteet 2/3 Selvityssuunta (=yhteinen selvitys) yhdyskuntarakenneperusteen tai työssäkäyntiperusteen perusteella yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä Metropolialueella sovelletaan omaa korvaavaa perustetta
Metropolialueperuste Helsingin metropolialueen kuntien tulee selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta metropolialueen kunnat täsmentyvät metropoliselvityksen aikana metropolialueen kuntien tulee osallistua yhdistymisselvityksiin alueen ulkopuolisten kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi metropoliselvityksen perusteella metropolialueen kuntiin ei sovelleta poikkeusperusteita (4 f ) Metropolialuetta koskevat myös palvelu- ja talousperusteet Vastaavat perusteet myös metropoliselvityksen toimeksiannossa
Talousperuste Kunta täyttää kriisikuntakriteerit viimeisessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn raja-arvot Kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit Viimeisessä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä em. kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä tai Viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää
Selvitysalueesta poikkeaminen Poikkeaminen koskee selvitysaluetta ei selvitysvelvollisuutta Edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta voi saada poikkeuksen: kunnalla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä eikä poikkeaminen estä toiminnallisten kokonaisuuksien muodostumista alueella Poikkeusperusteet: selvitysperusteista poikkeava alue on 2 :ssä säädetyt kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä toiminnallinen kokonaisuus; toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei erityisen harvan asutuksen vuoksi muutoin ole mahdollista; poikkeaminen on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi; tai poikkeaminen on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi.
Satakunta Karvia Asukasluku < 20 000 Merikarvia Honkajoki Pendelöintikriteeri Yhdyskuntarakennekriteeri Työpaikkaomavaraisuus Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Kriisikunta Kriisiytyvä kunta Pomarkku Luvia Eurajoki Rauma Pori Nakkila Ulvila Eura Harjavalta Kokemäki Köyliö Säkylä Lavia Huittinen *Kiikoisten kunta on osa uutta Sastalaman kaupunkia 1.1.2013 lukien Asukasluku Kunta 31.12.2011 Eura 12 424 Eurajoki 5 844 Harjavalta 7 504 Honkajoki 1 848 Huittinen 10 638 Jämijärvi 2 003 Kankaanpää 12 078 Karvia 2 599 Kiikoinen 1 265 Kokemäki 7 922 Köyliö 2 804 Lavia 1 945 Luvia 3 353 Merikarvia 3 304 Nakkila 5 780 Pomarkku 2 415 Pori 83 133 Rauma 39 820 Siikainen 1 661 Säkylä 4 673 Ulvila 13 554
Asukasluku Kunta 31.12.2011 Aura 3 975 Kaarina 31 081 Kemiönsaari 7 173 Koski Tl 2 441 Kustavi 886 Laitila 8 408 Lieto 16 690 Loimaa 16 848 Marttila 1 998 Masku 9 585 Mynämäki 8 044 Naantali 18 871 Nousiainen 4 814 Oripää 1 422 Paimio 10 471 Parainen 15 505 Pyhäranta 2 206 Pöytyä 8 474 Raisio 24 559 Rusko 5 870 Salo 55 283 Sauvo 3 043 Somero 9 268 Taivassalo 1 690 Tarvasjoki 1 944 Turku 178 630 Uusikaupunki 15 685 Vehmaa 2 353 Rauma Varsinais-Suomi Pyhäranta Laitila Loimaa Oripää Uusikaupunki Mynämäki Pöytyä Vehmaa Taivassalo Kustavi Masku Naantali Nousiainen Aura Koski Tl Rusko Tarvasjoki Marttila Lieto Raisio Turku Paimio Kaarina Sauvo Salo Parainen Somero Asukasluku < 20 000 Pendelöintikriteeri Kemiönsaari Yhdyskuntarakennekriteeri Työpaikkaomavaraisuus Kriisikunta Kriisiytyvä kunta 28.1.2013
Päätöksenteko selvitysalueesta poikkeamisesta Lähtökohtana on, että kuntien tulee hakea poikkeusta Ministeriö voi myöntää poikkeuksen palveluperusteesta Ministeriöllä rajoitettu aloiteoikeus Ministeriön tulee ennen päätöksen tekemistä neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi Jos kunta hakee poikkeusta työssäkäynti- tai yhdyskuntaperusteen mukaisesta selvitysalueesta, ministeriö voi määrätä alueella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jonka perusteella selvitys voidaan tehdä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteista poikkeavilla alueilla
Selvitysten määräaika ja seuranta Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys 1.4.2014 mennessä Kunnan tulee ilmoittaa ministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä Ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole 1.4.2014 mennessä tehnyt kuntien yhdistymisesitystä.
