GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3314//2004/1/10 PIELAVESI Saarela 27.09.2004 Hannu Makkonen Juha Mursu TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PIELAVEDEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA SAARELA 1 JA 2 (KAIV.REK.NROT 7294/1 JA 7572/1) SUORITETUISTA NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1999-2003
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 27.09.2004 Tekijät Hannu Makkonen hannu.makkonen@gtk.fi Juha Mursu juha.mursu@gtk.fi Geologian tutkimuskeskus, PL 1237 70211 Kuopio Raportin nimi Raportin laji M06 Toimeksiantaja Tutkimustyöselostus Pielaveden kunnassa valtausalueilla Saarela 1 ja 2 (kaiv.rek.nrot 7294/1 ja 7572/1) suoritetuista nikkelimalmitutkimuksista vuosina 1999-2003 Tiivistelmä Tutkimuskohde, Saarelan gabrointruusio sijaitsee Pielaveden kunnassa, n. 23 km kuntakeskuksesta luoteeseen. Malmiviitteinä alueelta löydettiin nikkelilohkareita 1960-luvulla (Ni > 1%). Intruusion länsireunaa tutkittiin lohkare-etsinnöin, kallioperäkartoituksella, geofysikaalisilla mittauksilla ja kairauksin (31 reikää, yht. 3793.70 m). Lohkare-etsinnöissä löytyi muutama uusi nikkelimalmilohkare. Kartoituksissa ja kairauksissa tavattiin kapeita kerroksia nikkelipotentiaalista oliviinipitoista kiveä (troktoliittia, oliviini-gabronoriittia, peridotiittia-serpentiniittä), mutta ei kiisuuntumia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pielavesi, Saarela, nikkeli, lohkare-etsintä, kallioperäkartoitus, geofysiikka, kairaus. Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Itä-Suomen lääni, Pielaveden kunta, Saarelan kylä, Saarela. Karttalehdet 3314 02, 05 Muut tiedot Aikaisemmat raportit: M19/3314/-89/3/10 Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M06 M06/3314/2004/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 15 Suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 27.09.2004 Authors Hannu Makkonen hannu.makkonen@gtk.fi Juha Mursu juha.mursu@gtk.fi Geologian tutkimuskeskus, PL 1237 70211 Kuopio Type of report M06 Commissioned by Title of report Tutkimustyöselostus Pielaveden kunnassa valtausalueilla Saarela 1 ja 2 (kaiv.rek.nrot 7294/1 ja 7572/1) suoritetuista nikkelimalmitutkimuksista vuosina 1999-2003 Abstract Exploration target, the Saarela gabbro intrusion is located in the Pielavesi municipality, about 23 km southeast of the Pielavesi center. Nickel-bearing (Ni > 1 %) glacial erratics have been found in the area during 1960 s. In this study the western margin of the intrusion was explored by boulder tracing, bedrock mapping, geophysical measurements and diamond drilling (31 boreholes, totalling 3793.70 m). By boulder tracing a few new nickel-bearing boulders were found. Mapping and drilling brought out narrow layers of nickel potential olivine-bearing rock types (troctolite, olivine-gabbronorite, peridotite/serpentinite) but no sulphide concentrations. Keywords Pielavesi, Saarela, nickel, boulder tracing, bedrock mapping, geophysics, diamond drilling. Geographical area Finland, East-Finland Province, Juva municipality, Saarela village, Saarela. Map sheet 3314 02,05 Other information Earlier reports: M19/3314/-89/3/10 Report serial M06 Pages Language Archive code M06/3314/2004/1/10 Price Confidentiality 15 Finnish
