Kunnanhallitus 240 15.09.2014 Kunnanvaltuusto 80 06.10.2014 Kunnanhallitus 150 06.06.2016 Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016-2019 539/00.04/2014 Kunnanhallitus 15.09.2014 240 Valtio, Helsingin seudun kunnat ja HSL (Helsingin seudun liikenne) ovat neuvotelleet maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan sopimuksen perustuen vuoden 2014 hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tukea Helsingin seudun suuria infrastruktuurihankkeita ja edistää samalla alueen asuntotuotantoa, jos kunnat puolestaan sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Sopimuksella pyritään lisäksi vahvistamaan valtion eri viranomaisten ja kuntien välistä yhteistyötä sekä edistämään MAL -aiesopimukseen perustuvien Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman (MASU) ja sen toteutussuunnitelman 2025, asuntostrategian 2025 sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) loppuunsaattamista ja toimeenpanoa. Valtion, Helsingin seudun kuntien ja HSL:n välillä on tällä hetkellä voimassa maankäytön, asumisen ja liikenteen vuonna 2012 solmittu aiesopimus, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun. Nyt valmisteltu sopimus täydentää tätä aiesopimusta ja luo perustan Helsingin seudun MAL -asioista sopimiseen vuodesta 2016 alkaen. Ympäristöministeriö asetti 4.8.2014 valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen neuvotteluryhmän valmistelemaan sopimusta. Neuvotteluryhmän puheenjohtajana toimii rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä. KUUMA -kuntia ryhmässä edustavat Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen ja Hyvinkään vs. kaupunginjohtaja Jyrki Mattila. Ryhmän toimikausi on 4.8.-30.9.2014. Neuvotteluiden kautta on syntynyt 25.8.2014 neuvottelutulos ja sitä tarkentava neuvottelupöytäkirja, joka on liitteenä. Sopimuksen mukaiset kuntien velvoitteet syntyvät kaavoituksesta ja tonttitarjonnasta. Kunnat sitoutuvat siihen, että MAL-aiesopimuksen 2012-15 mukainen asuntotonttien asemakaavoitustavoite, yhteensä 4,8 milj. kem2 saavutetaan kaikissa sopimuskunnissa. Kunnat sitoutuvat myös kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina 2016-19 kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL -aiesopimukseen. Valtio osallistuu osaltaan sopimuksessa mainittujen suurien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat. Sopimus koskee vain siinä mainittuja suuria infrastruktuurihankkeita, Länsimetron jatketta Matinkylästä Kivenlahteen, Pisara-rataa ja Helsinki-Riihimäki -rataosan kapasiteetin parantamista (1. vaihe). Sopimuksella ei ole vaikutusta MAL
-aiesopimuksessa tai liikennepoliittisessa selonteossa mainittuihin muihin liikennehankkeisiin. Sopimukseen on myös kirjattu tavoite jatkaa KUHA -rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteuttamista vuosina 2016-2019. Tavoitteena on lisätä rahoitusta siten, että valtio ja kunnat osoittavat hankkeille rahoitusta yhteensä 30M vuodessa. Lisäksi Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelua ja toteuttamisvalmiutta edistetään. Sopimuksessa on lisäksi todettu, jos hankkeita ei ryhdytä toteuttamaan vuosina 2016-2019, tarkastellaan KUUMA -kuntien lisäkaavoitusvelvoitetta uudelleen ja vähennetään vastaavasti. Valtiota ja kuntia sitovien velvoitteiden yksityiskohdat ja tulkinta on avattu osana sopimuksen neuvottelutulosta ja sen allekirjoituspöytäkirjaa. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Mäntsälän kunta hyväksyy valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Liite 1. Neuvottelutulos ja neuvottelupöytäkirja Kunnanvaltuusto 06.10.2014 80 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Liite 1. Neuvottelutulos ja neuvottelupöytäkirja KUUMA-komissio 15.4.2016 / 6 Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliset MAL-sopimusneuvottelut etenivät 6.4. sopimusluonnosvaiheeseen. KUUMA-seudun toisena neuvottelijana toiminut Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila esittelee sopimusluonnosta ja sen liitteitä komissiolle. Komissio keskustelee asiasta esittelyn pohjalta ja päättää sen jatkovalmistelusta sekä päätöksenteon aikataulusta. Komissio merkitsi asian tiedoksi ja päätti viedä asian edelleen tiedoksi KUUMA-johtokunnalle 28.4.2016. Komissio päätti hyväksyä neuvottelutuloksen siitäkin huolimatta, että useimmat KUUMA-johtokunnan 2.12.2015 hyväksymät neuvottelutavoitteet jäivät toteutumatta. Hyväksyntä edellyttää kuitenkin, että valtion rahoitus Klaukkalan ohikulkutiehen
KUUMA-johtokunta 28.4.2016 / 35 varmistuu. Komissio piti tärkeänä, että KUUMA-seudulla on jatkossakin paikka MAL-neuvotteluissa. Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliset MAL-sopimusneuvottelut etenivät 6.4. sopimusluonnosvaiheeseen. Esityslistan liitteenä (14c) on alkuperäisen neuvottelutuloksen muutettu versio, jossa kerrotaan osapuolten pyrkivän aloittamaan, eikä aloittavan, Klaukkalan ohikulkutien toteuttamisen. KUUMA-seudun toisena neuvottelijana toiminut Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila esittelee neuvottelutuloksen. Liite 14a Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016-2019, allekirjoituspöytäkirja (6.4.2016) Liite 14b Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016-2019, neuvottelutulos (6.4.2016) Liite 14c Liite 14c MAL-sopimus 2016-2019 neuvottelutulos 6 4 2016 muutettu KUUMA-johtokunta keskustelee asiasta esittelyn pohjalta ja päättää suositella neuvottelutuloksen sekä sopimuksen hyväksymistä kuntien/kaupunkien luottamuselimissä edellyttäen, että valtio on osaltaan vahvistanut sitoutumisensa Klaukkalan ohikulkutien rahoitukseen. KUUMA-johtokunta päätti asian esityksen mukaisesti. Käydyssä keskustelussa kävi lisäksi ilmi, että Nurmijärven edustajat neuvottelevat liikenne- ja viestintäministeriön kanssa 4.5.2016 Klaukkalan ohikulkutien kustannustenjakoon liittyen. Alustavan arvion mukaan ministeri Berner allekirjoittaisi valtio-osapuolen sitoutumista koskevan asiakirjan 10.5.2016. Tässä tapauksessa kuntien käsittelyyn tulisi sekä 6.4.2016 päivätty allekirjoituspöytäkirja (liite 14a) että alkuperäinen neuvottelutulos (liite 14b). Kunnanhallitus 150 Helsingin seudun 14 kuntaa ja valtio ovat tehneet seudun liikennejärjestelmän, maankäytön ja asumisen kehittämistä koskevia sopimuksia vuodesta 2008 alkaen (MAL-sopimus). Sopimukset on kytketty seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaan siten, että vuonna 2015 hyväksyttyä HLJ-2015 liikennejärjestelmäsuunnitelmaa toteuttava sopimus on nyt hyväksyttävänä kaudelle 2016-2019. MAL- sopimus perustuu seudun yhteiseen tahtotilaan sovittaa yhteen yhdyskuntarakenne, asuntotuotanto ja liikennejärjestelmä. Tavoitteena on lisätä tonttitarjontaa ja sen myötä asuntotuotantoa. Sopimuksen osapuolina ovat valtio ja sen eri ministeriöt ( LVM, YN, TEM, VVM) sekä liikennevirasto, uudenmaan ELY- keskus ja ARA. Kuntien puolelta ovat
mukana seudun 14 kuntaa ja Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL). MAL - sopimuksen 2016-2019 lähtökohtia ovat hallitusohjelma, sen toimintasuunnitelma sekä kärkihankkeet, Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ-2015 sekä sen kanssa rinnakkain laaditut Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma MASU 2050, Helsingin seudun asuntostrategia 2015, maakuntakaava, kuntien oikeusvaikutteiset yleiskaavat sekä v. 2014 kuntien ja valtion tekemä infrasopimus. Valtion ja kuntien yhteisenä tavoitteena on, että Helsingin seudulle rakennetaan sopimuskaudella 60 000 uutta asuntoa. Asuntotuotantotavoitetta on korotettu noin 20 % viime kaudelta 2012-2015. Mäntsälässä asuntotuotantotavoite sopimuskaudella 2016-2019 on 192 asuntoa/vuosi (koko sopimuskausi yhteensä 768 asuntoa) kun se aiemmalla sopimuskaudella 2012-2015 oli 160 asuntoa/v (koko sopimuskausi yhteensä 640 asuntoa). Mäntsälässä asuntotuotantoa toteutui edellisellä sopimuskaudella yhteensä 637 asuntoa (-3 asuntoa