Jännitteenjaolla, sekä sarjaan- ja rinnankytkennällä saadaan laskettua:

Samankaltaiset tiedostot
Harjoitus 5 / viikko 7

DEE Sähkötekniikan perusteet Tasasähköpiirien lisätehtäviä

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

DEE Sähkötekniikan perusteet

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

DEE Sähkötekniikan perusteet

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

Physica 6 Opettajan OPAS (1/18)

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

järjestelmät Jatkuva-aikaiset järjestelmät muunnostason ratkaisu Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

Kirchhoffin jännitelain perusteella. U ac = U ab +U bc U ac = U ad +U dc. U ac = R 1 I 12 +R 2 I 12 U ac = R 3 I 34 +R 4 I 34, ja I 34 = U ac

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

RESISTANSSIMITTAUKSIA

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE Sähkötekniikan perusteet

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

DEE Sähkötekniikan perusteet

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

Luku Ohmin laki

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

7. Resistanssi ja Ohmin laki

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 9: Teheveninin ja Nortonin menetelmät

DEE Sähkötekniikan perusteet

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Maavirrat ja niistä aiheutuva jännitehäviö aikaansaavat johtumalla tapahtuvan kytkeytymisen!!

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Kertaustehtäviä. 1. b) Vastuksen resistanssi on U 4,5 V I 0,084 A Vastuksen läpi kulkevan sähkövirran suuruus uudessa tapauksessa on. I 220 ma.

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. Dee Kryogeniikka Risto Mikkonen

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

a P en.pdf KOKEET;

Taitaja2007/Elektroniikka

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

Tietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

Transkriptio:

DEE-11000 Piiianalyysi Hajoitus 6 (ketaus) / viikko 8 4 Laske oheisen piiin jännite v g ännitteenjaolla, sekä sajaan- ja innankytkennällä saadaan laskettua: 5 U5 0 U s U s 80 5 15 1 1 1 1 1 1 1 0 40 16 0 640 16 5 15 160 6,9565 U U s U 6,9565 80 16 6,9565 416 Määitä oheisen kytkennän jännitelähteen avo siten, että 4 :n vastuksen yli oleva jännite on Käytetään tehtävän atkaisuun jännitteenjakoa 4 :n vastuksen yli olevan jännitteen U 4 avoksi on annettu Koska 4 ja 5 ovat innakkain, myös 5 :n yli on sama :n jännite a kun 4 ja 5 yhdistetään yhdeksi vastukseksi, myös sen yli on sama :n jännite 1 1 1 9 0 4 5 0 9 Nyt vastukset ja ovat sajassa Kun sajaankytkennän yli olevaa jännitettä mekitään U :llä, jännitteenjaon mukaisesti saadaan: 0 47 U4 U 9 U U4 0 10 9 Muodostetaan sitten, joka koostuu sajaankytketyistä vastuksista ja : 0 47 9 9

Muodostettu on innakkain :n kanssa, joten näiden yhdistetyksi esistanssiksi saadaan: 47 1 1 1 9 65 94 47 94 65 9 Koska ja ovat innakkain, jännite U on samalla vastuksen yli oleva jännite Nyt 1 ja ovat sajassa Kyseisen sajaankytkennän yli vaikuttaa lähdejännite U Nyt jännitteenjaolla saadaan: 94 1 1 47 159 U 65 U U U 795 1 94 10 0 65 5 Käytä solmupistemenetelmää atkaistaksesi jännitteet v 1 ja v Käytetään solmupistemenetelmää, joten aloitetaan tehtävä muuntamalla kytkennän vasemman eunan jännitelähde vitalähteeksi ännitelähteen kanssa sajassa oleva vastus tulee vitalähteen innalle, ja vitalähteen lähdevita I saadaan Ohmin laista: I = U/, jossa U on jännitelähteen lähdejännite ja jännitelähteen kanssa sajassa oleva vastus Täten vitalähteen lähdeviaksi saadaan 150 / 0 A Lähdemuunnoksen jälkeen kytkentä näyttää seuaavalta: 40 A 0 80 A 4 Ennen solmupisteyhtälöiden kijoittamista on selvitettävä kytkennästä löytyvien potentiaalien lukumäää Takasteltavasta kytkennästä näitä löytyy kolme kappaletta Kytkennän alaeuna on yhdessä potentiaalissa, ja kaksi muuta löytyvät kytkennän vasemmasta ja oikeasta yläeunasta Tämän jälkeen valitaan yksi näistä potentiaaleista ns efeenssipotentiaaliksi, jonka avoksi valitaan 0 äljelle jää siis kaksi tuntematonta potentiaalia, eli solmupisteyhtälöitä tulee kaksi kappaletta Olkoon efeenssipotentiaali kytkennän alaeunassa alitaan kytkennän vasemman yläkulman potentiaaliksi a ja oikean yläkulman potentiaaliksi ja kijoitetaan solmupisteyhtälöt eli Kichhoffin vitalait molemmille solmupisteille

a 0 a 0 a 0 80 40 0 a 4 40 7 1 a 80 40 1 11 a 40 40 a 1 1 1 1 a 0 80 40 40 1 1 1 a 40 4 40 100 50 Täten tehtävänantoon mekityiksi jännitteiksi v 1 ja v saadaan: v v 1 a 0 100 0 50 6 Laske oheisen kuvan piiin vita i sekä éveninin että Notonin ekvivalenttia käyttäen TAPA 1: Noton: Muunnetaan jännitelähde vitalähteeksi ja lasketaan viat yhteen sekä vastusten innankytkentä Saadaan 8A (nuoli alaspäin) ja 1 sen kanssa innan Lisäksi näiden kanssa innankytkennässä on 8 jonka läpi kulkeva vita on 8/9A Sama eveninillä: Muunnetaan vitalähde jännitelähteeksi Lasketaan vasemman silmukan vita silmukkavitamenetelmällä ja saadaan 4 = 4I 1 eli I 1 = 6A Näin ollen navoista katsottu jännite U th on 6A* 4 = 8 koska :n vastuksen läpi ei kulje vitaa Navoista katsottu kokonaisesistanssi th on 4 Nyt kun 5 :n vastus liitetään takaisin piiiin, kulkee sen läpi vita joka on on samalla piiin kokonaisvita eli I = 8/9 = 8/9A, koska vita kulkee mekittyä suuntaa vastaan oikeesti TAPA : Pykimyksenä ilmaista piii sekä eveninin että Notonin ekvivalenttina vastuksesta 5 Ω katsottuna, koska kysytään siihen menevää vitaa Muutetaan jännitelähde vitalähteeksi, jotta saadaan yhdistettyä muodostunut vitalähde jo olemassa olevaan sekä innakkaiset vastukset: 4 4 A Yhdistämällä vitalähteet ottaen huomioon myös niiden suunnat, saadaan: (10 ) A 8 A

4 10 A Lähdevian suunta on alaspäin, koska alaspäin vitaa syöttävä 10 A:n vitalähde on suuempi kuin 4 :n jännitelähteen ylöspäin vitaa syöttävä vaikutus Yhdistämällä innakkain olevat vastukset Ω ja Ω saadaan innankytkennän kokonaisesistanssiksi: 1 Muutetaan sitten jännitelähde vitalähteeksi, jotta saadaan vastukset Ω yhdistettyä Saadaan siis eveninin jännitelähde sekä eveninin esistanssi: E 8 A 1 8 sekä (1 ) 4 Nyt voidaan laskea tehtävänannossa kysytty vita i Kuvaan mekitty vita i on ei suuntaan, kuin jännitelähteen syöttämä vita, joten eteen tavitaan miinusmekki: E 8 8 i A 5 (4+5) 9 E i i N Edellisestä saadaan Notonin ekvivalentti, kun muunnetaan jännitelähde vitalähteeksi 4 Ω:n vastus siityy samalla vitalähteen innalle E 8 N A ja N 4 4 Kysytty vita i saadaan nyt vianjaolla ian i suunta on ei suuntaan, kuin vitalähteen syöttämä vita, joten taas tavitaan miinusmekki eteen: 4 8 i N A (4+5) 9 67 Määitä oheisen kytkennän Notonin ekvivalentti napojen a ja suhteen E 5, A, 1 5, 0, 4 Notonin ekvivalentissa alkupeäinen kytkentä kovataan tietyistä navoista katsottuna vastuksen ja vitalähteen innankytkennällä

Muunnetaan jännitelähde E vitalähteeksi I 1 tulee vitalähteen innalle ja lähdeviaksi I saadaan: I = E/ 1 = 5/5 A = 5 A Lähdevian I suunta on ylöspäin, koska myös jännitelähde E syöttää vitaa ylöspäin Nyt vastukset 1 ja ovat innakkain, joten yhdistetyksi esistanssiksi 1 saadaan: 1 5 0 1 4 5 0 1 italähteet I ja ovat innakkain, joten ne voidaan yhdistää Kichhoffin vitalain nojalla Koska molemmat syöttävät vitaa ylöspäin, yhdistetyn vitalähteen lähdeviaksi saadaan: = I + = (5 + ) A = 8 A Muunnetaan muodostunut vitalähde takaisin jännitelähteeksi, jotta saadaan yhdistettyä vastukset 1 ja italähteen innalla oleva 1 tulee jännitelähteen E kanssa sajaan, ja lähdejännitteeksi saadaan E = 1 = 4 8 = Nyt 1 ja ovat sajassa, joten niiden yhdistetyksi esistanssiksi saadaan = 1 + = (4 + 4) = 8 Nyt on muodostettu kytkennän evenin ekvivalentti Mutta koska kysyttiin Notonin ekvivalenttia, muunnetaan jännitelähde vielä vitalähteeksi Notonin lähdeviaksi N ja esistanssiksi N saadaan siis: N E 8 4 A ja N 8