1 JOHDANTO Saarelan tutkimuskohde sijaitsee Pielaveden kunnassa, n. 23 km kuntakeskuksesta luoteeseen (kuva 1). Aihetta on tutkittu aiemmin 1960-1980- luvuilla (raportti M19/3314/-89/3/10, Nikander 1989). Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Pielavesi järven saarista löydetyt nikkelipitoiset peridotiittiserpentiniittilohkareet, joista parhaissa Ni- pitoisuus on > 1 %. Suoritetuissa tutkimuksissa lohkareiden lähtöpaikka jäi selvittämättä. Saarelan gabrointruusio on yksi suurimmista svekofennialaisista intruusioista (n. 3 km x 6 km). Selvittämättömien nikkelilohkareiden ja intruusion malmipotentiaalisen koon perusteella Saarelan intruusio valittiin yhdeksi tutkimuskohteeksi v. 1999. Alueelle tehtiin valtausvaraukset Saarela 1-3 tammikuussa 2000 ja Saarela 4-5 lokakuussa 2000 sekä valtaushakemukset Saarela 1 syksyllä 2001 ja Saarela 2 talvella 2003 (liite 1). Tutkimuksista on vastannut GTK:n Kuopion yksikön kallioperä ja raaka-aineet toimialan hanke 2108001. Toimialapäällikkönä on ollut FT Erkki Luukkonen. SUORITETUT TUTKIMUKSET Aiemmat tutkimukset keskittyivät intruusion länsipäässä sen eteläkontaktiin Kairilan kylälle sekä Hirvenselän alueelle. Tässä tutkimuksessa valittiin pääkohteeksi intruusion länsireuna Kuikkalahden ympäristössä (kuva 1). Kallioperäkartoitus Kartoitushavaintoja teki lähinnä Jari Mäkinen (JEM) v. 2000. Lisäksi aluetta kartoittivat Hannu Koskivuori (HSK) v. 1999, Rauli Lempiäinen (RKL) v. 2001 ja Hannu Makkonen (HVM) v. 2003. Revidointikartoitusta tehtiin useaan otteeseen vuosina 2000-2003. Lohkare-etsintä ja esikartoitus Lohkare-etsintää ja esikartoitusta teki Hannu Koskivuori v. 1999, Rauli Lempiäinen v. 2000 ja 2001 sekä kyseiset henkilöt yhdessä v. 2002. Geofysikaaliset mittaukset Petrofysiikka Yhdestä lohkareesta (RKL-01-L31) mitattiin petrofysikaaliset vakiot GTK:n Kuopion laboratoriossa. Linjoitus Geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus on sidottu valtakunnan koordinaatistoon Digitan Fokus-palveluun pohjautuvalla differentiaali-gps mittauksilla (tarkkuus + 2 m).
2 Magneettiset, gravimetriset ja slingram-profiilimittaukset Huhti-toukokuussa 2000 GTK teki magneettisia, gravimetrisiä ja slingram-mittauksia kahdella ristikkäisellä linjalla (yhteispituus 5.1 km). Magneettiset mittaukset tehtiin Scintrex EnviMag protonimagnetometrillä totaalikenttämittauksena 10 metrin pistevälillä. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemarekisteröinnin perusteella. Slingram-mittauksissa käytettiin 3600 Hz:n taajuutta, 60 metrin kelaväliä ja 20 metrin pisteväliä. Gravimetriset mittaukset tehtiin Scintrex CG-3 Autograv gravimetrillä 20 metrin pistevälillä. Korkeudet mitattiin käyttäen LEVAletkuvaakaa ja sidottiin N60-järjestelmään. Gravimetriset mittaukset sidottiin alueelle tehdyllä tasosidontapisteellä päivittäisillä käyntikontrollimittauksilla. Gravimetriset mittaukset on sidottu valtakunnalliseen tasoon geodeettisen laitoksen I luokan painovoimaverkon pisteellä 620010 (Kuopio). Systemaattiset magneettiset ja slingram-mittaukset GTK teki syyskuun 2001 ja helmikuun 2002 välisenä aikana systemaattisia magneettisia ja slingram-mittauksia 2.25 km 2 suuruisella alueella. Mittauslinjojen suunta oli E-W. Magneettinen mittaus tehtiin Scintrex EnviMag protonimagnetometrilla totaalikenttämittauksena 10 metrin pistevälillä. Linjavälinä käytettiin 25 metriä, paitsi alueen länsiosassa, jossa 0.5 km 2 suuruinen alue mitattiin 50 metrin linjavälillä. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maaasemarekisteröinnin perusteella. Sama 2.25 km 2 suuruinen alue mitattiin slingram-menetelmällä käyttäen 3600 Hz:n taajuutta, 60 metrin kelaväliä, 20 metrin pisteväliä ja 50 metrin linjaväliä. Helmikuussa 2003 magneettista mittausaluetta laajennettiin 0.4 km 2 tekemällä magneettinen totaalikenttämittaus itä-länsi suuntaisilla linjoilla Scintrex EnviMag protonimagnetometrilla. Mittauksessa käytettiin 10 metrin pisteväliä ja 25 metrin linjaväliä.
