Sisäministeriö MINVA SM201600495 KVY Rytkönen Riikka(SM) 09.11.2016 Viite Asia OSA; Oikeus ja sisäasioiden neuvosto 18.11.2016 OIKEUS JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO 18.11.2016; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Paula Risikko. Kokouksen asialistalla on pääasiassa tietojärjestelmiin ja tietojenvaihtoon liittyviä aiheita. Tietojenvaihdon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden osalta ministerit saavat tilannekatsaukset tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tiekartan täytäntöönpanosta, sekä komission korkean tason tiedonvaihtotyöryhmän (HLEG) työn edistymisestä. Lisäksi ministereiden on tarkoitus keskustella Schengenin tietojärjestelmän (SIS) uudistamisesta. Komissio antaa järjestelmän oikeusperustaa koskevan muutosehdotuksen joulukuussa. Suomi suhtautuu myönteisesti Schengenin tietojärjestelmän kehittämiseen ja osallistuu kehittämiseen aktiivisesti eri työryhmissä. Suomi ottaa tarkemmin kantaa järjestelmän kehittämistä koskeviin ehdotuksiin sitten, kun komission ehdotus saadaan. Komission on tarkoitus julkaista 16.11.2016 asetusehdotus EU:n matkustustieto ja lupajärjestelmän (ETIAS, European Travel Information and Authorisation System) perustamisesta. Ministerit käyvät neuvostossa asiasta periaatekeskustelun. Suomen kanta komission ehdotukseen EU:n matkustustieto ja lupajärjestelmästä muodostetaan, kun ehdotus on julkaistu. Suomi on tuonut ehdotuksen valmisteluun liittyvien keskustelujen aikana esille, että EU:ssa jo käytössä olevat tietojärjestelmät yhdessä suunnitteilla olevien järjestelmien, kuten Entry/Exit järjestelmä, kanssa luovat mahdollisuuden tehokkaalle toiminnalle. Ennen EU:n matkustustieto ja lupajärjestelmän käyttöönottoa on tärkeää selvittää kattavasti järjestelmän mahdollisesti tuoma lisäarvo ja vaikutukset. Lisäksi ministerit saavat tilannekatsauksen terrorismin torjunnan toimien edistymisestä ja keskustelevat EU:n Internet Forumin työstä. Keskustelu valmistelee joulukuun OSAneuvoston yhteydessä pidettävää EU:n Internet Forumin ministerikokousta. Esillä on myös huhtikuussa hyväksytyn PNR direktiivin täytäntöönpanon tilanne ja ministereille esitellään EU:n lainvalvontaviranomaisten vuoden 2016 yhteisten operaatiopäivien tulokset.
Asialista: 2(23) SISÄASIAT Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen ETIAS: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n matkustustieto ja lupajärjestelmän perustamisesta (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu s. 4 Muut asiat = (mahd.) Puheenjohtajavaltion tiedotus käsiteltävinä olevista säädösehdotuksista (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat Yhteiset toiminnan päivät = Tulosten esittely s. 7 Tietojenvaihto ja yhteentoimivuus a) Etenemissuunnitelma oikeus ja sisäasioiden alan tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi yhteentoimivuusratkaisut mukaan lukien 1 = Täytäntöönpanokertomus b) Tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä 1 = Tilanneselvitys c) Schengenin tietojärjestelmän (SIS) kehitys: lisätoiminnot = Keskustelu s. 9 Terrorismin torjunta 1 Eurooppaneuvoston jäsenten 12. helmikuuta 2015 antaman julkilausuman, oikeus ja sisäasioiden neuvoston 20. marraskuuta 2015 antamien päätelmien ja Eurooppaneuvoston 18. joulukuuta 2015 antamien päätelmien täytäntöönpano = Tilannekatsaus s. 13 EU:n internetfoorum: tulevat toimet = Keskustelu s. 17 EU:n PNR (matkustajarekisteritieto) direktiivi: Täytäntöönpano = Keskustelu s. 20 1 Schengenin säännöstöön osallistuvien valtioiden ollessa poikkeuksellisesti läsnä.
