ALUEELLISET TYÖPAJAPÄIVÄT 11.-12.6.2014 Tampere Merja Hilpinen Ylitarkastaja Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Oppivelvollisuusiän pidentäminen mitä se tarkoittaa käytännössä?
Rakennepolitiikan ohjelman toimeenpano ja kehyspäätös Rakennepoliittisessa ohjelmassa keskeisiä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistus korkeakoulujen hakijasuma oppivelvollisuuden pidentäminen esiopetus velvoittavuus ja päivähoito-oikeuden rajaaminen muut kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyvät toimet Kasvupanostukset valtion varallisuuden ohjaaminen tuottavampaan käyttöön uutta kasvua ja tulevaisuutta luovat osaamis- ja innovaatioinvestoinnit sekä nopeasti työllistävät liikenne- ja rakentamishankkeet yliopistojen pääomittaminen aikuisten osaamisperustan vahvistaminen
Ajankohtaista koulutustakuusta keväällä 2014 yhteishaussa 84 000 hakijaa (15 000 vähemmän kuin viime vuonna) syksyllä 2014 alkavassa koulutuksessa tarjolla kaikkiaan noin 87 000 opiskelijapaikkaa opiskelijapaikoista 48 000 paikkaa on ammatillisessa koulutuksessa peruskoulupohjaiseen ammatilliseen koulutukseen hakee 43 900 lukion käyneille ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikoista on varattu 6700 paikkaa lukion käyneitä hakijoita ammatilliseen koulutukseen on 7900 (viime keväänä 11 000). lukiopaikkoja tarjolla koko maassa 38 800 ja lukioon pyrkii 32 650
Ajankohtaista koulutustakuusta ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusten ja perusopetuksen lisäopetuksen sähköiset hakupalvelut otetaan käyttöön kesäkuussa 2014. uusi opiskeluhuoltolaki tulee voimaan 1.8.2014 oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen; kriittisen nivelvaiheen jälkeen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisen vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisa llön selkiyttäminen. HE eduskunnalle syksyllä 2014 ja uudet koulutukset käyttöön 1.8.2015. toisen asteen koulutuksen uudet järjestämisluvat 1.1.2017
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus toimenpideohjelma vuosille 2014-2016 on osa nuorisotakuuta kohderyhmä alle 25-vuotiaat, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat tavoitteena lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta ja kehittää malleja, joissa yhdistyvät oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen koulutus korotettu koulutuskorvaus otettu käyttöön 1.6.2013 (muut toimenpiteet käynnistyneet v. 2014 - toiminta vakiinnutetaan 2017 alusta) korotettu koulutuskorvaus työnantajille (perusopetuksen tai 10. lk päättäneille) ammatillisen perustutkinnon osasta/osista rahoitus oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen mukaisesti oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistelmien kehittäminen työpaikkaohjaajien/kouluttajien koulutus tuetun oppisopimuskoulutuksen mallintaminen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ohjelman tavoitteena on: kohottaa vailla toisen asteen tutkintoa olevien 20-29-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutustasoa että lisäresurssien avulla koulutuksen aloittaisi vuosittain noin 4 000 nuorta aikuista ja koko ohjelmakaudella 16 000 Nuorten aikuisten osaamisohjelma toteutetaan vuosina 2013-2016: hallitus varannut toteutukseen yhteensä 183 miljoonaa euroa, joista 27 miljoonaa vuonna 2013 ja muina vuosina 52 miljoonaa euroa lisäresursseja oppilaitosmuotoiseen ja oppisopimuksena toteutettavaan ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen (valtionosuuksina) myös perustutkintojen suorittaminen tuli mahdolliseksi vuoden 2014 alusta perusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta kohdennettu kohderyhmälle valtionavustuksia opiskelijoiden rekrytointiin ja opintojen etenemisen tukeen
Havaintoja koulutustakuun toteutumisesta vuonna 2013 hieman edellistä vuotta suurempi osuus peruskoulun päättäneistä jatkoi opintojaan toisella asteella tutkintoon johtaviin koulutuksiin hakematta jättäneiden, opiskelupaikka ilman jääneiden ja opiskelupaikan vastaanottamatta jättäneiden osuus pieneni v. 2012 verrattuna vain perusasteen suorittaneiden 20 29-vuotiaiden eli nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmään kuuluvia oli n. 99 300 nuorta v. 2012 vain perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli maakunnittain, suurin Uudellamaalla