3 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/04 Kuva 1. Saarelan tutkimuskohteen sijainti. Alin kuva kivilajikartta Saarelan alueelta (Luukas et al. 2004), ruskea = Saarelan intruusio. Punaisilla pisteillä tässä tutkimuksessa kairatut reiät, sinisillä aiemmin kairatut. Figure 1. Location of the Saarela prospect. The lowest figure shows the bedrock of the Saarela area (Luukas et al. 2004), brown =Saarela intrusion. Drilling sites by red (this study) and blue dots (earlier).
4 Kairauksia tehtiin neljässä eri vaiheessa, yhteensä 31 reikää, 3793.70 m. Syksyllä 2000 kairattiin viiden reiän (R548-552, yht. 406.50 m) profiili tutkimusalueen eteläosaan GTK:n POKA kalustolla (Geocommando, T-46). Reikien paikat sidottiin geofysiikan linjoitukseen. Talvella 2001 tarkistettiin järvialueen ja mantereen magneettisia anomalioita (6/318.60 m, R553-555, R565-567) GTK:n POKA kalustolla (Geocommando, T-46). Kairareikien paikat määritettiin GPS-laitteen avulla. Talven ja kevään 2002 aikana tehtiin kairauksia sekä jäältä että maalta Suomen Malmi Oy urakoitsemana (6/1734.70 m, aliurakoitsijana ruotsalainen Drillcon -kairausyhtiö, kairasydän 28 mm) ja GTK:n POKA kalustolla (6/386.20 m, Geocommando, T-46). Kairareikien paikat määritettiin geofysiikan linjoituksen avulla. Kesällä 2003 kairattiin kahdeksan reikää intruusion länsikontaktin alueelle (R580-587, yht. 947.70 m, T-46)). Urakoitsijana oli Kati Oy. Kairareikien paikat määritettiin GPS-laitteen avulla. Reikien Z koordinaatit kaikkiin Saarelan reikiin on otettu valtakunnallisesta korkeusaineistosta (liite 2, kuva 2). Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/04 Kuva 2. Kairauspaikat. Figure 2. Drilling sites.
5 Mineralogiset tutkimukset Mikroskooppitutkimuksia varten tehtiin 52 kpl kiillotettuja ohuthieitä GTK:n Kuopion hielaboratoriossa. Hieet tutkittiin heijastavassa valossa ja läpivalaisulla. Kemialliset analyysit Malmianalyysejä tehtiin kairasydämistä 103 kpl. Lohkare- ja paljatumanäytteitä analysoitiin 78 kpl. Analyysit tehtiin GTK:n Kuopion laboratoriossa. Kairasydämet analysoitiin kivilajirajat ja malmityyppi huomioiden yleensä n. 1 m:n pätkissä, jotka puolitettiin timanttisahalla. Näytteiden murskaus, jako ja jauhatus tapahtui automaattisella käsittelylinjalla mangaaniteräsvälineillä. Kaikista näytteistä analysoitiin ICP-monimetallianalyysiin kuuluvat komponentit (GTK:n menetelmä 511P; liuotus 90 ºC kuningasvesi, analysointi ICP-tekniikalla) sekä Au, Pd ja Pt (GTK:n menetelmä 521U; liuotus huoneenlämpöisellä kuningasvedellä, kerasaostus elohopealla, analysointi GAAS-tekniikalla). Kokokivianalyysinäytteitä otettiin syväkairausrei'istä 16 kpl, paljastumista 8 kpl ja lohkareista 2 kpl. Analyysit tehtiin GTK:n Espoon laboratoriossa menetelmällä 175X (jauhatus Widia-astiassa, analysointi XRF:llä jauhepuristeesta). Oliviinin koostumus määritettiin kymmenestä ohuthieestä GTK:n Espoon yksikön mikroanalysaattorilaboratoriossa (Cameca Camebax SX50, 25 kv, 50 na). Kustakin hieestä analysoitiin useampi rae (yleensä kolme) ja analyysien keskiarvoa käytettiin ko. näytteen arvona. TUTKIMUSTULOKSET Lohkare-etsintä ja esikartoitus Aihelohkareita lähelle vastaavaa kivilajia löydettiin rantavyöhykkeen paljastumista Kuikkalahden alueelta sekä myöhemmin lännenpää intruusion kontaktin läheltä. Läntisemmissä paljastumissa on paikoin heikkoa magneettikiisupirotetta, mutta ei merkittäviä nikkelipitoisuuksia. Paljastumissa kivilaji on troktoliittia, jossa päämineraaleina ovat plagioklaasi ja oliviini. Kivi vaihettuu ortopyrokseenin määrän kasvaessa asteittain oliviini-gabronoriitiksi. Aihelohkareissa kivilaji on peridotiittiluokkaa. Uusia lohkareita, joissa on merkittäviä nikkelipitoisuuksia, löytyi muutamia (taul. 1). Taulukko 1. Uudet nikkelilohkareet. Table 1. New nickel bearing boulders. Lohkare X-koord. Y-koord. Kivilaji Ni % Cu % S % RKL-01-L73 7027.765 3470.570 Peridotiitti 0.25 0.06 1.71 L1.1-HSK-02 7027.853 3469.980 Peridotiitti 0.48 0.22 2.05 L1.2-HSK-02 7027.853 3469.980 Pyrokseniitti 0.37 0.16 1.50 Lohkareet eivät ole kivilajiltaan täysin samaa tyyppiä kuin aihelohkareet. Kuitenkin niiden löytyminen intruusion länsipäästä osoittaa, että ko. intruusion osaan liittyy nikkelimineralisaatio. Lisäksi löytyi muutamia vähäkiisusia peridotiittilohkareita, joiden perusteella intruusion länsikontaktissa on peridotiittia (kuva 3).
6 Lohkare-etsinnän yhteydessä kerättiin 76 kpl oliviinipitoisia paljastuma- ja lohkarenäytteitä Pd- Pt_Au tarkistusta varten, koska aihelohkareista yhdessä oli merkittävästi Pd ja Pt (L59-JW-64, 0.31 ppm Pt, 1.9 ppm Pd). Kaikissa analysoidussa näytteissä Pd-Pt pitoisuus jäi alle määritystason. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/04 Kuva 3. Löydetyt peridotiittilohkareet (punaiset kolmiot) Figure 3. Peridodite boulders (red triangles) found during the prospect. Kallioperäkartoitus Kartoituksen perusteella Saarelan intruusio on länsipäässä muodoltaan kuppimainen. Magmaattinen kerroksellisuus tai laminaarisuus on nähtävissä useilla paljastumilla ja kerrokset kaatuvat intruusion luoteiskulmalla loivasti kaakkoon. Keskemmällä intruusiota kaade on pystympi. Kivilaji on kartoitusalueella pääosin gabroa. Pohjoisreunalla, Nikinsaaren kohdalla, kivi vaihettuu dioriitiksi. Merkittäviä uusia kiisuuntumia ei tavattu kartoituksen yhteydessä. Kuivasaaren alueella on paljastumissa magneettikiisua ja rikkikiisua. Kartoitusalueen eteläosaan sijoittuvat 1960-luvulla montutuksella ja kairauksin tutkitut kiisuuntumat. Liitteessä 5 on esitetty kartoitettujen paljastumien kivilajitieto.
