Rikosoikeus osana ympäristöoikeutta äitö ik tt ja ympäristöoikeus osana rikosoikeutta Leila Suvantola VT, LLM, HTT, kihlakunnansyyttäjä
Esityksestä Ympäristöoikeuden luonteesta ja intresseistä Ympäristöllisistä ohjauskeinoista rikosoikeus on perälauta Rikosoikeuden tarpeellisuus v. ympäristörikosten äi öik taloudellinen lli luonne Ympäristörikosoikeuden ja pakkokeinojen välisestä suhteesta Johtopäätökset Lisää ympäristörikosten osalta iltapäivän osiossa
Ympäristöoikeudesta Ympäristöoikeuden tavoite on turvata luonnonarvoja ja luonnonvaroja (kestävä käyttö) ihmisen elinympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä sovittaa ympäristön käyttöön liittyviä ristiriitoja (myös omaisuuden suoja)
Ympäristöoikeuden suojaamat intressit MAANKÄYTTÖ- YMPÄRISTÖN- LUONNONVARA LUONNON- LAIT - maankäyttö ja rakentaminen SUOJELULAIT - ympäristövaiku- tusten arviointi LAIT -uusiutumatto- mat (kaivos, maaaines) SUOJELULAIT -lajien ja luontotyyppien - rakennussuojelu - tiet - pilaantumisen ehkäisy ml. meri ja sisävedet -uusiutuvat (metsät, kalastus, suojelu, alkuperäisluonto - lajien - vesistöön rakentaminen Tavoite: riista, eläinsuojelu) kansainvälinen suojelu (valaat, Tavoite: eri käyttötarpeiden yhteen elinympäristön terveellisyyden ja viihtyvyyden turvaaminen, Tavoite: kestävä käyttö eli luonnonvarojen kv. kaupan vaarantamat lajit eli CITES) - erämaat sovittaminen myös omaisuuden suoja toisten vaikutuksilta riittävyys Tavoite: lajien ja luontotyyppien säilyminen
Ympäristöoikeuden sektoreiden keskinäissuhde MAANKÄYTTÖ YMPÄRISTÖN- SUOJELU LUONNONSUOJELU LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ
Ympäristöoikeus julkis ja yksityisoikeuden rajapinnassa JULKISOIKEUDELLISET INTERESSIT YKSITYISOIKEUDELLISET - Perusoikeuksien suoja INTRESSIT (henkilökohtainen - Omaisuuden suoja koskemattomuus = (käytön rajoittamattomuus vs. suoja omaisuus, vastuu tuleville häiriöitä vastaan) ympäristön turvallisuus, sukupolville) -Elinkeinon harjoittaminen - Julkistalous (kustannusjako) (kaivos, metsä- / - Rajat ylittävät vaikutukset maatalous, teollisuus) HALLINTO-OIKEUS YKSITYISOIKEUS RIKOSOIKEUS OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN VARMISTAJANA
Ohjauskeinojen suhde toisiinsa: tiuhenevat seulat Tavoitteiden saavuttamiseksi ensisijaiset keinot ovat informaatio ja kannustimet (taloudelliset, markkinoiden luominen) Moraali: informaatio Valtion käyttämä panos Raha: taloudellinen ohjaus Pakko: kiellot ja niitä tehostavat t t sanktiot t = rikosoikeus, hallinnolliset pakkokeinot; Yleis- ja erityisestävyys
Ympäristökriminalisointien tarpeellisuus Kuten muutkin tavoitteelliset oikeudenalat ympäristöoikeus tarvitsee perälaudan: haitallisen toiminnan kiellot ja sanktiot niiden varmistamiseksi säännösten vastaisen toiminnan lannistamiseksi Haitallinen toiminta määritetty laissa ja sallitaan vain erikseen myönnetyllä luvalla
Yleisestävyyden edellytykset Normituntemus t Sanktiovarmuus Kiinnijäänti Tutkinta (poliisin asiantuntemus) Syytekynnys (syyttäjän asiantuntemus) Sanktioankaruus Ratkaisevat miten onnistuu ympäristörikosoikeus ympäristöoikeuden perälautana
Miksi tutkia epäiltyä rikosta syyttää kun ei kovin keskeistä rikosoikeutta (vrt. Frändeym2007, jossa ei sanaakaan ympäristörikoksista)? kun tuomiot lieviä?
Lähinnä ä hallintoa? 2002 2005 vuosittain Käräjäoikeudet < 50 ympäristövastuu tai ympäristörikostapausta KKO 1 2 ympäristörikosta HAOt 2700 ratkaisua KHO > 800 ratkaisua Mutta onko silti vain hallinnon silkkoa?: Ympäristörikoksilla aiheutettava a taloudellinen haitta: ympäristön käytön kustannusten ulkoistaminen tuleville sukupolville / valtiolle
Kustannuksia Suomen tasolla Arvio 2004: pilaantuneiden maa alueiden kunnostus maksaa Suomessa 50 70 miljoonaa euroa / vuosi ainakin 2005 2025 välisen ajan (YM:n tiedote 13.10.2004 koskien pilaantuneiden maa alueiden kunnostuskustannuksista laadittua selvitystä) Valtion talousarvio 2011: ympäristövahinkojen torjunta 5,2 M, luonnonsuojelumenot 2,9 M, Itämeren suojelu 3 M, luonnonsuojelualueiden hankinta 40 M luonnonsuojelutyö on tosiasiassa aiemmin luonnonvarojen käytön virheistä aiheutuneen velan maksua
Kustannuksia EU:n tasolla EU:n komissio i tiedonanto t 7.3.2012: ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönti maksaa EU:n taloudelle vuosittain noin 50 miljardia euroa terveydenhoitokuluina ja suorina ympäristöön liittyvinä kustannuksina. EU:n jätelainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon nettokustannukset olisivat 72 miljardia euroa pienemmät kuin lainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönnistä aiheutuvat kustannukset (http://ec.europa.eu/environment/legal/law/ compliance.htm).
Ekosysteemipalvelut globaalisti Menetetty hyöty tai korvaavan luonnonvarapalvelun kustannukset: esim. menetetyn monimuotoisuuden ja siihen liittyvien ekosysteemipalveluiden (säätelypalvelut kuten tulvasuojelu, vedensuodatus, d pölyttäminen ja tuotantopalvelut puu, vilja yms.) arvo 2000 2010 oli 50 miljardia EUR ja nykymenolla menetetään 7 % maailman bkt:stä 2050 mennessä (TEEB 2008)
Useimmiten ympäristörikos kustannusten siirtoa toiselle Toiminnasta i aiheutuvan haitan hi suorat kustannukset k mm. puhdistuskustannukset (jätteen dumppaus) Kaikille kuuluvan vastuun ja siihen liittyvien taloudellisten tulonmenetysten välttäminen (kustannukset säännöksiä noudattaville esim. metsänkäytössä metsärikokset kk ja ls rikokset) kk Useimmista ympäristörikoksista taloudellista hyötyä, jopa merkittävää taloudellista hyötyä vältettyinä kustannuksina (ja siten kustannuksina toisille tai valtiolle) Kansainvälinen uhanalaisten lajien kauppa miljardibisnestä = Osa teoista nimenomaisesti i italousrikollisuutta lli
Miksei silti mielletä keskeiseksi rikollisuudeksi? Liian vähän juttuja? Liian vierasta (vielä) tutkinnalle jayleisille tuomioistuimille kun vahva hallintokytkentä vai liian paljon asiantuntemusta t t vaativaa? Aiheutettavan haitan / saatavan hyödyn euromäärä ei tarpeeksi selvästi tutkinnassa ja tuomioistuimissa näkyvillä, jotta juttujen luonne aukeaisi?
Kielletyn ympäristöteon seuraukset Hallintopakko Jatkamisen kieltäminen - Uhkasakko Ennallistamiseen velvoittaminen -Uhkasakko / teettämisuhka Kielletty teko Ympäristövahinkovastuu Vahingonkorvaus Rikosprosessii -Rangaistus tekijälle, yhteisösakko -Menettämisseuraukset (tekoväline, rikoksella saatu, rikoshyöty)
Kriminalisoinnit LSL rikkominen rangaistavaa jo 1923 laissa Jako rikoksiin os (vankeusrangaistusuhka (a eusagastusu a RL) ja rikkomuksiin (sakkouhka) M t k t ttä i k t Muut seuraamukset: menettämisseuraukset (yleiset, hyöty, erityismenettäminen suojellut lajit), yhteisösakko
Ennallistamisvelvollisuus YmpvahL6 hl6 :n julkisoikeudellinen ik lli säännös ympäristövahingon rajoittamis /ennallistamis kustannuksista Luonnonsuojelulain vastainen toiminta Lainvastainen toiminta voidaan estää javelvoittaa ennallistamaan (esim. suojelualueen luonnonarvot) teettämisuhalla Paikan päällä ennallistaminen YSL:n/MAL:n/ MetsäL:n vastainen toiminta Ryhdytty lupaa edellyttävään toimintaan ilman lupaa / vastoin lupaehtoja, voidaan velvoittaa palauttamaan ympäristön tila
Ympäristövastuudirektiivi 2004/35/EY Koskee ympäristölle äitöll (maaperä, vesi, luonto) aiheutuneen vahingon ennallistamista ja vastuuta siitä aiheutuvista kustannuksista Ei liity yksityiselle aiheutuneen taloudellisen vahingon korvaamiseen (ympäristövahinkolaki) Koskee vain merkittäviä vahinkoja Tavoitteet ympäristövahinkojen ehkäiseminen ja korjaaminen yhteiskunnalle kohtuullisin kustannuksin toteuttaa aiheuttamisperiaatetta tehostaa yhteisön ympäristösääntelyn täytäntöönpanoa Implementointi Suomessa 2009 ympäristövahinkojen korjauslaki (383/2009), muutokset LSL yms.
Korjaaminen (L 383/2009: 5, VNA 713/2009) Ensisijainen korjaaminen: Luonnonvarat ja luonnonvarapalvelut palautetaan perustilaan poistaen vahingon aiheuttama haitallinen muutos Täydentävä korjaaminen: jos perustilaa ei voida täysimääräisesti palauttaa, heikennys korvataan vahinkoalueella ll tai muualla tehtävillä toimenpiteillä Korvaava korjaaminen: väliaikaiset menetykset luonnonvaralle ja luonnonvarapalvelulle korvataan toimenpitein vahinkoalueella tai muualla, kunnes ensisijainen ja täydentävä ä korjaaminen on vaikuttanut t täysimääräisesti Ensisijaisesti tyypiltään, laadultaan ja määrältään mahdollisimman hyvin vahingoittunutta luonnonvaraa tai luonnonvarapalvelua vastaava. Lisättävä luonnonvaroja ja luonnonvarapalveluja vahinkopaikalla tai muualla, jossa maantieteellinen yhteys vahinkopaikkaan.
Rangaistuksen ja pakkokeinojen / ennallistamisen riippumattomuus Pakkokeinot toiminnan keskeyttämiseksi ei ole peruste jättää syyttämättä / tuomitsematta rangaistukseen, koska niskoittelusta iki li lain velvoitteita i kohtaan kh (ks. KKO 2011:17) 1 Ennallistaminen tai siihen velvoittaminen ei peruste jättää syyttämättä / tuomitsematta rangaistukseen, koska vahingonkorvausta luontaissuorituksena Jälkikäteen luvittaminen ei peruste jättää syyttämättä / tuomitsematta rangaistukseen, kannustaa ottamaan riskin Jos ei rangaistavaa, pakkokeinot silti mahdollisia, esim. Natura (arvioinnin puuttuminen), tahallisuuden puuttuminen, omistajan puhdistamisvelvollisuus
Jos kriminalisoinnit puuttuisivat rikos kannattaisi, koska kiinnijäämisestä seuraisi vain lain noudattamisvelvoite ja mahdollinen ennallistamisvelvoite (=vahingonkorvausvastuu) vahingonkorvausvastuu), ei rangaistusta henkilölle eikä yhteisölle (yritys) eikä hyödyn menettämistä kannustaisi riskinottoon, kun kyse talousrikollisuudesta
Kiitokset Leila Suvantola