Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä ja käsityksiä Jotkut käsityksistä ovat jo osin historiaa, mutta koska ne vaikuttavat yhä pedagogiikan käytäntöön, on ne tärkeä tunnistaa Tavoitteena on se, että kukin opiskelija löytää käsiteviidakkoon jonkinasteisen järjestyksen ja tunnistaa sellaiset käsitykset, jotka tuntuvat merkittävimmiltä oman opettajuuden rakentumisessa Toisaalta on tärkeää tunnistaa myös itselle vieraan tuntuiset näkemykset, ja pohtia omaa suhdettaan niihin
Ihmiskäsitys Kattaa esioletuksemme ja subjektiiviset käsityksemme siitä, mitä ihminen on Kehittyy henkilökohtaisten kokemusten, kulttuurin, ideologioiden, uskomusten ja koulutuksen kautta Säätelee suhtautumistamme ihmisiin yksityiselämässä ja työssä
Ihmiskuva Empiiriset tieteet tuottavat osittaisia ihmiskuvia Empiiristen tieteiden tuottama tieto ihmisestä on yhteydessä ko. tieteenalan käsitteistöön (diskurssiin) ja tutkimusmetodeihin (sekä paradigmaan) Ihmiskuva on analyyttinen ja atomistinen, vain toistaiseksi pätevä ja aina keskeneräinen Empiirinen tutkimus orientoituu jatkuvasti uudelleen ja kysyy uusia kysymyksiä
Ihmiskuvan ja ihmiskäsityksen suhde Lauri Rauhalan mukaan uusia kysymyksiä ei tulisi kysyä umpimähkään, vaan kysymystenasettelun tulisi perustua ontologiselle ja filosofiselle ihmiskäsitysanalyysille Toisaalta, empiirisen tutkimuksen tulokset voivat tehdä ihmiskäsityksen muuntamisen, tarkentamisen tarpeelliseksi
Ontologinen ihmiskäsitysanalyysi Kysyy, mitä on olla ihminen? Yksi filosofian historian vanhimmista ja vaativimmista kysymyksistä Keskeinen kysymys pedagogiikassa: kasvattajan/opettajan ihmiskäsityksen käytännölliset seuraukset ovat mittavat = työn perusta Suhde tieto- ja oppimiskäsitykseen: miten ihminen tietää, miten ihminen oppii (epistemologia)
Erityyppisiä ihmiskäsityksiä (Rauhala 2005) Monistiset Vain yksi olemassaolon perusmuoto Henki tai aine Spiritualismi tai materialismi Dualistiset Kaksi olemassaolon perusmuotoa Henki ja aine Hengen ja aineen suhteesta on erilaisia käsitykisiä, esim. kartesiolaisuus (jyrkkä ero hengen ja aineen, tai kehon ja mielen välillä)
jatkuu Pluralistiset Monitieteisyys Hierarkkisuus Systeemiajattelu Useita suhteellisen itsenäisiä osasysteemejä solutasolta yhteiskunnalliselle tasolle Monopluralistiset = holistiset Ihmisen olemassaolo koostuu erilaisista olemismuodoista Kaikki muodot on otettavat täysimääräisesti huomioon ihmistutkimuksessa ja ihmistyössä Ihminen on ykseys erilaisuudessa
Ihmiskäsitysten jäsennys Kanniston (1994) mukaan Essentialistinen Naturalistinen Kulturalistinen Eksistentialistinen
Essentialistinen ihmiskäsitys Ihmisessä on tietty olemus Ihmisen olemus on ihmisen elämisen normi ja kehityksen päämäärä Ihmisen olemus nähdään yleensä hyvänä Se, mikä ihmisessä on hyvää ja tavoiteltavaa, on tarkoin määritetty (vrt. relativismi)
Ihmisen olemus on muuttumaton Selkeät ihanteet ja arvot ohjaavat opettajan työtä Ihanteet ja arvot voivat nousta esim. uskonnosta tai ideologiasta Ihanteet ja arvot toimivat kasvatuksen ja opetuksen arviointiperustana Selkeä suhde ympäröivän yhteiskunnan tai oppilaiden vanhempien arvomaailmaan Vrt. humanistinen ihmiskäsitys
Kulturalistinen ihmiskäsitys Ihminen luo itseään osana sosiaalista todellisuutta Ihmisen olemassaolossa keskeistä on se ympäristö ja kulttuuri, jossa hän elää Ihminen on jatkuvasti muuttuva Ihmisen olemus toteutuu suhteessa yhteisön elämäntapaan
Opetustyö on muuttuva prosessi Keskeistä on kiinteä yhteys ympäröivään kulttuuriin Vuorovaikutustaidot tärkeitä Symbolit: kieli, eleet, ilmeet Itseilmaisu Valtasuhteiden tiedostaminen Kriittisyys Erilaiset roolit ja identiteetit Vrt. sosiaalinen konstruktionismi, dialogisuus, kriittinen pedagogiikka
Eksistentialistinen ihmiskäsitys Ihminen on äärettömän vapaa, mutta tullakseen ihmiseksi hänen on pakko käyttää vapauttaan tekemällä valintoja Ihminen on heitetty maailmaan: tiettyyn aikaan, paikkaan, kulttuuriin, perheeseen Ihmiseksi tulemisen vaihtoehtoja rajaa ainoastaan tapa, jolla hänet on heitetty maailmaan
Ihmiseksi tulemisen prosessi on loputon tapahtuma Jokainen ihminen on ainutkertainen yksilö Opettajan tehtävä on tukea oppilaan valintoja Kunnioittaa oppilaiden yksilöllisiä valintoja Paha olo, ahdistus kuuluvat elämään
Naturalistinen ihmiskäsitys Ihmisellä ei syntyessään ole tiettyä olemusta Ihminen on osa luontoa Ihmisen olemassaolo on aineellista Ihmiseen pätevät luonnontieteelliset lainalaisuudet, syy-seuraus suhteet Ihmistä voidaan muokata ja ihmisen kehitystä voidaan ohjata
Lähteet Rauhala, L. 2005. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino. Kannisto, H. 1994. Ihminen ja normatiivinen järjestys: ehdotus filosofisten ihmiskäsitysten typologiaksi. Teoksessa T. Laine (toim.) Ihmisen mallit, s. 10-29. Jyväskylän Yliopisto, filosofian laitos, 62. Perttula, J. 1999. Mitä opettajuus on? Ydinkysymyksiä ja vastausten alkuja. Teoksessa T. Räsänen. Opettajuuden psykologia. Julkishallinnon koulutuskeskus.
Verkko-oppimateriaalin tunnukset Käyttäjätunnus: ErikH Salasana: ERIK8son