7 Geofysikaaliset mittaukset Aihelohkareet ovat magneettisia niiden sisältämän magnetiitin ja magneettikiisun vuoksi. Kartoituksissa löytyneet oliviinipitoiset kivet aiheuttavat useimmiten magneettisen anomalian, mutta niitä esiintyy myös heikosti magnetoituneilla alueilla. Todennäköisesti loiva-asentoinen kerroksellisuus vaikuttaa magneettisen karttakuvaan eikä sitä voi näin ollen varauksetta käyttää oliviinipitoisten kivien paikantamiseen. Myös mahdollinen remanentti magnetoituminen voi vaikuttaa karttakuvaan. Lisäksi gabronoriitissa ja pyrokseenigabrossa on magnetiittipitoisia osia, jotka aiheuttavat magneettisia anomalioita. Magneettisessa kartassa erottuu kuitenkin kaksi vyöhykettä, joiden yhteyteen oliviinipitoiset kivet sijoittuvat. Itäisempi sijoittuu lähelle rantaa ja järvialueelle, läntisempi lähelle intruusion kontaktia (kuva 4). Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/04 Kuva 4. Magneettinen kartta, punainen = maksimi. Mustilla neliöillä oliviinipitoiset gabropaljastumat, ruskeilla muut gabrot; intruusion kontakti pisteviivalla; kairauspaikat valkoisilla pisteillä; peridotiittilohkareet punaisilla kolmioilla. Figure 4. Magnetic map, red colour = maximum. Olivine bearing gabbro outcrops by black squares, other gabbros by brown squares; intrusion contact by dotted line; drilling sites by white dots; peridotite boulders by red triangles.
8 Kairaukset Järvialueen magneettisten matalentoanomalioiden tarkistuksissa v. 2001 ei tavattu viitteitä nikkelipitoisista kivistä. Reiät 553 ja 554 lävistivät amfiboliittia ja sarvivälkegneissiä, joista ko. magneettinen anomalia johtuu. Samoin R555 ja R565 mantereella, Hietalan tilan lähellä lävistivät sarvivälkegneissiä sekä magneettista kiillegneissiä. R566 hieman etelämpänä sijoittui jo intruusion alueelle lävistäen gabronoriittia ja amfiboligabroa, joissa on hieman rautakiisuja. R567 kairattiin ranta-alueen troktoliittipaljastumien vyöhykkeeseen. Reikä alkoi noriitista, joka vaihettuu troktoliitiksi ja oliviinin määrän kasvaessa alaspäin edelleen plagioklaasi-peridotiitiksi reiän lopussa. Plagioklaasi-peridotiitti vastaa mineraalikoostumukseltaan aihelohkareita, ainoastaan serpentiiniytymisaste on alhaisempi. Rei issä tavattuja kiisuuntumia analysoitiin, mutta nikkelipitoisuudet sekä Pd-Pt-Au pitoisuudet olivat poikkeuksetta alhaiset. Talvella 2002 tarkistettiin vielä joitakin magneettisia anomalioita järvialueella. R568 lävisti amfiboligabroa, jossa on paikoin magnetiittipirote, mikä selitti ko. anomalian. Reiässä 569 tavattiin oliviinigabro-noriittia, jossa on magnetiittipirotetta. Tämä on itäisin paikka, jossa tämän tutkimuksen yhteydessä löytyi oliviinipitoista gabroa ja se liittynee samaan magneettiseen anomaliavyöhykkeeseen kuin ranta-alueen troktoliittipaljastumat. R570 lävisti gabronoriittia ja R572 noriittia. Rantavyöhykkeen kairauksilla pyrittiin selvittämään troktoliittikerrosten jatkeet syvemmälle. Reiässä 571 tavattiin troktoliittia vain pinnassa (6.30-46.00) ja loppuosa intruusiosta oli gabronoriittia ja amfiboligabroa. Merkittäviä kiisuuntumia ei esiintynyt. Reikä kairattiin intruusion kontaktiin asti, joka tavoitettiin 316.30 m:n kohdalla. Kontaktin jälkeen reikä lävisti granodioriittia ja sarvivälkepitoista kiillegneissiä. Reiällä 574 tarkistettiin yksittäinen magneettinen anomalia troktoliittikerrosten oletetulla jatkeella. Reikä lävisti pyrokseeni-amfiboligabroa ja troktoliittia, jossa on paikoin magneettikiisupirotetta. Nikkelipitoisuudet jäävät kuitenkin merkityksettömiksi. R575 kairattiin rannalta intruusion kontaktiin asti. Siinä ei tavattu oliviinipitoisia kiviä, vaan reikä lävisti pääosin gabronoriittia ja amfiboligabroa. Intruusion kontakti tavattiin 350 m:n kohdalla. Rei issä 576, 577 ja 578, jotka kairattiin troktoliittipaljastuma-alueelle, oliviinin määrä kasvaa alaspäin ja kaikissa rei issä lävistettiin serpentiniittiä tai plagioklaasiperidotiittia. Kiisumäärät jäivät kuitenkin vähäisiksi ja nikkelipitoisuus nousi korkeimmillaan vain 0.12 %:iin. Myösk Pd-Pt-Au pitoisuudet ovat alhaiset. Vuoden 2003 kairauksilla keskityttiin selvittämään läntisempää troktoliittikerrosta. Alueelle tehtiin kaksi profiilia: R580-582 ja R583-585, jotka molemmat ulottuivat intruusion kontaktiin asti. Ensimmäisellä profiililla vain reiällä 580 lävistettiin kapea (n. 7 m) troktoliittikerros. Kiisuuntumaa ei tavattu. Muut tavatut intruusiokivet olivat gabronoriitti ja amfiboligabro. Toisella profiililla saatiin 23 m paksu troktoliittilävistys reiällä 583 ja 20 m paksu lävistys reiän 584 alussa. Paikoin siinä on hieman magneettikiisu-pentlandiitti-pirotetta, mutta merkittäviä kiisuuntumia ei esiinny. Reiät 586 ja 587 tehtiin magneettisten anomalioiden selvittämiseksi intruusion kontaktivyöhykkeessä ja oletetulla kärkilohkareiden lähtöalueella. R586 lävisti aluksi intruusion kivilajeja (epähomogeenista gabroa) ja 57 m kohdalta kvartsidioriittia ja amfiboliittia, joten reikä sijoittuu juuri intruusion kontaktiin. Kärkilohkareita vastaavaa kivilajia ei tavattu. Reiän kohdalla on pienialainen magneettinen maksimi, joka liittyy hajanaiseen maksimialueeseen reiän kaakkoispuolella. R587 lävisti vain intruusion ulkopuolisia kiviä, amfiboliittia ja kvartsidioriittia.
9 Kairausten perusteella malmikriittiset oliviinipitoiset kerrokset ovat suhteellisen ohuita. Todennäköisesti kuitenkin kärkilohkareet ovat peräisin tästä samasta oliviinipitoisten kivien kerroksesta reiän 586 läheltä. Jatkossa ko. alue tulisi tarkistaa. Litogeokemia Saarelan kokokivianalyysinäytteet on otettu lohkareista, kairanrei istä ja kalliopaljastumista. Taulukossa 2 on esitetty erikseen gabroluokan ja peridotiittiluokan kivien keskikoostumukset. Taulukko 2. Kokokiven pääkomponenttien keskiarvopitoisuudet (%). Table 2. Average whole rock main component data (%). Kivilaji Al 2 2O 3 CaO Fe 2 O 3 K 2 O MgO MnO Na 2 O P 2 O 5 SiO 2 TiO 2 GB 19.91 10.15 7.42 0.17 10.00 0.12 2.09 0.01 47.65 0.21 PRD 6.68 3.43 14.02 0.05 27.43 0.21 0.41 0.01 38.42 0.11 CMA diagrammilla Saarelan kivet sijoittuvat ortopyrokseenivaltaiseen differentiaatiosarjaan, johon kuuluvat useimmat malmipotentiaaliset svekofennialaiset intruusiot (kuva 5). Toisaalta sivukivikontaminaatiota osoittavat hivenalkuainepitoisuudet (mm. Zr) ovat analysoiduissa näytteissä alhaiset verrattuna useimpiin muihin intruusioihin (vrt. Makkonen et al. 2003, kuva 28). Saarela prd Saarela gb Kuva 5. Saarelan gabroluokan (gb) ja peridotiittiluokan (prd) kivien keskikoostumus CMA kolmiossa. Muut pisteet Kotalahden vyöhykkeen intruusioiden keskikoostumuksia (Makkonen et al. 2003). 0 = malmittomat, 1 = kiisuja vähän, 2 = malmipotentiaaliset. Figure 5. Saarela average compositions for gabbros (gb) and peridotites (prd) on the CMA plot. Other averages from intrusions in the Kotalahti Nickel Belt (Makkonen et al.2003) 0 = barren, 1 = some sulphides, 2 = ore potential.