Muut asiat 3(23) Neuvoston istunnon yhteydessä: SEKAKOMITEA (klo 10.00) ETIAS: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n matkustustieto ja lupajärjestelmän perustamisesta (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu Tietojenvaihto ja yhteentoimivuus c) Schengenin tietojärjestelmän (SIS) kehitys: lisätoiminnot = Keskustelu Muut asiat = (mahd.) Puheenjohtajavaltion tiedotus käsiteltävinä olevista säädösehdotuksista
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600483 RVL Simola Mikko(SM) 03.11.2016 4(23) Asia OSA; oikeus ja sisäasioiden neuvosto 18.11.2016; Euroopan matkustajatieto ja lupajärjestelmä ETIAS (periaatekeskustelu) Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto 18.11.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Oikeus ja sisäasioiden neuvostossa esitellään pääkohdat Euroopan komission mahdollisesti 16.11.2016 julkaisemasta asetusehdotuksesta Euroopan matkustajatieto ja lupajärjestelmän (ETIAS, European Travel Information and Authorisation System) perustamiseksi. Kyse on viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisille tarkoitetusta ennakkorekisteröitymisjärjestelmästä. Ministerit käyvät asiasta periaatekeskustelun. Euroopan komissio on toteuttanut vuoden 2016 kesän ja syksyn kuluessa ulkopuolisella toimijalla tutkimuksen ETIAS järjestelmästä. Tutkimuksen tulokset julkaistaneen samassa yhteydessä komission asetusehdotuksen julkaisemisen kanssa. Suomen kanta komission ehdotukseen Euroopan matkustajatieto ja lupajärjestelmästä muodostetaan, kun komission ehdotus on julkaistu. Suomi on tuonut ehdotuksen valmisteluun liittyvien keskustelujen aikana esille, että EU:ssa jo käytössä olevat tietojärjestelmät yhdessä suunnitteilla olevien järjestelmien, kuten Entry/Exit järjestelmä, kanssa luovat mahdollisuuden tehokkaalle toiminnalle. Pääasiallisena ongelmana on, etteivät jäsenvaltiot käytä järjestelmiä tehokkaasti tai ottavat niitä hitaasti käyttöön. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ei ole kannatettavaa, jos olemassa olevia järjestelmiä ei hyödynnetä täysimääräisesti. Suomi painottaa, että ennen Euroopan matkustajatieto ja lupajärjestelmän käyttöönottoa on tärkeää selvittää kattavasti järjestelmän mahdollisesti tuoma lisäarvo ja vaikutukset. EU:n matkustustieto ja lupajärjestelmää kehitettäessä tulee huomioida järjestelmän lisäarvo ja hyödynnettävyys myös terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnassa. EU:n rajanylitystietojärjestelmän (EntryExit) toimeenpanon varmistaminen on ensisijaista. Täsmentyy komission julkaistua asetusehdotuksensa, joka ei ole vielä saatavilla.
5(23) Puheenjohtaja on ilmoittanut laativansa keskusteluasiakirjan ennen 18.11.2016 järjestettävää oikeus ja sisäasiainneuvoston kokousta. Euroopan komission johto on ilmaissut poliittisella tasolla tukensa ETIAS järjestelmän kehittämiselle. Lisäksi ministeritasolla Ranska ja Saksa ovat kannattaneet järjestelmän kehittämistä. Euroopan komissio on kerännyt jäsenmailta asiantuntijatasolla muun muassa kyselylomakkeella tietoja ETIAS matkustajatietojärjestelmän kehittämiseen liittyen kesän ja syksyn 2016 aikana. Näitä tietoja on käsitelty myös webinar seminaareissa komission ja jäsenmaiden kesken. Jäsenmaat ovat esittäneet asiantuntijatasolla epäileviä kannanottoja ETIAS:n lisäarvosta ajatellen jo olemassa olevien tietojen käytön tehostamista (erityisesti API Advanced Passenger Information, PNR Passenger Name Record). Lisäksi pääosa jäsenmaista on asiantuntijatasolla käydyissä keskusteluissa kannattanut järjestelmän asteittaista käyttöönottoa rajatyypeittäin (1. lentokentät, 2. satamat, 3. maarajojen rajanylityspaikat). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Asiassa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta 11.11.2016. Suuri valiokunta 11.11.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan tarkoituksena on laatia asiakohtaan keskusteluasiakirja ministereille. Asiakirjaa ei vielä ole saatu. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