Yhdistymissopimusta koskevat muutokset Yhdistymissopimuksessa on tarkasteltava myös: 1. Lähipalvelujen järjestämisen periaatteita 2. Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoja uudessa kunnassa 3. Yhdistymisavustuksen käytön periaatteita, miten käytetään laissa säädettyyn tarkoitukseen 4. Periaatteita, joiden mukaan uuden kunnan palvelut ja hallinto järjestetään suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi.
Henkilöstön asema Henkilöstön asema turvattaisiin vuosien 2014 2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena: Kuntajaon muutos, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen katsotaan liikkeenluovutukseksi Uuden kunnan palvelukseen siirtyvällä henkilöstöllä viiden vuoden irtisanomissuoja Yhdistymisselvitysten ja -esitysten valmistelu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa 12.10.2012
Kriisikuntia koskeva kuntajakoselvitys Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä (vos-laki 63a ) voidaan tehdä esitys erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Erityisessä kuntajakoselvityksessä kuntajakoselvittäjän on tehtävä mukana olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntien yhdistymisestä sekä kuntien yhdistymissopimuksesta Kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä voi koskea 1. erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymistä olemassa olevaan kuntaan; 2. erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan alueen jakamista kahden tai useamman kunnan kesken; tai 3. useamman kuin kahden kunnan yhdistymistä tai kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaan Jos kuntien valtuustot hyväksyvät selvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Muutoin selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle.
Kuntajaon muutosta koskeva päätöksenteko Lähtökohtana on, että valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä vain yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä Voimassa oleva poikkeus Vastustuksesta huolimatta voidaan päättää, jos kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä Uusi poikkeus koskee vain ns. kriisikuntia Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin kuntajaon muuttamisen edellytyksiä Kriisikuntia koskeva poikkeus valtioneuvosto voi päättää kuntajakoselvittäjän esityksestä kriisikuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien vastustuksesta huolimatta, jos muutos on tarpeen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lainsäädännössä edellytettyjen palvelujen turvaamiseksi ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät
Yhdistymisselvityksen kustannukset Kunnalle voidaan maksaa avustusta selvitysperusteiden osoittamalla, tai ministeriön päätöksen perusteella niistä poikkeavalla alueella toteutettavan yhdistymisselvityksen kustannuksiin Kunnalle voidaan maksaa avustusta uuden kunnan talouden tervehdyttämiskeinojen selvittämiseen, jos yhdistymisselvitykseen osallistuu talousperusteen täyttävä kunta Ministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen kustannukset maksetaan valtion varoista
Yhdistymisavustus Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että kuntien yhdistyminen koskee Palveluperusteen tai työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen täyttävää aluetta tai vähintään aluetta, johon sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta; ministeriön päätöksen tai erityisen kuntajakoselvityksen perusteella edellä mainituista edellytyksistä poikkeavaa aluetta; tai yhdistymisessä on mukana erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta Lisäksi edellytyksenä on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017 ja kunnat ovat tehneet yhdistymisesityksen 1.4.2014 mennessä
Yhdistymisavustus Perusosa määräytyy yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan Lisäosaa maksetaan kuntien yhdistymisessä, jossa on mukana talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia Yhdistymisavustuksen käyttöä ohjataan, tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen Avustuksen käyttöä seurataan Kunnan tulee toimittaa ministeriölle tilintarkastajan lausuman sisältävä selvitys yhdistymisavustuksen käytöstä
Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen Jos vuosina 2014-2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että kunnat ovat tehneet yhdistymisesityksen 1.4.2014 mennessä
Kuntauudistuksen muutostuki Hallituksen linjausten mukaisesti kunnille käynnistetään kuntauudistukseen liittyvä muutostukiohjelma Tavoitteena on tukea kuntaorganisaatioita kuntarakennemuutosten toteuttamisessa uudistukselle asetettujen tavoitteiden ja kuntarakennelain velvoitteiden mukaisesti. Muutostukeen sisällytettävillä hankkeilla tuetaan myös kuntia palvelutoiminnan, demokratian ja johtamisen kehittämisessä Kuntia tuetaan uudistuksen kaikissa eri vaiheissa eli selvitysvaiheessa, valmisteluvaiheessa ja toteutusvaiheessa Kuntarakennelakiluonnoksen mukainen taloudellinen tuki osa muutostukea (mm. yhdistymisavustukset, vos-kompensaatio jne.) Muutostuessa hyödynnetään eri ohjelmissa, hankkeissa ja työryhmissä tehtyä ja tehtävää työtä.