tavoitteesta), joten toteuma oli tavoitteen mukainen. Arvioitaessa asuntotuotantotavoitteen toteutumista otetaan huomioon kunnan toiminnasta riippumattomat tekijät, kuten mm. suhdannevaihtelu ja asuntomarkkinatilanne. Valtion tukeman tavallisen 40-vuotisen korkotukivuokra-asuntotuotannon, erityisryhmien vuokra-asuntotuotannon, asumisoikeusasuntotuotannon ja uuden lyhyen korkotukivuokra-asuntotuotannon tuotantotavoite on koko sopimuskaudella pääkaupunkiseudulla noin 30 % ja KUUMA-alueella noin 20 % kokonaistuotannosta. Mäntsälässä sopimuskauden 2016-2019 tavoite valtion tukemalle asuntotuotannolle on yhteensä 154 asuntoa. KUUMA-seudun asuntotuotantotavoitteesta noin 10 % tulee olla valtion tukemaa tavallista 40-vuotista korkotukivuokra-asuntotuotantoa ja erityisryhmien vuokra-asuntotuotantoa, joten Mäntsälässä edellä mainitusta tuetusta asuntotuotannosta yhteensä 77 asuntoa tulee lukeutua tähän. Tonttien luovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa varmistetaan, että valtion tukeman asuntotuotannon osuus on mahdollista toteuttaa. Valtion tukeman asuntotuotannon tavoite edellisellä sopimuskaudella 2012-2015 oli Mäntsälän osalta yhteensä 128 asuntoa, josta toteutettiin Mäntsälässä yhteensä 67 asuntoa eli noin 52 % tavoitteesta. Kuntien keskeinen tehtävä on tuottaa riittävä määrä asemakaavoitettuja tontteja asumiseen. Tavoitetaso uudella sopimuskaudella 2016-2019 on koko seudulle 6,4 milj. k-m2, josta Mäntsälän tavoite on 100 000 k-m2, eli keskimäärin 25 000 k-m2/vuosi uutta asuntokerrosalaa. Edellisellä sopimuskaudella 2012-2015 tavoite oli yhteensä 75 000 k-m2/sopimuskausi eli keskimäärin 18 750 k-m2/vuosi. Edellisen sopimuskauden 2012-2015 toteuma oli voimaantullutta uusi kerrosala yhteensä 45 203 k-m2, eli noin 60 % tavoitteesta ja hyväksytty uusi kerrosala yhteensä 48 948 k-m2 eli noin 65 % tavoitteesta. Valtio osoittaa 40 -vuotisille korkotukivuokra-asunnoille 10 000 euron suuruisia asuntokohtaisia käynnistysavustuksia yhteensä vuosittain vähintään 10 milj. euroa. Kunnallistekniikka-avustuksia jaetaan vähintään 8 milj. euroa vuodessa. Valtio vaikuttaa siihen, että valtion maita saadaan
kohtuuhintaisen asuntotuotannon käyttöön. Liikenteen osalta valtio osallistuu pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) toteutukseen 15 milj. eurolla sopimuskaudella edellyttäen, että yksittäisissä hankkeissa kunnan rahoitusosuus on 50 % hankkeen kustannuksista. Sopimukseen on sisällytetty myös liityntäpysäköintihankkeiden kustannusten jakoperiaate siten kuin HLJtyössä on yhdessä asia valmisteltu. Sopimukseen sisältyy valtiontalouden vaikean tilanteen takia ainoastaan kaksi uutta isoa infrahanketta. Valtio osoittaa Raidejokeriin 84 milj. euroa eli 30 % sen kokonaiskustannuksista. Toinen sopimuksessa mukana oleva infrahanke on Klaukkalan ohikulkutie, jonka kustannusarvio on 42 milj. euroa, jonka kustannusjaosta on sovittu valtion ja Nurmijärven kunnan kesken. KUUMA- johtokunta piti Klaukkalan ohikulkutien hanketta sopimuksen hyväksymisen kynnysehtona. Helsingin seudulla on tärkeää, että valtion ja 14 kunnan yhteistä MAL-asioiden suunnittelua ja toteutusta jatketaan ja että myös valtion eri ministeriöt ovat mukana prosessissa. Vaikka kunnille kohdistetut asuntotuotanto- ja kaavoitusvelvoitteet ovat kasvaneet ja valtion kokonaisuutena osoittama panostus seudun liikenneinfran ja joukkoliikenteen kehittämiseen on vähentynyt, on Mäntsälän perusteltua jatkaa MAL- yhteistyötä ja hyväksyä nyt neuvoteltu sopimusluonnos. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Mäntsälän kunta hyväksyy liitteenä olevan valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen vuosille 2016-2019. Käsittely: Vs.kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus esitteli asiaa kokouksessa. Merkittiin, että Asko Eerola poistui kokouksesta tämän pykälän aikana klo 18.23. Liite 1. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus vuosille 2016-2019