Mikko Simola, SM/RO, 0295 421133 Mika Rytkönen, SM/RO 0295 421131 6(23) EUTORItunnus Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600486 PO Taavila Hannele 07.11.2016 7(23) Asia EU; OSA; Yhteiset operaatiopäivät Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto 17.11.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Puheenjohtaja esittelee EU:n lainvalvontaviranomaisten vuoden 2016 yhteisten operaatiopäivien tulokset. Suomi katsoo, että yhteisten operaatioiden suunnittelu ja järjestäminen on parantunut aiemmasta. On tärkeää, että operaatiot ovat tietolähtöisiä ja perustuvat siten etukäteiseen riskiarviointiin ja lainvalvontaviranomaisten todellisiin tarpeisiin. Operaatioiden huolellinen suunnittelu asiantuntijoiden toimesta on keskeistä. Oikeus ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi 6. ja 7. päivä kesäkuuta 2013 neuvoston päätelmät vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevista EU:n painopisteistä vuosille 2014 2017. Painopisteitä on yhdeksän: laiton maahanmuutto, ihmiskauppa, tuoteväärennökset, valmisteveropetokset, synteettiset huumeet, kokaiini ja heroiini, tietoverkkorikokset, ampumaaseet ja omaisuusrikokset. Niiden osalta työt aloitettiin vuoden 2014 alusta. Suomi osallistuu näistä kahdeksaan (ei kokaiini ja heroiini painopisteeseen). Jokaiselle painopisteelle laaditaan vuosittain operatiivinen toimintasuunnitelma. Painopisteet määritellään kerralla neljäksi vuodeksi kerrallaan mutta tuon neljän vuoden aikanakin Europol arvioi säännöllisesti tilannetta ja antaa uhkaarvioita. EU:n alueella järjestettiin toimintapoliittisen syklin puitteissa yhteisoperaatio LSJAD Ciconia Alba (Large Scale Joint Action Day) lokakuun 10 16. päivä 2016. Kyseessä oli kolmas tämäntyyppinen yhteisoperaatio. Operaatioon osallistuivat lainvalvontaviranomaisia kaikista EU:n jäsenvaltioista, Europolin lisäksi myös muut relevantit EU:n virastot sekä kolmansia valtioita ja järjestöjä samoin kuin yksityisen puolen toimijoita. Operaatiot koskivat laitonta maahantuloa, ihmissalakuljetusta, synteettisiä huumausaineita, kokaiinin ja heroiinin salakuljetusta sekä
8(23) tietoverkkorikollisuutta. Operaation tuloksena mm. yli 300 henkilö pidätettiin ja lähes 550 ihmiskaupan uhria tunnistettiin. Lisäksi merkittävä määrä huumausaineita takavarikoitiin. Suomessa valvonnan kohteena olivat ihmiskauppa, laittoman maahantulon järjestäminen, synteettiset huumausaineet ja maksukorttipetokset. Valvonta toteutettiin poliisin, tullin ja rajan yhteistoiminnassa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Asiassa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta11.11.2016 Suuri valiokunta 11.11.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Hannele Taavila, SM/PO, puh. 029 548 8568 Jaakko Sonck, POHA, puh. 0295 481 739. Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600475 PO Taavila Hannele 07.11.2016 9(23) Asia EU; OSA; Tietojenvaihto ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto 18.11.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Asiakohta sisältää kolme eri kokonaisuutta. 1. Tiekartta tiedonvaihdon ja tiedonhallinnan edistämiseksi oikeus ja sisäasioissa. OSAneuvosto vahvisti tiekartan 9. ja 10. kesäkuuta 2016. Sen jälkeen tiekartassa mainittujen asiakohtien täytäntöönpanoa on seurattu eri työryhmissä. COSIkomitea vastaa kokonaisuuden koordinoinnista. 2. Komission korkean tason tiedonvaihtotyöryhmän (HLEG) työn edistyminen. Näiden kahden asiakohdan osalta OSAneuvostossa ministereitä pyydetään: huomioimaan tiedonvaihdon tiekartan täytäntöönpanontilanne (asiakirja 13554/1/16 REV 1). vahvistamaan G13maiden päätelmät tiekartan terrorismin torjuntaan koskevista toimista 17, 18, 19, 20, 22 ja 30 (asiakirja 13777/16) sekä keskustelemaan, miten jäsenvaltiot voisivat parantaa tietojen toimittamista EUtason tietojärjestelmiin ja käyttämään tehokkaammin tietojärjestelmiä ja tiedonvaihdon instrumentteja. 3. Ministereiden on tarkoitus keskustella Schengenin tietojärjestelmän (SIS) uudistamisesta. Komissio antaa Schengenin tietojärjestelmän oikeusperustaa koskeva ensimmäisen muutosehdotuksen joulukuussa. Samaan aikaan se julkistaa raportin SIS:n arvioinnista. Komissio antaa toisen SISsäädösehdotuksen vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla eli sen jälkeen kun HLEG on saanut työnsä päätökseen. HLEG:n on tarkoitus huomioida se, että olemassa olevat ja tulevat lainvalvontaviranomaisten ja rajavalvontaa koskevat tietojärjestelmät ovat mahdollisimman yhteensopivia keskenään. Tämän asiakohdan osalta ministereitä pyydetään: vahvistamaan edellä mainittu lähestymistapa ja keskustelemaan toimista, joilla parannetaan SIS:n tehokkuutta ja siitä saatavaa lisäarvoa.