Suurten kaupunkiseutujen tuki Hallituksen iltakoulu 5.6.2012: Valtio varautuu tukemaan suurten kaupunkiseutujen rakenneuudistusta erillisillä kasvua ja kehitystä tukevilla sopimuksilla. Samassa yhteydessä myös tehtävänjakoa valtion ja kuntien välillä on mahdollista uudistaa. Suurten kaupunkiseutujen (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio) selvitystyön käynnistymistä, valmistelua ja seurantaa tukeva työryhmä toimikausi 14.9.2012-31.5.2015 laatii suunnitelman sekä kartoittaa ja kehittää eri menettelyjä ja välineitä, jotka edistävät selvitystyön käynnistymistä kaupunkiseuduilla. tekee arvion kuntauudistuksen etenemisestä suurilla kaupunkiseuduilla syksyllä 2013 edistää kuntien sekä kuntien ja valtion välistä vuoropuhelua kuntauudistuksen ja selvitysten edistämiseksi kaupunkiseuduilla arvioi ja tekee ehdotuksia toimeksiannon laajentamisesta muille kaupunkiseuduille.
Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista Helsingin metropolialueen tulee olla Euroopan metropolialueiden kanssa kilpailukykyinen sekä sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä ja tehokas. Rakennemuutoksen tavoitteena on: alueen merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen alueen kokonaisuuden etu Ehdotukset kuntakierrokselle lopullinen esitys 28.2.2013 mennessä! 27
Selvityshenkilöiden tehtävät Kuntajakoselvitysosiossa tehdä ehdotuksensa ehdotukset alueista, joilla kuntien tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset esiselvityksen toteuttamisen jälkeen. Metropolihallinto-osiossa tehtävänä on kartoittaa vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi ja kuvata metropolihallinnon tehtävät sekä tehdä ehdotukset vaihtoehtoisista metropolimalleista. Vaihtoehdoissa on huomioitava, että kuntarakenteiden kehittäminen ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa. Ehdotukset on laadittava vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Selvityshenkilöiden tulee ottaa huomioon hallitusohjelman ja hallituksen linjaukset kuntauudistuksesta sekä erityisesti kuntajaon osalta kuntauudistusta koskevat hallituksen linjaamat kriteerit.
Yhtenäinen alue? Helsingin seutu on asukkaiden elämässä yhteistä asumis-, työssäkäynti-, asiointija vapaa-ajanaluetta
Alustavat ehdotukset rakennevaihtoehdoiksi Kuntajakoselvitysalueiden ja metropolihallinnon järjestämiseksi on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa; Vaihtoehto A: vähäiset kuntarakennemuutokset ja vahva metropolihallinto Seudun alle 20 000 asukkaan kunnista muodostetaan (naapurikunnan kanssa) kolme kuntajakoselvitysaluetta Metropolihallintona vahva metropolihallinto, joka on itsenäinen organisaatio ja jonka valtuusto valitaan suorilla vaaleilla Vaihtoehto B: merkittävät kuntarakennemuutokset ja metropolikuntayhtymä Seudun 14 kunnasta muodostetaan viisi kuntajakoselvitysaluetta Metropolihallintona kuntayhtymä, Helsingin liitto, jonka hallituksen valitsee kuntien edustajien yhtymäkokous Vaihtoehto C: suurkunnat ja sopimusyhteistyö Seudun nykyisistä 13 kunnasta muodostetaan kaksi kuntajakoselvitysaluetta Metropolihallinto perustuu sopimusyhteistyöhön Jokaisessa kolmessa eri vaihtoehdossa laaditaan metropolikaava.
Kuntien tehtävien arvioinnin ensitulokset 31
Milloin vuonna 2012 voimassaolevat kuntien lakisääteiset tehtävät on ensimmäistä kertaa osoitettu kunnille 134 107 89 62 40 16 27 28 29 3 32
Kuntauudistuksen eteneminen Rakennelakiehdotus lausunnoille kuntiin 7.3.2013 saakka kunnille mahdollisuus lausua samassa yhteydessä myös sotepalvelurakennelinjauksista Hallituksen esitys eduskuntaan siten, että laki voimaan 1.5.2013 Yhdistymiset voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013 Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä 1.4.2014 mennessä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät
Kuntauudistus on kokonaisuus Kuntarakennerakennelaki Kuntalain kokonaisuudistus Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaavien lakien uudistus Metropolialueen hallintoratkaisut Kuntien tehtävien arviointi Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat
Kuntauudistus Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: www.kuntauudistus.fi www.kommunreformen.fi