10 Kuva 6. Oliviinin koostumus. Saarelan näytteet sinisen ellipsin sisällä olevat vihreät neliöt. Punaisilla symboleilla mineralisoituneet intruusiot (Makkonen et al. 2003). Figure 6. Olivine composition. Saarela samples shown by green squares inside the blue ellipsoid. By red symbols mineralised intrusions (Makkonen et al. 2003). Oliviinin Fo-pitoisuus vaihtelee analysoiduissa näytteissä (10 kpl) välillä 76.82-81.77 m-% ja nikkelipitoisuus välillä 393-1023 ppm. Fo-Ni diagrammin perusteella oliviinin kiteytyessä osa nikkelistä on mennyt sulfidisulaan (kuva 6). AIHEEN ARVIOINTI Tutkimuksissa ei löydetty malmiutumia, minkä vuoksi valtauksesta luovuttiin vuoden 2003 lopussa. Tulosten perusteella malmipotentiaalisin alue on oliviinipitoisten kivien kerros intruusion länsikontaktissa (reiän 586 lähellä). Saarelan intruusio on kooltaan niin suuri, että sen malmipotentiaalin tutkiminen vaatisi vielä uuden tutkimusvaiheen. Hannu Makkonen geologi Juha Mursu geofyysikko
11 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Kairansydämet on talletettu GTK:n Lopen kairansydänarkistoon ja reikäraportit GTK:n Espoon arkistoon. Kairaustiedot ja kallioperähavainnot ovat GTK:n Oracle tietokannassa. Ohuthieet ovat GTK:n Kuopion hiearkistossa. Digitaalinen aineisto on koottu oheiselle CD:lle. LIITTEET APPENDICES 1. Valtausaluekartat (1a ja 1b) Claim area maps 2. Lista kairatuista rei istä Borehole list 3. Kairausprofiili R567-R582 Drilling profile R567-R582 4. Kairausprofiili R575-R585 Drilling profile R575-R585 5. Kalliopaljastumien kivilajit Outcrop rock type data VIITTEET REFERENCES Luukas, Jouni & Nikander, Jarmo & Kousa, Jukka & Ruotsalainen, Aimo 2004. Keiteleen Kangasjärven alueen kallioperäkartta Bedrock map of the Kangasjärvi area, Keitele. 1: 50 000. Geological Survey of Finland. Espoo, Finland. Makkonen, Hannu & Kontoniemi, Olavi & Lempiäinen, Rauli & Lestinen, Pekka & Mursu, Juha & Mäkinen, Jari 2003. Raahe-Laatokka-vyöhyke, nikkelin ja kullan etsintä-hankkeen (2108001) toiminta vuosina 1999-2003. 90 s., 19 liites., CD-levy Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.4/2003/5. Nikander, Jarmo 1989. Koboltti-nikkelimalmitutkimukset Pielaveden Saarelassa, karttalehdellä 3314 05, vuosina 1982-1985. 7 s., 4 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3314/89/3/10. LIITTYY RELATED MATERIAL 1. Kallioperähavainnot, outcrop observations: 203 265, 277 278, 286, 366 364, 401 445-JEM-2000; 1 10-RKL-2002; 18 25-HSK-1999; 1 6-HVM-2003. 2. Lohkarehavainnot, boulder observations: L28 30-HSK-99; RKL-01-L71 73; L1-HSK- 02. 3. Kairanreiät ja raportit, boreholes and reports: M52.5/3314/00/R548-552; M52.5/3314/01/553-555, 566, 567; M52.5/3314/02/568-579; M52.5/3314/03/580-587. 4. Kemialliset analyysit, chemical analyses: til.nrot 62052 (511P, paljastuma- ja lohkarenäytteiden PGE tarkistus), 62054 (511P, lohkareanalyysejä), 62063 (175X,
12 paljastuma- ja lohkareanalyysejä), 62051 (511P, kairausnäytteitä), 62060 (511P kairausnäytteitä), 62062 (175X, kairausnäytteitä), 62058 (175X, kairausnäytteitä). 5. Kiillotetut ohuthieet, polished thin sections: Ku28666, Ku28668, Ku30145-30148, Ku30355-30363, Ku31073-Ku31086, Ku31116-Ku31122, Ku31574-Ku31581, Ku32555- Ku32558, Ku32562-Ku32565. 6. Geofysikaaliset kartat, geophysical maps Magneettinen mittaukset: Q22.23/3314 02, 05/2000/1 1:10000 Magnetic Q22.23/3314 02, 05/2003/1 1:4000 Q22.21/3314 02, 05/2003/1 1:10000 Slingram-mittaukset: Q24.11/3314 02, 05/2000/1 1:10000 Slingram Q24.11/3314 02, 05/2002/1 1:4000 Gravimetriset mittaukset: Q21.1/3314 02, 05/2000/1 1:10000 Gravimetric
Reikä X-koord. Y-koord. suunta kaltevuus pituus kairaaja M331400R548 7027500 3470410 270 45 81.60 GTK M331400R549 7027500 3470470 270 45 81.50 GTK M331400R550 7027500 3470530 270 45 78.70 GTK M331400R551 7027500 3470590 270 45 81.50 GTK M331400R552 7027500 3470650 270 45 83.20 GTK M331401R553 7028948 3473161 360 90 30.60 GTK M331401R554 7028780 3473144 360 90 70.90 GTK M331401R555 7028465 3470978 360 90 45.30 GTK M331401R565 7028450 3470900 360 90 22.50 GTK M331401R566 7028150 3470780 360 90 48.20 GTK M331401R567 7027833 3470759 315 50 101.10 GTK M331402R568 7028275 3472656 360 90 47.20 GTK M331402R569 7027917 3472007 360 90 65.80 GTK M331402R570 7028191 3472054 360 90 40.40 GTK M331402R571 7027700 3471000 360 50 463.00 Drillcon M331402R572 7027488 3472710 360 90 50.80 GTK M331402R573 7028000 3471000 360 50 98.50 GTK M331402R574 7027700 3471350 360 50 83.50 GTK M331402R575 7027650 3470851 315 50 449.30 Drillcon M331402R576 7027863 3470738 315 50 161.30 Drillcon M331402R577 7027862 3470738 315 80 251.70 Drillcon M331402R578 7027762 3470626 315 50 194.30 Drillcon M331402R579 7027712 3470676 315 50 215.10 Drillcon M331403R580 7028068 3470525 345 50 134.70 Kati Oy M331403R581 7028145 3470502 345 50 141.80 Kati Oy M331403R582 7028227 3470483 345 50 141.60 Kati Oy M331403R583 7027888 3470347 315 50 112.80 Kati Oy M331403R584 7027941 3470294 315 50 105.40 Kati Oy M331403R585 7028005 3470240 315 50 187.50 Kati Oy M331403R586 7027889 3469865 360 90 86.80 Kati Oy M331403R587 7027460 3469819 360 90 37.10 Kati Oy yht. 3793.70 Liite 2