10(23) Suomen kanta Viime vuosien aikana EU:n laajuisten tietojärjestelmien ja tiedon tehokas hyödyntäminen on noussut esille erityisesti terroriiskujen sekä maahanmuuttokriisin seurauksena. Suomi katsoo, että EU:ssa jo käytössä olevat tietojärjestelmät yhdessä suunnitteilla olevien järjestelmien, kuten Entry/Exitjärjestelmä, kanssa luovat mahdollisuuden tehokkaalle toiminnalle. Ongelmana on se, etteivät jäsenvaltiot käytä järjestelmiä tehokkaasti tai ottavat niitä hitaasti käyttöön. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ei ole kannatettavaa, jos olemassa olevia järjestelmiä ei hyödynnetä täysimääräisesti. Olemassa olevien tietojärjestelmien kehitystyön tulisi ensisijassa perustua loppukäyttäjien ilmoittamiin tarpeisiin. Suomi on pyydetysti toimittanut tiedonvaihdon tiekarttaa koskevat päivitykset. Tiekartta ei ole oikeudellisesti sitova. Sen avulla pystytään kuitenkin seuraamaan, mihin toimenpiteisiin jäsenvaltiot ovat tai eivät ole ryhtyneet tiedonvaihdon tehostamiseksi. Suomi osallistuu aktiivisesti korkean tason tiedonvaihtotyöryhmän (HLEG) työhön. Suomi pitää tärkeänä, että työryhmässä EUtason tietojärjestelmiin ja tiedonvaihtoon liittyviä kysymyksiä käsiteltäisiin ennakkoluulottomasti ja ratkaisukeskeisesti ja pyrkii siihen, että ministereille ensi vuonna esitettävä loppuraportti sisältäisi selkeitä toimenpideehdotuksia siitä, miten asiassa päästäisiin eteenpäin. Suomi suhtautuu myönteisesti Schengenin tietojärjestelmän (SIS) kehittämiseen ja osallistuu kehittämiseen aktiivisesti eri työryhmissä. Erityisesti siltä osin kun kehittäminen vaatii runsaasti niin taloudellisia kuin henkilöresursseja, tulee ehdotusten perustua huolellisesti laadittuun vaikutustenarviointiin, jotta on selvää, että ehdotuksilla saadaan todellista lisäarvoa nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Suomi katsoo, että oikeusperustaa muutettaessa voitaisiin muun muassa selvittää mahdollisuutta kehittää SIS:ä siihen suuntaan, että terrorismin torjunnan tiedusteluvaiheesta vastaavat viranomaiset voisivat vielä paremmin ja tehokkaammin hyödyntää SIS:ä kohdehenkilöidensä liikkeiden seurannassa. Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti palautuspäätösten ja maahantulokieltojen kattavammasta sisällyttämisestä SISjärjestelmään. Suomi ottaa kuitenkin tarkemmin kantaan ehdotuksiin vasta kun komission säädösehdotus SIS:n oikeusperustasta saadaan. Pääasiallinen sisältö Tiedonannossaan vahvemmista ja älykkäämmistä tietojärjestelmistä komissio esitti korkean tason työryhmän (HLEG) perustamista jatkotyöstämään EU:n laajuisiin tietojärjestelmiin ja niiden tehokkaampaan käyttöön liittyviä kysymyksiä. HLEG:ssä on tarkoitus suunnitella mm. miten jo olemassa olevien EUtason tietojärjestelmien keskinäistä yhteentoimivuutta voitaisiin parantaa siten, että ne vertailisivat sisältämiään tietovarantoja automaattisesti tuottaen loppukäyttäjälle yhdellä kyselyllä kattavan vastauksen kaikista EUtason tietojärjestelmien sisältämästä tiedosta. Toimenpiteet vaativat huolellista tarkastelua ennen muuta yksityisyyden suojan ja käyttötarkoitussidonnaisuuskysymysten osalta. Myös tietoturvanäkökohdat tulee huomioida. EUlaajuisten tietojärjestelmien oikeusperustoja osalta tulee tarkastella myös mahdolliset muutostarpeet.
11(23) HLEG on perustanut kolme asiantuntijatason alatyöryhmää. HLEG esittää loppuraporttinsa ministereille toukokuussa 2017. Suomella on edustaja HLEG:ssä samoin kuin yhdessä sen alatyöryhmistä. Komissiosta saadun tiedon mukaan se hyväksyy 7. joulukuuta 2016 ensimmäisen SIS:n oikeusperustan muutosehdotuksen. Komissio tulee antamaan toisen muutosehdotuksen vuoden 2017 puolenvälin jälkeen, kun HLEG on saanut työnsä päätökseen. On odotettavissa, että vasta jälkimmäinen säädösehdotus sisältää esimerkiksi palautuspäätösten tallentamisen SISjärjestelmään. Niin ikään jälkimmäisessä säädösehdotuksessa voidaan huomioida HLEG:n työn pohjalta mahdollisesti esille nousseet SIS:n muutostarpeet. SIS:n kehittämisestä on käyty alustavaa keskustelua neuvoston SIS/SIRENE työryhmässä. Yksityiskohtaisempi keskustelu on käyty komission johtamassa ns. SIS/VISkomiteassa. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan SIS:n oikeusperustaa ollaan muuttamassa mm. siten, että palautuspäätökset voitaisiin tallentaa jatkossa järjestelmään. Tämä tarkoittaisi maahanmuuttoviranomaisten roolin kasvua SIS:n käyttäjinä. Lisääntyvät tiedot tarkoittaisivat todennäköisesti merkittävästi lisääntyvää lisätietojen vaihtoa eli lomakeliikennettä. Palautuskuulutuksiin tarvittaisiin myös ympärivuorokautinen valmius lisätiedonvaihtoon, kun esim. hittitilanteessa tulisi ryhtyä henkilöllisyyden varmistamiseen ja pakkokeinojen käyttöön palautuksen turvaamiseksi. SISpäätöksen artiklaa 36 (salainen tarkkailu ja erityistarkastus) on keskusteluissa ehdotettu tehostettavaksi lisäämällä mahdollinen lisätoimenpide hittitilanteissa. Esiin on nostettu "temporary holding" toimenpide, jolla haluttaisiin mahdollistaa vapauteen kohdistuva tilapäinen pakkokeino (ilman eurooppalaista pidätysmääräystä). SIS:in osalta erittäin merkittävä, jo aloitettu uudistus, on SISAfis (Automated Fingerprint Identification System). Tässä uudistuksessa SISkuulutuksiin lisätään sormenjäljet sellaisessa formaatissa ja teknisellä ratkaisulla, että se mahdollistaa henkilöiden sormenjälkien lukemisen mobiiliskannereilla, ja tällä tavoin saadun sormenjäljen perusteella haettaisiin etsintäkuulutuksia SIS:istä. Näin voitaisiin ehkäistä tehokkaasti väärien matkustusasiakirjojen ja henkilöllisyystodistusten käyttö, kun tarkastus ei perustuisi vain asiakirjoihin. Suurin haaste on saada sormenjäljen haku, vertailu ja vastaus niin nopeaksi, että toiminnallisuutta voitaisiin hyödyntää tehokkaasti rajatarkastuksissa. Niin ikään uusien kuulutus tai toimenpideluokkien lisäämisestä mm. "terroristisesta rikoksesta" käydään parhaillaan keskustelua. Eri työryhmissä on todettu myös tarve tiedustelu ja turvallisuuspalveluiden sekä Europolin mahdollisuuksista hyödyntää SIS:ä tehokkaammin mm. järjestelmien teknisellä yhteensovittamisella ja oikeusperustan muutoksin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Asiassa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa
12(23) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta 11.11.2016. Suuri valiokunta 11.11.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Tietojärjestelmien kehittämisellä on taloudellisia vaikutuksia. Kustannuksiin otetaan tarkemmin kantaa, kun saadaan komission ehdotus SIStietojärjestelmän uudistamisesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 13770/16 13554/1/16 13777/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Hannele Taavila, sisäministeriö/poliisiosasto, puh. 029 548 8568 Mikko Simola, sisäministeriö/rajavartioosasto, puh. 029 542 1133 Tiina Piipponen, suojelupoliisi, puh. 029 548 4931 Hannu Kautto, keskusrikospoliisi, puh. 029 548 6905 Anu Jaakkola, Tulli EUTORItunnus Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600489 PO Puiro Johanna(SM) 07.11.2016 13(23) Asia EU/OSA; Eurooppaneuvoston terrorismin torjuntaa koskevien päätelmien täytäntöönpano Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto 18.11.2016 18.11.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Oikeus ja sisäasioiden neuvosto käsittelee neuvoston 20. marraskuuta 2015 antamien terrorismin torjuntaa koskevien päätelmien jatkotoimien seurantaa. EU:n terrorismin torjunnan koordinaattori (EU CTC) tulee antamaan neuvostolle raporttinsa asiasta. Neuvoston kokousta valmistellaan keskustelemalla asiasta COSIssa 8.11.2016. Suomi pitää myönteisenä, että terrorismin torjumiseksi yhteisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpano on edistynyt monella aihealueella, mutta näitä tulee edelleen aktiivisesti edistää sekä EU että kansallisella tasolla. Suomi tukee pääsääntöisesti EU:n terrorismikoordinaattorin, eli EU CTC:n, suosituksia toimenpiteiksi terrorismin torjunnan tehostamiseksi. Jotkut suosituksista edellyttävät kuitenkin tarkempaa tietoa ja niihin voidaan ottaa kantaa vasta kun varsinainen lainsäädäntöehdotus tai muu aloite asiasta saadaan. Suomi tukee Hollannin puheenjohtajuuskaudella hyväksytyn tietojenvaihtoa koskevan tiekartan täytäntöönpanoa. Tiekartta ei ole oikeudellisesti sitova, mutta sen avulla pystytään seuraamaan, mihin toimenpiteisiin jäsenvaltiot ovat tai eivät ole ryhtyneet tiedonvaihdon tehostamiseksi. SIS II ja muihin EU:n tietojärjestelmiin liittyen olennaista on, että jäsenvaltiot käyttävät nykyisiä järjestelmiä tehokkaasti. EU CTC:n suosituksissa Europoliin liittyen korostuvat kansallisten viranomaisten yhteistyö ja tiedonvaihto Europolin kanssa sekä Europolin resurssien turvaaminen. Suomen näkemyksen mukaan jäsenvaltioiden tulee edelleen toimittaa lainvalvontaviranomaisten tietoa Europoliin ja hyödyntää aktiivisesti sen rakenteisiin luotua keinovalikoimaa terrorismin torjunnassa. Suomi pitää tärkeänä, että Europolissa vuoden 2016 alussa toimintansa aloittanut terrorismikeskus ECTC toimii Europolin lainvalvontaviraston mandaatin mukaisesti.
14(23) Suomi tukee yhteistyötä eri viranomaisten välillä EUtasolla ja kansallisesti, mutta korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden turvallisuus ja tiedustelupalvelut tekevät tehokasta, rakenteellista kahden ja monenvälistä tiedustelutiedonvaihtoyhteistyötä. Suomi katsoo, että jäsenvaltioiden turvallisuus ja tiedustelupalvelujen omalla toimialallaan tekemää luottamukseen ja yhteisiin periaatteisiin perustuvaa tehokasta terrorismintorjuntayhteistyötä ei saa vaarantaa, ja tämän yhteistyön kanssa päällekkäisiä rakenteita ei tule luoda. Suomi pitää CTGyhteistyötä (eli turvallisuuspalvelujen välistä yhteistyötä) ensiarvoisen tärkeänä, ja korostaa, että tämä yhteistyö tuottaa jatkuvasti tuloksia. Terrorismiyhteistyö jäsenvaltioiden turvallisuuspalvelujen eli CTGpalvelujen sekä ECTC:n välillä toimii, mutta suurimmalla osalla tämä yhteistyö tapahtuu kansallisesti, kukin oman maansa rakenteiden ja lainsäädännön mukaisesti. Mahdollisten CTG:n ja ECTC:n yhteistyömekanismien kehittämisen tulisi lähteä operatiivisesta terrorismin torjunnan tarpeesta. On tärkeää, että jäsenvaltiot vahvistavat kansallisesti lainvalvontaviranomaisten ja turvallisuus ja tiedustelupalveluiden välistä yhteistyötä ja oikeaaikaista tiedonvaihtoa. Turvallisuus ja tiedustelupalveluiden ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyön tulee olla toisiaan tukevaa koska yhdenkään toimijan omat keinot eivät yksin riitä torjumaan ja ennaltaehkäisemään terrorismia ja väkivaltaista radikalisoitumista. Jäsenvaltioiden terrorismin torjunnasta vastaavat palvelut tekevät jatkuvasti yhteistyötä kansallisten lainvalvontaviranomaistensa kanssa ja se on erottamaton osa terrorismin torjuntaa. EU CTC suosittaa jäsenvaltioita harkitsemaan turvallisuuspalveluiden nimeämistä toimivaltaisiksi viranomaisiksi tekemään suoraa yhteistyötä Europolin kanssa. Keskusrikospoliisi on Europolin Suomen kansallinen yksikkö (ENU), ja Suojelupoliisi on tällainen toimivaltainen viranomainen. Asia on kuitenkin jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan kuuluvaa. Suomessa on käynnissä hanke, jossa valmistellaan ehdotukset siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Tässä yhteydessä selvitetään myös sitä, miten ehdotetuilla uusilla tiedustelumenetelmillä hankittuja tietoja voidaan luovuttaa lainvalvontaviranomaisten tarkoituksiin, erityisesti rikosten torjuntaan. EU CTC kiinnittää suosituksissaan huomiota tuleviin EUtietojärjestelmiä koskeviin komission lainsäädäntöehdotuksiin (SIS ja VIS) sekä neuvotteluissa olevaan Eurodacehdotukseen ja Frontexin pääsyyn relevantteihin tietojärjestelmiin. Yleisesti ottaen Suomi kannattaa sitä, että olemassa olevia tietojärjestelmiä kehitetään ja niitä voidaan käyttää tehokkaasti. Mitä tulee lainvalvontaviranomaisten pääsyn yksinkertaistamiseen ja laajentamiseen Eurodacin osalta, Suomi tutkii asiaa ja sen vaikutuksia vielä kansallisesti ennen lopullisen kannan muodostamista. Muiden tulevien lainsäädäntöehdotuksien osalta Suomi muodostaa kantansa kun ehdotukset on saatu. Erityisesti siltä osin kun tietojärjestelmien kehittäminen vaatii runsaasti niin taloudellisia kuin henkilöresursseja, tulee ehdotusten perustua huolellisesti laadittuun vaikutustenarviointiin, jotta on selvää, että ehdotuksilla saadaan todellista lisäarvoa nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Tässä vaiheessa Suomi katsoo, että SIS:n oikeusperustaa muutettaessa voitaisiin muun muassa selvittää mahdollisuutta kehittää SIS:ä siihen suuntaan, että terrorismin torjunnan tiedusteluvaiheesta vastaavat viranomaiset voisivat vielä paremmin ja tehokkaammin hyödyntää SIS:ä kohdehenkilöidensä liikkeiden seurannassa.
Pääasiallinen sisältö 15(23) Suomi pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot vaihtavat parhaita käytänteitä siitä, miten konfliktialueilta palaaviin vierastaistelijoihin kohdistettavat toimenpiteet on kussakin maassa järjestetty. Suomessa on osana kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmaa käynnissä asetettu valmistelutyöryhmä, jonka tehtävänä on laatia esitys siitä, miten viranomaisten välinen yhteistyö tulee järjestää, jotta taistelualueilta palaajiin liittyvä väkivallan ja radikalisoitumisen riskiä voidaan vähentää. Suomi tukee EU:n toimia, joilla tuetaan kumppanimaita kanssa terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa. Suomi painottaa näissä toimissa ennaltaehkäisyä ja korostaa oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien merkitystä. Suomi pitää tärkeänä räätälöidyn maakohtaisen lähestymistavan kehittämistä, jotta maan tilanne, ml. osaaminen ja haasteet, voidaan ottaa huomioon. Lisäksi Suomi pitää hyvänä alueellisen yhteistyön korostamista, jotta alueen maiden välistä yhteistyötä ja integraatiota voidaan syventää. EU:n terrorismikoordinaattorin eli EU CTC:n täytäntööpanoraportissa esitetään EU:lle ja jäsenmaille useita suosituksia toimenpiteiksi terrorismintorjunnan tehostamiseksi. Lisäksi täytäntöönpanoraportissa ja sen liitteessä käydään yksityiskohtaisesti läpi eri toimenpiteitä, joita terrorismin torjumiseksi on tehty. Suositukset EU:lle ja jäsenmaille koskevat niin sanotun tietojenvaihtoa koskevan tiekartan täytäntöönpanoa, matkustajarekisteritietoja koskevan direktiivin täytäntöönpanoa, Europolia, Eurojustia, tulevia lainsäädäntöaloitteita, rajatarkastuksia ulkorajoilla, rekisteritarkastuksia hotspoteissa, terrorismirahoitusta, EU Internet Forumia, sähköisiä todisteita, konfliktialueelta palaavia henkilöitä ja ulkosuhteita. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUminva 11.11.2016 Suuri valiokunta 11.11.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Tulevien lainsäädäntöaloitteiden osalta taloudelliset vaikutukset arvioidaan sen jälkeen kun komissio on antanut lainsäädäntöehdotuksen.
16(23) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 13627/16 LIMITE 13627/16 ADD 1 LIMITE Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Johanna Puiro SM/PO 050 456 0056 Janne Kanerva OM Mika Junninen OM Mika Rytkönen SM/RVLE Tiina Piipponen Supo Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600484 PO Puiro Johanna(SM) 03.11.2016 17(23) Asia EU/OSA; Oikeus ja sisäasiat neuvosto 18.11.2016; EU Internet Forum Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto 18.11.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Oikeus ja sisäasiat neuvostossa on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä EU Internet Forumin työstä. Keskustelu valmistelee 8.12 pidettävän korkean tason EU Internet Forumin kokousta. Asiaa käsitellään ennen neuvostoa COSIssa 8.11.2016. Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Internetillä ja sosiaalisella medialla on merkittävä rooli väkivaltaisessa radikalisoitumisessa. Suomi pitää EU Internet Forumin työtä tärkeänä jäsenvaltioiden viranomaisten ja internetpalvelujen tarjoajien yhteistyön tiivistämiseksi internetissä yhä enenevässä määrin leviävään terroristiseen ja väkivaltaan radikalisoivaan materiaaliin puuttumiseksi. Suomi pitää hyvänä, että yrityksiä kannustetaan vapaaehtoisesti tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa. Palveluntarjoajat saavat vuositasolla useita tuhansia pyyntöjä. Suomessa ei ole havaittu erityisiä ongelmia ulkomaisten palveluntuottajien kanssa. Yhteistyötä IRUn ja palveluntarjoajien kanssa edistää pyyntöjen keskistetty käsittely, niiden hyvä laatu ja rutiinit käsittelyssä sekä näiden kautta luotu keskinäinen luottamus. Komissio perusti korkean tason EU Internet Forumin joulukuussa 2015. Forumin osallistujat olivat tuolloin yhtä mieltä siitä, että hallinnon ja yksityisen sektorin välillä tulee olla tehokkaat mekanismit, joilla voidaan poistaa terrorismiin liittyvää materiaalia verkosta ja edistää vastanarratiiveja. EU Internet Forumin perustamisen jälkeen toimenpiteitä on tehty ja yhteistyötä on kehitetty, mutta puheenjohtajavaltion asiakirjassa tuodaan esiin, että työtä on jatkettava erityisesti niiden yritysten kanssa, jotka eivät ole vielä osallistuneet aktiivisesti
18(23) yhteistyöhön. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka voidaan puuttua verkossa kasvavassa määrässä oleviin kryptattuihin viesteihin. Lokakuussa 2016 järjestettiin Brysselissä kokous, jossa valmisteltiin joulukuun korkean tason EU Internet Forumia. Kyseisessä kokouksessa esiteltiin EU Internet Forumin puitteissa tehtyjä toimenpiteitä ja jäsenvaltioiden tärkeinä pitämiä, lisätyötä vaativia asiakokonaisuuksia. Joulukuun korkean tason EU Internet Forumin tarkoituksena on: 1. Käydä läpi tähän mennessä saavutettu edistyminen verkossa olevan terroristisen sisällön vähentämiseksi ja tehokkaan vastanarratiivin lisäämiseksi. 2. Jäsenvaltioita pyydetään ohjaamaan jatkotyötä, jolla voidaan torjua verkossa tapahtuvaa radikalisoitumista ja torjua terroristista propaganda internetissä. Tavoitteena on muun muassa käynnistää Civil Society Empowerment Programme ja alan yritysten kanssa yhteinen Joint Referrals Platform. Korkean tason EU Internet Forumin valmistelemiseksi jäsenvaltioita pyydetään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: millä tavoin voidaan lisätä yritysten halukkuutta tehdä yhteistyötä? Tarvitaanko lainsäädäntöehdotuksia, joilla voidaan puuttua niiden yritysten toimintaan, jotka eivät tee yhteistyötä? Miten voidaan parantaa yhteistyötä IRUn ja kansallisten yksiköiden välillä? ja Miten voidaan saada paras lisäarvo ehdotetusta Joint Referrals Platformista? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU minva 11.11.2016 Suuri valiokunta 11.11.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Komissio on puheenjohtajan asiakirjan mukaan varannut 10 miljoonaa euroa Civil Society Empowerment Programme ohjelmalle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät EU Internet Forum perustettiin joulukuussa 2015 osana Euroopan turvallisuusagendaa ja sen puitteissa keskustellaan, miten jäsenvaltioiden viranomaiset ja internetpalvelujen