Havaintoja koulutustakuun toteutumisesta vuonna 2013 hieman edellistä vuotta suurempi osuus peruskoulun päättäneistä jatkoi opintojaan toisella asteella tutkintoon johtaviin hakematta jättäneiden, opiskelupaikkaa ilman jääneiden ja opiskelupaikan vastaanottamatta jättäneiden osuus pieneni v. 2012 verrattuna vain perusasteen suorittaneiden 20 29-vuotiaiden eli nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmään kuuluvia oli n. 99 300 nuorta v. 2012 vain perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli maakunnittain, suurin Uudellamaalla
Valtion talousarvio 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 2013 2014 Muutos 2013 TA TAE talousarviosta milj. milj. milj. % Pääluokka yhteensä 6 656 6 597-59 -1 Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 122 124 2 2 Opetusministerin toimiala 4 957 4 880-77 -2 Yleissivistävä koulutus 976 957-19 -2 Ammatillinen koulutus 737 733-4 -1 Aikuiskoulutus 506 524 18 4 Korkeakouluopetus ja tutkimus 2 739 2 667-72 -3 Kulttuuri- ja urheiluministerin toimiala 1 577 1 593 15 1 Opintotuki 916 917 0 0 Taide ja kulttuuri 435 454 19 4 Liikuntatoimi 152 148-5 -3 Nuorisotyö 74 74 0 1 10
Opiskelijamäärät 2009 2010 2011 2012 2013 arvio Esiopetus 57 750 58 770 58 910 59 700 60 000 61 000 Perusopetus 536 780 530 680 526 930 522 000 522 000 519 000 Lukiokoulutus 108 390 107 400 106 320 110 000 110 000 110 000 Ammatillinen peruskoulutus 143 930 149 200 150 560 150 300 151 300 151 000 Ammatillinen lisäkoulutus 70 056 68 546 69 600 62 700 63 600 2014 arvio Ammattikorkeakoulujen perustutkintoa suorittavat Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat 129 282 131 595 131 838 131 369 128 000 126 000 5 557 6 580 7 321 7 834 8 000 8 000 Yliopiston perustutkintoa suorittavat 145 033 144 321 144 441 143 505 142 300 141 300 11
Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) 2009 2010 2011 2012 arvio 2013 arvio 2014 arvio Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,0 43,8 44,3 44,6 45,0 45,5 perustutkintoon johtava koulutus 1 41,2 40,7 41,2 41,5 41,8 42,5 valmistavat koulutukset 2 2,8 3,1 3,1 3,1 3,2 3,0 Lukiokoulutukseen sijoittuneet 1 50,2 50,4 49,6 51,7 52,0 52,0 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet 3 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 peruskouluissa 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 kansanopistoissa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 91,4 91,1 90,8 93,2 93,8 94,5 Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 5,3 5,6 5,6 5,6 5,7 5,5 Yhteensä 96,7 96,7 96,4 98,8 99,5 100,0 1) Lähde: Tilastokeskus. 2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2012 luku on toteumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin). 3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita. 12
AIKUISKOULUTUKSEN RAHOITUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TA 2013 TAE 2014 Muutos 1 000 1 000 1 000 % Yleissivistävä koulutus 16 730 15 558-1 172-7 Ammatillinen peruskoulutus 90 975 89 609-1 366-2 Vapaa sivistystyö ja muu aikuiskoulutus 1) 505 539 523 538 17 999 4 Korkeakouluopetus ja tutkimus 126 284 124 546-1 738-1 Liikuntatoimi 17 773 17 773 0 0 Yhteensä 757 301 771 024 13 723 2 1) Sisältää nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoituksen, 27 milj. v. 2013 ja 52 milj. v. 2014 13
AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS TA 2013 TAE 2014 Muutos Muutos % Oppilaitosmuotoisena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus Valtionosuusma a ra raha milj. 134,1 130,0-4,1-3,1 Opiskelijatyövuodet 16 970 16 200-770 -4,5 Oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus Valtionosuusma a ra raha milj. 65,8 59,8-6,0-9,2 Opiskelijapaikkoja 21 435 19 068-2 367-11,0 14
Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja 2011 toteutuma 2012 toteutuma 2014 arvio Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista 45 % 50 % 65 % Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista 70 % 70 % 80 % Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, osuus kunnista 73 % 74 % 83 % Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Työpajojen kattavuus kunnista 80 % 82 % 85 % Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa 12 982 14 400 14 500 Nuorisotyöttömät (alle 25 v.) 30 036 32 080 32 000 Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret 10 041 14 614 15 000 Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista 77 % 87 % 100 % Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista 60 % 81 % 100 % Yksinäiset peruskouluikäiset (ei ole ystävää/kouluterveyskysely THL) 9 % 9 % 8 % Alakuloiset ja surulliset peruskouluikäiset (minkälainen on mielialasi/kouluterveyskysely THL) 13 % 13 % 12 % 15
Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) Mom. Toimintamuoto 2012 2013 2014 2013/2014 muutos 29.10.30 Yleissivistävä koulutus 812 198 851 818 844 023-7 795 29.10.34 Koulurakentaminen 78 000 58 000 46 400-11 600 29.20.30 Ammatillinen koulutus 715 160 723 774 719 867-3 907 29.30.30 Vapaa sivistystyö 164 144 164 818 164 618-200 29.30.31 Ammatillinen lisäkoulutus 154 361 142 175 138 075-4 100 29.30.32 Oppisopimuskoulutus 131 003 116 494 117 343 849 29.30.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma - 27 000 52 000 25 000 29.30.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 21 061 19 279 15 879-3 400 29.40.30 Ammattikorkeakoulut 424 371 411 754 404 277-7 477 29.80.30 Kirjastot 4 613 4 513 4 713 200 29.80.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 74 418 80 783 80 651-132 29.80.32 ja 52 Museot 35 845 36 811 36 811 0 29.80.33 Kuntien kulttuuritoiminta 106 106 106 0 29.80.34 Kirjastorakentaminen 5 300 5 000 5 500 500 29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 17 773 17 773 18 030 257 29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 058 19 147 19 200 53 29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 094 8 099 8 321 222 Yhteensä 2 665 505 2 687 343 2 675 814-11 910 Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät 1 071 533 1 080 312 1 075 667-4 645 Kunnat -445 758-449 410-447 482 1 928 Kuntayhtymät 1 517 291 1 529 722 1 523 159-6 563 Yksityiset 1 593 972 1 607 031 1 600 137-6 894 16
Veikkausvoittovarojen käyttö nuorisotyön edistämiseen Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Nuorten aktiivinen kansalaisuus Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt 14 500 000 Lakisääteiset kansalliset toimikunnat 840 000 Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen 7 000 000 Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen 8 321 000 Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti 4 450 000 Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskukset 5 770 000 Lasten ja nuorten kehittämisohjelman toimeenpano, kokeilu, kehittäminen, tutkimus 5 600 000 Kansainvälinen yhteistyö 1 000 000 Valtakunnalliset nuorisokeskukset 5 600 000 Yhteensä 53 081 000 17
Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta vuonna 2013 Monialainen viranomaisverkosto eli nuorten ohjaus- ja palveluverkosto perustettu 282 kunnassa valmisteilla 11 kunnassa Etsivä nuorisotyö etsivää nuorisotyötä 283 kunnassa etsivän nuorisotyöntekijät olleet yhteydessä 27 117 nuoreen, Nuorten työpajatoiminta (alustava tieto v. 2013) Nuorten työpajatoimintaa on 263 kunnassa (86,51% kunnista) Nuorten työpajatoiminnassa mukana 14 188 alle 29 vuotiasta nuorta
Nuorisotakuun jatkotoimia vahvistetaan nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea panostetaan henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin alkavalla ESR-kaudella poikkihallinnollinen, nuorisotakuuta tukeva kokonaisuus (ns. Ohjaamo-malli valmistelussa) kehitetään tavoitteellisia palvelukokonaisuuksia ja palveluohjausta madalletaan hallinnonalojen, kuntien ja muiden toimijoiden välisiä raja-aitoja yksittäisten erillisten palvelujen tilalle moniammatillinen työtapa ja nuorelle palvelukokonaisuus parannetaan toimijoiden välistä tiedonkulkua yhteensopivat tietojärjestelmät, sähköinen tietojen yhteiskäyttö tietojen siirto ja vaihto saatava vähintään niin tiiviiksi kuin nykyinen tietosuoja sallii
Nuorisotakuun jatkotoimia kehitetään tuettua oppisopimuskoulutusta ja työpajojen käyttöä oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa nuorisotakuun kohderyhmän koulutuspalveluihin lisää joustavuutta ja tukea polkuihin tehostetaan nuorille suunnattuja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tavoitetaan ja tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palveluja Kelan ammatillisen kuntoutuksen pääsyn kriteerien lievennys v. 2014 alusta lukien hyvät käytännöt eteenpäin uudet avainindikaattorit tukemaan nuorisotakuun toteutusta tutkimuksessa luodut indikaattorit liitetään osaksi Nuorisoasiain neuvottelukunan ylläpitämää www.tietoanuorista.fi -sivustoa
Kehittämisehdotukset kunnista Yhtä viisastenkiveä ei nuorisotakuun toteuttamiseksi tehokkaammin kunnissa ole, mutta muutamia ajatuksia: monialaisen yhteistyön kehittäminen kunnissa todella tärkeää tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, joihin nuorten on helppo mennä kaikki samaan paikkaan tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena: mietittävä, miten tiedon jakamista voisi helpottaa asiakkaan suostumuksella yrittäjien ja kolmannen sektorin mukaan saaminen antaa lisää mahdollisuuksia nuorisotakuun toteuttamiseen kunnissakin TE-toimistojen roolia pitäisi nuorisotakuun toteuttamisessa vahvistaa
Alaviite Avainindikaattorit Avainindikaattorit Indikaattori Lähde Vuosi Vaikutusindikaattorit 1: Nuorten työllistymisen edistäminen 1 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2013 2 Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä TEM, Työnvälitystilasto 2013 3 25-29-vuotiaiden vastavalmistuneiden työttömien työnhakijoiden osuus TEM, Työnvälitystilasto 2013 ikäryhmästä 4 Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen TEM, Työnvälitystilasto 2013 5 Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3 kk työttömyyteen TEM, Työnvälitystilasto 2013 Vaikutusindikaattorit 2: Koulutustakuun toteutuminen 6 Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty Kouluta-tietokanta 2013 tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20-29-vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2012 Vaikutusindikaattorit 3: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 8 Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien 15-29-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (NEET) 9 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18-24-vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2012 SOTKAnet 2012 10 Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 16-29-vuotiaista Kelasto; Tilastokeskus, väestötilasto 2013 Vaikutusindikaattorit 4: Nuorten syrjäytymisen riskitekijät 11 Perusasteen ja toisen asteen opiskelijat, joilla ei yhtään läheistä ystävää (%) THL, Kouluterveyskysely 2013
Nuorisotakuu mukana kuntakokeiluissa Kokeilujen tarkoituksena edistää toimivia asiakaslähtöisiä prosesseja, kunnallisten ja työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten yhteistoimintaa ja tiedonkulkua tavoitteena tehokkaat ja vaikuttavat palvelut ja palvelukokonaisuudet nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille Kokeiluissa sovitaan muun muassa: yhteistyötä helpottavista kuntien ja TE-toimistojen yhteistyön muodoista
Nuorisotakuu kuntakokeiluissa Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015-2016. Niitä toteutetaan 6 eri toimintamallin kautta: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli koulutuspalvelukokeilut palveluasumisen toimintamalli valvonnan toimintamalli kuntien ja Kelan yhteistyö sekä nuorisotakuu Kunnilta tuli nuorisotakuukokeiluihin eniten hakemuksia: nuorisotakuuta koskien kokeilujen jatkoneuvotteluissa on mukana 11 kuntaa tai kuntaryhmää Kunnilla oli hakemuksissaan kehitteillä monipuolisia asiakkaan asiointia ja viranomaisten yhteistoimintaa kehittäviä toimintamalleja. Useissa kunnissa kehitetään monialaista matalan kynnyksen palvelua nuorille.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön ehdotukset Nykyiset palveluja rjestelma t joko tunnistavat riskit heikosti tai puuttuvat niihin riittämättömästi. Palvelut tulevat liian myöhään ja usein myös liian monen lähetteen tai luukun kautta. Lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään tulee auttaa matalan kynnyksen ja yhden luukun palveluilla. Lapselle tai nuorelle on nimettävä oma vastuuhenkilö, jonka tehtävä on huolehtia moniammatillisen avun saannista ja tiedonkulusta. Valiokunta pita a hallituksen ja opposition saavuttamaa SOTE-sopua poikkeuksellisen tärkeänä mahdollisuutena korjata nykyjärjestelmän vakavat virheet. Valiokunnan ponsissa asetetaankin suoria hallitusta velvoittavia vaatimuksia nyt tunnistettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä koskee matalankynnyksen käytänteiden levittämistä koko maahan etta va a ra nlaisen osaoptimoinnin purkua.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön ehdotukset http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${appl}=utpvm&${base}=utpvm&${thwids}=0.7/1400584147_384710& ${TRIPPIFE}=PDF.pdf Tarkastusvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää uudistaessaan siirtää painopisteen korjaavasta toiminnasta ennalta ehkäisevään toimintaan ja puuttuu lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Käytettävissä olevien voimavarojen uudelleen suuntaaminen on sekä inhimillisesti että julkisen talouden kestävyyden kannalta välttämätöntä. Olemassa olevien hyvien käytäntöjen levittäminen, jalostaminen ja uusien kokeileminen tulee toteuttaa suunnitelmallisesti uudistuksen yhteydessä. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joiden avulla ensiksi suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät henkilöt saavat tarvitsemansa avun. Tähän tarvitaan varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen palveluja sekä nuorelle yhteyshenkilö, joka hallinnonrajoista riippumatta etsii nuorelle avun ja palvelut joustavasti sekä nopeasti. Yhteyshenkilön nimeäminen on erityisen tärkeää suuremman syrjäytymisriskin omaaville maahanmuuttajanuorille. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus varhaiskasvatuslakia parhaillaan valmistellessaan ottaa huomioon nyt esitetyt näkökohdat varhaisen puuttumisen, tuen jatkuvuuden ja moniammatillisen yhteistyön tärkeydestä. 4. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lasten, nuorten ja perheiden palveluja koskevissa tietosuoja- ja salassapitoasioissa. Valmistelu on määrättävä yhdelle ministeriölle. Ministeriölle tulee antaa toimintaedellytykset ja toimivalta koota ja yhtenäistää viranomaisten tietosuoja- ja salassapitosäännökset mainittuja palveluja koskien. Ministeriön tulee ryhtyä tarvittaviin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin sähköisen asiakirjahallinnon ja moniammatillisen yhteistyön esteiden poistamiseksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja syrjäytyneiden nuorten auttamisessa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön ehdotukset 5. Eduskunta edellyttää, että hallitus edellä kannanottokohtaan neljä pohjautuen varmentaa tiedonkulun ja yhtenäiset tietosuoja- ja salassapitokäytännöt viranomaisyhteistyössä määräyksin, ohjein ja koulutuksella. Lainsäädännössä, käytännön esimiestyössä ja johtamisessa on korostettava viranomaisen velvollisuutta ottaa vastuu lapsen ja nuoren ongelmista ja etsiä niihin ratkaisuja yhteistyössä perheen ja muiden toimijoiden kanssa. Puuttumisessa tulee lähtökohtana olla aina lapsen etu ja lapsen oikeus tulla autetuksi, eikä vastuullisen toiminnan esteenä tulkintatilanteessa pidä olla pelko tietosuoja- ja salassapitosäännösten rikkomisesta ja sen seurauksista. 6. Eduskunta edellyttää, että hallitus sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusjärjestelmää uudistaessaan ottaa huomioon, että rahoitus jatkossa ohjaa järjestämään nuorten syrjäytymisen ehkäisyn vaatimat ennalta ehkäisevät ja korjaavat palvelut kokonaisuutena matalalla kynnyksellä, yhdeltä luukulta ja moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. 7. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja ottaa käyttöön yli hallinnonrajojen ulottuvan yhtenäisen toimintatavan, jonka avulla voidaan käytännön työssä tehokkaasti toteuttaa lasten ja nuorten ongelmiin varhainen puuttuminen, tiedonkulku ja toimenpiteiden seuranta sekä estää ongelmien paheneminen.
Oppivelvollisuuden pidentäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksen luonnoksesta, joka koskee oppivelvollisuusiän nostamista, lausuntoaika päättyi 6.6.2014 Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 ikävuoteen liittyy hallituksen päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Uudistus koskisi koko ikäluokkaa ja lähtökohtana olisi, että sillä tavoitettaisiin erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Uudistus toteutettaisiin perustuslain reunaehtojen sisällä. Hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle siten, että lakiuudistus tulisi voimaan 1.1.2015.
Hallituksen esityksen tavoitteet Hallituksen esityksen tavoitteena on tehostaa nuorisotakuun toimeenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Esityksen arvioidaan vaikuttavan siten, että hakeutuminen suoraan toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen peruskoulun päättäneiden osalta lisääntyy. Opiskelun jatkaminen heti perusopetuksen jälkeen tehostaa ammatillisten opintojen läpäisyä. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on jatko-opintojen perusedellytys ja parantaa mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille.
Hallituksen esityksen keskeiset ehdotukset Laissa säädettäisiin tietyistä oppivelvollisuuden mukanaan tuomista oikeuksista ja velvollisuuksista. Oppivelvollisuus jatkuisi perusopetuksen suorittamisen jälkeen yhdellä vuodella. Oppivelvollinen on velvoitettu hakemaan perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja myös osallistumaan opetukseen ja koulutukseen tai muutoin hankkimaan vastaavan osaamisen.
Hallituksen esityksen keskeiset ehdotukset jatkuu Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus voitaisiin suorittaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen lisäksi osallistumalla näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Oppivelvollisuus voitaisiin suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Sekä opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja valmistavassa ja valmentavassa koulutuksessa opetus voitaisiin järjestää kokonaan tai osittain hyödyntäen työpajoja oppimisympäristöinä
Perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa olisi edelleen vapaa hakeutumisoikeus, mutta jokaisen oppivelvollisen on hakeuduttava perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen (hakeutumisvelvoite). Oppivelvollisella ei olisi oikeutta saada haluamaansa opiskelupaikkaa, mutta jokaiselle oppivelvolliselle arvioidaan voitavan taata opiskelupaikka. Lakiehdotus myös tarkentaa opetuksen järjestäjän velvollisuutta edistää ja huolehtia oppilaiden siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin, oppivelvollisuuteen kuuluviin opintoihin heidän erityiset tarpeensa huomioiden. Oppivelvollisen perusopetuksen järjestäjä voi hyödyntää paikallisia ratkaisuja ja organisoida oppivelvollisen ohjaustoiminnan haluamallaan tavalla, esimerkiksi nuorisotoimen tai yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa.
Hakurekisteriin tallennettujen tietojen avulla seurataan oppivelvollisen hakuvelvoitteen täyttymistä tai hakuvelvollisen antaman ilmoituksen perusteella. Oppivelvolliselle voidaan osoittaa opiskelupaikka lähimpään ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa mikäli nuori ei ole osoittanut ottaneensa vastaan opiskelupaikka tai muutoin suorita oppivelvollisuuttaan. Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen osalta oikeus maksuttomuuteen ei muuttuisi.
Mikäli oppivelvollinen ei suorita opintoja perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa, koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus selvittää mahdollisuudet siirtyä toiseen koulutukseen yhteistyössä toisen koulutuksen järjestäjän ja alaikäisen huoltajan kanssa. Samoin tulee selvittää mahdollisuudet vaihtaa oppimisympäristöä esimerkiksi lisäämällä työvaltaisuutta ja työssäoppimista ja hyödyntää opinnollistettua nuorten työpajatoimintaa. Koulutuksen järjestämisvastuu ei kuitenkaan siirtyisi työpajoille vaan koulutuksen järjestäjä vastaisi edelleen opintojen etenemisestä ja laadusta. Toiminta perustuisi koulutuksen järjestäjän ja työpajan väliseen yhteistyösopimukseen, koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan ja opiskelijan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan.
Kiitos lisätietoja: http://www.minedu.fi/opm/nuoriso/?lang=fi http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu