Liite 1 / Ymp.ltk 19.1.2016 / 4 KAAVOITUSKATSAUS 2016 KAAVOITUSOHJELMA 2016 2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2016 R:\KMTSTO\TEKSTIT\Raportit\Kaavoituskatsaus 2016
SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN 3. KAAVAJÄRJESTELMÄ 4. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 5. MAAKUNTAKAAVOITUS 5.1. Pirkanmaan 1. maakuntakaava 5.2. Vaihemaakuntakaavoitus 5.3. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 5.4. Muut suunnitelmat (maakuntakaavan taustaselvityksiä) 6. YLEISKAAVOITUS 6.1. Yleistä 6.2. Voimassa olevat yleiskaavat 6.3. Vireillä olevat yleiskaavat 6.3.1. Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 2 6.4. Tuleva yleiskaavoitus 7. ASEMAKAAVOITUS 7.1. Hyväksytyt ja voimassa olevat asemakaavat 7.2. Vireillä olevat asemakaavat 7.3. Lähiaikoina vireille tulevat asemakaavoituskohteet 7.4. Muut ohjelmakauden asemakaavakohteet 8. RANTA-ASEMAKAAVOITUS 8.1. Voimassa olevat ranta-asemakaavat 8.2. Vireillä olevat ranta-asemakaavat 9. RAKENNUSJÄRJESTYS 10. YHTEYSTIEDOT LIITTEET Liitekartta 1 Asemakaavoitusohjelma 2016-2019 Liitekartta 2 Yleiskaavatilanne
1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-alueista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Asemakaavoitusohjelma 2016 2019 ennakoi tulevien vuosien asemakaavoitushankkeita. Ohjelma sisältää leikkausajankohtana suunnitteilla olevat tai alkaneet hankkeet. Toisaalta se ei ole lopullinen luettelo edes käynnissä olevan vuoden osalta, vaan aina voi tulla kiireisiä hankkeita, jotka ohittavat ohjelmassa jo olevia kohteita. Kaavoitustyöhön keskeisesti osallistuva hallintokunta on ympäristölautakunta. Kaavoituksen valmistelu hoidetaan kaupungin teknisissä palveluissa, Kolmen airon katu 3. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät katsauksen lopusta. 2. KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja neuvottelutilaisuuksiin, joita pidetään kaavojen laatimisen aikana tarvittaessa. Virallisesti kaavoihin voi vaikuttaa esittämällä mielipiteitä ja muistutuksia kaavan ollessa nähtävillä. Asukkailla, maanomistajilla ja kaikilla niillä, joiden oloihin maankäyttöratkaisuilla voi olla vaikutusta, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osalliset), tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavaehdotuksen ollessa virallisesti nähtävillä kaavaehdotuksena kunnan jäsenillä ja osallisilla on tilaisuus esittää muistutuksensa asiasta. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto lukuun ottamatta vähäisiä asemakaavan muutoksia, jolloin hyväksyjänä voi olla kaupunginhallitus. Hyväksymispäätökseen tyytymätön voi valittaa asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
3. KAAVAJÄRJESTELMÄ Kuntien kaavoitusta ohjaavat ylempien tasojen suunnitelmat ja ohjeet. 4. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) vuonna 2000. Tavoitteet tulee huomioida alueiden käytön suunnittelussa. Mikä koskee kaikkea kaavoitusta. Tavoitteiden tarkistaminen on tehty ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. 5. MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osaalueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 :n mukaisesti ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ).
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). 5.1. Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa koko maakuntaa koskevana maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymä ja valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi 10 20 vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. 5.2. Vaihemaakuntakaavoitus Pirkanmaalla on laadittu kaksi vaihemaakuntakaavaa. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan laatimisesta 28.5.2008 ( 17). Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia turpeenottoalueiden osalta.
Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen 17.5.2011 ( 9). Ympäristöministeriö on 8.1.2013 vahvistanut Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatimisesta 18.11.2008 ( 38). Kaavassa on keskitytty liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen 2.4.2012. Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan 25.11.2013. 5.3. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto teki 5.12.2011 päätöksen ( 30) Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laadintaprosessin käynnistämisestä. Kaavasta käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, mm. palvelu- ja keskusverkko, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (ml. vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu joulukuussa 2011. Kaavatyö on käynnistetty tavoitteiden asettelulla, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä taustaselvitysten ja maankäyttövaihtoehtojen laadinnalla. Maakuntahallitus hyväksyi OAS:n 12.6.2012 ja se on ollut julkisesti nähtävillä 1.8. 14.9.2012. Ennen varsinaista kaavaluonnosta on laadittu maankäyttövaihtoehdot. Vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on käsitelty maakuntavaltuustossa vuoden 2013 aikana. Maakuntakaavan perusratkaisut ja vaihtoehdot on hyväksytty alkuvuodesta 2014. Vuoden 2014 aikana on käyty kuntakohtainen keskustelu selvityksistä ja tavoitteista. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 5.3. 10.4.2015 välisenä aikana. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2016 aikana. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavaehdotuksen. Tuleva lakimuutos tulee muuttamaan hyväksymismenettelyä, jolloin erillistä ympäristöministeriön vahvistamista ei tarvittaisi. Kokonaisuutena kaavaprosessin arvioidaan kestävän noin 5 vuoden ajan. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavoituksen selvitykset Maakuntakaavoitusta varten on laadittu seuraavia taustaselvityksiä. Palveluverkkoselvitys, työpaikkaselvitys, Tampereen läntiset väylähankkeet, lentoasema ja lentokoneiden melu, joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti, liikennetutkimus Pirkanmaalla, puuterminaalit, tuulivoimaselvitys, vesihuolto, POSKI - hanke (pohjavesien suojelu ja kiviaineshuolto), ekologinen verkosto, maisema-
alueet, kulttuuriympäristöt, peltoalueet ja MASTRA hanke (maakuntakaavastrategia) Ajantasaiset tiedot maakuntakaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteesta: www.pirkanmaa.fi/maakuntakaavoitus.html 5. YLEISKAAVOITUS 6.1 Yleistä Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voi myös ohjata suoraan rakentamista tai muuta maankäyttöä. 6.2 Voimassa olevat yleiskaavat Kaupungin alueella on voimassa: - Keskeisen alueen osayleiskaava (Keskusta, Kylpylä, Kilvakkala, Teikangas) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.9.2005 oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Ote Keskeisen alueen osayleiskaavasta. - Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 1 (Kolkko- Sikuri ja Leutola-Vähäröyhiö) on hyväksytty 27.6.2006 oikeusvaikutteisena rantayleiskaavana.
- Hämeenkankaan osayleiskaava on hyväksytty 3.4.1986 oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana - Keskeisen alueen osayleiskaavan muutos, kolmostien ja Kylpyläkadun liittymä (Y 3) Valtatie 3:n ja Kylpyläkadun liittymäaluetta koskeva osayleiskaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 16.11.2015. 6.3. Vireillä olevat yleiskaavat 6.3.1. Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 2, Kelminselkä (Y 2) Kyrösjärven rantayleiskaavoitus on jatkunut Keskeisen alueen yleiskaavan länsipuolella käsittäen Kelminselän ja siihen liittyvän vesistön osan aina Jyllinjokeen asti. Kaava-alue käsittää pääsääntöisesti 200 metrin laajuisen vyöhykkeen rantaalueesta. Kelminselän kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2.6.2014. Hyväksymispäätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen siten, että koko kaava on valituksen alainen. Hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen (2015). 6.4. Tuleva osayleiskavoitus/rantaosayleiskaavoitus ASEMAKAAVOITUS Kyrösjärven rantayleiskaavoitus on tarkoitettu jatkumaan Kelminselän kaavan jälkeen. Kyrösjärven ranta-alue jaetaan vielä kahteen erilliseen suunnittelualueeseen, joiden suunnittelujärjestys on 1. Luhalahti ja 2. Karttu-Kovelahti. Luhalahden alueen kaavoituksen selvitykset käynnistetään määrärahojen puitteissa vuonna 2016. Aikataulu tarkentuu alkuvuoden aikana. Alustava aluerajaus on liitteessä 2 Asemakaavalla ohjataan rakentamista. Asemakaavassa määritellään: mihin tarkoituksiin aluetta voidaan käyttää tai mitä saa rakentaa ja kuinka paljon saa rakentaa. Kaavassa määrätään esimerkiksi rakennusten sijainti, korkeus, rakentamistapa ja suolelutavoitteet sekä muita aluerakenteeseen vaikuttavia asioita. Asemakaava voi koskea kokonaista aluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kaupunki. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka laatii maanomistaja. Asemakaavalla turvataan riittävä tonttimaan saatavuus asuinrakentamisen ja yritystoiminnan tarpeisiin. Tällä hetkellä kaupungin omistuksessa olevia vapaita asuintontteja on tarjolla Sarkinrannan ja Puutarhalaakson alueilla sekä Kiviniemessä yhteensä noin 30 tonttia. Sarkki-Kyrösjärvi asemakaava-alueen ensimmäi-
sen vaiheen tontit tulevat myyntiin vuoden 2016 aikana. Nykyisten asemakaavojen tonttivaranto tulee turvaamaan omakotitonttitarjonnan lähivuosiksi. Lisäksi on tarjolla yksityisessä omistuksessa olevia tontteja. Kaavoitettuja ja rakentamattomia yritystontteja on Läykkälän, Karhoisten sekä Teikankaan alueilla. 7.1. Hyväksytyt ja/tai voimassa olevat asemakaavat Sarkki-Kyrösjärvi eli Sarkinranta II Kyrösjärven ja Vanhan Tampereentien väliselle alueelle sijoittuva Sarkki-Kyrösjärvi asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.1.2014. Päätöksestä tulleen valituksen vuoksi Kunnanhallitus päätti 31.3.2014 kaavan osittaisesta voimaantulosta. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi jätetyn valituksen. Koko kaavan voimaantulosta kuulutettiin alkuvuodesta 2015. Kylpylä, Kylpyläkatu (A 88), Asemakaavan muutoksella kumottiin asemakaava Kylpyläkadun länsireunasta johtuen eritasoliittymäsuunnitelmassa esitetyistä muutoksista liikennealueen rajauksissa. Muutos hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 31.8.2015. Blommin talo (A 24) Asemakaava laadittiin Ikaalisten vanhaan kauppalaan lähinnä niemen kärkeä olevan korttelin 2 osaan. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee kolmessa osassa rakennettu vanha rivitalo, joista vanhin, keskimmäinen osa on huonokuntoinen. Kaavaprosessissa arvioitiin kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan ns. Blommin rakennuksen rakennussuojelua. Päätöksessä ei suojelua osoitettu. Vuonna 2007 aloitettu asemakaavaprosessi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.2.2015. Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kurinrannan kortteli 38, asemakaavan muutos (Terveyskeskuksen ympäristö, A 90): Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitettiin tontit kahdelle asuinkerrostalolle. Samalla terveyskeskuksen alueen asemakaava tarkistettiin mm. terveyskeskuksen aluevarausten ja Vienolan suojelumerkinnän osalta. Asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 7.12.2015. 7.2. Vireillä olevat asemakaavat (Liite 1) Vanhakauppalan reunavyöhyke (A 67) Asemakaavan muutoksella pyritään tarkistamaan voimassaolevan asemakaavan mahdollisuuksia tarjota vanhan kauppalan ympäristöön soveltuvaa lisärakentamismahdollisuutta, sekä muuttamaan vähäisessä määrin vanhaan kauppalaan rajoittuvaa laajaa virkistysaluetta kaupunkikuvaan soveltuvaksi omakotitaloalueeksi. Hankkeeseen liittyy alueen yhden maanomistajan kanssa tehty kaavoituksen käynnistämissopimus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty 16.12.2008. Asemakaavasuunnittelu on käynnistynyt kesällä 2010. Perusselvitystyö arkeologisten selvitysten ja rakennusinventointien osalta on tehty.
Laaditut kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta ovat olleet nähtävillä 2.6. 2.7.2010. Lausunnoissa edellytetyt arkeologisten tutkimusten täydentämiset on tehty syksyllä 2011. Kaavaehdotus oli nähtävillä 24.8. 25.9.2012. Ehdotuksen jälkeen on käyty viranomaisneuvottelu syksyllä 2012. Vanhojen rakennusten katselmus on pidetty alkuvuodesta 2013. Yhteydenpitoa on käyty maanomistajien kanssa ja sitä jatketaan edelleen. Tavoitteena on saada kaavahanke kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn 2016 aikana. Salen tontti (A 91), asemakaavan muutos: Tarkoituksena on mahdollistaa alueen kaupunkikuvaan ja kulttuurimiljööseen soveltuvan pääosaltaan asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuksen rakentaminen. Alue on rakennusliikkeen omistuksessa ja vähäiseltä osin kaupungin omistuksessa. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2013. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 5.12.2013 10.1.2014 välisenä aikana. Tavoitteena on saada kaavahanketta eteenpäin vuoden 2016 aikana. Vanha kauppala kortteli 8 (A 92), asemakaavan muutos: Tarkoituksena on osoittaa rakentamattomalle osalle kaupunkikuvaan ja kulttuurimiljööseen soveltuvan asuinrakennuksen rakentaminen. Alue on pääosiltaan yksityisessä omistuksessa. Vireilletulosta on kuulutettu alkuvuodesta 2014. Viranomaisneuvottelu pidettiin syksyllä 2014. Valmisteluvaiheen nähtävilläolo oli 24.3. 24.4.2015. Tavoitteena on saada kaavahanketta eteenpäin vuoden 2016 aikana. Patrakanmäki (A 86), asemakaava: Tarkoituksena on osoittaa alue monipuoliseen yrityskäyttöön. Alueen käyttö ja kaavoitus edellyttää maa-ainesten ottamista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin Ympäristölautakunnassa 21.8.2013. Valmisteluvaiheen suunnittelua jatketaan vuoden 2016 aikana. Kiviniemen puisto (A 106), asemakaavan muutos: Kaava muutos koskee Kiviniemen puistoon merkittyä venevalkamaa, jota halutaan siirtää kauemmas asutuksesta. Venevalkamaa ei ole vielä rakennettu. Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2015. Seuraavaksi kaava on menossa hyväksymiskäsittelyyn. Ennen hyväksymistä laaditaan maankäyttösopimus. Kalmaa-Hietaranta asemakaava, Ranta-asemakaavana käynnistynyttä kaavoitusta laajennettiin ja liitettiin olemassa olevaan asemakaava-alueeseen. Prosessia jatkettiin asemakaavana. Kaavoitus on alkuaan käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Kaavalla lähtökohtaisesti osoitetaan Kalman kylään osayleiskaavaan perustuvaa maankäyttöä. Paskonnokka osoitetaan virkistysalueena. Osalle tilaa 6:13 osoitetaan omakotitontteja. Kaavaehdotus on käsitelty kaupunginhallituksessa 14.12.2015. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo päättyy tammikuussa 2016. Kaavaa tavoitellaan hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2016. Kyynyn alue (A 95): Kyynyn alueen asemakaava ja muutos käynnistettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläololla loppuvuodesta 2015. Kaavalla tul-
laa osoittamaan taajamarakennetta täydentäviä omakotitontteja. Kaavaluonnos tulee nähtäville talvella 2016. 6.5. Lähiaikoina vireille tulevat asemakaavoituskohteet Piiskuri (A 85): Alueelle on valmistumassa yhteinen aluesuunnitelma asemakaavoituksen perustaksi. Kaavasuunnittelu etenee osissa. Ensimmäinen terveyskeskuksen alueelle sijoittuva asemakaavan muutos hyväksyttiin 2015. Piiskurin alueen kaavoittaminen jatkunee vuoden 2016 aikana. Finlaysonin ja Silkinpuiston ympäristöt (A 94): Alueille laaditaan asemakaavan muutokset, joissa alueet osoitetaan omakotirakentamiseen. Hakumäen kaupunginosa tila 406 11-1. Ympäristölautakunta on päättänyt 18.8.2015 alueen asemakaavoittamisesta maaomistajan aloitteesta. Kaavatyön aikana laaditaan maankäyttösopimus. 7.4. Muut ohjelmakauden asemakaavoituskohteet A 20 Teikangas pohjoinen: asemakaava: Asemakaavassa huomioidaan VT 3:n parantamissuunnitelma ja samalla liitetään olemassa olevat yritysalueet asemakaavan piiriin. A 32 Kalli: Tarkoituksena on laajentaa asuinaluetta Hakalan kaupunginosan korttelien 32 ja 33 eteläpuolelle sekä itäpuolelle. A 36 Hakumäki: Tarkoituksena on ajantasaistaa vanhaa rakennuskaavaa olemassa olevan tilanteen mukaiseksi ja samalla tutkia rakennusten suojelutarvetta. Alue voidaan kytkeä Piiskurin alueen kaavoitukseen. A 89 Sarkki III: Tarkoituksena on täydentää asemakaavalla Sarkki-Kyrösjärvi (Sarkinranta II) alueen asuinrakentamista länteen. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Vuoden 2013 alusta lähtien on tullut sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain säännös asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnista. Tuolloin merkittävältä osalta edelleen toteutumattoman, yli 13 vuotta voimassa olleen asemakaavan ajanmukaisuus on arvioitava ennen kuin uusia rakennuslupia alueelle voidaan myöntää. Asemakaavojen hyvä ajanmukaisuus edistää rakentamishankkeiden nopeaa etenemistä. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kaupungin alueen asemakaavoitus on laadittu useassa osassa, eri vuosikymmeninä. Vanhimmat asemakaavat ovat 1970 luvulta ja rakennuskaavat 1960-luvun
loppupuolelta. Kaavoja pyritään ajantasaistamaan kulloisenkin tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa. 8. RANTA-ASEMAKAAVOITUS 8.1. Voimassa olevat ranta-asemakaavat Iso- Kalajärvi: Metsäkestilä: Iso-Kalajärven rantaan, osalle tilaa Metsäkestilä, sijoittuva ranta-asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.11.2015. 8.2. Vireillä olevat ranta-asemakaavat Sammi (A 30): Ranta-asemakaavasta kumotaan liikennealueet sekä liittyvää ympäristöä valtatie 3 parantamissuunnitelmien johdosta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2015. Tavoitteena on hyväksyä kaavan kumoaminen alkuvuodesta 2016. 9. RAKENNUSJÄRJESTYS Ikaalisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 7.4.2014. uuden rakennusjärjestyksen. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2014. 10. YHTEYSTIEDOT Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaa: Esko Hyytinen, kaavoitusarkkitehti puh. 044 730 1263 esko.hyytinen@ikaalinen.fi Toimipaikka: Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kaavoitus- ja mittaustoimi Kolmen airon katu 3, 39500 Ikaalinen