tarjoajat voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä internetissä yhä enenevässä määrin leviävään terroristiseen ja väkivaltaan radikalisoivaan materiaaliin puuttumiseksi. EU Internet Forumin valmistelutyössä komissio korosti, että tarkoitus ei ole heikentää tai rajata sananvapautta internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Tarkoitus on pohtia kuinka parhaiten suojata internetiä ja sosiaalista mediaa väärinkäytöltä, sananvapautta vaalien. Väärinkäyttö on mm. terroristipropagandan levittäminen, terroristiverkostoihin värvääminen ja kouluttaminen, sekä terroristitoiminnan rahoituksen kerääminen. Suuri osa näistä toiminnoista olisi ulkomaailmassa laitonta tai mahdotonta hyväksyä, saman tulisi päteä myös verkkoympäristössä. Komission lähtökohdat vastanarratiivitoiminnassa ovat laillisuus, suhteellisuus, tarkoituksenmukaisuus kaiken mitä tehdään tulee täyttää nämä kriteerit. Komission tehtävänä on fasilitoida, varsinainen tekeminen on jäsenmaiden vastuulla. 19(23) Asiakirjat 13771/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Johanna Puiro SM/PO 0295 488 584 Janne Kanerva OM Marja Kartila Poha Liitteet Viite 13771/16
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600481 PO Huhtamäki Jouko 02.11.2016 20(23) Asia EU/OSA/Direktiivi matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ehkäisemistä, paljastamista, tutkimista ja syytteeseenpanoa varten. Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto 18.11.2016 18.11.2016 U/E/UTPtunnus U 66/2010 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu OSA neuvostossa on tarkoitus keskustella 27.4.2016 hyväksytyn PNR direktiivin täytäntöönpanon tilanteesta jäsenvaltioissa, täytäntöönpanon määräaika on 25.5.2018. Suomen kanta Suomi panee PNR direktiivin täytäntöön samassa yhteydessä kuin tietosuojadirektiivin. Tällä varmistamme rikostorjunnan näkökohtien sekä tietosuojanäkökohtien yhteen sovittamisen molempien direktiivien säännösten mukaisesti. Päällekkäisen työn välttämiseksi ja jäsenvaltioiden kohtaamien haasteiden tunnistamiseksi on hyvä että sekä epävirallinen työryhmä että komissio raportoivat jatkossa neuvostolle direktiivin täytäntöönpanon tilanteesta. Pääasiallinen sisältö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/681 matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten jaa vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten annettiin 27.4.2016 (EUVL L 119/132 4.5.2016). Jäsenvaltioiden on saatettava tämä ns. PNR direktiivi kansallisesti voimaan viimeistään 25.5.2018. Komissio seuraa direktiivin täytäntöönpanoa ja on heinä ja syyskuussa 2016 järjestänyt asiantuntijakokoukset joissa keskustellaan jäsenvaltioiden toimista direktiivin täytäntöönpanon suhteen, seuraava kokous on ilmoitettu pidettävän 12.12.2016.
14 jäsenvaltiota, ml Suomi on rakentanut järjestelmää teknisten seikkojen osalta sisäisen turvallisuuden rahaston tuella, komission on lähettänyt muista 11 jäsenvaltiolle kirjeen jossa se lupaa tukea järjestelmän rakentamista näiden valtioiden osalta. Täytäntöönpanoa on valmisteltu myös epävirallisessa työryhmässä. Sekä epävirallinen työryhmä että komissio tulevat jatkossa raportoimaan neuvostolle toimistaan täytäntöönpanon haasteiden tunnistamiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi 21(23) Suomessa on nähty tarkoituksenmukaiseksi panna PNR direktiivi täytäntöön samassa yhteydessä kuin samana päivänä hyväksytty ns. EU:n tietosuojadirektiivi (EU) 2016/680 (EUVL, L 119/89 4.5.2016). EU:n tietosuojadirektiivi säätelee toimivaltaisten viranomaisten tietojen käsittelyä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta. EU:n tietosuojadirektiivin täytäntöönpanohanke poliisin henkilötietolain osalta asetettiin tammikuussa 2016 (SM064:00/2015). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely HaVL 5/2011, vp, 4/2012 vp, 18/2015 vp, LiVL 3/2011 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Suomi hyödyntää (kuten 13 muutakin jäsenvaltiota) komission sisäisen tuvallisuuden rahastoa (ISEC) matkustajatietoyksikön perustamisessa. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteishankkeen "Development of National PNRdatabase and Establishment of PNRprocess (PIU)" hankekausi on 1.6.201431.3.2017. Asiakirjat 13836/16 LIMITE JAI 882 COSI 172 DAPIX 191 ENFOCUSTOM 176 ENFOPOL 382 AVIATION 219 GENVAL 113 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot SM/PO/Neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki, p. 0295 488 556
jouko.huhtamaki@intermin.fi 22(23) EUTORItunnus EU/2011/0648 Liitteet Viite
23(23) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi