Terapeuttinen kirjoittaminen - Minun tarinani

Samankaltaiset tiedostot
Lataa Sanat että hoitaisimme. Lataa

ensimmäisen kuukauden aikana 5 7 kävijä/krt. Asiakkaat mukana toiminnansisältöjen

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Talkshoppia ja workshowta

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

KIRJALLISUUSTERAPIA AMMATTINA JA OMAN TYÖN VOIMAVARANA

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Perheen ennaltaehkäisevä tukeminen verkossa esimerkkinä Naistenkartanon Nettikartanon toiminta

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

VIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Mitä kirjallisuusterapia on?

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Itä-Suomen Varikko (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

HELLUREI JA HELKKARIN TUNTEET -TUNNEKORTIT

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Asumissosiaalinen työote

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

Elämyksi kehittämisseminaari

LASTEN TARINAT TOIMINNAN TUEKSI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Lapsiperheen arjen voimavarat

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

IKÄÄNTYNEIDEN YKSINÄISYYS JA KEINOT SEN VÄHENTÄMISEEN

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.


Ohjaava ja valmentava työote ohjauksessa

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Lähihuoltaja vai rakastava uusperheäiti? Pöllönen, Sirpa

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Etsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori

Ryhmä 2 Tulevaisuustyöskentelyn koonti ALU-koordinaattori Anna Holopainen, Hyria säätiö anna.holopainen(at)hyria.fi

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Lähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö


Kokemuksia peliongelmasta kortit

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Kaksinkertainen mahtis

kynnyksetön Olopiste - työtoiminta

Leija-ryhmän ohjaajaksi

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

OSALLISUUTTA JA TIIMITYÖTÄ HYVÄSSÄ SEURASSA

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Verme kokemukset - Perusraportti

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Minun arkeni. - tehtäväkirja


Transkriptio:

Terapeuttinen kirjoittaminen - Minun tarinani Läheistyön seminaari 13.10.2016 Jyväskylä Sirpa Pöllönen 13.10.2016

Terapeuttinen kirjoittaminen mitä se on? Terapeuttinen kirjoittaminen perustuu kirjallisuusterapiaan. Kirjallisuusterapia on luovuusterapeuttista toimintaa, itseilmaisun kehittämistä ja itsetuntemuksen lisäämistä. Kirjallisuusterapian avulla vuorovaikutusta voidaan edistää ja ilmaista vaikeitakin asioita. Omien ongelmien käsittely on helpompaa kirjoitetun tekstin kautta kuin suoraan. (Terhikki Linnainmaa, Hoitavat sanat opas kirjallisuusterapiaan 2005)

Kirjallisuusterapia terapeuttinen kirjoittaminen Kirjallisuusterapialla tarkoitetaan ohjattua, terapeuttista toimintaa. Terapeuttisen kirjoittamisen kautta voidaan käsitellä tunteita ja asioita, joista on vaikea puhua tai joita on vaikea edes itse ymmärtää. Terapeuttinen kirjoittaminen on yleistynyt viime aikoina ja sitä on alettu yhä enemmän käyttämään eri aloilla, esim. naislääkäreillä on omia terapeuttisen kirjoittamisen ryhmiä.

Terapeuttinen kirjoittaminen Kiinnostus kirjoittamisen terapeuttisiin mahdollisuuksiin on lisääntynyt huomattavasti parin viime vuosikymmenen aikana. Kiinnostus ei rajoitu vain terveys- ja sosiaaliallille vaan ulottuu myös opetus- ja kasvatusaloille sekä suuren yleisön harrastustoimintoihin. Kirjoittamista on voitu käyttää psykoterapeuttisena, itsehoidollisena, kuntouttavana ja ennalta ehkäisevänä menetelmänä. (Juhani Ihanus, Sanat että hoitaisimme. Terapeuttinen kirjoittaminen 2009)

Terapeuttinen kirjoittaminen Kirjoittaminen rakentaa moniulotteisesti itseymmärrystä, pystyvyyden kokemusta ja omanarvontuntoa sekä solmii myös tunnesiteitä ja sosiaalis-kulttuurisia yhteyksiä. Emotionaalisen kokemuksen sanallistaminen kulkee yhdessä sisäisten ja ulkoisten selviytymiskeinojen joustavoitumisen, mielihyvänsävyisen minuuden jäsentämisen ja rinnakkaisia todellisuuksia koskevan uteliaisuuden virittymisen kanssa. (Juhani Ihanus, Sanat että hoitaisimme. Terapeuttinen kirjoittaminen 2009)

Miksi minä kirjoitan? - Jo koulussa äidinkieli ja kirjoittaminen olivat suosikkiaineitani. - Olen kirjoittanut aina tietämättäni terapeuttisesti, runoja, tarinoita, pakinoita, blogeja ja novelleja. - Vaikeissa elämäntilanteissa kirjoittaminen ollut minulle tärkeää, se on selventänyt omia ajatuksiani ja antanut voimaa jaksamiseen. - osallistuin vuonna 2011 Kasperin ryhmään: Äidin monet kasvot kirjoituksia äitiydestä ja sen liepeiltä. - olen osallistunut kirjoittajaseminaareihin viimeksi elokuussa Joutsassa.

Terapeuttinen kirjoittaminen menetelmänä Lähihuoltaja vai rakastava uusperheäiti?- kehittämistyö uusperheäitien tunteiden käsittelystä vertaisryhmätoiminnassa (Laurea 2011-2013). Kehittämistyön avulla selvitin sitä, miten tunteiden käsittely auttaa uusperheäitiä voimaantumaan ja miten tunteiden käsittelyä vertaisryhmätoiminnassa voidaan edelleen kehittää. Myönteisten ja kielteisten tunteiden käsittely uusperheäitien vertaisryhmätoiminnassa vähensi uusperheäidin kokemaa tunneristiriitaa.

Uusperheäitien vertaisryhmä Ensimmäinen tapaamiskerta - Ristiriitainen hämmennys Viides tapaamiskerta - Vastuullinen toiveikkuus Kahdeksas tapaamiskerta - Vahva sitoutuminen Tapaamiskertoja kuvaavat tunnelmat muuttuivat positiiviseen suuntaan, kun vertaisryhmätoiminnassa käsiteltiin kirjoittamalla uusperheäitien kokemia myönteisiä ja kielteisiä tunteita. Tunteiden käsittelyn avulla herätettiin uusperheäitien vastuullinen toiveikkuus ja omat voimavarat. Niiden avulla uusperheäidit voivat kokea vahvempaa sitoutumista puolisoonsa ja uusperheeseensä.

Minun tarinani -vertaisryhmä päihteitä käyttävien kumppaneille Vertaisryhmätoiminnan tavoitteena oli etsiä voimavaroja omaan jaksamiseen ja päihteitä käyttävän kumppanin rinnalla kulkemiseen. Toiminta perustui vertaistukeen ja yhdessä tekemiseen erilaisten menetelmien avulla, kuten terapeuttinen kirjoittaminen. Terapeuttisen kirjoittamisen käynnisti kirjallisuusterapiaohjaaja Kristina Svensson ja hän oli mukana myös viimeisessä ryhmässä ja antoi ryhmäläisille ohjeita kirjoittamiseen arjessa. Hakijat haastateltiin ennen ryhmän käynnistymistä. Ryhmä oli suljettu ja luottamuksellinen. Ryhmä kokoontui 8 kertaa ja 3 tuntia kerta.

Minun tarinani ryhmän tapaamiset Terapeuttisen kirjoittamisen lisäksi aiheina olivat: - Arki päihdeongelmaisen rinnalla; rakkaus, viha, yksinäisyys ja läheisriippuvuus - Luonto ja vahvistavat värit elämässä, oma jaksaminen ja selviytyminen - Parantavat sanat ja vertaistuki, naiset yhdessä, tunteet, toivo ja tulevaisuus - Voimaannuttavat valokuvat ja värit omassa elämässäni - Ihmissuhteet ja verkostokarttani, Unelmakartan tekeminen - Kirjoittaminen arjessa

Palautteet Minun tarinani -ryhmästä - Vertaisuus ja avoin keskustelu, asioiden käsittely eri tavoin - Ohjaajien osallistuminen, hekin antoivat itsestään - Minulle syntyi voimakas yhteyden tunne ja luottamus - Ryhmä oli optimaalinen ja hyvin toimiva - Oli hyvä ja turvallinen ilmapiiri - Olisin valmis jatkamaan, niin antoisa tämä ryhmä oli! - Haluaisin tavata ryhmäläisiä jatkossakin.

Tyylillä duuniin 50 +pilottiryhmä syksy 2015 Suljettu ja luottamuksellinen vertaisryhmä kaupungin tiloissa voimavaralähtöinen ryhmä, jossa toiminnallisia menetelmiä mukana ryhmän koko 6-10 henkeä, jotka itse ilmoittautuvat mukaan ryhmä on luottamuksellinen ja suljettu jokainen osallistuu omien mahdollisuuksiensa mukaan säännöllinen kokoontuminen kerran viikossa, 2-3 tuntia / kerta yhteensä 10 kertaa loka-joulukuussa 2015 asiakkaat tulivat ryhmään joko Järvenpään kaupungin työllisyyspalvelujen tai ViaDia Järvenpään kautta.

Tapaamisten sisällöt ja toteutus Tutustumista ja tapaamisten suunnittelua Pienet sanat ja kirjoittaminen Omat voimavarat ja vahvuudet Elämänhallinta ja hyvinvointi Harrastukset elämän voimavaroina Työ ja tulevaisuus Unelmakartta Päätös ja pikkujoulut

Ryhmään osallistuneiden antama palaute - Positiivinen ja kannustava ilmapiiri oli parasta sekä mukavat ihmiset avointa keskustelua. - Kaikki on ollut hyvää, opetus ja kaverit, olen kohdannut hyviä kavereita ja sitten tosi paljon olen myös oppinut suomi. Mitä ryhmä antoi sinulle? Tsemppiä, hyviä neuvoja koulutuksista, vinkkejä työnhakuun. Se, että voi olla samanveroisena tässä ryhmässä. Ei tuntenut olevansa ulkopuolinen. Voimia eteenpäin tässä työttömyystilanteessa. Positiivisempaa asennetta tulevaisuuteen.

Työttömien 50+ vertaisryhmä päiväkeskuksessa touko-heinäkuu 2016 1. Tutustuminen ja tapaamisten suunnittelu 2. Omat tarinani pienet sanat ja kirjoittaminen 3. Omat voimavarat ja vahvuudet 4. Elämänhallinta ja hyvinvointi 5. Harrastukset elämän voimavarana (harrastusten puute) 6. Työ ja tulevaisuus 7. Oppiminen ja uudet asiat 8. Muutos ja mahdollisuus 9. Unelmakartta 10. Päätösretki taidenäyttelyyn ja ulos syömään yhdessä.

Palautteet päiväkeskuksen ryhmästä Parasta tässä ryhmässä on ollut yhdessä syöminen, keskustelu, avoin ja suvaitseva ilmapiiri, yhteisöllisyys ja ohjaajan elämänkokemukselliset tarinat. Ryhmässä olen saanut tekemistä, yhteisöllisyyttä ja on ollut tekemistä tiistaille! Olisin toivonut vielä, että olisi ollut mahdollisuus työhön tai työkokeiluun. Koska on jatkokurssi?

Lopuksi - toivo Kirjoittaminen auttaa selkiinnyttämään omaa elämää, jo yksi sana voi olla ratkaiseva toivon luojana ja muutoksen mahdollistajana. Toivo Kaikki toivo yhdessä pienessä runossa. Muutamassa sanassa koko elämän tarkoitus. Koko edessä oleva elämä toivossa. (SP 16.5.1997)