Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2014 Laitalan tilan uusi suunta: Lypsykarjasta luomukalkkunoihin Neuvo 2020 tulee tutustu ja hyödynnä! 4/2014 maaviesti 1
Terve! 30 vuotta terveydeksi! Seleeninsaantimme on taattu jo 30 vuoden ajan käyttämällä viljelyyn seleenipitoisia lannoitteita. Seleeni edistää kasvien kautta tehokkaassa orgaanisessa muo dossa eläinten ja ihmisten terveyttä ja elinvoimaisuutta. Näin on syntynyt hyvää ja turvallista koti maista ravintoa. Kyllä suomalainen viljelijä osaa. Seleeni on hivenaine, jota on lisättynä vain Yaran lannoitteissa. YaraBela Seleeni salpietari on ylivoimaisesti paras typpilannoite karjanlannan täydennykseen. Onnistu sinäkin seleenin avulla. Lue lisää: yara.fi Tiesitkö, että seleeni on myös sydämen asia? Suomalaisessa maaperässä on hyvin vähän seleeniä. Seleeninsaantimme on kuitenkin kaksinkertaistunut riittävälle tasolle vuodesta 1984, jolloin seleeniä aloitettiin lisäämään lannoitteisiin. Seleeni on tehokas, kasvulle ja lisääntymiselle välttämätön antioksidantti, jota tarvitaan muun muassa lihaskunnon sekä sydämen ja verisuonten terveyden ylläpitoon. Meillä sinua palvelee aina paikallinen säästöpankkilainen - HENKILÖKOHTAISESTI JA NOPEASTI. Tervetuloa asiakkaaksi! Oulu puh. 029 041 2630 Kempele puh. 029041 2637 Kajaani puh. 029 041 2710 Kuusamo puh. 029 041 2565 Rovaniemi puh. 029 041 2740 Tornio puh. 029 041 2730 Pyhäsalmi puh. 029 041 2620 >> www.saastopankkioptia.fi * Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min 2 maaviesti 4/2014
Maaviesti Sisältö 4/2014 Kaisa Myllykangas 12 Hieho tarvitsee valmentautumista matkalla terveeksi ja tuottavaksi lypsylehmäksi. Anitta Talus ja Maria Törmälä tietävät, että rauhallinen ihminen saa opin parhaiten perille. Yhteisöllisessä toiminnassa on paljon onnellisen elämän aineksia: osallistumista muiden ihmisten iloihin ja suruihin, yhdessä tekemiseen ja kokemiseen sekä kiitoksen ja kannustuksen jakamiseen. Sivu 24 30 Uuden kalastuslakiehdotuksen mukaan alimman pyyntimitan rinnalle voidaan jatkossa määrätä myös ylämitta. Joulun ajan tilaisuuksien pienenä ja raikkaana jälkiruokana maistuvat pienet puolukkaposset. 22 Tiina Karlström Eero Liekonen 8 KARJA KALKKUNOIKSI Laitalan tilalla kasvavat nyt Suomen ainoat luomukalkkunat. 10 LISÄÄ LITROJA JA EUROJA Tuotannonohjaus vastaa asiakkaan toiveisiin. 11 KOELYPSYJÄ HELPOSTI Uudistuva tuotosseuranta joustaa ja tarjoaa vaihtoehtoja. 12 HIENOT HIEHOT Hiehokasvattajan pitää hallita koko ketju. 14 NEUVO 2020 Uusi maatilojen neuvontajärjestelmä korvaa tilaneuvonnan. 16 KATSE OLENNAISEEN Ojantakasen maitotila luottaa pitkäjänteiseen perustekemiseen. 16 TSEKKILISTA Miten voi korvata neljän sentin menetyksen maidontuotannossa? 17 TALOUS HALTUUN Hevosyrittäjän on oltava myös talousosaaja. 18 METSÄÄN.FI Metsänhoito sujuu nyt helposti vaikka navettatöiden lomassa. 20 TULEVAISUUS MAASEUDULLA YmpäristöAgron loppuseminaari haki näkökulmia tulevaan. 21 LAITUMEN KUTSU Laidunnuksesta hyötyvät sekä maanomistajat että karjankasvattajat. 22 MAKUJA METSÄSTÄ Kokeile katajakaljaa, puolukkaposseja ja muita metsäisiä joulumakuja. 24 MENESTYKSEN AVAIMIA Pienen hyvinvointialan yrityksen kannattaa verkostoitua. 26 110 VUOTTA! ProAgria Kainuu juhli 110-vuotista taivaltaan edustajakokouksessa. 27 AHKERA KYLÄ Mankilassa elävät tarinat ja toteutuvat jättihankkeet. 30 KALAUUTISIA Kalastuslakiehdotuksen käsittely jatkuu eduskunnan valiokunnissa. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 24 Näe hyvä lähellä 28 Koulutukset ja tapahtumat 4/2014 maaviesti 3
Tilasekoituksen edullinen ja vaivaton ratkaisu! Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Semexin Immunity -sonneilla KALAJOKI KOLPPI Pohjanmaan Rehujauhatus Oy ja Suomen Rehu jalostavat viljasi tilakohtaiseksi rehuksi. Teemme räätälöidyn tilaseoksen Suomen Rehun laadukkaiden ja rahtimylläykseen suunniteltujen rehujakeiden pohjalta. Lopputuloksena on juuri omalle tilallesi sopiva rehu. Tarjontamme sisältää myös Luomututantoon soveltuvat rehuseokset. Soita meille puh. tai på svenska Kerromme mielellämme tuotteistamme lisää! Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmä helpottamaan arkipäivän rutiineja Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Ojantie 7, 85140 Tynkä Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka, puh. 040 550 7643 sari.alhainen@semex.fi, www.semex.fi Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä lannoitetarjous! Nyt myös Edulliset ja laadukkaat Agro Käärintämuovit ja Käärintäverkot! Testivoittaja CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 fax 019 325 548 www.cemagro.fi www cemagro.fi 4 maaviesti 4/2014
Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu PL 106, Kauppurienkatu 23 90101 Oulu, 08 316 8611 info.oulu@proagria.fi PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, 90810 Kiviniemi ella.karttimo@proagria.fi 040 526 4880 TAITTO Mari Lähteenmaa mari.lahteenmaa@uleaborg.com ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, 87500 Kajaani 08 637 740, 044 533 1713 sirpa.heikkinen@proagria.fi OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, 08 316 8611 info.oulu@proagria.fi ProAgria Kainuu, 044 320 1580 merja.ronkainen@proagria.fi ProAgria Lappi, 040 775 1953 raija.yrjanheikki@proagria.fi PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS 12 000 kpl ILMESTYMISAJAT 2015 1/2015 16.2. 2/2015 6.4. 3/2015 21.9. 4/2015 23.11. TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN 0787-7781 Maaseudun asiantuntijapalveluja 110 vuotta Kainuussa ProAgria Kainuu täyttää kuluvana vuonna 110 vuotta. Kun Kajaanin Maanviljelysseura perustettiin vuonna 1904, olosuhteet ja haasteet olivat Kainuun maaseudulla varsin erilaiset kuin nyt vuonna 2014. Myös asiantuntija-avun ja neuvonnan tarve poikkesi nykyisestä. Ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa maakunnassa riittävästi elintarvikkeita väestön jokapäiväiseen tarpeeseen. Samalla pyrittiin kohottamaan neuvonnan avulla myös maaseutuväestön henkistä ja sivistyksellistä tietämystä. Tuon ajan haasteita kuvaavat hyvin Kajaanin Maanviljelysseuran kirjailija Ilmari Kiannolta tilaaman Nälkämaan laulun sanat, jotka laulettiin ensimmäisen kerran Kajaanin Maanviljelysseuran edustajakokouksessa 1911. Vuonna 1934 eli 80 vuotta sitten alkoi Kainuussa maa- ja kotitalousnaisten toiminnan järjestäytyminen maanviljelysseuran sisällä. Kainuun maaseudun asukkaat ovat kokeneet 110 vuoden aikana monenlaisia ja välillä vaikeitakin aikoja, mutta selvinneet niistä sitkeytensä avulla. Neuvontajärjestö on kokenut maaseutuväestön rinnalla nälkävuodet, sota-ajat, sotien jälkeisen asutusajan 1940 1950-luvulla, 1960 1970-luvun poismuuton maaseudulta sekä Kostamuksen jälkihoidon ja Euroopan Unionin tuomat haasteet. PÄÄKIRJOITUS Tavoitteena on auttaa yrittäjiä kehittämään toimintaansa yhä nopeammin muuttuvassa ympäristössä. Maatilojen keskikoko on kasvanut nopeasti. Niiden toiminta on muuttunut entistä yritysmäiseksi. Maaseudulle on syntynyt maatalouden ohella myös paljon muuta yritystoimintaa. ProAgria on kehittänyt asiantuntijapalveluja koko ajan vastaamaan maaseutuyrittäjien tarvetta. ProAgria Kainuu tarjoaa aktiivisesti myös tulevaisuudessa yhdessä Kainuun Maa- ja Kotitalousnaisten kanssa asiantuntijapalveluja alueensa maaseutuyrityksille. Tavoitteena on auttaa yrittäjiä kehittämään toimintaansa yhä nopeammin muuttuvassa ympäristössä. Sähköisten työkalujen ja pienryhmäneuvonnan merkitys kasvaa tulevina vuosina. Osmo Tiikkainen johtaja ProAgria Kainuu Muutoksesta mahdollisuus Kuhmolainen Laitalan tila valitsi pihattoinvestoinnin tilalle luomukalkkunat. Vaikka vähän pelotti, ajattelimme rohkeasti kokeilla, kun tämä tilaisuus eteen tuli, Irma Kilponen kertoo. Kuva: Laitalan tila 4/2014 maaviesti 5
lyhyet Heinäkuussa mennään Joensuun Farmariin! Farmari-maatalousnäyttely kutsuu koko Suomen viljelijäväen Joensuuhun 2. 4.7.2015. Näyttelyalue sijoittuu komealle Laulurinteen ja Joensuu Areenan alueelle aivan Pyhäselkä-järven rannalle. Näyttelyn osastokokonaisuudet esittelevät maataloutta monipuolisesti. Suomen ainoa valtakunnallinen kotieläinnäyttely tarjoaa nähtävää ammattilaisille ja ihmeteltävää kuluttajille. Maito onkin yksi näyttelyn teemoista. Metsäteeman alla ovat muun muassa koneet, neuvonta ja ajankohtaiset alan asiat. Joensuu Areena on jo itsessään yksi Suomen Perinteiset joulumyyjäiset Kemin Kulttuurikeskuksessa tuovat tänäkin vuonna noin 130 myyjää eri puolilta Lapin ja Oulun lääniä. Saatavilla on herkkuja joulupöytään, pehmeitä ja kovia paketteja pukinkonttiin sekä koristeita joulutunnelman luomiseen. Nyt parin välivuoden jälkeen järjestettävä tapahtuma on jo 21:s. Tuotteiden valikoima on vuosi vuodelta laajentunut ja määrä lisääntynyt. Myyjät tulevat sekä maaseudulta että kaupungista. Tärkeintä on vahvistaa uskoa siihen, että minä osaan tehdä ja uskallan myydä. Harrastuksesta Maaseudun joulu saapuu Kemiin Edellisissä joulumyyjäisissä mukana oli myös torniolainen Marjatta Harjutsalo, joka myi muun muassa jouluisia vilja-asetelmia. on kasvanut osalle myyjistä merkittävä lisätulonlähde, josta tulee myös verotuloa, tapahtuman järjestelyistä vastaava Kaisu Risto suurimmista puurakenteisista rakennuksista. Bioenergia, liikennebiokaasu, aurinkopaneelit, tuulivoima ja muut energiamuodot hakevat sijaansa unohtamatta sähkö- ja vesivoimaa. Niiden ympärille syntyneet laiteratkaisut ja uudet innovaatiot tulevat esille näyttelyalueelle. Karjalanpaisti ja -piirakat, sultsinat, zupukat ja vatruskat ovat monelle tuttuja karjalaisia ruokia. Karjalainen vieraanvaraisuus ja perinneruuat uudella tavalla jalostettuna pitävät nälän loitolla myös Farmarissa, joka noudattaa lähiruuan periaatteita mahdollisimman pitkälle. Retkikohteissa tarjolla on uusia ratkaisuja sekä nykyaikaisen maatalouden että yritystoiminnan kautta. Lisätietoa: www.farmari.net ProAgria Lapista kertoo. Hyvin on oivallettu myös se, että myytävät tuotteet tulee olla omatekoisia. Rihkamaa ja kirpputoritavaraa ei joulumyyjäisissä hyväksytä. On ollut mukava seurata, kuinka asiakkaat läheltä ja kauempaa ovat joka vuosi löytäneet tapahtuman. Paikka on ollut välillä tungokseen asti täynnä, Kaisu Risto sanoo. ProAgria Lappi pyrkii järjestämään suositut myyjäiset edelleenkin vuosittain. Joulumyyjäiset Kemin Kulttuurikeskuksessa lauantaina 13.12.2014 klo 9 13. Puutarhatilojen palvelut uudistuvat YLE / Risto Koskinen ProAgrian palvelut puutarhayrityksille uudistuvat. Kasvu-, Tuotto- ja Toimintapalveluita on pilotoitu marjatiloilla menneen kesän aikana ja niitä hienosäädetään avomaavihannestilojen tarpeisiin. Kasvustokäynnit ovat palvelujen perusrunko. Niiden sisältö räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan, esimerkkeinä lannoituksen optimointi, ajankohtaiset kasvinsuojelutoimenpiteet, kasvustojen kunto ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi. Kasvustokäyntejä täydentävät viljelysuunnitelma, tuotantokustannuslaskelma ja palautekeskustelu tilan kehittämistavoitteiden mukaisesti. Palvelukokonaisuus voi siten olla suppeampi tai laajempi riippuen kunkin tilan tarpeista. Lisätietoa: ProAgria Oulu, puutarha-asiantuntija Kirsti Voho, puh. 0400 387 406, kirsti.voho@proagria.fi Ajankäyttö haltuun! ProAgrian maatalouskalenteri on joka toiselle maatilayrittäjälle tuttu työkalu. Lähes yhdeksän kymmenestä viljelijästä pitää kalenterin käyttökelpoisuutta, ulkoasua ja ammattisisältöä erinomaisena tai hyvänä. Pöytäkalenterin päivyrissä on runsaasti muistiinpanotilaa sekä kuluvan ja seuraavan vuoden vuosisuunnitelmat. Viljelymuistiinpanot-taskukalenteriin voi laittaa kätevästi lohkokohtaiset tiedot. Laajasta ammattitieto-osuudesta voi tarkistaa vaikkapa lypsylehmän ruokintasuositukset tai peltokasvilajikkeiden koetulokset. Kalenterissa on myös tietoa johtamisesta, kasvintuotannosta, energiasta sekä kotieläin- ja metsätaloudesta. Uutta ovat ravinteiden vaikutus kasvuun ja lanta-analyysin tulkinta. Kattavasta osoitehakemistosta löytyvät alan yritysten ja yhteisöjen yhteystiedot. A5-kokoisessa kalenterissa on 246 sivua ja käytännöllinen kierresidonta. Viljelymuistiinpanot-taskukalenterin laajuus on 80 sivua. Mustat kannet ovat nahkaa jäljittelevää muovia. Kalenterin hinta kustantajalta tilattaessa on 29,90 euroa. Pöytäkalenterin saa myös keinonahkakansilla, joissa on säilytyslokeroja ja laadukas Ballograf Rondo -lyijytäytekynä hintaan 42,50 euroa. Käytännön Maamiehen kestotilaajat ovat saaneet kalenterin tilaajaetuna marraskuussa. Tilaukset: myynti@proagria.fi, puh. 020 747 2485 tai www. proagriaverkkokauppa.fi 6 maaviesti 4/2014
Ruoka luotettu Kainuussa tuotettu! Luomusitoumukset uusiksi toimi ajoissa! ProAgria Kainuun 1980-luvulla lanseeraama ja hallinnoima Kainuussa tuotettu -merkki on uudistunut nykyajan tarpeisiin. Merkin voi saada elintarvike, jonka raaka-aineista vähintään 50 prosenttia on kainuulaista alkuperää ja loput kotimaista. Näistä pois luetaan lisätty vesi sekä eikotimaiset ainesosat kuten sokeri, mausteet ja lisäaineet. Pääraakaaineen on oltava 100-prosentti- sesti kainuulainen. Merkin voi saada ProAgria Kainuun yrittäjäjäsen. Asiaan kannattaa tarttua nyt, kun ruoan alkuperään, makuun, pienimuotoisuuteen, käsityömäisyyteen sekä lyhyeen ketjuun ja etäisyyteen liittyvät mielikuvat ovat myönteiset. Ruralia-instituutin Lähivalintahankkeen lokakuussa julkaisema tutkimus osoitti myös, että kaksi kolmasosaa suomalaisista kiinnittää ruokaostoksia tehdessään huomiota lähiruokaan. Laatua pidettiin merkittävimpänä kriteerinä. Tule tutustumaan Kainuussa tuotettu-alkuperämerkkiin Kainuulaiselle Joulutorille 13. 14.12. Kajaani-halliin Maa- ja kotitalousnaisten osastolle! Lisätiedot: elintarvikeasiantuntija Marika Köngäs, puh. 040 585 5296, marika.kongas@ maajakotitalousnaiset.fi Ensi vuosi tuo tullessaan joitakin muutoksia ja huomioitavia asioita luomutuottajille tai luomutuotantoa suunnitteleville. Jo luomutuotantoa harjoittavien on uusittava kaikki luomusitoumukset ensi vuonna, joten viljelysuunnitelmien ja luomusitoumusten kanssa kannattaa olla liikkeellä ajoissa. Talo lämpimäksi hevosenlannalla? HevosAgro II -hanke selvittää, voisiko hevosenlannasta jalostettua bioenergiaa hyödyntää lämpönä ja käyttösähkönä Tyrnävän Palkin uudella hevosläheisen asumisen alueella ja Haukiputaan Virpiniemen eläinurheilualueella. Mallisuunnitelmat ja -laskelmat tekee konsultti useammasta vaihtoehdosta. Jätteenpolttoasetuksen tiukkojen vaatimusten takia hevosenlantaa ei Suomessa ole juuri hyödynnetty energiana kuten Ruotsissa tai Saksassa. Lannan poltto energiaksi on ollut taloudellisesti kannattamatonta. Ympäristöministeriön viime vuonna tekemän säädösmuutoksen ansiosta vaatimukset eivät koske laitoksia, joissa hyödynnettävä lanta käsitellään kaasutus- tai pyrolyysimenetelmällä. Tyrnävän Palkin alueelle tehdään mallilaskelmat ja suunnitelmat hevosenlannan käytöstä yhden hevosyrityksen sähkön ja lämmön tuottamiseen sekä talojen kaukolämpöön. Samoin selvitetään hevosenlannan ja muiden biomassojen hyödyntämistä Palkin ja Hirvelän asuinalueen talojen lämmitykseen. Virpiniemen eläinurheilualueella tarkastellaan hevosenlannan hyödyntämistä Urheiluopiston käyttösähkön ja lämmön tuotannossa. Jos mallit osoittautuvat toteuttamiskelpoisiksi, ne voisivat synnyttää uutta energiayrittäjyyttä. Malleja voitaisiin hyödyntää myös muualla. HevosAgro Raaka-ainetta tulevaisuuden energiantuotantoon? Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 ProAgria Kainuu, Lappi ja Oulu Kainuun, Lapin ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lapin ja Oulun Kalatalouskeskukset Töyhtötiainen. Benjam Pöntinen ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. 4/2014 maaviesti 7
kannessa Markku Kilponen tietää, että kalkkunat ovat uteliaita ja seurallisia lintuja, jotka kulkevat mukana ja ovat koko ajan jaloissa välillä olkapäälläkin. Laitalan navetassa kasvavat Suomen ainoat luomukalkkunat Mennyt vuosi on ollut kuhmolaisella Laitalan tilalla muutosten aikaa. Kun lehmien aikakausi päättyi heinäkuussa, niiden tilalla piipitti remontoidussa navetassa jo elokuun lopussa 2 000 kalkkunauntuvikkoa. 8 maaviesti 4/2014 Laitalan tilalla Timoniemellä on ollut lypsykarjaa 1920- luvulta lähtien. Yli 30 vuotta tilaa luotsanneet Irma ja Markku Kilponen miettivät tuotannonmuutosta jo useita vuosia ennen kuin päätös kalkkunoista syntyi. Halusimme muutosta työnkuvaan ja sitovuuteen. EU-säädösten vuoksi olisimme joutuneet ennen pitkää siirtämään peltojen lisäksi luomuun myös karjan, mikä olisi tiennyt isoa investointia ja navetan muuttamista pihatoksi, Irma Kilponen sanoo. Tilalla oli kasvatettu kesäkalkkunoita joskus aiempina vuosina. Kokemukset uteliaista ja seurallisista linnuista olivat positiivisia, niinpä kalkkunateema palasi keskusteluihin aina uudelleen. Tietoa ja laskelmia Ennen kuin päätös tuotannonmuutokseen oli valmis, tarvittiin tietoa ja laskelmia, kuten ProAgria Kainuun yritysasiantuntijan Tarja Poikelan laatima elinkeinosuunnitelma. Tärkeitä kumppaneita olivat muut kasvattajat, alan hankkeet, Siipikarjaliitto ja Evira. Myös tieto luomukalkkunan kysynnästä etenkin Etelä-Suomessa rohkaisi, Irma Kilponen sanoo. Kilposen tilalle suunniteltiin ensiksi englantilaisen maatiaisrodun untuvikkoja, mutta tautiriskien vuoksi he päätyivät kotimaisiin poikasiin, jotka toimitti Essenin Linnut Savonlinnasta. Haimme ne heti luomuun. Virallisesti kalkkunat hyväksyttiin luomutuotantoon marraskuun alussa. Kun vanhan navetan rakenteet ja karsinat oli purettu pois ja muutostyöt siipikarjakasvattamoa varten tehty, noin 2 000 untuvikkoa muutti Timoniemelle elokuun lopussa. Haimme ne heti luomuun. Virallisesti kalkkunat hyväksyttiin luomutuotantoon marraskuun alussa. Ensimmäisen viikon ajan untuvikot pidettiin 400 poikasen ringeissä. Sitten kaikki pääsivät juoksemaan samalle vapaalle alueelle. Isäntäväki kävi tarkistamassa lämmöt, vedet ja ruuat 2 3 tunnin välein. Tilaa ja valoa Luomukalkkuna eroaa tavanomaisesti kasvatetusta lajitoveristaan siten, että kasvutilaa ja luonnonvaloa on enemmän. Lisäksi kalkkunoilla on mahdollisuus päästä ulkoilemaan ja jaloittelemaan kesäaikaan ja hyvällä säällä. Laitalan navetan takaseinässä on avattavat luukut, joista linnut pääsevät vapaasti kulkemaan. Kilposet ruokkivat siipikarjansa oman tilan vehnällä, kauralla ja herneellä, minkä lisäksi ne saavat luomuvalkuaisrehua.
ELLA KARTTIMO kuvat: Laitalan tila Luomukalkkunat kasvavat hitaammin, joten myös niiden kasvatusaika on pitempi. Kanat lähtevät lähimmälle teurastamolle Lapinlahdelle 100 vuorokauden ikäisinä joulukuun alkupuolella ja kukot 140 vuorokauden ikäisinä tammikuun puolivälissä. Kanat ovat tuolloin 5 6-kiloisia, kukot liki 10-kiloisia. Uudet untuvikot saapuvat keväällä. Kalkkuna on kanaan verrattuna herkempi ja arempi kasvatettava, niinpä Kilposet ovat tehneet parhaansa ja työtä nöyrällä asenteella, että kalkkunat voisivat hyvin ja pysyisivät terveinä. Kysyntää Kainuussa Viime vuonna ei Suomessa ei kasvatettu luomukalkkunoita lainkaan, ja aiempina vuosina kokeiluja ovat tehneet muutamat hankkeet eteläisessä Suomessa. Kysyntä kuitenkin on hyvä. Kilposet toivovat, että mahdollisimman suuri osuus kalkkunoista jää kainuulaisiin joulupöytiin. Loput menevät eteläsuomalaisiin kauppoihin. Kysyjiä ja varauksia on tullut jo mukavasti, Irma Kilponen kertoo. Hän myöntää, että 30 lehmän ja nuorenkarjan lähtö heinäkuun alussa tuntui aluksi oudolta, mutta ei kuitenkaan haikealta. Muutosajatus oli kypsynyt edellisen talven aikana. Vaikka vähän pelotti, ajattelimme rohkeasti kokeilla, kun tämä tilaisuus eteen tuli. Kalkkunaa joulupöytään Kalkkuna on kuulunut vuosia joulupöydän herkkuihin Laitalan tilalla. Irma Kilponen sulattaa ja paistaa linnun seuraavilla perusvinkeillä: Sulata jäinen kalkkuna hitaasti jääkaapissa tai kylmiössä. Sulaminen kestää 2 3 vuorokautta. Kalkkunan voi sulattaa ja suolata samanaikaisesti suolavedessä noin kolmessa vuorokaudessa (1 kg suolaa 10 litraan vettä). Ota kalkkuna hyvissä ajoin huoneenlämpöön ennen paistamista. Täytä kalkkuna haluamillasi täytteillä ja voitele sen pinta öljyllä tai voilla. Sido puuvillalangalla kalkkunan koivet ja siivet siten, että ne ovat tiiviisti kalkkunaa vasten paiston ajan. Paistoaika noin 45 minuuttia kiloa kohti 175 asteessa. Valele lintua usein paistamisen aikana siitä irtoavalla paistonesteellä. Pistä paksun lihan kohtaa esimerkiksi cocktail-tikulla. Jos reiästä tuleva neste on kirkasta, kalkkuna on kypsää, tai jos paistomittari näyttää 80 astetta. Ota uunista ja peitä foliolla. Poista langat ja nosta tarjolle. Lisätietoa: www.laitalantila.fi Maittava täysrehu robottiruokintaan Maito-Tähti 210 Robotti - Suosittu, elävää hiivaa sisältävä houkutusrehu - Tehostaa kiertoa ja pitää pötsin ja sorkat kunnossa - Sisältää runsaasti sulavia kuituja, lisättyä biotiinia ja korotetun määrän E-vitamiinia Myynti: maatalouskaupat 4/2014 maaviesti 9
maito Tuotannonohjauksella lisää euroja! ProAgrian asiakkaat toivovat asiantuntijoilta lisää tulosten analysointia, tavoitteista keskustelua, yhteydenpitoa ja navettakäyntejä. Ensi vuoden alussa käyttöön otettavat tuotannonohjauspalvelut ovat vastaus näihin toiveisin. Asiakkaiden toiveita kartoittaneen tuotosseurannan kehittämisprojektin kyselyyn vastasi yli 800 maidontuottajaa eri puolilta maata. Tuotannonohjaus tarkoittaa yrityksen tavoitteisiin tarttumista yhdessä asiakkaan kanssa. Käymme läpi karjan, rehut, navetan työt ja tulokset. Keskustelemme tavoitteista ja mietimme tekemiset niihin pääsemiseksi. Sovimme yhdessä, millaista tukea tila tarvitsee ja haluaa tavoitteen saavuttamiseksi, ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikkö Sanna Nokka sanoo. Asiakas valitsee, onko tuki aktiivista tulosten seurantaa ja niistä keskustelua puhelimessa tai sähköisesti vai haluaako hän navettakäyntejä ja asioiden pohtimista kasvokkain. Asiakas valitsee palvelun tiheyden ja yhteydenpitokanavat sekä maksaa vain käytetystä palvelusta. Lupaamme: enemmän litroja, vähemmän työtä tietoa siitä, mistä voi säästää ja mihin kannattaa panostaa apua tilasokeuteen apua byrokratian pyörteisiin aktiivista tukea tekemiseen räätälöidyn palvelun sinä päätät mitä tehdään, millä välineillä, milloin ja missä Tuotosseurannan raportit hyödyksi Tuotannon ohjauksen tarkoitus on saada yrittäjän tavoitteet toteutumaan. Tuotosseurannan raportteja uudistetaan tukemaan tätä niin, että niistä voi helposti seurata tavoitteiden toteutumista. Yrittäjän tavoitteet tallennetaan tietokantaan ja kausiraportti kertoo, pääseekö tila toteutuneilla tuotoksilla tavoitteisiin. Asiaan voidaan siis reagoida heti koelypsyn valmistuttua. Myös ensi vuoden lopulla uudistuva Ammu-ohjelma tuo tavoitteiden ja tulosten seuraamiseen uusia mahdollisuuksia ja helppoutta. Esimerkki: tavoitteena meijeriin menevän maitomäärän osuuden kasvattaminen Tuotannonohjauspalvelu (navettahavainnot ja tavoitteet): Käydään läpi solutilanne ja yksittäisten eläinten solutushistoria (toimistotyö ennen käyntiä) Olosuhteiden kartoitus ja niiden parantamisen pohtiminen (navettakäynti) Otetaan tuotosseurannan näytteet kuukausittain Asiantuntija käy läpi tulokset viikon sisällä koelypsystä Räätälöinti ja jatko: Ehdotus toimenpiteistä: umpeenpanot, poistot, hoidettavat (konsultoidaan eläinlääkäriä, hoidot) Parannusehdotukset ja toteuttamissuunnitelma > seuranta Arjen havainnot ruokinnan tueksi Hyvä ruokinta vaikuttaa tilan talouden lisäksi myös tuotantoon sekä karjan terveyteen ja hedelmällisyyteen. Lähes 50 prosenttia tilojen maitotuotoseroista johtuu ruokinnasta. Loput liittyvät navettaoloihin, terveyteen ja karjanhoitoon. Ruokintahavaintoja-kirja vastaa neljään käytännön kysymykseen: Mitä rehua pitäisi antaa karjalle ja kuinka paljon? Miten varmistaa, että jokainen eläin saa oikean annoksen? Miten mitata, että jokainen eläin syö sen, mikä sen pitää syödä? Miten säätää ruokintaa ja ratkoa yksittäisiä ongelmia? Kirja sisältää runsaasti käytännön vinkkejä sekä ohjeita terveelliseen ja taloudelliseen ruokintaan. Ruokintahavaintoja on osa Lehmähavaintoja-sarjaa. Hollantilaisen eläinlääkärin Jan Hulsenin ja ruokinta-asiantuntijan Dries Aerdenin kirjoittama kirja on käännetty jo 15 kielelle nyt myös Suomen oloihin sopivaksi. Nelivärikuvitetussa kirjassa on 80 sivua. Kirjan hinta on kustantajalta tilattaessa 33,90 euroa. Tilaukset: myynti@proagria.fi, puh. 020 747 2485 tai www.proagriaverkkokauppa.fi. Tuotosseuranta uudistuu 2015 Tervetuloa ProAgria Oulun puuroinfoihin kuulemaan ja keskustelemaan ensi vuoden uudistuksista! ti 25.11.2014 klo 11 14, Kuusamo, Meijeri ke 26.11.2014 klo 11 14, Siikalatva, Kestilä, Pihkala to 27.11.2014 klo 11 14, Nivala, Nitek Ohjelma: klo 11 Tuotosseuranta uudistuu mikä muuttuu meillä? klo 12 Maataloustukimuutokset 2015 tunnetko tukipuntarin? klo 13 Talouden seuranta ja suunnittelun avaimet ensi vuodelle hyödynnä neljän sentin tsekkilista! Tule vaikka vain kuuntelemaan yksittäinen esitys puuro- ja kahvitarjoilu koko tilaisuuden ajan! Esitysten jälkeen on aikaa keskusteluihin ProAgria Oulun maito-, EU-tuki- ja talousasiantuntijoiden kanssa. 10 maaviesti 4/2014
Heli Wahlroos koelypsyn jälkeen lähetettävästä tekstiviestistä. Jokaisen koelypsyn jälkeen tulee palautetta siitä, ovatko tuotosseurannan tietosi kerätty kansainvälisesti ja kansallisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen takaa tietojen vertailukelpoisuuden. Uudistuva tuotosseuranta joustaa ja tarjoaa vaihtoehtoja Tuotosseurannan ohjesääntö, palvelut ja hinnoittelu uudistuvat vuoden 2015 alussa. Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa maitotilojen arkea ja koelypsyrutiineja. Näyteväli Uusi ohjesääntö antaa mahdollisuuden hyödyntää koelypsyjä entistä tehokkaammin. Myös valikoima on entistä laajempi. Valittua tuotosseurantamuotoa voi vaihtaa pari kertaa vuodessa, ja koelypsystä on mahdollista pitää myös lomaa. Tietojen laatua arvioidaan nyt jokaisen koelypsyn jälkeen, jolloin palaute on välitöntä ja korjaavat toimet ovat tehtävissä pitkin vuotta. Tuotosseurannan palveluvalikoimasta tila kuin tila löytää itselleen sopivan vaihtoehdon. Maitotietojen tallentamisen tietokantaan voi jättää ProAgrian asiantuntijan huoleksi. Koelypsyille on mahdollista vuokrata työtä helpottavia laitteita tai ottaa kumppaniksi asiantuntijan, joka voi tehdä lypsyn myös asiakkaan puolesta. Tuotosseurannan tietojen analysointi sisältyy kaikkiin asiantuntijapalveluihin, mutta entistä syvällisemmin tuotannonohjaukseen. Kun tiedot ovat ajantasaisia ja laadukkaita, tila saa parhaan hyödyn tuotosseurannasta ja totuudenmukaista palautetta työstään. Kuinka usein koelypsyjä? Jos tavoitteena on kehittää karjaa voimakkaasti tai hoitaa ongelmatilanne rivakasti kuntoon, kannattaa koelypsyt tehdä kahden viikon välein. Näytteenoton tiheyden voi valita tarpeen mukaan useammasta vaihtoehdosta. Kun maitomäärät, maidon pitoisuudet ja solut ovat tarkassa seurannassa, voidaan toimenpiteiden vaikutukset havaita nopeasti. Jos akuutteja kehittämistarpeita ei ole, mutta on tarvetta olla hyvin selvillä karjan tilanteesta, koelypsyväliksi kannattaa valita neljä viikkoa ja ottaa jokaisella tai joka toisella kerralla maitonäytteet. Jäähdytteleville tai muuten vähäisempään tietomäärään tyytyville on tarjolla myös kuuden ja kahdeksan viikon koelypsyvälit, jolloin koelypsyväli (maitomäärän mittaus) 2 vk 4 vk 6 vk 8 vk 2 vk x 4 vk x x 6 vk x x 8 vk x x x koelypsyjä vuodessa näytteitä vuodessa 22 26 11 12 8 6 6 26 6 12 8 6 jokaisella kerralla mitataan maitomäärä ja otetaan näytteet. Ajantasaista tietoa Ajantasaiset ja laadukkaat tiedot takaavat sen, että sinulla on oikea kuva karjasi tilanteesta. Päätökset ja suunnitelmat perustuvat oikeaan tietoon. Tiedot ovat ajan tasalla, kun koelypsyn maitomäärät ja tilakäyttömaitojen määrä lähetetään tietokantaan heti koelypsyn jälkeen. Myös automaattilypsytilat voivat ensi vuonna lähettää maitotietonsa heti koelypsyn jälkeen, eikä enää tarvitse odotella kuukauden loppumista. Jotta lehmäkohtaiset tuotokset saataisiin laskettua mahdollisimman tarkasti ja oikein, on suositeltavaa ilmoittaa lehmille umpeenpanopäivät. Tietojen laatua voi tarkastella ensi vuonna verkkopalveluiden laatupiste- ja kausiraportilta sekä Mikä sopii meille? Tuotosseurannan palvelut on tarkoitettu helpottamaan yrityksen arkea ja koelypsyn rutiineja. Maitotila voi ulkoistaa koko koelypsyn tai jonkin sen osan eli maitomäärän mittauksen, näytteenoton tai tietojen lähetyksen tietokantaan. Jos koelypsy tuntuu hankalalta, työn voi teettää tuotosseurannan teknisellä asiantuntijalla. Kun käytössä on uusin tekniikka, koelypsy sujuu eikä lypsy häiriinny. Yrittäjä voi itse keskittyä työhönsä. Jos näytteenottolaitteen käyttö on työlästä tai maitomittarit alkavat olla uransa loppupuolella, kannattaa harkita vuokralaitteita. Investoivalla tilalla voi pohtia, kannattaako maitomittareita ostaa omaksi vai voisiko ne vuokrata ProAgrialta. Vuokrattavana on myös koelypsyn rutiineja helpottavia laitteita, jotka mahdollistavat esikoodattujen viivakoodien käytön ja nopean tiedonsiirron. Kiinnostaisiko paperiton koelypsy? Jos omien maitomittarien käyttö on mukavaa ja helppoa, mutta maitomäärien siirtäminen tietokantaan ei tahdo onnistua, kannattaa harkita tiedonsiirtopalvelua. Tällöin tiedot voi lähettää tuotosseurannan asiantuntijalle postitse, sähköpostilla tai multimediaviestillä. Asiantuntija tekee tallennukset tilan puolesta ja yrittäjä voi keskittyä valmiiden raporttien tarkasteluun ja palautteen tutkimiseen. Heli Wahlroos työskentelee tuotosseurannan projektipäällikkönä ProAgria Keskusten Liitossa. 4/2014 maaviesti 11
MAITO Hiehon loppusuora ensikosta lehmäks Hiehokasvattajan pitää hallita koko ketju. Se alkaa syntymäpäivästä, jonka merkityksen ovat tutkimukset ja kokemukset osoittaneet varsin merkittäväksi. Loppusuoralla terveeksi, helppohoitoiseksi ja tuottavaksi lypsylehmäksi uralle tarvitaan valmentautumista. Nuorella eläimellä on paljon opittavaa ennen ensimmäistä tuotantovuottaan. Tunnutus tarkoittaa hiehon ruoansulatusjärjestelmän valmentamista maidontuotantoon. Vaikka lopputiineysjakson energiantarve on pieni, syötävää pitää olla koko ajan saatavilla. Matalaenerginen ja maittava rehu aktivoi syöntiä, mikä on lypsylehmälle tärkeä ominaisuus. Pötsimikrobikanta lähtee muuntumaan vasta, kun ravintoainetilanne pötsissä muuttuu. Siksi lajistoa kannattaa herätellä iskuvalmiiksi, koska hiehon ravintoaineiden tarve muuttuu selkeästi maidontuotannon alkaessa. Kolmessa viikossa ei kukaan liho merkittävästi, joten yliruokinnan riski on valmennusvaiheessa varsin pieni. Oikea ja tasapainoinen ruokinta kannattaa suunnitella tilan rehustuslogistiikka huomioiden. Yhtä ja oikeaa tapaa ei ole, vaan vaihtoehtoja onnistuneeseen lopputulokseen löytyy. Niitä kannattaa oman asiantuntijan kanssa yhdessä laskea ja pohtia. Valmennusjakso antaa aikaa oppimiseen Valmennusjakso alkaa 23 kuukauden iässä ja päättyy meijerikelpoisen maidon lypsyyn. Kun tässä onnistutaan hyvin, eläin valmentautuu yhteen asiaan kerrallaan. Silloin poikimiseen ei liity muita painetta aiheuttavia tekijöitä. Ensimmäisen lypsyn koittaessa eläin on rauhallinen ja levollinen. Myös sen oppimiskyky on suurimmillaan. Kun eläintä opettava ihminen on rauhallinen ja pystyy opastamaan ensikertalaista oikein, halut- tu oppi menee muutaman onnistuneen toiston jälkeen nopeasti ja pysyvästi pitkäkestoiseen muistiin. Jos kaikki ei suju edellä mainitulla tavalla, eläin oppii silti, mutta ihmisen näkökulmasta väärin. Potkivalle ja hankalalle ensikolle on perinteisesti monenlaisia keinoja, jotka johtavat haluttuun lopputulokseen ennemmin tai myöhemmin. Epäonnistumisiakin sattuu, ja silloin joudutaan tekemään kallis poistopäätös. Pakko- ja rankaisukeinoja hiehon opetukseen löytyy paljon, mutta kuinka paljon meillä on uutta opettelevan eläimen kehumis- ja kannustamiskeinoja? Nauta oppii omista kokemuksistaan Anna hieholle mahdollisuus uusien olosuhteiden opiskeluun hyvissä ajoin. Mitä arempi ja varovaisempi eläin on, sitä enemmän se tarvitsee aikaa. Vietä aikaa nuorkarjan parissa ja tunnista yksilöiden persoonat. Nuorten eläinten kanssa vietetty aika ei mene koskaan hukkaan, ja luottamus kasvaa molemmin puolin. Tutkimuksissa on todettu, että naudat eivät opi katsomalla muita, vaan omista kokemuksistaan. Siksi karjanomistajan kannattaa tuntea yksilöt ja niiden todellinen oppimis- ja osaamistaso. Hankalia hiehoja ei ole. Siirrä hieho hyvissä ajoin siihen tuotantoympäristöön, jossa se on lypsylehmänä. Varmista, että se osaa siellä syödä, juoda ja levätä. Huolehdi myös sorkkien kuntotarkistuksesta ja muista tarvittavista huoltotoimenpiteistä. Turvaa rauhallinen poikimistapahtuma ja vie vasikka syntymän jälkeen pian pois, ettei hieho ehdi leimaantua ja kiintyä siihen. Pyyhi vasikka heinätukolla, vie se ruo- Ihanan kallista hieholaskurin kertomaa Maidontuotantoyrityksessä hiehojen keskimääräisellä poikimaiällä on suuri taloudellinen merkitys. Ennen ensimmäistä poikimista uudistuskarja on pelkkä taloudellinen investointi ja kuluerä. Mitä pidemmäksi tuo ajanjakso venyy, sitä enemmän tuotantopanoksia kuluu ilman tulon muodostuksia. ProAgria Hieholaskuri-esimerkki toteutunut poikimaikä 26 kk optimaalinen poikimaikä 24 kk ensikoiden lukumäärä/vuosi 5 5 ensikoiden tuotos 12 kk 8 000 8 000 meijerimaidon hinta euroa/litra 0,45 0,45 Maitotulojen erotus 698 euroa / ensikko 3 492 euroa / ensikkoryhmä 12 maaviesti 4/2014
i TIINA KARLSTRÖM kintapöydän lähettyviltä pois ja jätä heinätukko ruokintapöydälle. Näin poikineen eläimen mielenkiinto suuntautuu oikeaan kohteeseen. Varmista onnistuminen ensimmäisessä lypsyssä Ensimmäinen lypsy on maidontuotantoon tarkoitetulle eläimelle tärkeä tapahtuma. Varmista, että ensikko onnistuu siinä. Palkitse silityksellä, rauhoittavalla ja rohkaisevalla äänellä sekä herkkurehulla, kun eläin toimii oikein. Lopeta silitys ja palkkion saanti heti kun eläin toimii väärin ja eitoivotulla tavalla. Pysy itse rauhallisena. Älä koskaan lyö pelkäävää eläintä. Se ei toimi tahallaan väärin tai hankalasti, vaan reagoi tilanteeseen sille oikeimmalta tuntuvalla Nuorkarjan kehittämisohjelma Nuorkarjan kehittämisohjelman avulla maitoyritys saa enemmän maitotuottoa, kestävämmät eläimet ja hyvän hedelmällisyyden nuorkarjalle. Myös hiehot poikivat optimaalisessa 24 kuukauden iässä. Maitotuotot kasvavat, kun hiehojen kasvatusaika lyhenee. Hyvä ja hallittu kasvu saadaan aikaan mitaten, punniten ja nuorkarjaa kuntoluokittaen sekä ruokintaa säännöllisesti tarkistaen. Vasikasta huippulypsylehmäksi Hiehosta maitotuloja aiemmin ja enemmän tuotosvuosia Parempi keskituotos Pienemmät karjan uudistuskustannukset Tehokas tilojen käyttö pienemmällä työmäärällä Asiantuntijan käynnit ja havainnot nuorkarjasta Nuorkarjan kehittämisohjelma on osa ProAgrian muita palveluja tavalla. Jos lypsykoneen ääni pelottaa, se yrittää omilla keinoillaan siitä viestiä. Anna siis aikaa pelkäävälle eläimelle. Jokaisen eläimen kanssa on käytettävä se aika, jonka se oppimiseen tarvitsee. Ihminen voi osaamisellaan sitä lyhentää. Toisin kuin ihmisellä eläimellä ei ole käsitystä tai ennakkokuvaa siitä, miten asian tulisi sujua. Nauta ei myöskään opi toisten antamasta mallista, vaan ainoastaan omien kokemustensa kautta. Poikimisen jälkeen ensikon rehustusta vahvennetaan sen kunnon ja syönnin mukaan. Ne pysyvät hyvinä helpoimmin, kun eläimellä on tilaa syömiseen, eikä sen tarvitse tässä kriittisessä vaiheessa opetella uusia asioita. Rehu ja vesi löytyvät helposti sekä lepoon ja makuulla märehtimiseen löytyy hyvin tilaa. Kun lypsy kahdesti päivässä sujuu ilman pelkoa, rehun energia suuntautuu mahdollisimman tehokkaasti maidontuotantoon. Kaikki nämä tekijät turvaavat myös onnistuneen uuden tiineyden. Vinkit ensikon rauhoitteluun: Silittely vahvistaa sen hetkistä olotilaa silitä ja puhu rauhallisella äänellä, kun eläin toimii oikein jos silität kun eläin potkii, se saa siitä myönteisen palkkion ja oppii, Kansainvälisiä tutkimustuloksia Lontoolaisen Royal Veterinary Collegen Farmers Weekly -julkaisun mukaan hiehojen maitotuotokseen poikimaikää enemmän vaikuttavat karjojen väliset erot geneettisessä tasossa ja karjaosaamisessa. Poikiminen 23 25 kuukauden iässä antoi parhaimman taloudellisen lopputuloksen. Aikaisemmin poikineet lypsivät korkeammat elinikäistuotokset, sillä eläimet kasvattivat tuotantoaan elinkaaren molemmista päistä poikivat nuorempina ja kestivät pidempään. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan lehmävasikan poikineet hiehot ja lehmät lypsivät korkeampia maitotuotoksia kuin jos olisivat saaneet sonnivasikan. Tanskalaisessa samalla tavoin toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että vasikan sukupuolella taas ei ollut vaikutusta emän maitotuotokseen. Opi näkemään navetta vasikan ja hiehon silmin tule mukaan nuorkarjahavaintopäiviin! että potkiminen kannattaa silittäminen rauhoittaa, rapsuttelu ja taputtelu kiihdyttävät Jos eläin pelkää, se ei syö odota niin kauan, että ensikko rentoutuu syömään ja jatka vasta sitten eteenpäin Tiina Karlström on ProAgria Oulun maitotila-asiantuntija ja ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten terveys, hyvinvointi ja ruokinta. Lisätietoa: www.proagria.fi/ nuorkarja2014 to 27.11.2014 klo 10 15, Nivala, Paavo Karhu ja Maarit Lassila, lämmin yhden robotin automaattilypsypihatto Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Pirkko Kalaoja, 045 6578 702, pirkko.kalaoja@proagria.fi; Tiina Karlström, 040 513 3241, tiina.karlstrom@proagria.fi ke 10.12.2014 klo 10 15, Ylivieska, Juha Sipilä, lämmin yhden robotin automaattilypsypihatto Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Irma Huhtamäki, 0400 776 843, irma.huhtamaki@proagria.fi Tarja Paatero, 040 841 6250, tarja.paatero@proagria.fi; Tiina Karlström, 040 513 3241, tiina.karlstrom@proagria.fi Maksimiryhmäkoko on 10 henkilöä, joten ilmoittautua kannattaa nopeasti. Osallistumisen hinta on 120 euroa/henkilö + alv 24 %, laskutus jälkikäteen. Ilmoittautuneille lähetetään noin viikkoa ennen tapahtumaa tarkemmat tiedot ja ajo-ohjeet tiloille. 4/2014 maaviesti 13
NEUVO 2020 Hyödynnä uusi Neuvo 2020! Ensi vuoden alusta viljelijä voi saada maksuttomia suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointija terveysasioihin, energiatehokkuuteen ja luomutuotantoon. Kyseessä on Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmän palvelutarjonta, joka korvaa nykyisen tilaneuvontajärjestelmän. Samalla se laajenee merkittävästi nykyisestä. Esimerkiksi energiasuunnitelmien laadinta siirtyy tämän järjestelmän alle. Neuvo 2020 -järjestelmä tarjoaa neuvontaa myös luomutuotantoon, integroituun kasvinsuojeluun, erilaisiin ympäristökartoituksiin ja uusien ratkaisujen testaamiseen ja innovaatioihin sekä eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin. Neuvontaa saa halutusta aihealueesta omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Palvelun voi tilata hallinnon järjestelmästä itse tai kysyä suoraan palvelun tarjoajilta. Neuvontaa voi hyödyntää samasta aihealueesta useamman kerran ohjelmakauden aikana. Varmuutta, optimointia ja verkostoja Neuvonta antaa varmuutta, ja sen avulla voi tarkistaa ehtojen ja säädöksien oikeellisuuden sekä vaatimusten ymmärtämisen ja noudattamisen käytännössä. Neuvontaan sisältyy myös kartoituksia ja selvityksiä, jotka voivat herättää kiinnostuksen tilalle soveltuviin uusiin ympäristötoimiin, energiaratkaisuihin ja hyvinvointitoimenpiteisiin. Neuvo 2020:n kautta tarjottava neuvonta on luottamuksellista ja selvästi erillään tarkastuksista. Neuvojat on hyväksytty järjestelmään pätevyyden, koulutusten ja tentin kautta. Neuvontaa tarjotaan ensi vuoden alusta koko ohjelmakauden 2015 2020 ajan. Viljelijä voi käyttää asiantuntijapalveluita 3 500 euron edestä ohjelmakauden aikana. Hyödynnä ProAgrian asiantuntijoiden osaaminen ja tuki. Kysy lisää omalta asiantuntijaltasi! Viisi faktaa Neuvo 2020:sta Asiantuntijapalveluun on käytettävissä 3 500 euroa ohjelmakauden aikana. Neuvonta on viljelijälle maksutonta. Neuvo 2020 korvaa nykyisen tilaneuvontajärjestelmän. Neuvontaa on tarjolla koko ohjelmakauden 2015 2020. Neuvonta on luottamuksellista ja erillään tarkastuksista. Lisätietoa: www.proagria.fi/ neuvo2020, www.mavi.fi Tukipuntarilla tietoa tulevasta Haarukoi ympäristötuen eri vaihtoehtoja yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa. Käytössämme on Tukipuntari-työkalu, joka helpottaa löytämään toimivimmat ympäristökorvauksen ratkaisut tilallesi. Saat arvion tilakohtaisesta kokonaistukimäärästä ja vaihtoehdot pellon käytön muodoista erityyppisille alueille. Nyt on oikea aika ennakoida, miten uudistuvat tuet vaikuttavat tilasi tulokseen. Kartoita maisema- ja luontokohteet! Tilallasi voi olla useita arvokkaita maisema- ja luontokohteita. Yhdessä maisema-asiantuntijan kanssa löytyvät kohteet, joille on mahdollista tehdä maatalousluonnon monimuotoisuutta ja maiseman hoitoa koskeva ympäristösopimus. Näitä kohteita voit myös hyödyntää tilan tuotteiden markkinoinnissa. Ole ajoissa liikkeellä ja pyydä maisema-asiantuntija tilallesi jo ennen kevään ruuhkaa. Kysy lisää: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Maarit Satomaa, puh. 040 566 7924, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi SERTIFIOIDUT VILJAN JA NURMIKASVIEN SIEMENET, RUOKONADAT JA APILAT. MYÖS LUOMUNA. Pohjoisin Peltosiemen pakkaamo, Koukomäen pakkaamo. Tapio Kainulainen, 0400 346 035 Toimitukset koko maahan! Kuljetus omalla kalustolla. www.peltosiemen.fi 14 maaviesti 4/2014
ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh. 040-724 6213, k. 08-272 413 Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p. 0400-171 611 Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, 90400 Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, www.savokarjalanliha.fi ProAgria Oulu Facebookissa www.facebook.com/proagriaoulu Liity joukkoon! Salmela Ari, maitotilat p. 040 537 2715 Antti Arola, lihatilat p. 040 669 4994 4/2014 maaviesti 15
TALOUS Kannattaa keskittyä olenna Yksittäinen viljelijä ei byrokratialle mitään voi. Sen sijaan hän vaikuttaa omaan tekemiseensä tehokkaaseen tuotantoon ja yrityksen johtamiseen. Viisi vuotta on vilahtanut nopeasti. Sen verran aikaa on kulunut siitä, kun Jukka ja Liisa Ojantakanen aloittivat maidontuotannon Koskinivan tilalla Rantsilassa. Vuonna 2010 valmistuneessa robottipihatossa on tätä nykyä 120 lypsävää. Vaikka tämän hetken uutiset suoltavat uhkakuvia ja huolenaiheita, Jukka Ojantakanen on tyytyväinen työhönsä, eikä epäile hetkeäkään, etteikö eteenpäin mentäisi edelleenkin. Muutoksiin ei kannata takertua liikaa, vaan luottaa ja keskittyä omaan tekemiseensä. Kun yrityksen perusasiat ovat kunnossa, ne kestävät myös huonoja aikoja. Perustekemiseen luottava maidontuottaja ei usko pikavoittoihin ja sanoo seuranneensa hieman ihmeissään tuottajien siirtymistä meijeristä toiseen, kun tuottajahinta on laskenut. Luotan pitkäjänteiseen työhön ja suomalaiseen osuustoimintaan, jota ihaillaan myös maailmalla. Mututuntuman tilalle tietoa Koskinivan tilalla on keskitytty sii- Ella Karttimo Viljelijä on käytännön työn tekijä. Ei ihme, että byrokratia rassaa. Kun luottaa ammattilaisten apuun ja keskittyy työssään siihen, josta tulee onnistumisia, jaksaa työssään paremmin, Jukka Ojantakanen pohtii. hen, mikä eniten vaikuttaa omaan toimeentuloon eli tuottamaan maitoa kustannustehokkaasti. Lähtökohtana on laadukas ja hyvä säilörehusato, joka hyödynnetään maksimaalisesti ruokinnassa. Tila käyttää peltotöissä urakointipalveluja, jotka pitävät työhuiput hallinnassa ja säästävät tilapäisen työvoiman palkkaamiselta. Menestyvä tila hyödyntää asiantuntijapalveluja. Mitä mittaat, sitä voit parantaa kuulostaa ehkä kliseeltä, mutta pitää edelleen paikkansa. Mututuntuman sijaan on tärkeää seurata, mihin eurot oikeas- Mututuntuman sijaan on tärkeää seurata, mihin eurot oikeasti menevät. Neljän sentin tsekkilista Maidon perushinta laskee. Tiedät, mitä se merkitsee karjassasi. Oletko varmistanut, että muut tulokseesi vaikuttavat tekijät ovat kunnossa? Millä toimilla voit tasoittaa neljän sentin menetystä tuotannossasi? 1. Säilörehusadon analysointi D-arvolla on merkitystä lehmän tarvitsemaan väkirehumäärään. Tavoitteena D-arvo 680 720. 2. Älä ruoki hukkaa > Karjan analysointi Keskituotos ja päivämaito kuvaavat karjasi keskitasoa. Kuinka suuri ero on parhaiden ja heikoimpien välillä? Vievätkö heikommat eläimet tuottavilta yksilöiltä tilaa ja resursseja? Pihaton ylitäyttötilanteessa lehmäkohtainen maitomäärä laskee, eikä tankkiin kerry enempää. 3. Älä ruoki hukkaa > Kasvatatko uudistuskarjaa todelliseen tarpeeseen? 30 lehmän karjassa poistoprosentti 35: poikivien hiehojen tarve on yhdeksän/vuosi poistoprosentti 55: poikivien hiehojen tarve on seitsemän/vuosi. Kun karjasi hedelmällisyys ja käyttökestävyys on hyvä, et tarvitse kaikkia syntyviä lehmävasikoita (15/vuosi) uudistukseen. Ylimääräisistä hiehoista saat 170 kilon lihapainolla noin 500 euron teurastilin ja tukea 300 euroa. 4. Koska viimeksi kilpailutit rehutoimittajasi? Ostorehukustannus vaihteli vuonna 2013 tilojen välillä noin viidestä sentistä yli 15 senttiin maitolitraa kohti. Tiedätkö minkä verran kus- tannus on omalla tilallasi? 5. Tiinehtyykö karjasi helposti ja poikiiko se säännöllisesti? Mikä on karjasi tämänhetkinen tuotantokauden vaihe? Aiheuttavatko poikimaruuhkat ongelmia vasikkatiloissa ja työmäärissä? Kuinka monta turhaa siemennystä teet? 60 lehmän karjassa yksi turha siemennys lehmää kohti ilman lisäkuluja maksaa noin 2 100 euroa vuodessa. 6. Kuinka suuri osa lypsämästäsi maidosta päätyy meijeriin? Tiesitkö, että yksi utaretulehdus voi maksaa jopa 1 750 euroa? 16 maaviesti 4/2014
iseen ELLA KARTTIMO ti menevät, Jukka Ojantakanen sanoo. Ammattimainen johtaminen ja seuranta korostuvat huonoina aikoina, ja yrityksen omat kustannukset unohtuvat helposti. Talousongelmissa kannattaa tilan prosessit avata ja palastella asiantuntijoiden kanssa. Ajatukset ja työ ydinosaamiseen Jukka Ojantakasen mielestä viljelijän on turha stressata itseään sellaisilla ikäviltä tuntuvilla asioilla, jotka eivät ole omaa ydinosaamista. D-arvo 620 640 660 680 700 720 väkirehua kg / lehmä 17 17 17 12,5 10 9 maitoa/ lehmä 32,9 34,0 34,9 35,1 35,0 35,1 Maito / 60 lehmää 773 799 820 824 822 824 Väkirehu / 60 lehmää 178 178 178 131 105 94 Esimerkiksi vero- tai EUtukiasioita ei kannata väkisin tehdä, vaan hyödyntää esimerkiksi ProAgrian asiantuntijoita, jotka samalla tuovat tilalle ulkopuolista näkemystä ja keskusteluapua. Hän pitää tärkeänä myös verkostoja, kouluttautumista ja opintomatkoja, jotka tarjoavat aina uskon vahvistusta, uusia ajatuksia ja auttavat katsomaan oman tilan asioita uusin silmin. Tilasokeus on todellinen uhka ja estää näkemästä omia mahdollisuuksia. Maitotuottoväkirehukustannus 595 621 642 693 717 730 Parhaan ja heikoimman erotus 60 lehmän karjassa (lypsyssä 50 ja 10 ummessa)135 euroa päivässä, 4 050 euroa kuukaudessa ja 48 600 euroa vuodessa. Vaikka HevosAgro-hanke päättyy joulukuun lopussa, hevosyrittäjien tuki jatkuu. ProAgria Oulun yritys- ja talousasiantuntijapalvelut tukevat sekä yrityksen perustamista ja kehittämistä että kokonaisvaltaista hallintaa. Myös koulutukset ja pienryhmät jatkuvat. Hevosyrittäjä on myös talousosaaja Yrittäjyys on jatkuvaa tasapainottelua talouden, asiakkaiden tarpeiden ja yrittäjän omien tavoitteiden välillä. Riittävä talousosaaminen eli talouden seuranta ja analysointi sekä oikea hinnoittelu ovat usein hevosyrittäjän suurin haaste. Vaikka mittava rahallinen menestys ei olisikaan päätavoite, yrityksen onnistumisen konkreettisin mittari on se, mitä viivan alle jää. Liikevaihto ei elätä vaan tulos. Yrityksen taloushallinto helpottuu, kun opettelee itse hoitamaan paperiasiat ajallaan ja käyttää ammattilaisten kuten hyvän kirjanpitäjän apua aina, kun se on tarpeen. Ajantasaisen kirjanpidon etu on myös se, että kaikki tarvittavat aineistot ovat valmiina muun muassa verottajaa varten. Toimintaa voi myös tarkastella ja suunnitella säännöllisesti pitkin vuotta. Ulkoistamisesta huolimatta yrittäjän on itse oltava selvillä yrityksensä taloudellisesta tilanteesta, lakisääteisten velvoitteiden hoidosta tai kannattavuudesta. Vaikka tilinpäätöksen laatisi ammattilainen, kannattaa käyttää myös palveluja, jotka auttavat yrittäjää tilinpäätöksen tulkinnassa. Yrityksen rahavirtoja laskettaessa ja mietittäessä on hyvä muistaa, että jokainen tienattu euro sisältää aina kuluja. Niiden alentaminen on toisinaan varmempi tapa parantaa tulosta kuin tulojen lisääminen. Olemassa olevien toimintojen ja puitteiden tehokas hyödyntäminen lisää tuloja riskittömämmin kuin uhkarohkea laa- HEINI IINATTI jentaminen. Talousasiat hyvin hoitavassa yrityksessä kannattavuus on kunnossa, siellä on mukava olla töissä ja siellä ansaitsee elannon itselleen ja perheelleen. Tukea ja neuvontaa hevosyrityksille HevosAgro on tuottanut Neljä askelta hevosyrittäjäksi -neuvontavideosarjan seuraavista aiheista: Minustako hevosyrittäjä? Ideasta laadukkaaksi liiketoiminnaksi Yrittäjä on myös talousosaaja Hevosyrittäjän arjessa. Videot julkaistaan lähiviikkoina osoitteessa www.proagriaoulu. fi/hevosagro, ja ne ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Myös muu HevosAgron aikana tuotettu materiaali, kuten luentoyhteenvedot ja luentotaltioinnit videoina löytyvät myös hankkeen päätyttyä samasta osoitteesta. Heini Iinatti on ProAgria Oulun HevosAgro-hankkeen projektipäällikkö. Talous hevosyrityksessä Suunnittele liiketoimintaa ja hinnoittele oikein. Hoida kirjanpito ja muut paperiasiat ajallaan. Opettele lukemaan tuloslaskelmaasi, tunnista ainakin nämä: liikevaihto = kaikki tuotot kulut maksetut ennakkoverot poistot varaukset tulos Seuraa, tulkitse ja toimi myös raha-asioissa. 4/2014 maaviesti 17
METSÄ Metsänhoitoa lypsyn lomassa RISTO MULARI Kiireinen maatalousyrittäjä on saanut metsäomaisuutensa hoitoon uuden työkalun Suomen metsäkeskuksen tuottamasta Metsään.fi-palvelusta. Siitä löytyvät helposti esimerkiksi nuoren metsän hoitokohteet ja ajankohtaiset hakkuumahdollisuudet. Saarisen maitotila sijaitsee Siikajolla Revonlahden kylässä. Anne ja Eero Harjapään pihattonavetassa käyskentelee 183 lypsylehmää. Hiehoja on 120 eli huolehdittavana on kolmisensataa eläintä. Nurmirehua ja viljaa Harjapäät viljelevät vuokramaat mukaan lukien 232 hehtaariin alalla. Metsää tilalla on 123 hehtaaria. Metsäneuvoja Seppo Moilanen on tehnyt tilalle metsäsuunnitelman ensimmäisen kerran hieman yli 20 vuotta sitten. Hän on päivittänyt metsäsuunnitelman vuonna 2011 tuoreen metsävaratiedon perusteella. Tuolloin oli jo käytettävissä laser-keilauksella kerättyä tietoa puustosta. Ajantasaistettu metsätieto on viety Metsään.fi-palveluun. Perinteisen metsäsuunnitelmakansion olen saanut jättää navetan valvomohuoneen nurkkaan, Eero Harjapää naurahtaa. Paperiversiota ei tullut kovin helposti muiden töiden lomassa katsottua. Hän kirjautuu navettatöiden lomassa tottuneesti Metsään.fipalveluun. Tietokoneiden käyttö on modernissa robottinavettaympäristössä tuttua. Eero Harjapää kehuu Metsään. fi-palvelua käteväksi työkaluksi: pankkitunnukset riittävät. Palvelusta löytyvät kattavasti tilan kuviokartat, ilmakuvat ja kuvioluettelot. Se kertoo myös suuntaa-antavasti metsänhoitotöiden kustannukset ja hakkuista kertyvät tulot. Metsäalan toimijoille tuoretta tietoa Eero Harjapää on antanut Metsään.fi-palvelussa suostumuksensa metsätietojen siirtoon paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle. Se pystyy nyt hyödyntämään tuoretta tietoa hakkuiden ja metsänhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Palvelussa näkyy myös historiatietoa viime aikojenmetsätöistä. Risto Mulari Eero Harjapää käyttää tottuneesti Metsään.fi-palvelua modernin navetan valvomotilassa. Seppo Moilanen (taustalla) opastaa sähköisen asiointipalvelun käytössä. Perinteisen metsäsuunnitelmakansion olen saanut jättää navetan valvomohuoneen nurkkaan Palvelussa voi myös ilmoittaa tehtyjä töitä ja tehdä metsänkäyttöilmoituksen. Muutokset puustotiedoissa näkyvät sekä Eero Harjapään näytöllä että metsänhoitoyhdistyksessä. Puukauppoja Harjapäät tekevät säännöllisesti. Uudistushakkuita oli vuoden 2007 aikana merkittävästi, kun tilan uuteen navettaan investoitiin ja rahaa tarvittiin. Myös energiapuukohteilta kertyvä haketettava puu myydään. Energiahaketta, turvetta ja pellettiä tilalle puolestaan ostetaan. Maatalouden kiireiden vuoksi en itse ehdi nykyään metsätöihin, isäntä harmittelee. Revonlahden seutua koetteli 1920-luvulla laaja metsäpalo, jonka seurauksena tilan kangasmaiden puustot ovat samanikäisiä. Osa metsäpohjista paloi kahteen tai jopa kolmeen kertaan. Siksi metsissämme on paljon karuhkoja kasvupaikkoja. Sähköiset palvelut kuuluvat nykyaikaan Eero Harjapää kertoo tehneensä metsätöitä pienestä nassikasta lähtien. Harjapään perheeseen kuuluu Annen ja Eero lisäksi kolme poikaa ja tytär, niinpä tilalla on todennäköisesti jatkaja tiedossa. Nuoriso käyttää nettipalveluja sujuvasti. Heillekin Metsään.fi-palvelu tarjoaa uuden tavan kurkistaa metsään ja kenties sytyttää kipinän metsäomaisuuden hoitoon. Aktiivisena Metsään.fi-palvelun käyttäjänä Eero Harjapää on ehtinyt antaa sähköisestä asiointipalvelusta rakentavaa palautetta ja kehittämisehdotuksia, joita Seppo Moilanen herkällä korvalla seuraa ja välittää palvelun kehityksestä vastaaville. Toiveissa on muun muassa etäisyyden ja pinta-alan mittaustyökalu. Metsään.fi-palvelussa hiljattain avattu työkohteiden välitys ei ole vielä Harjapäälle tuttu, mutta hän lupaa ottaa myös sen käyttöön. 18 maaviesti 4/2014
Korkea tehokkuus, erinomainen luotettavuus ja nerokas rakenne 25-teräinen teräkoneisto Täysin automatisoidut toiminnot Suomenkielinen käytönohjain Vakiona automaattinen Lincoln-keskusvoitelujärjestelmä Toimiva jälkimarkkinointi Asiakastyytyväisyys huippuluokkaa MUUTAMA KONE VAPAANA VANHAAN HINTAAN! Kattavat arviointipalvelut Kiinteistöihin ja ympäristöön liittyvät lakiasiat Maatilojen lakiasiat Maantie- ja lunastuskorvausarvioinnit MTK-jäsenalennus Keskuskauppakamarin rekisteröimä kiinteistönarviointiyhteisö puhelin 020 7411 064 arviointikeskus.fi HELSINKI SEINÄJOKI OULU UUSI FUSION 3 PLUS! Paalin sidonta voidaan tehdä suoraan muovilla ilman käärintäverkkoa www.lakkapaa.com TORNIO: Varikonkatu 3, p. 010 7557 250 YLITORNIO: Alkkulanraitti 127, 010 7557 151 ROVANIEMI: Teollisuustie 13, p. 010 7557 450 OULU: Nuottasaarentie 4, p. 010 7557 313 MITÄ METSÄLLESI KUULUU? Metsään.fi on metsänomistajien ja metsäalan yrittäjien kohtauspaikka. Metsänomistajana löydät palvelusta metsätilasi kartat, ilmakuvat ja luontokohteet, ehdotukset hoitotöistä ja hakkuista sekä niiden menoja tuloarviot sekä alueesi metsäalan yrittäjät. Voit ilmoittaa metsän työkohteista sekä etsiä hoitotöille tekijää ja puille ostajaa. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV Lapin Metsämarkkinat Oy LKV ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT Metsätilat käyvät nyt hyvin kaupaksi. Ota yhteyttä alueesi välittäjään, suunnitellaan metsäsi myynti. Kaikki yhdessä paikassa www.metsään.fi KYSY LISÄÄ: Marika Alatalo p. 029 432 5200 Kaisa Laitinen p. 029 432 5114 Ari Meriläinen p. 029 432 5335 SAAMMEKO LUVAN? Tilaa Metsään.fi tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun voit voittaa upeita palkintoja! www.metsään.fi/saammeko-luvan YLI 1000 KAUPAN KOKEMUKSELLA! Välittäjien yhteystiedot sekä kaikki kohteemme netissä, osoitteessa: metsätilat.fi kattavin markkinapaikka www.metsäkeskus.fi METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN! 4/2014 maaviesti 19
YMPÄRISTÖ ELLA KARTTIMO Ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen muistutti maatalouden keskeisestä roolista vesiensuojelussa ja antoi tunnustusta viime vuosikymmenien hyvästä kehityksestä. Tekemistä riittää edelleen. Muun muassa ravinteiden käytön hallinta, lannan prosessointi ja käyttö, talviaikaisen eroosion torjunta sekä kosteikot ja laskeutusaltaat ovat jatkuva haaste. Taustalla esitykseensä valmistumassa professori Jyrki Niemi MTT:ltä. Maaseudun tulevaisuus onnela vai selviytymistalous? Ilmastopolitiikan ja maatalouden suhdetta pohtinut MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi maatalouden roolin vaikeaksi: se nähdään helposti vain päästönä, vaikka se on myös hiilensitoja, tuotantopanosten tehokas hyödyntäjä ja bioenergiaratkaisujen toimijataho. Oikealla päivän puheenjohtaja, maatalous- ja energiayksikön päällikkö Timo Lehtiniemi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kuvat: Ella Karttimo Miltä näyttää maaseudun tulevaisuus? Tähän kysymykseen haki näkökulmia ja vastauksia Oulunsalossa 3. marraskuuta pidetty Maaseudun tulevaisuus -seminaari. Seminaarin avannut ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja painotti, että nyt on ponnisteltava kaikin tavoin niin, että heti ensi vuoden alussa voidaan hakea investointitukia sekä hanke- ja muuta maaseudun rahoitusta. Hakemisen on oltava mahdollista joko moitteettomasti toimivan uuden Hyrrä-järjestelmän välityksellä tai vielä nykyisiä käytäntöjä hyödyntäen. Uuteen järjestelmään lienee mahdollista siirtyä vaiheittain myöhemmin, jos se ennakkotietojen mukaisesti myöhästyy. Hän luovutti ProAgria Keskusten johtajien yhteisen vetoomuksen myös seminaariin osallistuneelle maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle. Maa- ja metsätalousministeri valoi uskoa suomalaiseen ruu- 20 maaviesti 4/2014 Maaseudun tulevaisuutta pohtinut seminaari kokosi Oulunsaloon noin 150 alan toimijaa. Yleisö kysyi ja evästi. Oman puheenvuoronsa sai myös Sirkka Pankinaho. antuotantoon, kunhan jaksetaan katsoa yli vaikeiden aikojen ja rohkaista nuoria satsaamaan tulevaisuuteen. Byrokratian osalta on tultu lakipisteeseen. Nykyiseen lainsäädäntöön on saatava järkeä ja pidettävä huolta, ettei mikään enää lisää byrokratiaa entisestään. Tarvitaan luovuutta ja maalaisjärkeä, viranomaisilta rohkeutta pykälien tulkintaan. Tiedon tarvetta Maaseudun tulevaisuus -seminaari oli myös kahden hankkeen päätöstilaisuus, jossa tuloksiaan esittelivät ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten YmpäristöAgro-hanke sekä MTK-Pohjois-Suomen hallinnoima Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke. YmpäristöAgro-hankkeen projektipäällikkö Taimi Mahosenaho tähdensi, että vaikka hanke päättyy, tiedon tarve on suuri. Heti vuoden 2015 alussa haasteena ovat huhtikuun tukihakuun tähtäävät ja loppumetreille asti tarkentuvat muutokset, joista on välitettävä tietoa yli 5 000 alueen viljelijälle. Uusia mahdollisuuksia viljelijöille tarjoaa myös vuoden alussa alkava Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo sai myös Oulunsalosta suoraa palautetta. Hän lupasi kirjata kaikki toiveet ja huolet, joita viljelijöillä on maatalouden byrokratiasta. Vastauksia on luvassa ministeriön verkkosivuille. Saareke- vai museomaaseutu? Siirtomaatalous vai biotalouden onnela? Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta vakuutti, että maataloudella on monia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Maaseudulla on vastauksia ihmiskunnan suuriin haasteisiin, mutta iso kuva on tällä hetkellä täysin hukassa. Tuki- ja lupasäätämisestä pitäisi päästä vaihtoehtojen pohdintaan.