PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010
MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi on edelleen useimmiten hyvin ohutta (ks. esim. KTM 15/2007 ja Yritysten hallinnollisen taakan kehitys, TEM/Ramboll, 2009) Tarpeet yritysvaikutusten paremmalle arvioinnille nousevat usealta suunnalta Paremman sääntelyn aloitteet Talouden epävarmuudet Kansantalouden kilpailukyky Yritysvaikutusten arviointi edellyttää yritysten aktiivista mukaan ottamista Yritysten osallistaminen varsinaiseen ennakolliseen arviointityöhön on kuitenkin harvinaista. Keskeisin menettely yritysten osallistamiseksi lainvalmistelussa on kuulemismenettely. Kuulemismenettelyä ei ole kuitenkaan suunniteltu yritysvaikutusten systemaattisen arvioinnin välineeksi.
MIKSI NYKYKÄYTÄNTÖ EI RIITÄ? The relationship between public consultation and ex ante impact assessment remains weak. Consultation is carried out more with the aim of building consensus than to gather evidence and assess potential impacts of proposed new regulations. This explains in part why it is difficult to make headway with a strong ex ante impact assessment policy: it is not in the culture to think of regulatory development in this way. OECD: Better Regulation in Europe - Finland 2010
YRITYSPANEELIT CASE TANSKA
TESTIPANEELIT Tarkoituksena selvittää sääntelyn yritysvaikutuksia Paneelissa 500 satunnaisesti valittua yritystä, jotka heijastelevat kooltaan ja liiketoiminnan luonteeltaan Tanskan yrityselämän rakennetta Vapaaehtoisesti koottu, ei korvausta: paneeli oli kuitenkin koottu suunnitelmallisesti (ei bottom-up) varmistaen, että paneeli edustaa oikealla tavalla eri tyyppisiä yrityksiä Jotta yrityksiä ei rasitettaisi liikaa tavoitteena yksi survey joka toinen tai kolmas kuukausi luotiin Tanskassa yhteensä kolme paneelia. SCM-menetelmä on nykyisin korvannut suurelta osin testipaneelit. Testipaneeleja käytetään edelleen kun selvitetään sellaisten lakien vaikutuksia, jotka koskevat kaikkia yrityksiä (kuten verotus, työlainsäädäntö, ja yhtiöoikeudelliset asiat)
FOKUSPANEELIT Fokuspaneeleja käytetään kun vaikutukset kohdistuvat vain rajattuun (esim. tietyn toimialan) yritysjoukkoon. Fokuspaneelit kootaan ad hoc tiettyä arviointitarvetta varten. Paneeleihin pyritään valitsemaan ne yritykset joihin säädös(ehdotus) eniten vaikuttaa. Tyypillinen paneelin koko n. 250 yritystä. SCM-menetelmä on osittain korvannut myös fokuspaneelit
FOKUSRYHMÄT Paneeleja täydentämään on luotu fokusryhmiä Fokusryhmät koostuvat pienestä joukosta (10-15) yrityksiä, jotka kutsutaan pyöreän pöydän keskusteluun. Ryhmät kootaan tyypillisesti satunnaisotannan perusteella. Fokusryhmät syventävät paneeleissa saatua tietoa: mistä jokin suuri hallinnollinen taakka täsmällisesti ottaen johtuu ja miten se voitaisiin välttää. Fokusryhmiä voidaan myös käyttää monimutkaisten sääntelyehdotusten arviointiin, joiden kysymyinen paneeleilta olisi hankalaa Fokusryhmissä yrityksiltä kysytään säädösehdotuksen vaikutuksista heidän toimintaansa ja kuinka taakkaa voitaisiin vähentää. Tarvittaessa ryhmään kutsutaan myös asiantuntijoita.
PANEELIEN/RYHMIEN KOKOAMINEN Vaikutusten alustava tunnistaminen Relevanttien yrityssegmenttien tunnistaminen Yrityspopulaation määrittäminen Otoksen määrittämien Otoksen toteutus Yritysten kontaktointi Paneelin rakentaminen Toteutus ja ylläpito
TOTEUTUKSESSA HUOMIOITAVAA Paneelille tulee lähettää 1-2 sivun mittainen selkeä tiivistelmä säädösehdotuksesta sekä sen ennakoiduista vaikutuksista, jotta panelistit osaavat arvioida kysymyksiä oikealla tavalla. Kyselyissä sekä standardielementtejä että muuttuvia osia. Standardielementit mahdollistavat myös vertailun koko hallinnon tasolla. Tyypillisesti paneelin toteutus (ei sisällä paneelin kokoamista) vie (kalenteri)aikaa noin neljä viikkoa: 1 vko materiaalin valmisteluun ja käsittelyyn 2 vkoa aineiston kokoamiseen 1 vko aineiston analysointiin ja raportointiin. Riippuen tarkasteltavan sääntelyn kompleksisuudesta (ad hoc) paneelin kokoamiseen on varattava aikaa noin 4-6 vkoa.
HYVÄT JA HUONOT PUOLET Verrattain helppoja toteuttaa Kustannustehokkaita Nopeita useisiin vaihtoehtoihin verrattuna Parantaa hallinnon osallistuvuutta ja tuo päätöksentekoa lähemmäs yrityksiä Yritysten vaikea ennakoida sääntelyn todellisia vaikutuksia; lisäksi taakka riippuu usein oleellisesti toimeenpanotavasta Yritysten arvioiden hajonta on usein suurta paneeliasetelmissa Vaatii osaamista, jota lainvalmistelijoilla ei välttämättä ole
KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ PANEELEJA/FOKUSRYHMIÄ PERUSTETTAESSA? Tavoitteet: mihin asioihin paneeleilla pyritään vastaamaan ja miten tietoa hyädynnetään? Kuka vastaa paneelien toteutuksesta? (keskitetty vai hajautettu malli) Missä määrin palvelu ulkoistetaan? (mitä osa-kokonaisuuksia ostamme konsulteilta?) Käytetäänkö paneeleja kaikkiin esityksiin joilla on yritysvaikutuksia vai ainoastaan tärkeimpiin? Miten motivoidaan osallistujat? Millä menetelmällä varmistetaan edustavuus? Mikä on riittävä luottamustaso? Miten tulokset raportoidaan?
KIITOS!