RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009

LÄHETE /21/2010.3.2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Oheisena lähetetään tiedoksenne rajavartiolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2009. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amiraali Matti Möttönen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Everstiluutnantti Jari Tolppanen JAKELU A + F + H + RVLpääll + RVLappääll + Rajanetti+ Netra Styks (20) Sisäasiainministeri Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Sisäasiainministeriön valtiosihteeri Ministerien erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot ja yksiköt (7) SM, talousyksikkö (6) Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (28) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) VTV (Ylitarkastaja Mika Limola) Valtiokonttori (2) VM (Lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale) 120/JTO, JLE, JI, KVÄ, RT, SN, ym

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 5 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 8 RAJOJEN VALVONTA... 9 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 9 RAJATARKASTUKSET... 15 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 15 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET... 19 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 20 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI... 25 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 25 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS JA KRIISIVALMIUS... 30 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 30 SISÄISET TOIMINNOT... 33 Teknillinen toimialan yleiskatsaus... 33 Materiaalihallinto... 34 Tietohallinto... 36 Kiinteistöhallinto... 37 Ympäristön suojelu... 39 Viestintä... 40 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 41 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... 43 ARVIO TOIMINNAN SUKUPUOLIVAIKUTUKSISTA VUONNA 2009... 44 4. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN... 45 Työturvallisuus... 48 Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut... 50 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT... 51 Rahoituksen rakenne... 51 Talousarvion toteutuminen... 51 Tase... 56 Määrärahojen käyttö... 58 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET... 61 Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa... 61 Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa... 62 Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset... 64 Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet... 64 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 65 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS... 66 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 66 1.1 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ... 66 1.2 HENKILÖSTÖ SUKUPUOLEN MUKAAN... 67 1.3 HENKILÖTYÖVUODET... 67 1.4 LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS... 68

1.5 TYÖAJAN KÄYTTÖ... 69 1.6 PERHEVAPAIDEN KÄYTTÖ... 70 1.7 KOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN... 70 2. HENKILÖSTÖN LAATU... 71 2.1 IKÄRAKENNE... 71 2.2 KOULUTUSRAKENNE... 71 2.3 FYYSINEN KUNTO JA KENTTÄKELPOISUUS... 72 2.4. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT... 74 2.4.1 Sairauspoissaolot... 74 2.4.2 Tapaturmapoissaolot... 74 2.5 TYÖKYKY... 75 2.6 TYÖILMAPIIRI... 76 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA... 76 ALLEKIRJOITUKSET... 78 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT... 79

RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2010 Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Lp-amir E UITTI RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amir M MÖTTÖNEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdr J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Hallitusneuvos M VIITANEN STYKS Yksikön päällikkö Evl J TOLPPANEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri M HASSINEN RMVK Johtaja Ev A NIEMENKARI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLL Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev J VAINIKKA RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

2 OSA I TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla on säilynyt pääosin vakaana. Kaakkoisrajalla afgaanien laiton maahantulo kasvoi ilmiöksi, jota ei ole Suomen ja Venäjän välisellä rajalla aikaisemmin havaittu. Kaikkiaan Suomen puolella otettiin vuoden 2009 aikana kiinni 21 maastorajan laittomasti ylittänyttä Afganistanin kansalaista, kuudessa eri tapauksessa. Kyseisistä henkilöistä lähes kaikki anoivat kiinni otettaessa turvapaikkaa Suomen puolella. Ilmiöön puututtiin Suomen Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun toimenpitein. Ilmiö laantui loppukesän ja syksyn 2009 aikana, eikä se myöskään siirtynyt maastorajalta rajanylityspaikoille. Venäjän puolella yksittäisiä tapauksia ilmeni kuitenkin myös syksyn aikana. Muualla itärajalla tilanne on ollut viime vuosien tapaan rauhallinen. Tutkinnassa olleiden ja syyteharkintaan saatettujen laittomaan maahantuloon tai sen järjestämiseen liittyvien rikostapausten kokonaismäärä on selvästi kasvanut. Näiden rikosasioiden tutkinta on keskittynyt erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Kaakkois-Suomen suurille rajanylityspaikoille. Suomeen laittomasti vuoden 2009 aikana saapuneista yli 1600 irakilaisesta suurin osa saapui jonkin toisen EU -maan kautta, pääasiassa Ruotsista Turun ja Helsingin satamiin. Toinen yleinen reitti oli EU:n sisärajojen yli Helsinki-Vantaan lentoasemalle Kreikasta tai Italiasta. Loppuvuodesta 2009 havaittiin uusi tšetšeenien ja inguusien laittoman maahantulon ilmiö, jossa henkilöt pyrkivät hyödyntämään Venäjän kansalaisten viisumivapautta lentokenttien kauttakulussa. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia vakavan rikollisuuden eli törkeän laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjunnassa ollaan parantamassa. Syysistuntokaudella 2008 annetun lakiesityksen (219/2008 vp) käsittely on jatkunut eduskunnassa. Lakiuudistus tullee voimaan vuoden 2010 aikana. Rajaliikenteen kasvu pysähtyi talouden taantuman seurauksena. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli 10,8 miljoonaa, mikä on noin 0,9 miljoonalla rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2008. Notkahdus tapahtui Suomen ja Venäjän välisellä rajaliikenteessä ja syynä oli erityisesti tavaraliikenteen väheneminen ja Venäjän kansalaisten matkustamisen väheneminen. Myös lentoasemien rajanylitysliikenne väheni. On todennäköistä, että rajaliikenteen määrä kääntyy kasvuun vuonna 2010. Vaalimaan rajanylityspaikalla nähtiin 2009 loppupuolella jälleen kymmenien kilometrien pituiset rekkajonot ensimmäisen kerran sitten joulukuun 2008. Nuijamaan rajanylityspaikalla toimeenpantiin Tullin ja Rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamiseen tähtäävä pilottihanke. Vaalimaan rajanylityspaikan toimintakyvyn parantamisen tähtäävää infrastruktuurihanketta on valmisteltu jo vuodesta 2005 alkaen. Hanketta ei ole voitu käynnistää, koska rahoituspäätöstä ei ole. Rajavartiolaitoksen roolia merellisenä monitoimiviranomaisena on kehitetty määrätietoisesti. Rajavartiolaitos on aloittanut 1.1.2009 merenkulun avustuspalveluiden (MAS) sekä 1.7.2009 merenkulkijoiden lääkärikonsultaatioiden välittämisen. Lisäksi valmisteltiin 1.1.2010 voimaan astunut meripelastuslain päivitys, joka vahvistaa rajavartiolaitoksen roolia johtavana meripelastusviranomaisena. Meripelastustapahtumien määrä oli kolmatta vuotta peräkkäin lievässä laskussa. Osa laskusta on selitettävissä vuoden 2009 osalta veneilyn vähenemisellä, mutta myös valistustyöllä on oma merkityksensä. Itämeren kauppa-alusliikenteen erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa. Venäjän ja Saksan välille suunnitellun kaasuputken rakennusvalmistelut käynnistyivät vuonna 2009. Rajavartiolaitos toimi hankkeeseen liittyen kansallisen viranomaistoiminnan koordinoijana ja piti yllä yhteyspistettä rakentajan ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon toteuttamisessa.

3 Rajavartiolaitos on alueellisen sijoittumisensa vuoksi tärkeä harvaan asuttujen alueiden turvallisuusviranomainen. Lainvalvontatehtäviensä lisäksi Rajavartiolaitoksen virkamiehet ovat usein myös ensimmäisiä viranomaisia auttamassa kansalaisia esimerkiksi onnettomuuspaikoilla tai kuljettamassa potilaita maasto-olosuhteissa. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen kehittämiseen tähtäävään HARVA-hankkeeseen. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Pilotointi jatkuu helmikuun loppuun 2010. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti sotilaalliseen maanpuolustukseen. Vartiostoissa jatkettiin valmiussuunnittelua ja rajajoukkojen toimintavalmiutta ylläpidettiin järjestämällä yksiköiden kertausharjoituksia jokaisessa vartiostossa. Rajajoukkojen suorituskyky on parantunut uuden sotavarustuksen myötä. Rajavartiolaitoksella on tehtävät ja tilanne huomioon ottaen riittävät voimavarat, mutta niiden maantieteellinen sijoittuminen ja kustannusrakenne eivät täysin vastaa tarvetta. Rajavartiolaitos valmisteli suunnitelman sisäisistä voimavarasiirroista, jonka päämäärä on turvata rajavartiolaitoksen strategian mukaisen kehittämisessä ja toiminnan tason ylläpitämisessä tarvittavat voimavarat. Voimavarasiirron seurauksena tullaan vähentämään vuosien 2009-2014 aikana noin 230-250 henkilötyövuotta keventämällä organisaatiorakennetta, vähentämällä rajavalvontaa itärajalla kaakkoisrajasta pohjoiseen sijaitsevalta alueelta, uudistamalla hallinnon ja teknisten palvelujen toimintamalli sekä kehittämällä tuottavuutta parantavia toimintatapoja. Toimenpiteellä varaudutaan myös vahventaman kaakkoisrajan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksia, mikäli rajaliikenteen kasvu sitä edellyttää. Rajavartioalueet ja merivartioalueet lakkautetaan organisaatioyksikköinä vuoden 2011 alusta alkaen ja vuosien 2009-2012 aikana lakkautetaan yhteensä 23 raja- ja merivartioasemaa. Vuonna 2008 aloitetut hankkeet yksimoottoristen helikoptereiden ja partioveneiden korvaamiseksi ovat edenneet suunnitellusti. Kolme uutta helikopteria otetaan käyttöön vuonna 2010 ja neljäs vuonna 2011. Vuonna 2009 vastaanotettiin neljä uutta partiovenettä. Käyttökokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Partioveneiden toimitus jatkuu vuosina 2010 ja 2011. DO 228 lentokoneiden ympäristönvalvonnassa käytettävän tekniikan uudistaminen saatettiin loppuun. Vuonna 2010 uudistamista jatketaan korvaamalla toisesta koneesta vanhentunut tutka- ja kamerajärjestelmä. Rajavartiolaitokselle myönnettiin tilausvaltuus ja määräraha öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan. Aluksen hankinta parantaa merkittävästi monialaonnettomuuksien hallintaa itämerellä. Hankinnan valmistelu aloitettiin ja hankintasopimus on määrä tehdä vuonna 2010. Rajavartiolaitoksen toiminnallisen tietojärjestelmän uudistamista jatkettiin hankkimalla rajatarkastussovellus, joka otetaan käyttöön 2010 alkupuolella. Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin käyttöön biometriseen tunnistamiseen perustuva automaattinen rajatarkastuslinjasto ja Vaalimaan rajanylityspaikalla aloitettiin automaattilinjaston pilotointi. Maarajan teknisen valvonnan kattavuutta laajennettiin kaakkoisrajalla. Partioiden liikkuvuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi suunniteltuja partioajoneuvohankintoja jouduttiin lykkäämään määrärahavajeen vuoksi. Vuonna 2009 valmisteltiin rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa vielä olevan kiinteistövarallisuuden siirto Senaatti-kiinteistölle, Ilmailulaitokselle ja Metsähallitukselle. Siirto tapahtuu vaiheittain 1.1.2010 alkaen. EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusmallin (IBM) kehittyminen jatkui komission Rajapakettitiedonannon ja siitä hyväksyttyjen Neuvoston päätelmien mukaisesti. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Euroopan rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) ja meripolitiikan valmisteluun sekä eurooppalaisen rannikkovartiotoiminnan kehittämiseen. Itämeren ja Pohjanmeren piirissä tullaan kokeilemaan kansallisten koordinaatiokeskusten välistä tiedonvaihtoa (MARSUNO). Pilottiprojektiin osallistuu komission lisäksi Frontex ja viisi muuta jäsenmaata. EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) arviointi valmistui alkuvuonna 2009 ja viraston hallintoneuvosto hyväksyi sen pohjalta Komissiolle lähetetyt suosituksensa virastolle annettavista uusista tehtävistä sekä viraston toimintatapojen kehittämisestä. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Frontexin koordinoimaan operatiiviseen yhteistyöhön ja järjestelmien kehittämiseen ja ylläpitänyt nopeiden rajainterventioryhmien edellyttämää kansallista henkilöstöpoolia. Frontexin koordinoimiin operaatioihin EU:n ulkorajoilla osallistuttiin noin

4 kolmen henkilötyövuoden panoksella ja ilma-aluksellaan painopisteenä Kreikan meri- ja maarajat sekä itäisen maarajan operaatiot. Raja- ja merivartiokoulun asema yhtenä Frontexin yhteistyöakatemioista on vahvistunut mm. Schengen arviointiryhmien koulutuksen järjestäjänä. Rajavartiolaitos on ylläpitänyt nelitasoisen maahanpääsyn valvontamallin mukaisesti yhteyksiä EU:n ulkopuolelle, osallistunut valikoituihin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Rajavartiolaitos valittiin toteuttamaan Turkin IBM-kehitykseen liittyvän Twinning-hanke. Hankkeella tuetaan Turkin rajoilla toimivien viranomaisten kehitystä kohti EU-standardeja luomalla viranomaisille riskianalyysijärjestelmät toiminnan tueksi. Hankkeen toteutus käynnistyy alkuvuonna 2010. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti Schengen arviointijärjestelmän kehittämiseen ja toimintaan. Raja- ja merivartiokoulu on kehittänyt Schengen-arvioitsijoiden koulutusta ja järjesti vuonna 2009 kaksi ulkoraja-arvioitsijoiden peruskurssia yhteistyössä Frontexin kanssa. Lisäksi yhtä lukuun ottamatta kaikkiin Schengen ulkoraja-arviointeihin osallistui Rajavartiolaitoksen asiantuntija.

5 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on: 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. 4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutta mitataan viidellä osa-alueella. Kullakin vaikuttavuuden osatekijällä on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen vaikuttavuuden tunnusluvun. Vaikuttavuuksien osatekijöiden painotetuista tunnusluvuista puolestaan muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen - - 4,5 4,3 (1-5) Yhdysmiesten toiminnan perusteella estetyt - - 4,0 5,0 luvattomat maahantulot (1-5) Arvio yhdysmiesten toiminnan onnistumisesta - - 4,0 4,0 (1-5) Rajanaapuriyhteistyön seurauksena estämät/havaitsemat/paljastamat - - 10 410 oikeudetto- mat rajanylitykset Schengen-ulkorajalla (kpl) Rajatarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 99,9 % 100,0 % 100,0 % Rajatilannekuvan laatu (1-5) - - 4,0 3,9 Rajatarkastusten laatu (%) 97,8 % 99,3 % 99,8 % 98,1 % Rajatapahtumien estäminen (%) 88 % 80 % 96 % 95 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 81 % 86 % 85 % 88 % Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (%) 0,01 % 0,01 % 0,04 % 0,01 % Koettu rajaturvallisuus (1-5) - - 4,0 3,9 Rajavartiolaitoksen asettamien yhdyshenkilöiden toiminnan tuloksena paljastettiin vajaat 3500 luvattoman maahantulon tai siihen liittyvän mahdollisen ihmiskaupan yritystä. Määrä on noin 400 suurempi kuin vuonna 2008. Venäjän rajavartiopalvelu on ilmoittanut pysäyttäneensä yli

6 250 luvattomasti Suomeen pyrkinyttä henkilöä vuoden aikana. Määrä on yli kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2008. Rajatarkastusten kattavuus parani, mutta laatu laski hieman. Rajatarkastusten laadun heikkenemisen syynä ovat yksittäiset jälkikäteen ilmitulleet rikokset tai rikkomukset joita ei ole havaittu rajatarkastuksissa ja rajavalvonnassa. Arvio yhdysmiesten toiminnan onnistumisesta ja rajatilannekuvan laatu on selvitetty Rajavartiolaitoksen henkilöstölle ja valtakunnallisille yhteistyökumppaneille suunnatulla kyselytutkimuksella. Koettu rajaturvallisuus on kyselytutkimuksella selvitetty rajanylittäjien näkemys asiasta. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen - - 4,6 4,5 (1-5) Rajatarkastusten sujuvuus (min) 8 9 8 8 Koettu rajatarkastusten sujuvuus (1-5) - - 4,0 3,9 Henkilöliikenne on sujunut joustavasti ja häiriöittä. Liikenne on ollut pääosin sujuvaa koko vuoden ajan. Vaalimaan rajanylityspaikalla raskas liikenne ruuhkautui lievästi viimeisen vuosikolmanneksen viikonloppuina johtuen pääosin sähköisen tullauksen normaalia hitaammasta käsittelynopeudesta. Kansainvälisestä talouskriisistä johtuen autojen ja muiden tuotteiden vienti Venäjälle väheni merkittävästi, joka supisti raskaan liikenteen osuutta kokonaisliikennemäärästä. Koettu rajatarkastusten sujuvuus on kyselytutkimuksella selvitetty rajanylittäjien näkemys asiasta. Raskas liikenne on vähentynyt kaikilla rajanylityspaikoilla. Vaalimaalla liikenne putosi vuoden 2005 tasolle. Vuosi 2005 oli juuri se ajankohta, jolloin Vaalimaan rekkajonot kasvoivat jouluruuhkan aikana yli 50 km:n. Samanlaiset jonot toistuivat loppuvuonna 2009. Taloudellisen laman taittuminen kasvattaa liikennettä edelleen. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) RVL:n miehitettyjen toimipisteiden kattavuus (1-5) 2007 2008 Tavoite Toteuma 2009 2009 - - 3,8 4,1 - - 4,0 4,3 Partioinnin kattavuus maarajalla (%) 1,21 % 1,25 % 1,21 % 1,10 % Partioinnin kattavuus merirajalla (%) 8,27 % 8,39 % 8,39 % 7,92 % RVL:n antama viranomaisapu / kokonaistarve - - 70 % 100 % (%) RVL:n merkitys koetulle turvallisuudelle - - 4,0 3,5 harvaan asutulla alueella (1-5) Viranomaisten näkemys RVL:n merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle (1-5) - - 4,0 3,8 Viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuilla alueilla Rajavartiolaitos on tarjonnut samaan tapaan kuin vuonna 2008. Partioinnin kattavuus maa ja merialueella on laskenut vuodesta 2008. Syynä tähän ovat maa-alueella vähentynyt partiotuntimäärä ja organisaatiomuutoksista aiheutunut partiointitavan muutos. Merialueella partioinnin kattavuutta on laskenut vähentynyt partiotuntimäärä joka on aiheutunut lähinnä partiovenekaluston ikääntymisestä ja huoltojen lisääntymisestä. Muilta osin mittari on täysin uusi, eikä vertailuaineistoa aikaisemmilta vuosilta ole käytettävissä. Rajavartiolaitoksen merkitys koetulle turvallisuudelle harvaan asutulla

7 alueella on selvitetty kyselytutkimuksella alueella asuvalta väestöltä. Kyselytutkimuksella selvitetty saman alueen viranomaisten näkemys asiasta on esitetty taulukon viimeisellä rivillä. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Merellisen turvallisuuden lisääminen - - 4,1 4,3 (1-5) Meripelastusyksiköiden merialueen peittoaste - - 90 % - (%) Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle - - 4,0 4,9 tavoiteajassa (1-5) Aluspäästötapausten määrä suhteessa 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,2 % liikennemäärän (%) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) - - 4,5 3,6 Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Tapauksista 87 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 29 minuuttia. Meripelastusyksiköiden merialueen peittoastetta ei voida arvioida johtuen meripelastuksen palvelutasohankkeen käynnistymisen viivästymisestä. Tunnuslukujen laskennan edellyttämää teknistä alustaa ei ole saatu käyttöön vuoden 2009 aikana. Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu on selvitetty Rajavartiolaitoksen johdolle ja valtakunnallisille yhteistyökumppaneille suunnatulla kyselytutkimuksella. Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 2007 2008 Tavoite Toteuma 2009 2009 - - 3,4 3,7 Suunnitelmavalmius (1-5) 2,7 3,6 3,7 3,0 Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,3 4,5 4,3 Koulutus (1-5) 4,2 3,1 3,3 3,4 Sotavarustus (1-5) 2,6 2,6 2,8 3,3 Sotilaallisen maanpuolustuksen tuloksellisuuden tunnuslukujen laskenta muuttui raportointikauden aikana. Tästä syystä aiempien vuosien toteumat ja vuoden 2009 tavoite ei ole yhteismitallisia vuoden 2009 toteumatietojen kanssa. Sotilaalliselle maanpuolustukselle asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Kriisin ajan valmiuksia on aktiivisesti kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja uusia suorituskykyvaatimuksia. Suunnitelmavalmius, koulutus ja sotavarustus ovat kehittyneet ja sijoitustilanne on ylläpidetty hyvällä tasolla vuoden 2009 aikana. Rajavartiolaitoksen entistä vahvempi osallistuminen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin sitoo tulosalueelle aiempaa enemmän resursseja valmiussuunnittelun, ammattitaidon ylläpitämisen sekä kertaus- ja valmiusharjoitusten muodossa.

8 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Kustannusvaikuttavuus (ind) 97 97 100 100 Painotetut suoritteet (1000 kpl) 106 896 104 246 104 032 98 139 Kustannukset (milj. euroa) 239,2 244,9 245,3 226,4 Painotettujen suoritteiden määrä on laskenut vuodesta 2008. Syynä tähän on lähinnä rajatarkastuksien yhteydessä tehtyjen suoritteiden vähentyminen. Kustannusten laskun syynä on vähentynyt henkilötyövuosikertymä sekä epävarmasta taloudellisesta tilanteesta aiheutunut hankkeiden siirto vuodelta 2009 vuodelle 2010. Merkittävin syy joka vähentää kustannuksia tuloksellisuuden laskennassa verrattaessa aikaisempiin vuosiin on laskentatavan muutos. Vuoteen 2008 asti Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskennassa kustannuksina käytettiin kassamenoja ja vuodesta 2009 alkaen kustannustietoja. Näiden erotus esimerkiksi vuonna 2008 oli noin 15,7 miljoonaa euroa. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) - - 100,0 100,0 Vaikuttavuus (ind) - - 100 100 Kustannusvaikuttavuus (ind) 97 97 100 100 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alueille asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot on määritelty ensimmäistä kertaa vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Vuoden 2009 toteuma indeksoidaan arvoksi 100. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavartiolaitoksen laskentajärjestelmän uudistuksesta johtuen tuottavuuden ja taloudellisuuden indeksiluvut ovat 100 vuonna 2009. Samasta syystä osa tuotoksista lasketaan vuodesta 2009 alkaen eri periaatteilla kuin aikaisemmin. Vertailtavuuden helpottamiseksi kustannusten laskennassa tulosalueiden vertailuluvut 2008 ja 2007 on laskettu kustannuksista eikä kassamenoista kuten aikaisemmin on tehty.

9 Rajojen valvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Muodostetaan tilannekuva sisärajojen kautta suuntautuvasta laittomasta maahantulosta, ja valmistellaan ulkomaalaisvalvonnan tehostamiseen liittyvät toimet EU:n rajanylitysasetuksen puitteissa yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 4. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti koko Rajavartiolaitoksen toiminta-alueella. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Pääosaan rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa. Sisärajojen kautta tapahtuvasta laittomasta maahantulosta on muodostettu yhteinen tilannekuva muiden PTR -viranomaisten kanssa yhteisen PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoiminnon toimesta. Rajatilanteessa ei vuositasolla ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla.

10 5. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita EU:n jäsenmaiden ja EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa. EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen sekä viraston strategiseen kehittämiseen. Aktiivisella vaikuttamisella EU:n jäsenvaltioissa ja Frontexin hallintoneuvostossa tuettiin prkenr Laitisen valintaa toiselle viisivuotiskaudelle viraston pääjohtajana. Erillishankkeina asiantuntijatasolla osallistuttiin mm. EU:n rajavalvontajärjestelmän EUROSURIN kehittämisprojekteihin sekä tuettiin mm. viraston operatiivista toimintaa sijoittamalla viraston tärkeimpään operaatioon Kreikan merirajalle koko operaation paikalliskoordinaattori. Lisäksi kehittämistyötä tuettiin mm. järjestämällä teknisen valvontajärjestelmän demonstraatio (UAV-järjestelmät) sekä Schengen-arviointiryhmien koulutusta EU-maiden arviointiryhmiin kuuluville asiantuntijoille yhteistoiminnassa Frontexin kanssa. Turkin rajavalvonnan kehittämistä kohti EU-standardeja tuettiin isännöimällä eri viranomaisista koostuneen ryhmän tutustumismatka Suomeen aiheena yhdennetyn rajavalvonnan toteutus Suomessa. Tukitoimintaa jatkettiin käynnistämällä 15 kk kestävä Twinning-hanke riskianalyysijärjestelmien kehittämiseksi Turkin viranomaisille. Muita vastaavia tutustumiskäyntejä järjestettiin myös Bosnian ja Libanonin viranomaisille. Viron ja Venäjän kanssa rikostorjunta- ja analyysiyhteistyötä on toteutettu kolmikantaisessa työryhmässä, jonka puheenjohtajuusvuorossa oli Viro. Työryhmä kokoontui johtotasolla kolme kertaa. Työryhmä valmisteli keväällä yhteisen analyysin Suomenlahden alueen uhkista rajaturvallisuudelle. Analyysi päivitettiin syksyllä 2009. Lisäksi järjestettiin yhteinen merirajavalvontaja meripelastusharjoitus Viron kanssa on kahdenvälistä yhteistyötä toteutettu sekä valtakunnallisella tasalla, että alueellisella tasalla vartiostojen välillä mm. analyysihenkilöstön säännöllisissä tapaamisissa. SLMV on lisäksi sijoittanut yhteyshenkilön Viron Pohjoisen rajavartioston esikuntaan Tallinnaan. Suomi-Norja-Venäjä kolmikantaisen rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kerran ja sen alainen alueellis-paikallistaso kolme kertaa. Tähän liittyen laadittiin yhteinen riskianalyysi ja järjestettiin laittoman maahantulon torjuntaan liittyviä valvontaiskuja. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöverkostossa yhdyshenkilöt toimivat Petroskoissa, Murmanskissa, Pietarissa, Moskovassa ja Pekingissä. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä kokoontui kolme kertaa sekä pysyvän työryhmän alainen operatiivinen työryhmä kokoontui kolme kertaa. Pysyvän rajavartiotyöryhmään kuuluva merialatyöryhmä perustettiin koordinoimaan ja kehittämään Suomen ja Venäjän välistä rannikkovartiostoyhteistoimintaa. Rajavartiolaitos osallistui heinäkuussa laajaan Venäjän Rajavartiopalvelun johtamaan IVY-maiden rajaturvallisuusoperaatioon. Suomen lisäksi kutsuttuina operaatioon osallistui myös mm

11 Puola, Norja, Baltian maat sekä EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyötä (BSRBCC) jatkettiin Saksan puheenjohtajuudessa. Toiminnassa keskityttiin tiedonvaihdon (parhaat käytänteet) parantamiseen, sekä yhteistyön kehittämiseen operatiivisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi, sekä vahvistettiin suhteita muun muassa Frontex:n ja muiden alueellisten yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyön mallia on aktiivisesti tuotu esille EU:n tasolla ja alueellisesti tapahtuvassa kehitystyössä. Rajavartiolaitoksen edustajat osallistuivat Pohjois-Atlantin Rannikkovartiostofoorumin (NACGF) työryhmien toimintaan. Rajavartiolaitoksen edustajat osallistuivat kansainvälisen rajapoliisikonferenssin toimintaan päällikkötyöryhmässä ja rannikkovalvontatyöryhmässä. 6. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. 7. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. Osallistuttiin aktiivisesti Frontexin kautta tapahtuvaan EU:n ulkorajojen valvonnan kehittämiseen mm. hallintoneuvoston kautta viraston tehtäviä ja toimintatapoja kehittämällä ja sijoittamalla RVL:n asiantuntijoita viraston tärkeimpiin operaatioyksiköihin. Koulutusyhteistyössä RVL:n panos mm. yhteisten opetussuunnitelmien kehittämisessä on ollut keskeistä. RVL:n aloitteen kautta viraston antama koulutus Schengen arviointiryhmille aloitettiin. MRTV-järjestelmän kehittämistyön osana järjestettyyn UAVtestiin kutsuttiin Frontexin kautta laaja osallistujajoukko EUmaista. RVL:n kehitystyö automaattisten rajatarkastusten alalla on tärkeä osa koko alan kehityksestä EU:ssa, RVL on myös mukana alan kärkimaiden muodostamassa ydinryhmässä. Osallistuttiin yhtä lukuun ottamatta kaikkiin Schengen arviointimatkoihin, joissa kyettiin merkittävästi vaikuttamaan tarkastuskertomukseen sisällytettyihin keskeisiin havaintoihin ja suosituksiin. Rajavartiolaitos on osallistunut EU:n Pohjoisen merialueen valvonnan pilottiprojektin (MARSUNO) suunnitteluun ja työskentelyyn yhteistyössä Ruotsin Rannikkovartioston kanssa. 8. Kehitetään RVL:n kykyä vastata merelliseen ympäristövalvontaan ja - vahinkojen torjuntaan. Molempien valvontalentokoneiden öljynpäästövalvontaan käytettävät laitteistot on uusittu SYKEn rahoituksella.

12 Hankkeet 1. Käynnistetään rajavalvontajärjestelmän kehittämissuunnitelman mukaisia hankkeita. 2. Tuetaan maa- ja merirajojen valvonnan tuloksellisuutta kehittämällä teknistä valvontaa sekä niihin liittyviä johtamis- ja esitysjärjestelmiä. Toteutuminen Laadittiin uusi rajojenvalvonnan toimintamalli valtakunnallisen painopistealueen ulkopuolisen rajojen valvonnan toteuttamisesta. Koko rajavartiolaitosta koskevia uusia hankkeita ei käynnistetty. Hallintoyksiköt ovat kehittäneet uuden rajojenvalvontamallin perusteella rajojen valvonnan, tilannekeskustoiminnan ja kenttätoiminnan johtamisen toimintamallejaan. Lisäksi Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Sisäasiainministeriön Harvahankkeeseen. Maarajojen teknistä valvontaa kehitettiin rakentamalla valtakunnalliselle painopistealueelle Imatralle noin 5 kilometriä teknistä valvontalinjaa. Merialueiden valvontajärjestelmiä kehitettiin parantamalla pimeänäkökykyä sekä teknistä käytettävyyttä. Videovalvontajärjestelmäalustan uusimisesta ja optronisista valvontasensoreista laadittiin esiselvitykset. Rajavalvontasovelluksen määrittely käynnistettiin. 3. Kehitetään kykyä hallita vaativat rajavartiotilanteet sekä rajavartiolaitoksen erityisosaamisen ja -kaluston käyttöä ja käyttövalmiutta terrorismin torjuntaan ja muihin erityistilanteisiin liittyvissä, poliisin johtovastuulla olevissa operaatioissa. 4. Valmiusjoukkuetoiminnan kehittäminen. 5. Kehitetään kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovittuja toimenpiteitä mm. merellisessä ja riskianalyysiyhteistyössä. Suorituskykyä on kehitetty ylläpitämällä osaamistaso ja varustus korkeatasoisena. Yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa on harjoiteltu käytännön tasolla. Suorituskykyvaatimukset on huomioitu RVL:n kaluston kehittämishankkeissa. Rajavartiolaitosta koskevat linjaukset on huomioitu kansallisen terrorismintorjunnan strategian valmistelussa. Yhteistoiminnan kehittämistä on valmisteltu poliisin kanssa. Valmiusjoukkuetoiminnan kehittämiselle on luotu perusteita valmistelemalla Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Suomenlahden merivartioston valmiusjoukkueiden jatkokehittämistä sekä muiden vartiostojen valmiusjoukkueiden supistamista toimintaryhmiksi. Tarvittavat RVL:n sisäiset suunnitelmat valmiusjoukkuetoiminnan kehittämiseksi laaditaan vuonna 2010. Viron kanssa on kahdenvälistä yhteistyötä toteutettu sekä valtakunnallisella tasalla että alueellisella tasalla vartiostojen välillä mm. analyysihenkilöstön säännöllisissä tapaamisissa. Rajavartiolaitos on lisäksi sijoittanut yhteyshenkilön Viron Pohjoisen rajavartioston esikuntaan Tallinnaan. Kolmikantayhteistyössä on laadittu yhteinen riskianalyysi sekä toteutettu kolmikantainen meripelastusharjoitus. Viron ja Venäjän kanssa pienalusten valvontatiedon vaihdon teknisen toteuttamisen määrittely on tehty. Suomen ja Venäjän välisen huvialusliikenteen matkustajatiedonvaihto käynnistettiin kesällä 2009.

13 6. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuvan Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö edelleen kehittäminen Yhteistoiminnasta laaditaan eri toiminnan tasoilla vuosisuunnitelmat. Rajavartioyhteistyötä on syvennetty erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan valmiuksien lisäämisessä mm. Helsinki - Vantaan ja Venäjän keskeisten Suomen läheisten lentoasemien välillä. Suomen ja Venäjän rajavaltuutettujen välisten yhteisten rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan liittyvät yhteistoimintasuunnitelmat valmistuivat suunnitellusti vuoden 2009 aikana Suomen ja Venäjän välinen rannikkovartiostoyhteistyötä kehitettiin perustamalla pysyvään suomalais-venäläisen rajavartiotyöryhmään kuuluva merialatyöryhmä. Lisäksi käynnistettiin kesällä 2009 Suomen ja Venäjän välisen huvialusliikenteen matkustajatiedonvaihto. 7. Ylläpidetään 50-100 henkilön rajaturvallisuusasiantuntijan henkilöstöpoolia EU:n rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintatehtäviin. Ylläpidetään edellytykset käyttää ainakin yhtä vartiolaivaa ja ilma-aluksia EU:n rajaturvallisuusoperaatioissa. 8. Rajavartiolaitoksen uuden yksimoottorisen helikopterikaluston sekä uudistettavan partiovenekaluston operatiiviseen käyttöönottoon valmistautuminen. 9. Rajavartiolaitoksen aluskaluston kehittäminen öljyntorjunnasta tehtyjen tavoiteselvitysten mukaisiksi. 10. kehitetään PTRtoiminnan raportointia. Rajavartiolaitos osallistui heinäkuussa 2009 laajaan Venäjän Rajavartiopalvelun johtamaan IVY-maiden rajaturvallisuusoperaatioon. Suomen lisäksi kutsuttuina operaatioon osallistui myös mm. Puola, Norja, Baltian maat sekä EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex. Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun edustajat toimivat pääkouluttajina Etyj:n lokakuussa 2009 Tadžikistanissa järjestämässä seminaarissa. Seminaarin pääaiheena oli rajat ylittävän yhteistoiminnan kehittäminen erityisesti rajavaltuutettutoiminnan kautta. Seminaariin osallistui Tadžikistanin ja Afganistanin rajaturvallisuusviranomaisten edustajia. Rajavartiolaitoksen kansainvälinen valmisjoukko on pidetty yllä täydennysrekrytoinnilla sekä henkilöstön osallistumisella Frontexin yhteisoperaatioihin. Tekniseen kalustoluetteloon kuuluvaa ilma-alusta käytettiin 40 vrk:n ajan Kreikan alueella järjestetyssä operaatiossa. Vartiolaivan käyttöön Itämeren alueen operaatioissa on varauduttu, mutta vuoden 2009 aikana ei soveltuvaa operaatiota järjestetty. Uuden helikopterikaluston suorituskyky huomioitiin uuden rajojenvalvontamallin valmistelussa. Uuden helikopterikaluston käyttöperiaatteista järjestetään koulutustilaisuus vuonna 2010 sitten, kun niistä on saatu käyttökokemuksia. Uudesta partioveneluokasta on vastaanotettu ja otettu operatiiviseen käyttöön luokan 4 ensimmäistä venettä. Uuden ulkovartiolaivan suunnittelu aloitettiin yhteistoiminnassa SYKEn kanssa ja tilattu aluksen suunnittelu Elomatic Oy:ltä. Vuonna 2009 laadittiin PTR -toiminnan vuosikertomus. Vuosikertomuksen rakennetta tullaan kehittämään vuonna 2009 tehtyjen linjausten mukaisesti.

14 11. Lähialueelta Suomeen suuntautuvan organisoidun rikollisuuden (erityisesti omaisuus-, huumausaine- ja talousrikollisuus sekä laittoman maahantulon/ihmiskaupparikollisuude n) torjumiseksi kehitetään PTR-yhteistyössä kompensoivat toimenpiteet maahan saapuvien tekijöiden tunnistamiseksi ja rikosten torjumiseksi. 12. suunnitellaan ja toteutetaan rajaturvallisuuden kansallinen koordinaatiokeskus osana EUROSUR - konseptia huomioiden kansalliset tilanteenseurannan ja yhteyspistetoiminnan yhdistämismahdollisuudet. 13. Valmistaudutaan suunnittelemaan ja mahdollisesti perustemaan Frontexin alueellinen koordinaatiokeskus Kompensoivien toimenpiteiden kehittämistä on tehty valtakunnallisella tasalla mm. PTR-rikostorjuntatyöryhmässä sekä yhteisen PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoiminnon myötä. Alueellisella ja paikallisella tasalla mm. Suomenlahden merivartiosto on tiivistänyt yhteistyötään poliisin kanssa Helsingin sataman kautta Suomeen suuntautuvan rikollisuuden torjunnassa. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Euroopan rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) kehittämiseen muun muassa aloittamalla kansallisten koordinaatiokeskusten välistä tiedonvaihtoa kokeilevan pilottiprojektin valmistelun yhteistoiminnassa komission, Frontexin ja viiden muun jäsenmaan kanssa. Rajojen valvonnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajojen valvonta kohdennetaan ja valmiutta ylläpidetään siten, että tärkeimmillä alueilla luvattomat rajanylitykset estetään tai havaitaan välittömästi. Muilla alueilla luvattomat rajanylitykset paljastetaan. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) 328 145 336 000 323 000 309 000 josta itärajalla 244 502 248 000 237 000 228 000 Tekninen valvonta 841 331 885 000 937 000 865 000 Tarkastukset 81 839 25 000 84 000 26 700 Rajavyöhykeluvat 11 914 12 000 11 000 12 100 Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja 434 533 500 474 virka-aputehtävät) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 111,2 121,4 119,0 115,6 Henkilötyövuodet 1 448 1 531 1 436 1 463 Tehokkuus Tuottavuus ind 83 81 100 100 Taloudellisuus ind 87 86 100 100-4,2 4,2 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - Rajatapahtumien estäminen (%) 87,8 % 79 % 96,0 % 95,1 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 81,3 % 96 % 85,0 % 87,9 % Tilannekuvan laatu - - 4 3,6

15 Partioinnissa jäätiin tavoitteeksi asetetusta 323 000 partiotunnista ja teknisessä valvonnassa tavoitteeksi asetetusta 937 000 tunnista. Syynä tähän on vähentynyt henkilötyövuosikertymä sekä rajavartioasemien yhdistymisen myötä muuttuneet partiokäytännöt. Teknisessä valvonnassa syynä valvontatuntien vähenemiseen ovat valvontajärjestelmien ikääntymisestä johtuvat käyttökatkokset. Tarkastusten määrä on jäänyt tavoitteesta jo vuonna 2008, jolloin suoritteiden seurannan perusteet muuttuivat. Kyseistä muutosta ei ole huomioitu vuoden 2009 tavoitteenasettelussa. Ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa on ylläpidetty tavoitteiden mukaisesti. Tuottavuuden tavoitetaso saavutettiin. Tulosalueelle kohdentui 68 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taloudellisuuden tavoitetaso saavutettiin ja taloudellisuus parani edelliseen vuoteen verrattuna. Rajavalvonnan laatu ja palvelukyky ylittää asetutun tavoitetason valvonnan vähentymisestä huolimatta. Rajatapahtumien estämistaso oli vuotta 2008 parempi mutta paljastamistaso heikompi. Muutokset johtuvat yksittäisistä tapauksista joiden nostava tai laskeva vaikutus vähäisessä tapausten kokonaismäärässä on suuri. Tilannekuvan laatu tunnusluku on selvitetty Rajavartiolaitoksen henkilöstölle ja alueellisille yhteistyökumppaneille suunnatulla kyselytutkimuksella. Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetty rajatarkastus. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla poikkeustilanteita lukuun ottamatta ovat enintään 10 min. 3. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. Tulos Ulkorajan ylittävät matkustajat tarkastettiin Euroopan Unionin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tietoon on tullut muutama yksittäistapaus, joissa maahantulo tai maastalähtö on onnistunut puutteellisilla tai väärillä asiakirjoilla. Sisärajatarkastusten palauttamisvalmius pidettiin yllä. Matkustajien odotusajat säilyivät joitain pahimpien ruuhka-aikojen poikkeuksia lukuun ottamatta asetetussa tavoiteajassa. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä on estetty ja paljastettu. Kahdessa vähäisessä tapauksessa Helsinki-Vantaan lentoasema ohjasi kahdessa tapauksessa matkustajat ulkorajalennolta sisärajaterminaaliin ohi rajatarkastusten. Tapausten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta.

16 Hankkeet 1. Rajanylityspaikkoja kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita, erityisesti Vaalimaalla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Kuusamon rajanylityspaikalla. 2. Valmistaudutaan tehostamaan RVL:n ja tullin tehtävien hoitamista tehtäväjakoa kehittämällä itärajan suurilla rajanylityspaikoilla (Nuijamaa ja Vaalimaa). 3. Otetaan käyttöön biometristen tunnisteiden käsittelyyn liittyvää teknistä välineistöä rajatarkastuksissa (VIS, Entry/exit). 4.Ylläpidetään ja kehitetään kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovittuja toimenpiteitä mm. rikostorjunta- ja riskianalyysiyhteistyössä. 5. Otetaan käyttöön APItietojen (matkustajatiedot) mahdollistama ennakkoprofilointi lentoliikenteessä sekä kehitetään API-tietojen vastaanottamisvalmiuden laajentamista koskemaan myös muut liikennemuodot ja valmistaudutaan PNRtietojen (varausjärjestelmätiedot) vastaanottoon lentoliikenteessä. Toteutuminen Vaalimaan rajanylityspaikan rajaliikenteen eriyttämishankkeen yhteinen suunnitelma tarkistettiin, mutta se ei ole vieläkään edennyt Valtiovarainministeriöstä Valtioneuvoston rahaasiainvaliokunnan päätettäväksi. Vainikkalan rajanylityspaikalla on valmistauduttu Helsinki-Pietari nopeajunahankeen toteutukseen ja Helsinki-Vantaalla toteutettu rajatarkastukset uuden terminaalijaon mukaisesti. Pienehköjä infrastruktuurin kehittämishankkeita meneillään Raja-Joosepin, Kuusamon ja Vartiuksen rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitoksen ja tullin tehtävien yhteensovittamisen pilotointi toteutettiin Nuijamaan rajanylityspaikalla. Kokemukset ovat myönteisiä. Kokeiltu toiminta on otettu toimintamalliksi Nuijamaan rajanylityspaikalla ja valmistaudutaan ottamaan käyttöön Vaalimaalla kahden aseman mallin myötä. Toimintamallin soveltuvuus muille itärajan rajanylityspaikoille selvitetään. Helsinki-Vantaan lentoasemalla jatkettiin EU/ETA-kansalaisten automaattisten rajatarkastusten käyttöä. Vaalimaan rajanylityspaikalla aloitettiin myös kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksiin soveltuvan automaattilinjaston pilotointi. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin EU/ETA-kansalaisten lisäksi viisumivapaiden 3.maan kansalaisten ja ns. tunnettujen rajanylittäjien rajatarkastukset. Toisessa vaiheessa kehitetään viisumivelvollisten sekä oleskeluluvan ja oleskelukortin haltijoiden automaattiset rajatarkastukset ja kaikkien matkustajien maastalähtötarkastukset. Mobiililaitteiden hankinta aloitettiin. Tavoitteena on suorittaa laitetestaukset ja hankinta syksyllä 2010. Ensimmäisessä vaiheessa laitteiden käyttö koskee nopeajunaliikenteen rajatarkastuksia. Toisessa vaiheessa käyttö laajennetaan muuhun liikkuvaan toimintaan. EU:n viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottoa valmisteltiin yhdessä Ulkoasiainministeriön kanssa. Sitä ja myös oleskeluaikalaskurin (Entry/Exit) käyttöönottoa kehitetään Suomen ja Baltian maiden yhteisellä EU-rahoitteisella pilottihankkeella. Viron kanssa tehtävässä yhteistoiminnassa on laadittu kahdenvälinen riskianalyysi. Rajavartiolaitos on lisäksi sijoittanut yhteyshenkilön Viron Pohjoisen rajavartioston esikuntaan Tallinnaan. Kolmikantaisessa Viro-Venäjä-Suomi rajaturvallisuusyhteistoiminnassa toteutettiin yhteisen riskianalyysin laadinta. API-tietojen vastaanoton tekninen ja toiminnallinen valmius saavutettiin rajatarkastussovellutuksen käyttöönoton yhteydessä. Lentoyhtiöiden kanssa jatketaan neuvotteluja järjestelmän käyttöönotosta. PNR-tietojen vastaanotossa seurataan EU-valmistelua ja kehitetään vastaanottovalmius EU:n aikataulun mukaisesti. Käyttöönotto ei toteutune lähivuosina.

17 6. Kehitetään PTRyhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän monialarikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä. 7. Kehitetään rikostorjuntaa ja erityisesti rikostiedustelua ja tarkkailua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia. 8. Toteutetaan uuden vuonna 2008 laaditun sisäisen turvallisuuden ohjelman ja sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman Rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon. 9. Laaditaan Rajavartiolaitoksen ohje sisärajatarkastusten palauttamisesta. 10. Junissa tapahtuva toiminta (nopea juna/tarkastukset). 11. Automaattiset rajatarkastukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja sieltä saatujen kokemusten perusteella käytön laajentaminen muille rajanylityspaikoille. Toimintaa on kehitetty valtakunnallisessa PTR-rikostorjuntatyöryhmässä mm. yhteisen PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoiminnon kehittämisen sekä valvotun läpilaskun toimintamallin osalta. Valtakunnallisen riskianalyysijärjestelmän kehittäminen jatkuu vuoden 2010 aikana. Aloitettiin suunnittelu. Tavoitteena on ottaa käyttöön tarkistettu toimintamalli vuoden 2010 kuluessa. Rajavartiolaitos on toteuttanut ja toimeenpannut omalla toiminnallaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ja ihmiskaupan vastaista toimintasuunnitelmaa sekä osallistunut siihen kuuluvaan yhteistoimintaan. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman ohjausryhmän ja sen alaisen opetusmateriaali- ja koulutustyöryhmän työskentelyyn. Rajavartiolaitos on kouluttanut aktiivisesti omaa henkilökuntaansa, sotilastarkkailijoiksi lähteviä pohjoismaisia sotilaita ja ulkoasiaministeriön aluekoulutuksissa ulkoasianministeriön lähetystöhenkilökuntaa tunnistamaan mahdollisia laittomia maahanmuuttajia ja pelastamaan ihmiskaupan uhreja ennen heidän uhriutumistaan. Tarvittavat perussuunnitelmat on laadittu. Ohjetta ei ollut tarvetta laatia. Nopeajunien rajatarkastuksiin valmistauduttiin laatimalla tarvittavat toiminta- ja henkilöstösuunnitelmat: Lisäksi tehtiin Kaakkois- Suomen rajavartiostossa organisaatiomuutos, jossa Vainikkalan rajavartioaseman rajavalvontatoiminnot siirrettiin Nuijamaan rajavartioasemalle ja Vainikkalasta muodostettiin rajatarkastusasema. Kannettavien rajatarkastusvälineiden pilottihanke aloitettiin. Kts. kohta 1. Automaattilinjastoja on suunniteltu käytettäväksi vuoteen 2015 mennessä myös Nuijamaan ja Pelkolan rajanylityspaikoilla. Rajatarkastusten toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta.

18 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 16,4 11,7 12 10,8 Tullitarkastukset (hlöä) 24 180 15 400 2 000 5841 Käännyttämispäätös 1 606 1 471 1 500 1190 Myönnetyt viisumit 1 561 1 936 1 700 1633 Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin 13 11 13 1 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset 226 263 245 415 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset 630 782 1 100 831 Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano 966 738 800 623 Panokset Kustannukset (milj. euroa) 91,2 79,3 101,5 77,4 Henkilötyövuodet*) 1 187 1 000 1 224 979 Tehokkuus Tuottavuus ind 124 118 100 100 Taloudellisuus ind 130 127 100 100 Toiminnan laatu ja palvelukyky - - 4,7 4,4 (1-5) Rajatarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 99,9 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 99,2 % 99,3 % 99,8 % 98,1 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) 8 9 8 8 Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) - - 4 3,9 Oikeusturva (%) 99,8 % 99,9 % 100 % 99,6 % Rajatarkastusten alueellinen painopiste oli Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ja Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Ulkorajalla toteutettujen rajatarkastusten määrä oli 10,8 miljoonaa (11,7 milj. vuonna 2008). Tästä itärajan liikenne oli 7,4 miljoonaa rajanylittäjää (7,7 milj.) ja lentoliikenteen osuus 3,3 miljoonaa (3,9 milj.) rajanylittäjää. Taloudellisesta taantumasta johtuen rajanylitysten määrä väheni Venäjän vastaisen rajan rajanylityspaikoilla ja lentoasemilla Henkilöliikenne on sujunut joustavasti ja häiriöittä. Liikenne on ollut pääosin sujuvaa koko vuoden ajan. Vaalimaan rajanylityspaikalla raskas liikenne ruuhkautui lievästi viimeisen vuosikolmanneksen viikonloppuina johtuen pääosin sähköisen tullauksen normaalia hitaammasta käsittelynopeudesta. Kansainvälisestä talouskriisistä johtuen autojen ja muiden tuotteiden vienti Venäjälle väheni merkittävästi, joka supisti raskaan liikenteen osuutta kokonaisliikennemäärästä. Raskas liikenne on vähentynyt kaikilla rajanylityspaikoilla. Vaalimaalla liikenne putosi vuoden 2005 tasolle. Huomionarvoista on kuitenkin, että vuosi 2005 oli juuri se ajankohta, jolloin Vaalimaan rekkajonot kasvoivat jouluruuhkan aikana yli 50 km:n. Samanlaiset jonot toistuivat loppuvuonna 2009. Ulkorajalla vastaanotettujen turvapaikkahakemusten lisääntyminen vastaa kehitystä koko maassa. Valtaosa turvapaikanhakijoista on saapunut Suomeen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Rajalla esitettyjen turvapaikkahakemusten esittäjien kansallisuudet ovat poikkeavat koko valtakunnan suurimmista hakijaryhmistä. Suurimmat rajalla esiintyneet kansallisuudet olivat venäläiset, turkkilaiset ja irakilaiset. Pääsyy turvapaikkahakemusten lisääntymiseen oli turvapaikanhakijoiden määrän kasvu EU:n sisärajojen yli sekä Turkista saapuvilla lennoilla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna 2008 käyttöönotettu automaattinen rajatarkastuslinja on ollut operatiivisessa käytössä ja joulukuussa 2009 edellisestä kehitetyn kolmansien maiden

19 kansalaisille tarkoitetun automaattilinjan pilottihanke aloitettiin Vaalimaan rajanylityspaikalla joulukuussa. Tuottavuuden tavoitetaso saavutettiin. Tulosalueelle kohdentui 21 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taloudellisuus laski hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Rajatarkastusten laadun heikkenemisen syynä ovat yksittäiset jälkikäteen ilmitulleet rikokset tai rikkomukset joita ei ole havaittu rajatarkastuksissa. Rajatarkastusten asiakaspalvelun tunnusluku on kyselytutkimuksella selvitetty rajanylittäjien näkemys asiasta. Oikeusturvaprosenttia heikentävät yksittäiset jälkikäteen virheellisiksi todetut hallinnolliset päätökset. Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Rajavartiolaitoksen rikostorjunta on vakiinnuttanut asemansa kansallisessa viranomaiskentässä ja Rajavartiolaitoksesta on lyhyellä aikavälillä kehittynyt laittoman maahantuloon liittyvien rikosten johtava erityisasiantuntija. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on vuonna 2009 ehkäisty vakavan ja rajat ylittävän kansainvälisen rikollisuuden vaikutuksia Suomeen sekä muualle EU:n alueelle. Lisäksi on huolehdittu ammattitaitoisesti oman valvontatoimen yhteydessä kohdatuista toimivallan piiriin kuuluvista muista rikoksista ja rikkomuksista. Omaan toimivaltaan kuulumattomat rikosasiat on siirretty toimivaltaiselle esitutkintaviranomaiselle tutkittavaksi. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimintaedellytykset on turvattu kehittämällä lainsäädäntöä ja toimenpiteiden kohteiden oikeusturvasta on huolehdittu laadukkaalla henkilöstön koulutuksella sekä vakiinnuttamalla laillisuusvalvonta osaksi Rajavartiolaitoksen toimintaa. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa on toteutettu itsenäisesti sekä yhteistyössä niin PTRviranomaisten kuin muidenkin viranomaistahojen kanssa. Vuonna 2009 on muodostettu useita yhteisiä tutkintaryhmiä poliisin kanssa torjumaan vakavaa ja rajat ylittävää kansainvälistä laittomaan maahantuloon liittyvää rikollisuutta. Tiivistä yhteistyötä on tehty erityisesti myös Helsingin poliisilaitoksen kanssa kesäkuussa 2009 perustetun laittoman maahantulon torjuntaa koskevaan projektin osalta yhteisessä tutkintaryhmässä. Edellä mainittu yhteistyö on lyhyellä aikavälillä osoittautunut tehokkaaksi toiminnoksi laittoman maahantulon torjunnassa. Rikostiedustelulla, kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä sekä Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnalla on kyetty vuoden 2009 aikana estämään huomattavia määriä laitonta maahantuloa. Yhteisiä tutkintaryhmiä on muodostettu aktiivisesti myös muiden rikosten, kuten esimerkiksi erärikosten tutkintaan. Ahvenanmaan maakuntahallitus hyväksyi loppuvuodesta 2009 maakuntalain muutoksen, jonka mukaan hallinnollista öljypäästömaksua koskeva sääntely ulotetaan koskemaan myös Ahvenanmaan aluetta. Maakuntalain muutos tuli voimaan 1.1.2010 ja tehtävä siirrettiin Rajavartiolaitokselle muuttamalla Rajavartiolaitoksen tehtävistä Ahvenanmaan maakunnassa annettua tasavallan presidentin asetusta. Rajavartiolaitos on vuonna 2009 käynnistänyt toimenpiteet yhdessä poliisin kanssa alusöljypäästöjen esitutkinnan keskittämisestä Rajavartiolaitokselle. Alusöljypäästöjen esitukintavastuu merialueilla siirtynee Rajavartiolaitokselle vuoden 2010 aikana. Eduskunnassa käsiteltiin ja hyväksyttiin loppuvuodesta 2009 alusjätelainsäädännön kokonaisuudistus. Kokonaisuudistukseen liittyen säädettiin uusi merenkulun ympäristönsuojelulaki, joka tuli voimaan 1.1.2010. Merkittävänä uudistuksena Rajavartiolaitokselle säädettiin oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi jatkovalitusoikeus niistä merioikeuden ja hovioikeuden hallinnollisiin öljypäästömaksuihin liittyvistä ratkaisuista, joissa Rajavartiolaitoksen päätöstä on muutettu tai se on kumottu.

20 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjunnassa, joka myös ohjaa rajavartiolaitoksen rikostorjunnan valtakunnallista ja alueellista resursoimista ja kehittämistä sekä yhdyshenkilötoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa rajatarkastusten yhteydessä paljastettavia laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia, niihin liittyviä asiakirjaväärennyksiä ja ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Keskitetään edelleen vakavan ja järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa sekä luodaan sekä kohde että lähtömaihin hyvin toimivat yhteistyösuhteet. 2. Edellä mainitun lisäksi kaikkien vartiostojen on kyettävä huolehtimaan omassa valvontatoiminnassaan esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista sekä epäillyistä ratti- ja vesiliikennejuopumuksista. Tulos Vuoden 2009 aikana Rajavartiolaitoksessa aloitettiin esitutkinta 78 laittoman maahantulon järjestämisen tapauksessa, joista 14 oli törkeitä. Ihmiskauppaa koskevia esitukintoja ei vuonna 2009 aloitettu. Suurin osa edellä mainituista Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinalueeseen kuuluvista tapauksista paljastettiin Suomenlahden merivartiostossa ja Kaakkois-Suomen rajavartiostossa. Kyseiset hallintoyksiköt ovat Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan asetettujen resurssien käytön painopisteitä. Yhdyshenkilöiden sijoittamisessa keskeisenä perusteena on laittoman maahantulon torjunta rajaturvallisuusstrategian ulommilla kehillä. Rajavartiolaitoksella on vuoden 2009 aikana ollut pysyviä yhdyshenkilöitä Venäjällä, Kiinassa sekä Virossa, jossa toimivan yhdyshenkilön toimialueena on koko Baltia ja Valko-Venäjä. Lisäksi tilapäisiä yhdyshenkilöitä on lähetetty etenkin niille alueille, joista laittoman maahantulon on havaittu lisääntyneen. Vuoden 2009 aikana Rajavartiolaitoksella on ollut tilapäisiä yhdyshenkilöitä Turkissa, Intiassa ja Nigeriassa. Rajavartiolaitoksessa annettiin vuoden 2009 aikana yhteensä noin 3 500 kappaletta rangaistusvaatimuksia ja rikesakkoja. Suurin osa näistä oli vesiliikenne-, paljastinlaite-, ulkomaalais-, ja liikenne/ajoneuvorikkomuksia. Paljastinlaiterikkomuksia paljastettiin moninkertainen määrä edelliseen vuoteen nähden. Rajatarkastusten ja etenkin merialueella rajavalvonnan yhteydessä paljastettiin yhteensä 180 rattijuopumusta, joista 33 oli törkeitä sekä 184 kappaletta vesiliikennejuopumuksia. Rajavartiolaitos suoritti joitakin tapauksia lukuun ottamatta tapausten esitutkinnan itsenäisesti.

21 3. Aluspäästövalvonnan tarkoituksena on havaita ja todentaa öljypäästöt merialueella, saattaa päästön suorittaja vastuuseen määräämällä hallinnollinen öljypäästömaksu, kerätä esitutkintamateriaalia poliisin suorittamalle rikosoikeudelliselle tutkintaprosessille ja käynnistää mahdolliset torjuntatoimenpiteet. Vuoden 2009 aikana havaittiin yhteensä 68 öljypäästöä merialueillamme. Rajavartiolaitoksen ilma-alukset varmensivat näistä 32 päästöä. Lisäksi Rajavartiolaitos sai useita ilmoituksia muilta viranomaisilta ja yksityishenkilöiltä mahdollisista öljypäästöistä, joista 36 kappaletta varmennettiin öljypitoisiksi. Valtaosa muista kuin Rajavartiolaitoksen ilma-alusten havaitsemista öljypäästöistä sijaitsi rannikon läheisyydessä ja useimmiten näiden havaintojen syynä oli pieni, vahingon seurauksena mereen joutunut öljymäärä. Aluspäästövalvonnan tietoisuuden lisääntymisen myötä havaittujen alusöljypäästöjen määrä on kääntynyt laskuun. Vuoden 2009 aikana Rajavartiolaitoksen lentokoneet havaitsivat vähemmän öljypäästöjä kuin yhtenäkään aiempana vuonna. Vuoden 2009 aikana molempiin Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneisiin uusittiin Suomen ympäristökeskuksen rahoituksella ympäristövalvontalaitteet. Laitteistojen uusiminen oli ajankohtaista, koska vuosina 1995 ja 1997 toimitetut laitteistot olivat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Uudistuksen myötä valvontalaitteiston tekninen suorituskyky parani ja laitteistoon hankittiin myös uusia ominaisuuksia kuten alusten AIS- tunnistetiedon vastaanottomahdollisuus ja satelliittitiedonsiirtolinkki. Öljypäästöjen valvontaa on osaltaan tehostanut myös Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:n satelliittivalvontapalvelu, jonka kautta Suomi sai vuonna 2009 käyttöönsä noin 200 satelliittikuvaa. Lisäksi Viron kanssa sovittiin alusöljypäästöjen lentovalvonnan yhteensovittamisesta Suomenlahden alueella ja Ruotsin kanssa vastaavaa menettelyä on ylläpidetty sekä kehitetty Pohjois-Itämeren ja Pohjanlahden alueella. Rajavartiolaitos aloitti vuonna 2009 neljä uutta hallinnollista öljypäästömaksututkintaa, jossa yhdessä tapauksessa määrättiin myös turvaamistoimenpiteenä rahavakuus. Tutkintoja Rajavartiolaitos sai päätökseen 9 kappaletta, joista viidessä määrättiin euromääräinen hallinnollinen öljypäästömaksu. Helsingin käräjäoikeuden merioikeudessa oli kuluvana vuonna vireillä kaksi valitusta koskien Rajavartiolaitoksen vuonna 2007 ja 2009 määräämiä öljypäästömaksuja. Toinen valituksista peruutettiin ja toisen osalta asian käsittely jatkuu merioikeudessa alkuvuonna 2010. Edellä mainittu valitus koskee suurinta yksittäistä Rajavartiolaitoksessa määrättyä hallinnollista öljypäästömaksua (22.588,00 ), joka määrättiin varustamolle 4,5-5 m3 suuruisesta öljypäästöstä Saaristomerellä. Helsingin hovioikeus antoi huhtikuussa 2009 ensimmäisen ylemmän oikeusasteen ratkaisun hallinnollista öljypäästömaksua koskevassa valitusasiassa. Hovioikeus ei muuttanut merioikeuden vuonna 2008 tekemää ratkaisua, vaan pysytti Rajavartiolaitoksen tekemän maksupäätöksen kaikilta osin. Edellä mainittu hovioikeuden ratkaisu jäi lainvoimaiseksi. Vilkasliikenteisen aluemeren ja talousvyöhykkeen päästöjen aiheuttajia on ollut vaikea osoittaa ja riittävän näytön esittäminen hallinnollisen öljypäästömaksun määräämiseksi tai syyllisyyden osoittamiseksi on osoittautunut oletettua haastavammaksi tehtäväksi.

22 4. Rikostorjuntaan liittyvissä esitutkinnoissa ja aluspäästövalvontaan liittyvissä tutkinnoissa ja hallinnollisissa maksuseuraamuksissa huolehditaan toimenpiteiden kohteena olevien oikeusturvasta. Rajavartiolaitoksessa suoritettavassa operatiivisessa laillisuusvalvonnassa sekä henkilöstölle annettavassa koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto on vuonna 2009 tukenut vartiostojen esitutkintaa ja hallinnollisia tutkintoja sekä muutakin toimintaa järjestämällä vartiostojen käyttöön valtakunnallisen ympärivuorokautisen 24/7 toimivan oikeudellisen osaston päivystyksen. Päivystyksen kautta on ohjattu vartiostojen toimintaa sekä suoritettu etukäteistä laillisuusvalvontaa. Oikeudellisen osaston päivystys on ollut vartiostojen käytössä vuodesta 2005 lukien. Vuosi 2009 oli toistaiseksi oikeudellisen osaston ympärivuorokautisen päivystyksen viimeinen toimintavuosi ja vuoden 2010 alusta lukien edellä mainittua oikeudellista tukea annetaan virka-aikana. Rajavartiolaitokselle tehtiin vuonna 2009 neljä kantelua koskien Rajavartiolaitoksen virkamiesten suorittamaa rikostorjuntaa tai esitutkintaa. Yksi edellä mainituista kanteluista oli osoitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi kahdessa muussa kanteluasiassa, joista toinen oli osoitettu vähemmistövaltuutetulle, arvosteltiin sekä rajatarkastuksen että esitutkinnan yhteydessä suoritettuja toimenpiteitä. Vähemmistövaltuutettu on antanut sille tehtyyn kanteluun vastauksen, jonka mukaan tapauksessa ei ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät vähemmistövaltuutetun lausuntoa tai kannanottoa. Lisäksi Rajavartiolaitoksen esikunta on yhden kantelun osalta todennut toimenpiteiden suorittaneiden virkamiesten käyttäneen toimivaltuuksiaan voimassa olevien säädösten ja annettujen toimintaohjeiden mukaisesti ja kahden muun kantelun osalta asian käsittely on vielä kesken. Rajavartiolaitoksen toiminnasta tehtyjen kanteluiden määrä oli aikaisempien vuosien tasolla. Kanteluiden osalta asiallisesti vakavimmat koskivat esitutkintaa ja sen toimittamista sekä pakkokeinojen käyttöä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on vuonna 2009 antamassaan päätöksessä, joka koski vuonna 2006 aloitettua esitutkintaa, kiinnittänyt Rajavartiolaitoksen ja esitutkintaa suorittaneiden virkamiesten huomiota useaan ongelmalliseksi toteamaansa menettelyyn esitutkinnan suorittamisessa. Päätöksessä on otettu kantaa muun ohella takavarikkokiellon ulottuvuuteen, pidättämisen edellytyksiin ja esitutkintapöytäkirjaan liitettävään materiaaliin sekä siihen tehtäviin kirjauksiin. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun johdosta Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto laati vartiostoille erillisen ohjeen päätöksessä esille tuotujen seikkojen vuoksi ja apulaisoikeusasiamiehen kannanottojen huomioimiseksi rikosten esitutkinnassa. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin todeta, että Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaan liittyvissä esitukinnoissa ja aluspäästövalvontaan liittyvissä tutkinnoissa ja hallinnollisissa maksuseuraamuksissa toimenpiteiden kohteena olevien oikeusturva on hyvällä tasolla.

23 Hankkeet 1. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa keskitetään ja kehitetään. Toteutuminen Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan sekä sen ydinalueeseen kuuluvan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa on kehitetty vuonna 2009 erityisesti lainsäädännöllisin toimin. Rajavartiolaitoksen lakihankkeen käsittelyä on jatkettu eduskunnassa ja tässä yhteydessä Rajavartiolaitokselle on muun ohella esitetty uusia toimivaltuuksia törkeän laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjuntakyvyn lisäämiseksi. Rajavartiolaitoksessa on valmistauduttu esitettyjen uusien pakkokeinojen käyttöönottoon keskitetysti Rajavartiolaitoksen esikunnan valvonnassa ja ohjauksessa. Lakihankkeen käsittely eduskunnassa jatkuu edelleen vuonna 2010. Rajavartiolaitos on myös osallistunut tiiviisti esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistushankkeeseen ja työtä jatketaan edelleen vuonna 2010. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa on kehitetty tiivistämällä erityisesti PTR-viranomaisten välistä yhteistyötä sekä muutoinkin kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. 2. Kehitetään PTRyhteistyötä uuden lainsäädännön puitteissa. PTR-laki ja asetus tulivat voimaan 1.1.2010. Näihin säädöksiin perustuvien yhteistoimintasopimusten valmistelu on aloitettu ja työ jatkuu kevään 2010 aikana. Vuoden aikana on valmisteltu valtakunnallisen PTR-johtoryhmän päätökset alueellisista PTRjohtoryhmistä sekä yhteisistä PTR-rikostiedustelu- ja analyysiyksiköistä. Yhteisen PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoiminnon kehittämistä on jatkettu vuonna 2008 valmistuneen selvitystyön pohjalta etenkin valtakunnallisessa PTRrikostorjuntatyöryhmässä. PTR-yhteistyötä on entisestään syvennetty muodostamalla aktiivisesti yhteisiä tutkintaryhmiä sekä järjestämällä yhteisiä rikostorjunnan koulutustilaisuuksia ja virkamiesvaihtoa. 3. Parannetaan Rajavartiolaitoksen toimialan rikostorjunnan tilannekuvaa yhteistyössä erityisesti keskusrikospoliisin kanssa siten, että se nykyistä paremmin palvelisi voimavarojen kohdentamista ja operatiivista rikostorjuntatyötä sekä siihen liittyen kohdevalintamenettelyä 4. Toteutetaan uuden vuonna 2008 laaditun sisäisen turvallisuuden ohjelman ja sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman Rajavartiolaitokselta edellyttämät toimenpiteet ja osallistutaan aktiivisesti ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon. Rikostorjunnan tilannekuvaa on kehitetty sekä valtakunnallisesti, että alueellisesti. Vuoden loppupuolella aloitettiin keskusrikospoliisin kanssa projekti yhteisen laittoman maahantulon tilannekuvan kehittämiseksi. Omassa toiminnassa on otettu käyttöön Share Point -tietojärjestelmä, jota käytetään myös tilannekuvan ja tietojen vaihdon mahdollistamana järjestelmänä. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti rikostorjuntansa ydinalueen osalta kohdevalintamenettelyyn. Rajavartiolaitos on osallistunut tiiviisti ihmiskaupan tarkennetun toimintasuunnitelman toimeenpanoon ja laittoman maahantulon vastaista toimintaohjelmaa valmistelevan työryhmän toimintaan. Rajavartiolaitos on ollut mukana ihmiskaupan vastaisen toiminnan tiedotuksen, ohjeistuksen ja koulutuksen suunnittelutyöryhmässä sekä toiminut kouluttajana muun ohella Puolustusvoimien koulutuskeskuksen sotilastarkkailijakursseilla liittyen laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaan.

24 5. Vuonna 2008 aloitetun Rajavartiolaitoksen rikostorjuntastrategian laatimista jatketaan. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntastrategian laatiminen on edelleen käynnissä. Rikostorjunnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) 1 150 1 114 1 100 1070 Valtionrajarikos (kpl) 177 212 170 309 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa 68 76 80 78 (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) 1 590 1 265 1 100 6053 Rikesakko 678 535 550 812 Rangaistusvaatimusilmoitus 2 715 2 308 2 300 2 698 Pakkokeino 2 076 1 627 2 100 2839 Huomautus 1 502 867 910 1227 Päätös alusöljypäästöasiassa 13 3 8 9 Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa 41 27 20 85 Turvaamistoimenpide 3 196 2 978 3 300 2734 Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) 827 1 023 400 1193 Valvontailmoitus 319 282 280 341 Panokset kustannukset (milj. euroa) 10,5 13,2 12,0 15,6 Henkilötyövuodet 137,4 167 145 197 Tehokkuus Tuottavuus ind 136 95 100 100 Taloudellisuus ind 143 102 100 100 - - 4,2 4,7 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) 98 % 85 % 88 % 100 % (%) Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten 79 % 43 % 93 % 100 % selvitystaso (%) Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 3,4 3,4 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten 66 % 61 % 71 % 80 % osuus (%) Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman - - 77 % 72 % maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) Oikeusturva (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100 % Tulosanalyysissä tulostavoitteiden toteutumisesta vuonna 2009 on otettava huomioon laskentajärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Tilastointijärjestelmän ja laskentasääntöjen muutokset vaikuttavat osaltaan muun muassa käytettyjen pakkokeinojen, liikenteenharjoittajan seuraamusmaksujen ja toiminnan tehokkuuden sekä laadun ja palvelukyvyn tilastointiin ja määriin. Edellä mainittujen muutosten johdosta myös osa esitetyistä tilastoluvuista ei ole vertailukelpoisia aiempien vuosien lukujen kanssa.

25 Laittomaan maahantuloon liittyvien rikosten määrä on edelleen kasvussa. Ilmiön kasvua ilmentää myös valtionrajarikosten lukumäärän selkeä lisääntyminen. Vuodesta 2009 alkaen kohta muu rikos sisältää aiemmista vuosista poiketen myös rikkomukset. Edellä mainittu laskentaperusteen muutos selittää muiden rikosten määrän huomattavan kasvun suhteessa edellisiin vuosiin. Rangaistusvaatimusten määrän kasvu johtuu osaltaan Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla paljastettujen paljastinlaiterikkomusten määrän moninkertaistumisesta. Rangaistusvaatimusten, rikesakkojen ja huomautusten määrän kasvuun on vaikuttanut myös Länsi-Suomen merivartioston aktiivinen puuttuminen alueellaan vesiliikennerikkomuksiin, joita paljastettiin noin 25 % edeltävää vuotta enemmän. Myös käytettyjen pakkokeinojen määrä on selkeästi kasvanut, mutta kasvu selittyy osittain edellä mainituista tilastointia koskevista muutoksista. Pakkokeinojen määrän kasvuun vuonna 2009 on osaltaan vaikuttanut myös Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla paljastettujen paljastinlaiterikkomuksien määrän moninkertaistuminen, joka on samassa suhteessa lisännyt käytettyjen takavarikkojen määrää. Sekalaisten ilmoitusten (S-ilmoitus) määrän kasvuun on vaikuttanut kirjaamisteknisten seikkojen muutoksen lisäksi turvapaikan hakijoiden määrän merkittävä kasvu vuonna 2009. Öljypitoisia päästöjä merialueella todettiin 55 kappaletta. Havaituista päästöistä 48 tapauksessa ei ole kyetty yksilöimään päästäjää tai määrä on ollut vähäinen. Ahvenanmaan merialueella havaittiin yksi öljypitoinen päästö. Hallinnollisen tutkinnan tutkintakynnys on ylittynyt neljässä tapauksessa ja lisäksi vuodelta 2008 on siirtynyt viisi keskeneräistä tutkintaa kuluvalle vuodelle. Päätöksiä öljypäästömaksun määräämistä koskevassa asiassa on tehty yhteensä yhdeksän kappaletta, joista viidessä päätöksessä määrättiin hallinnollinen öljypäästömaksu. Kaikki vuoden 2009 aikana avatut tutkinnat sekä vuodelta 2008 vuodelle 2009 siirtyneet tutkinnat on päätetty, eikä keskeneräisiä tutkintoja ole. Tuottavuuden tavoitetaso saavutettiin. Tulosalueelle kohdentui 30 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Taloudellisuuden tavoitetaso saavutettiin ja taloudellisuus pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Huolimatta aikaisempaa suuremmasta panostuksesta, ei tuottavuus ja taloudellisuus laskenut, koska vastaavasti painotettujen suoritteiden määrä kasvoi. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan laadunhallinnassa tavoitetaso on ylitetty, koska laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa sekä myös muita rikoslakirikoksia koskeva selvitystaso on 100 %. Rikosten selvitystason nousu sataan prosenttiin ilmentää, että edellä mainittuja tutkinnassa olleita rikoksia on vuoden 2009 aikana kyetty selvittämään lukumääräisesti vähintään yhtä paljon, kuin niitä on vuoden aikana tullut tutkittavaksi. Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osalta tavoitetasosta jäätiin joitakin prosentteja. Vuonna 2009 tukintavastuulle tulleet laittomaan maahantuloon liittyvät tapaukset ovat kuitenkin olleet entistä laajempia rikoskokonaisuuksia, mikä on pidentänyt tutkintojen kestoa. Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osalta tavoite on ylitetty kymmenellä prosentilla. Myös alusöljypäästöjen selvitystason osalta tavoitetaso on ylitetty. Meriturvallisuus ja pelastustoimi Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Rajavartiolaitos on aktiivisesti ollut mukana kehittämässä meriturvallisuutta ja meripelastuksen ennalta ehkäisevää työtä niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä. Meripelastustapah-

26 tumien määrä oli kolmatta vuotta peräkkäin lievässä laskussa. Osa laskusta on selitettävissä vuoden 2009 osalta veneilyn vähenemisellä, mutta myös valistustyöllä on oma merkityksensä. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa. Ennaltaehkäisyssä Rajavartiolaitos keskittyy jatkossa aiempaa enemmän meripelastustehtävien syiden analysointiin ja sen myötä valistustyön sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön painopisteyttämiseen siten, että varsinkin pienveneisiin kohdistuvien tehtävien määrä saadaan Suomessa laskusuuntaiseksi lähitulevaisuudessa. Rajavartiolaitos on vuonna 2009 säilyttänyt Suomen meripelastusjärjestelmän tehokkaana. Tehokkuuden keskeisiä tekijöitä ovat hyvä tilannekuva, tiivis yhteistyö Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastajien kesken, matkapuhelinten paikannusjärjestelmän hyödyntäminen sekä pelastustapahtumien aktiivinen johtaminen. Paikannusjärjestelmän käytöllä etsintäajat ovat lyhentyneet ja etsintäalueet epäselvissä pelastus- ja avustustilanteissa ovat pienentyneet. Apua mereltä pyydetään nykyään matkapuhelimella noin 74 % tapauksista. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus päätoimijana merellisissä onnettomuustapauksissa on edelleen kasvamassa keskeisillä merialueilla. Itämeren kauppa-alusliikenteen erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa. Rajavartiolaitos on edelleen merkittävin vesiliikenteen valvoja. Monivuotisen ja pitkäjänteisen vesiliikennetarkastustoiminnan ansiosta veneilijöiden varusteet merellä ovat jo melko hyvässä kunnossa. Päättyneen vuoden aikana Rajavartiolaitoksen yksiköt tarkastivat noin 11 400 venettä. Valvonnan tuloksista ilmenee, että merialueella veneilevien turvallisuuskulttuuri on pääosin hyvässä kunnossa. Pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on lisätty myös tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella. Suomenlahden merivartioston johtokeskus on vastannut Saimaan alueen GMDSS -järjestelmän mukaisen hätäradioliikenteen päivystämisestä ja hätähälytysten välittämisestä hätäkeskukselle. Rajavartiolaitos on osallistunut vuoden 2009 aikana aktiivisesti hätäkeskustoiminnan ja yhteistyön kehittämiseen. Rajavartiolaitos on myös tukenut lentopelastustoimen järjestelyjä välittämällä ilmailuun liittyvät COSPAS-SARSAT hälytykset Länsi-Suomen merivartiostosta lentopelastuskeskuksille. Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitysja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätapauksiin kyetään osoittamaan apua viipymättä palvelutasotavoitepäätösten edellyttämällä tavalla. Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Lisäksi merivartiostot kehittivät suur- ja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä johtoryhmäharjoituksissa kummallakin meripelastuslohkolla. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Tapauksista 87 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. 159 hätätilanteessa apua osoitettiin alle tunnissa ja neljässä tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Meripelastustoimen yksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki meripelastustehtäviin käsketyt yksiköt kykenivät suorittamaan tehtävänsä. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 29 minuuttia.

27 3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen ja tehokas. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. 4. Naapurimaiden meripelastusjärjestelmiä tuetaan ja tarvittaessa kyetään antamaan operatiivista apua Itämeren alueella. 5. Pelastustoimen ja lentopelastuspalvelun etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua. Meripelastuksen johtamisjärjestelmä tarkastettiin vuoden aikana ja se todettiin toimivaksi. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Merivartiostot kehittivät suurja monialaonnettomuuksien johtamisvalmiutta sekä kouluttivat ja harjoituttivat muiden meripelastusviranomaisten avainhenkilöstöä. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Rajaja merivartiokoulu tuki meripelastustoimen suorituskykyä järjestämällä suunnitelmien mukaista johtamiskoulutusta. Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen kesken jatkettiin MIRG toiminnan selvittämistä yhteisessä työryhmässä. Kaikkiin ulkomailta tulleisiin avunpyyntöihin on pystytty vastaamaan ja apua annettu tarvittaessa Lisäksi COSPAS-SARSAT hälytyksissä (36 kpl), tehtiin yhteistyötä Norjan Bådön MRCC:n kanssa Rajavartiolaitos antoi poliisille virka-apua kadonneen henkilön etsintään yhteensä 97 kertaa. Pelastustoimelle annettiin virka-apua sammutus- ja pelastustehtävässä 107 kertaa. Muita kuin meripelastustoimen sairaankuljetuksia tehtiin yhteensä 291 kertaa. Rajavartiolaitos tuki lentopelastustoimen järjestelyjä välittämällä ilmailuun liittyvät COSPAS-SARSAT hälytykset Länsi-Suomen merivartiostosta lentopelastuskeskuksille. 6. Osallistutaan aktiivisesti IMO:n ja EU:n meripelastusta, meriturvallisuutta ja meripolitiikkaa koskevaan toimintaan sekä keskeisiin meripelastusharjoituksiin Itämeren alueella. 7. Sitoudutaan meripelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaiseen toiminnan tasoon ja otetaan uudet tulosmittarit käyttöön. 8. Telemediacal Assistance Servicen (TMAS) ja Maritime Assistance Service (MAS) palveluiden siirron toimeenpaneminen. Rajavartiolaitos osallistui IMO:n ja EU:n meripelastustointa koskevaan työskentelyyn sekä Baltic SAREX 2009 -meripelastusharjoitukseen Tanskassa, osallistui Suomi - Viro - Ruotsi meripelastus-karttaharjoitukseen sekä Suomi - Viro - Venäjä kolmikantameripelastusharjoitukseen Suomenlahdella. Rajavartiolaitos isännöi Suomi - Viro - Ruotsi meri- ja lentopelastuksen hallinnollisen vuosikokouksen. Laadun ja palvelukyvyn tunnuslukujen toteutumista ei voida arvioida johtuen meripelastuksen palvelutasohankkeen käynnistymisen viivästymisestä. Tunnuslukujen laskennan edellyttämää teknistä alustaa eikä uusia palvelutasotavoitetta ole saatu käyttöön vuoden 2009 aikana. Telemediacal Assistance Servicen (TMAS) palvelu on aloitettu kaikissa meripelastuksen johtokeskuksissa ja Maritime Assistance Service (MAS) toiminto on keskitetty Turun meripelastuskeskukseen. Kyseiset toiminnot on kuvattu ja määritelty meripelastuslaissa RVL:n tehtäviksi. Hankkeet 1. Rajavartiolaitoksen merellisen strategian kehittämishankkeiden toimeenpano. Toteutuminen Rajavartiolaitos aloitti uuden öljyntorjuntakykyisen vartiolaivan suunnittelun yhteistoiminnassa Suomen Ympäristökeskuksen kanssa. Uusi alus tulee valmistuttuaan parantamaan merkittävästi Suomenlahden öljyntorjuntakykyä. Uusiutuvan partiovenekaluston ja vartiolaivojen myötä RVL kykenee tuottamaan entistä paremmin merellisiä palveluita muille viranomaisille.

28 2. Vuoden 2009 osalta keskeisenä merellisenä erillishankkeena on GMDSS - järjestelmän uusiminen ja sen mahdollinen liittäminen osaksi turvallisuusverkkoa. 3. Operatiiviseen järjestelmäprojektiin liittyen vuonna 2009 aloitetaan RVT/mepesovelluksen toiminnallisuuksien kehitysprojekti sekä ajelehtimis- ja etsinnänsuunnitteluosion uusiminen. Luodaan tietotekniset edellytykset meripelastustoimen palvelutasohankkeen loppuunsaattamiseksi. Uusi GMDSS-järjestelmä on saatu operatiiviseen käyttöön joulukuussa 2009. Meripelastussovelluksen kehitystöiden määrittely on käynnistynyt ja ensimmäinen määrittelykierros on tehty. Hanke etenee 2010 puolella yhteistyössä Tieto Oyj:n kanssa. Tietoteknisiä edellytyksiä palvelutasohankkeelle ei ole saatu luotua vuonna 2009. Meriturvallisuuden ja pelastustoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi, sekä läheltä piti -tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustointa ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) 354 467 300 267 Etsinnät merialue(kpl) 128 Etsinnät maa-alue (kpl) 139 Pelastustehtävät (kpl) 1 203 1 507 1 400 1 303 Meripelastustehtävät (kpl) 1 164 Muut pelastustehtävät (kpl) 139 Sairaankuljetus (kpl) 126 208 190 370 Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) 43 Maa-alueen sairaankuljetus (kpl) 327 Avustustehtävä (kpl) 476 516 580 329 Merialueen avustustehtävä (kpl) 288 Maa-alueen avustustehtävä (kpl) 41 Muu pelastussuorite (kpl) 91 158 65 182 Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) 38 Muu maa-alueen pelastussuorite (kpl) 144 Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika - 65 000 412 000 (tuntia) - Meripelastuksen johtokeskusten työaika 40 781 Muiden meripelastusyksiköiden työaika 19 591 Muu meripelastuksen varallaolo 351 392 Merialueella pelastettu henkilö (kpl) 3 100 5 428 3 100 7 432 Merialueella estetty onnettomuus (kpl) 15 52 45 24 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 5,5 7 6,0 6,7 Henkilötyövuodet 71 88 88 85

29 Tehokkuus Tuottavuus ind 107 114 100 100 Taloudellisuus ind 112 122 100 100-4,3 3,6 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) Johtamisen laatu (1-5) - - 4,0 - Yksiköiden valmius (1-5) - - 4,5 - Meritilannekuva (1-5) - - 4,5 3,6 Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta sekä vastattiin meripelastuksen hätäradioliikenteen päivystämisestä. Meripelastus- ja avustustapahtumia oli vuonna 2009 1710 kpl (1757/2008), joissa pelastettiin ja avustettiin 7432 (6062/2008) ihmistä. Meripelastukseen liittyvissä hätätilanteissa kyettiin osoittamaan apua nopeasti ja tehokkaasti. Kaikista meripelastustehtävistä 87 % apu oli tapahtumapaikalla alle 30 minuutissa. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 24 merionnettomuutta, minkä lisäksi merivartiostot havaitsivat erilaisia merenkulun läheltä piti -vaaratilanteita. Vaaratilanteista on raportoitu merenkulkulaitokselle. Kauppa-aluksiin kohdentuneet meripelastussuoritteet ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Meripelastustapahtumista matkustaja-aluksiin kohdistui 66 kpl, rahtialuksiin 32 kpl, kalastusaluksiin 19 kpl ja erikoisaluksiin 27 kpl. Loput noin 1000 pelastustoimenpidettä kohdistuivat lähinnä huviveneisiin ja merellä ulkoileviin kansalaisiin. Rajavartiolaitos antoi poliisille virka-apua kadonneen henkilön etsintään yhteensä 139 kertaa. Pelastustoimelle annettiin virka-apua sammutus- ja pelastustehtävässä 182 kertaa. Muita kuin meripelastustoimen sairaankuljetuksia tehtiin yhteensä 327 kertaa. Lisäksi Rajavartiolaitos on vastaanottanut 36 (297/2008) COSPAS-SARSAT -hälytystä ja välittänyt niistä tarvittavat tiedot lentopelastuspalvelulle. Suomenlahden merivartioston johtokeskus on jatkanut tukitoimenpiteenä Saimaan alueen GMDSS -hätäradioliikenteen päivystämistä. Eduskunta hyväksyi meripelastuslain muutokset ja ne tulivat voimaan 1.1.2010. Lisäksi Rajavartiolaitos valtuutettiin käynnistämään COSPAS-SARSAT jäsenyyshakemusprosessi. Rajavartiolaitos on aktiivisesti ollut mukana kehittämässä meriturvallisuutta ja meripelastuksen ennalta ehkäisevää työtä niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä. Meripelastustapahtumien määrä oli kolmatta vuotta peräkkäin lievässä laskussa. Osa laskusta on selitettävissä vuoden 2009 osalta veneilyn vähenemisellä, mutta myös valistustyöllä on oma merkityksensä. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa. Rajavartiolaitos on vuonna 2009 säilyttänyt Suomen meripelastusjärjestelmän tehokkaana. Tehokkuuden keskeisiä tekijöitä ovat hyvä tilannekuva, tiivis yhteistyö Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastajien kesken, matkapuhelinten paikannusjärjestelmän hyödyntäminen sekä pelastustapahtumien aktiivinen johtaminen. Paikannusjärjestelmän käytöllä etsintäajat ovat lyhentyneet ja etsintäalueet epäselvissä pelastus- ja avustustilanteissa ovat pienentyneet. Apua mereltä pyydetään nykyään matkapuhelimella noin 74 % tapauksista. Rajavartiolaitos on edelleen merkittävin vesiliikenteen valvoja. Monivuotisen ja pitkäjänteisen vesiliikennetarkastustoiminnan ansiosta veneilijöiden varusteet merellä ovat jo melko hyvässä kunnossa. Päättyneen vuoden aikana Rajavartiolaitoksen yksiköt tarkastivat noin 11 400 venettä. Valvonnan tuloksista ilmenee, että merialueella veneilevien turvallisuuskulttuuri on pääosin hyvässä kunnossa. Pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on lisätty myös tukemalla hätäkeskus-, pelastus- ja merenkulkuviranomaisia sisävesialueella. Suomenlahden merivartioston johtokeskus on vastannut Saimaan alueen GMDSS -järjestelmän mukaisen hätäradioliikenteen päivystämises-

30 tä ja hätähälytysten välittämisestä hätäkeskukselle. Rajavartiolaitos on osallistunut vuoden 2009 aikana aktiivisesti hätäkeskustoiminnan ja yhteistyön kehittämiseen. Rajavartiolaitos on myös tukenut lentopelastustoimen järjestelyjä välittämällä ilmailuun liittyvät COSPAS-SARSAT hälytykset Länsi-Suomen merivartiostosta lentopelastuskeskuksille. Tuottavuuden tavoitetaso saavutettiin ja tuottavuus pysyi ennallaan. Tulosalueelle kohdentui 3 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taloudellisuuden tavoitetaso saavutettiin ja taloudellisuus pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna myös kustannusten laskiessa vuodesta 2008. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Tapauksista 87 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 29 minuuttia. Johtamisen laatua ja yksiköiden valmiutta ei voida arvioida johtuen meripelastuksen palvelutasohankkeen käynnistymisen viivästymisestä. Tunnuslukujen laskennan edellyttämää teknistä alustaa ei ole saatu käyttöön vuoden 2009 aikana. Meritilannekuvan laatu tunnusluku on selvitetty rajavartiolaitoksen henkilöstölle ja alueellisille yhteistyökumppaneille suunnatulla kyselytutkimuksella. Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisivalmius Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus. Rajavartiomiehet on sijoitettu Rajavartiolaitoksen kriisin ajan kokoonpanoihin. 2. Valmiuden säätelyyn liittyvät suunnitelmat pidetään ajan tasalla. 3. Asevelvolliset ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen otettavat naiset koulutetaan sijoituskelpoisina rajajoukkoihin niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiotehtävissä rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. 4. Rajajoukkojen reservin harjoitukset järjestetään joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti. Tulos Kriisin ajan valmiussuunnitelmat uusittiin ja ne astuivat voimaan 1.1.2008. Johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Kaikki rajavartiomiehet on sijoitettu rajajoukkoihin. Suunnitelmia on pidetty ajan tasalla. Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 79 %. Reservin harjoitukset on järjestetty joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti.

31 Rajavartiomiesten kriisin ajan tehtävien koulutus järjestetään niin, että he kykenevät toimimaan uusien rajajoukkojen operatiivisissa tehtävissä ja kouluttamaan johtoonsa tulevat reserviläiset. 5. Rajajoukkojen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan edelleen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa joukkojen kokoonpanoista, materiaalista, suorituskykyvaatimuksista, käyttöperiaatteista ja joukkotuotantojärjestelmästä tehtyjen päätösten mukaisesti. Rajajoukkojen taktiikkaa, koulutusta ja joukkotuotantojärjestelyjä kehitetään uusien suorituskykyvaatimusten ja käyttöperiaatteiden mukaisesti. 6. Erikoisrajajääkärikoulutusta sekä tiedustelu- ja rajajääkärikoulutusta kehitetään koulutuksessa saatujen kokemusten, koulutustarkastusten ja maapuolustuksen kehittämislinjausten perusteella. 7. Otetaan käyttöön erikseen määritetyllä tavalla Puolustusvoimien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmät. 8. Valmistaudutaan tärkeimpien rajavartiojoukkojen kriisin ajan materiaalien käyttöönottoon vuodesta 2009 alkaen. Materiaali sijoitetaan kriisin ajan joukoille ja koulutuskäyttöön Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla. 9. Otetaan käyttöön Puolustusvoimien kanssa uusitut valtakunnallisen ja alueellisen tason yhteistoimintasopimukset. 10. Osallistutaan Puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoituksiin sekä LIEKKI 09 erikoisjoukkoharjoitukseen (alustavasti merivartiostojen valmiusjoukkueet, vartiolaiva, ilma-aluksia, alustarkastusosasto ja erikoisrajajääkärikomppania) osana uuden puolustusjärjestelmän harjoittelua. Rajavartiomiehet ovat harjoitelleet kriisin ajan tehtäviä kertausharjoituksissa ja muissa kriiseihin valmentavissa harjoituksissa. Merivartiojoukkojen kaikkia yksiköitä koskevan kokonaisuudistuksen toimeenpanoa on jatkettu. Rajavartiojoukkojen kokoonpanoja ja materiaalivalmiutta on kehitetty yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Uusien suorituskykyvaatimusten mukaiset koulutusohjelmat ovat käytössä varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Raja- ja merivartiokoulu on kehittänyt erikoisrajajääkäreiden koulutusohjelmaa saatujen kokemusten perusteella. Järjestelmien käyttöönottoa on valmisteltu ja osia järjestelmistä on testattu harjoitusten yhteydessä. Materiaalin toimitukset ovat käynnistyneet vuoden 2009 aikana. Materiaali sijoitetaan kriisin ajan joukoille ja koulutuskäyttöön Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Rajavartiolaitoksen ja puolustushaarojen välisten yhteistoimintasopimusten valmistelu on toteutettu ja sopimukset allekirjoitetaan alkuvuodesta 2010. Harjoituksiin on osallistuttu suunnitelman mukaisesti.

32 10. Osallistutaan Puolustusvoimien strategiseen suunnitteluun, toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä operatiiviseen suunnitteluun rajajoukkojen osalta. Rajavartiolaitos on aktiivisesti osallistunut Puolustusvoimien strategiseen suunnitteluun, toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä operatiiviseen suunnitteluun rajajoukkojen osalta Hankkeet 1. osallistutaan turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoon. 2. Osallistutaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETT) toimeenpanoon ja päivittämiseen. 3. Kehitetään rajajoukkojen kokoonpanoja ja suorituskykyvaatimuksia, varustusta, käyttöperiaatteita ja yhteistoimintaa, taktiikkaa, joukkotuotantojärjestelyjä ja sekä varusmies-, reserviläis- ja henkilökuntakoulutusta Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien suunnitelmien mukaisesti vastaamaan arvioituihin uhkamalleihin. 4. Kehitetään tilannekuva- ja johtamisjärjestelmäyhteistyötä Puolustusvoimien kanssa erillisen suunnitelman perusteella valmiuden kohottamisen vaatimukset huomioiden. 5. Saatetaan loppuun yhteistoimintasopimusten tarkistaminen Pääesikunnan ja puolustushaarojen kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla erikseen käskettävien suunnitteluperusteiden mukaisesti. Toteutuminen Selonteon toimeenpano osallistutaan velvoitteiden mukaisesti. Toimeenpanoon on osallistuttu velvoitteiden mukaisesti. Päivitystyöhön on asetettu edustaja. Merivartiojoukkojen kaikkia yksiköitä koskevan kokonaisuudistuksen toimeenpanoa on jatkettu. Rajavartiojoukkojen kokoonpanoja ja materiaalivalmiuksia on kehitetty. Varusmiesten ja reserviläisten koulutusta on kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja suorituskykyvaatimuksia. Rajavartiostojen joukkotuotantosuunnitelman päivitys on aloitettu yhteistoiminnassa Maavoimien kanssa.. Tilannekuvajärjestelmäyhteistyötä on kehitetty valmistelemalla Puolustusvoimien tilannekuvajärjestelmien käyttöönottoa. Yhteistoimintasopimusten valmistelu puolustushaarojen kanssa on edelleen käynnissä. Sotilaallisen maanpuolustuksen toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia.

33 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet 107 929 81 300 91 000 78 400 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 8,1 10,5 8,5 11,2 Henkilötyövuodet 105 132 102 142 Tehokkuus Tuottavuus ind 113 68 100 100 Taloudellisuus ind 119 73 100 100 Toiminnan laatu ja palvelukyky 3,5 3,7 Suunnitelmavalmius (1-5) 2,7 3,6 3,7 3,0 Sijoitettavuus (%) 78 % 85 % 78 % 79 % Koulutettavuus (%) Ei harjoituksia 70 % 88 % 98 % Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,3 4,5 4,3 Koulutus (1-5) 4,2 3,1 3,3 3,4 Materiaalivalmius (1-5) 2,6 2,6 2,8 3,3 Sotilaalliselle maanpuolustukselle ja kriisivalmiudelle asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on aktiivisesti kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja uusia suorituskykyvaatimuksia. Sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusvuorokaudet jäivät varusmieskoulutuksen osalta tavoitteesta noin 11%. Suurimpana syynä olivat palveluserien pienentyminen ja palveluksen keskeyttäneiden määrän lisääntyminen, joka heijastuu myös sijoitettavuuden heikkenemisenä. Kertausharjoitusten koulutusvuorokausissa tavoite saavutettiin. Tuottavuus sekä taloudellisuus heikkenivät kriisin ajan valmiutta palvelevan suunnittelutyön ja kertausharjoitusten vaatiessa aikaisempaa suuremman työpanoksen koulutusvuorokausien vähentyessä samaan aikaan. Tulosalueelle kohdentui 10 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2008. Sotilaallisen maanpuolustuksen toiminnan laadun ja palvelukyvyn tunnuslukujen laskentatapa muuttui vuonna 2009. Tästä syystä aiempien vuosien toteumat eivät ole yhteismitallisia vuoden 2009 toteumatietojen kanssa. Sisäiset toiminnot Teknillinen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto sekä alus- että ilma-aluskalusto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Vuoden aikana jatkettiin teknillisen alan palvelutuotannon suunnittelua strategian mukaisesti. Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut on hankittu HALTIK:lta ja niitä on edelleen kehitetty yhdessä HALTIK:n kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaisesti. Palveluiden kehittämiseen liittyen on rationalisoitu tietoliikennejärjestelyitä, keskitetty palvelinympäristöjä sekä siirrytty työasemaympäristön ja matkaviestinten osalta leasing -menettelyyn. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen (Turvallisuusverkko) toimeenpanoon. Hankkeeseen liittyen Rajavartiolaitos toteutti onnistuneesti erillisenä projektina GMDSS -hätäradiojärjestelmän uusimisen.

34 Rajavartiolaitoksen toiminnallisen tietojärjestelmän (RTT) projekteja on viety eteenpäin suunnitellusti. Raportointisovellus otettiin käyttöön ja valmisteltiin rajatarkastusprosessia tukevan osasovelluksen käyttöönotto. RVT- ja ULKONET järjestelmää ylläpidettiin ja kehitettiin. Yhteistoimintaviranomaisten tietojärjestelmähankkeisiin on osallistuttu. Lisäksi toteutettiin useita uusien rajavalvontaa tukevien sensoreiden kokeiluja. Muun muassa tutkittiin edelleen miehittämättömän lennokin soveltuvuutta rajavalvontatehtäviin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on otettu käyttöön biometriseen tunnistamiseen perustuva, EU/ETA/CH -kansalaisten rajatarkastuksiin soveltuva automaattinen rajatarkastuslinjasto 2008. Hankittiin Vaalimaan rajanylityspaikalle 3 automaattista rajatarkastuslinjastoa. Hankinta sisältää myös optiot tulevien vuosien Helsinki-Vantaan ja itärajan rajanylityspaikkojen linjastohankinnoille. Mobiilien rajatarkastuslaitteistojen ja sovellusten käyttöönottoon varauduttiin tekemällä esiselvitys ja valmistelemalla hankinta. Rajavartiolaitos osallistui poliisin johtamaan hankkeeseen, jossa lisättiin sormenjälkitieto Suomen biometriseen passiin, sekä poliisin ja hätäkeskuslaitoksen järjestelmäuudistuksiin. Rajavartiolaitos on osallistunut valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) kehittämiseen tarkoituksena ottaa järjestelmä käyttöön pilotointivirastona 1.1.2011. Tilattujen PV 08 partioveneiden sarjaveneiden vastaanotto käynnistyi. Veneet toimitetaan vuosien 09-11 aikana. Vuoden aikana otettiin neljä venettä käyttöön. Yksi ilmatyynyalus peruskorjattiin vuoden aikana. Uuden Ulkovartiolaiva 2010 hanke käynnistettiin organisoimalla hankeorganisaatio, määrittämällä aluksen suorituskykyvaatimukset sekä kilpailuttamalla konsepti ja esisuunnitteluvaihe. Rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuuden hallinnansiirrot jatkuivat 31.12.2009 seuraavasti. siirtämällä 31.12.2009 merivartioasemakiinteistöjä tasearvoltaan noin 8,3 milj. euroa valtiovarainministeriölle edelleen siirrettäväksi Senaatti-kiinteistöille ja vuokrattavaksi takaisin Rajavartiolaitoksen käyttöön siirtämällä 31.12.2009 tarpeettomia kiinteistöjä tasearvoltaan noin 2,5 milj. euroa valtiovarainministeriölle edelleen siirrettäväksi Senaatti-kiinteistöjen omistajahallintaan Vartiolentolaivueen kiinteistöjen hallinnansiirron toteutuminen liikenne- ja viestintäministeriölle ja edelleen IP - kiinteistöt Oy:lle lykkääntyi Finavian yhtiöittämisestä johtuen. Tämä hallinnansiirto toteutunee 30.4.2010 mennessä. Rajavartiolaitoksen omistajahallintaan tulee jäämään hallinnansiirtojen jälkeen rajavalvontatehtävissä tarvittavat, rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevat partiomajat, valvontatornit, sillat, laituri- ja muut vastaavat rakennelmat. Partioajoneuvojen uudesta värityksestä ja merkinnöistä annettiin sisäasiainministeriön asetus poliisin ja rajavartiolaitoksen ajoneuvojen tunnusvärityksestä ja -merkeistä 11.6.2009. Partioajoneuvot hankittiin uuden värityksen ja merkinnöiltään uudistetun visuaalisen ilmeen mukaisesti. Materiaalihallinto Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti Tulos Materiaalihankinnat on toteutettu materiaalihankinnoista annettujen käskyjen I/2009 ja II/2009 sekä lisähankinnoista annettujen ohjeiden mukaisesti.

35 2. Materiaalialan- ja kaluston edellyttämä koulutus täyttää käyttöönoton ja käytön vaatimukset. 3. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti. 4. Rajavartiolaitoksella on käytössään materiaalihallinnon hyvä osaaminen. 5. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään. 6. Materiaalihallinto järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla. Hallintoyksiköt ovat ylläpitäneet kaluston käytön edellyttämää koulutusta siitä annettujen toimialakohtaisten- ja/tai laitekohtaisten koulutusvaatimusten mukaisesti. Koulutuksen ja seurannan toteutumista on seurattu materiaalialan tarkastusten yhteydessä. Materiaalia on vuonna 2009 hankittu hallintoyksiköiden suunnitelmien ja lisähankintojen mukaisessa laajuudessa. Hallintoyksiköiden materiaalihallinnon osaaminen on materiaalitarkastusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella hyvä. Materiaalihallinnon tietojärjestelmän osalta aloitettiin vuonna 2009 toimenpiteet osana Kieku -järjestelmään siirtymistä. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemus ylläpidettiin hallintoyksiköiden sisäisin koulutuksin. Materiaalialan asiakastyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla (ka. 3,57). Hankkeet 1. Operatiiviseen käyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen varustelun kehittäminen 2. Ajoneuvojen sähköisen hankintaprosessin kehittäminen yhteistyössä PTK:n kanssa. 3. Virkavaatetilausten sähköisen hankintaprosessin kehittäminen. 4. Varusmiesten muonitusjärjestelyjen kehittäminen sisäisin järjestelyin sekä muonituksen uuden erityisohjelman käyttöönotto 5. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen materiaalihallinnon yhteistyön kehittäminen osana Millog hanketta. 6. Sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuudistus ja rajajoukkojen toiminnan ja varustuksen kehittäminen vastaamaan koulutusvaatimusten mukaista toimintaa. Toteutuminen Varustelua on kehitetty ja ohjeistettu suunnitelmien mukaisesti. Hankinnat on toteutettu hankintaohjeen mukaisesti. Ajoneuvojen sähköisen hankintaprosessiin on luotu RVL:n ajoneuvohankintojen mukaiset hinnastot ja hankinnat vuonna 2009 toteutettiin tämän mukaisesti. Virkapukineiden sähköisen tilausjärjestelmän käyttöönottamisesta on tehty päätös ja tilausmenettelyissä on siirrytty sähköisen järjestelmän käyttöön. Rajavartiolaitoksen esikunta esitti Pääesikunnan logistiikkaosastolle Aromi-järjestelmän käyttöön ottamista Rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuslain nojalla palvelevien muonituksen suunnitteluun ja -hankintaan. Pääesikunnan vastauksen mukaisesti päätös järjestelmän käyttöönotosta siirtyy vuodelle 2010, Puolustusvoimien Ruokahuollon palvelukeskuksen jatkosta tehtävien päätösten jälkeiselle ajalle. Hankinta- ja huoltoyhteistyö on käynnistetty vuonna 2009 pidetyillä kokouksilla. Yhteistyöhön laajempaa kehittämistä jatketaan vuonna 2010. Ensimmäiset Hanke -rahan mukaiset toimitukset on vastaanotettu. Varustuksen kehittäminen jatkuu osana hanketta aina vuoteen 2012.

36 7. Ilma-alusten kokonaisuudistus. 8. PV-82 alusluokan uudistus neljällä uudella PV 08 veneellä. 9. Kahden uuden vartiolaivan konseptisuunnittelu 10. Rajavartiolaitoksen alusten kyky toimia kansainvälisissä operaatioissa. 11. Rajaturvallisuusteknologian asiantuntemus. Dornier I ja II ympäristövalvontalaiteiden uudistamishanke suoritettu loppuun. Yksimoottoristen helikopterien AW 119 ke Koala (3 kpl) tuotantoaikataulu on sopimuksen mukaisesti ajan tasalla. Neljännen optio-helikopterin osalta tehty hyväksymispäätös joulukuun lopussa 2009. Uuden PV 08 partiovenesarjan neljä ensimmäistä venettä on vuoden toisella puoliskolla otettu vastaan. Veneet ovat operatiivisessa käytössä ja venesarjan tuotanto jatkuu. Tilausvaltuutus yhdelle uudelle ulkovartiolaivalle on myönnetty valtion kolmannessa lisätalousarviossa. Aluksen konseptisuunnittelu on käynnistetty määrittämällä alukselle tarvittavat suorituskykyvaatimukset yhteistyössä SYKE:n ja yt-viranomaisten kanssa. Itse suunnittelutyö on kilpailutettu. Tehtävä toteutetaan uuden Ulkovartiolaiva 2010 -hankkeen yhteydessä, jossa on määritelty tarvittavat suorituskykyvaatimukset. Mahdollisten muutosten tekeminen vanhojen laivojen ominaisuuksien osalta odottaa tarkempia päätöksiä aluskannan tulevasta käyttöperiaatteista. On toimeenpantu ja osallistuttu resurssien puitteissa rajaturvallisuuteen liittyvän teknologian kehittämiseen joko omaan käyttöön hankkimiseksi, teknisen kehityksen seuraamiseksi ja/tai kansallisen ja kansainvälisen alan yhteistyön ja verkottumisen syventämiseksi. Tietohallinto Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Tietotekniikan palvelut tuotetaan tehokkaasti. Tietotekniikan palvelut on jaoteltu palvelukokonaisuuksiin ja palvelun tuotannon eri toteutustapoja voidaan käyttää monipuolisesti ja tarvittaessa ulkoistaa kumppaneille. Kehitetään kykyä ostaa tietotekniikkapalveluita. 2. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa tietojärjestelmien ja yhteisten palvelujen eriaikaisen kehittämisen sekä viranomaisten tehokkaan ja turvallisen tietojenvaihdon. 3. Perustietotekniikka täyttää niille asetetut vaatimukset. Perustietotekniikan käytettävyys, toimintavarmuus ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa asetettujen vaatimustasojen mukaisia. Tulos Toteutunut. Haltikin myötä palveluiden ostaminen on arkipäivää. Toteutunut. Osallistuttiin hätäkeskuslaitoksen ja poliisin järjestelmäuudistustyöhön sekä määriteltiin rajavartiolaitoksen tarpeita näiden hankkeiden suhteen sekä viranomaisten yhteisiksi palveluiksi. Perustietotekniikka täyttää niille asetetut vaatimukset. Asiakastyytyväisyysmittauksen tulosten keskiarvo oli 3,3 asteikolla 1 5.

37 4. Tieto- ja valvontajärjestelmät täyttävät niille asetetut vaatimukset. Järjestelmien käytettävyys ja luotettavuus ovat kaikissa tilanteissa hyviä. Järjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö sitovat vähemmän voimavaroja kuin perinteiset työskentelytavat. 5. Tietoturvallisuustoiminta takaa tietoaineiston ja - järjestelmien käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden asetettujen vaatimustasojen mukaisesti. Tietoturvallisuustoiminta on suunnitelmallista ja perustuu ajantasaiseen riskianalyysiin. Henkilökunnan tietoturvallisuuskoulutus ja - tietoisuus on hyvällä tasolla. 6. Tietopalvelu täyttää operatiivisen toiminnan ja hallinnon tietotarpeet. Tietopalvelu on organisoitu tehokkaasti. 7. Hankesuunnitelman mukaiset tietotekniset palvelut ja -järjestelmät otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Toteutunut. Rajavartiolaitoksen omistamien operatiivisten tietojärjestelmien sovellusten ja palvelinlaitteiden käytettävyys on ollut vähintään 99,8% (tavoitteet 98,5-99,5%) ja asiakastyytyväisyys 3,2-3,5 (asteikko 1-5). Tietoturvallisuus on perustunut päätoimisen tietoturvallisuuspäällikön toimintaan. Itsearvioinnin perusteella RVL:n tietoturvallisuus on SM:n hallinnonalalla vertailukelpoista. Tietopalvelun esiselvityksen perusteella ei ryhdytty toimenpiteisiin. Kehitystyötä ja järjestelmien käyttöönottoa jatketaan muun toiminnan ohessa. Tietopalvelu tyydyttää tietotarpeet. Toteutunut vain osittain. Osa tietoteknisistä kehittämishankkeista ja palveluista on viivästynyt suunnitellusta. Asiakastyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla ollen perustietotekniikan osalta 3,33 ja tieto- ja valvontalaitejärjestelmien osalta 3,27 (asteikko 1-5). Hankkeet Toteutuminen Ei hankkeita. Kiinteistöhallinto Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen uusi omistajahallintatilanne ei laske kiinteistönpidon tasoa. 2. Rajavartiolaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyö on sujuvaa ja tehokasta. Tulos Kiinteistöpalvelun taso pystyttiin ylläpitämään kohtuullisen hyvin, vaikka normaaliin kiinteistönpidon suunnitteluun ja ohjaukseen oli käytettävissä suunniteltua vähemmän resursseja. Yhteistyö on ollut pääosin sujuvaa lukuun ottamatta erimielisyyksiä peruskorjauksien huomioimisesta vuokria määritettäessä.

38 3. Rajavartiolaitoksella on uuden omistajahallintatilanteen tarpeiden mukainen kiinteistönpidon kustannusseuranta. 4. Raja- ja merivartiostot toteuttavat sitoumusten mukaiset energiansäästötoimenpiteet tai huolehtivat niiden toteuttamisesta (ml. Senaatti-kiinteistöt). 5. Raja- ja merivartiostot rakennuttavat Rajavartiolaitoksen toimintojen tarvitsemat oman kiinteistövarallisuuden rakennushankkeet laadukkaasti ja rakennusten elinkaarikustannuksiltaan edullisesti asetettujen rahoituskehysten puitteissa Raja- ja merivartiostot suunnittelevat yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen alueyksiköiden kanssa toteuttamiskelpoisen vuokravaikutteisten uudis- ja peruskorjaushankkeiden investointiohjelman suunnittelukaudelle. 6. Raja- ja merivartiostot varmistavat, että Senaattikiinteistöt rakennuttavat vuokravaikutteiset rakennushankkeet laadukkaasti ja rakennusten elinkaarikustannuksiltaan edullisesti asetettujen rahoituskehysten puitteissa. 7. Rajavartiolaitoksella on käytettävissä kiinteistönpidon riittävä osaaminen ja resurssit (ml. vuokrattavat toimitilat ja rakennushankkeet). 8. Asiakastyytyväisyys pidetään hyvänä. Toteutunut ja otetaan käyttöön 1.1.2010 alkaen. Energiasäästötoimenpiteitä on jatkettu. Raja- ja merivartiostot ovat toteuttaneet lähinnä lakkautettavien vartioasemiin liittyvien teknisten rakennuksien ja partioiden tukeutumisrakennuksien laadukkaasti ja innovatiivisesti. Raja- ja merivartiostojen ja Senaatti-kiinteistöjen alueyksiköiden välinen suunnitteluyhteistyö on pääosin toiminut hyvin. Raja- ja merivartiostot ovat varmistaneet Senaatti-kiinteistöjen toteuttamien rakennushankkeiden laadun toimimalla joko rakennuttajakonsultin tai käyttäjän roolissa. Rakennushankkeiden oikeat kustannustasot on varmistettu laatimalla joko itse kustannusarviot tai tarkastamalla konsulttien laatimat kustannusarviot. Osaamista on ylläpidetty myös muutostilanteessa sisäisillä opetustilaisuuksilla. Asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo on 2,92. Keskiarvoa laskee Senaatti-kiinteistöjen omistajaohjauksen ja palvelun ka. 2,37. Hankkeet 1 Rajavartiolaitoksen Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen uuden omistajahallintatilanteen mukaiseksi kiinteistöjohtamisen järjestelmäksi vuoden 2009 aikana. Toteutuminen Kustannusseuranta- ja budjetointiosiot ovat valmiit. Tilahallinnan kehittäminen jatkuu vuonna 2010.

39 2. Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon kehittämisohjelman käynnistäminen (ml. palvelusuhdeasunnot). Kiinteistönpidon kehittämistä jatketaan osana teknisten tukipalvelujen kehittämistä vuonna 2010. Ympäristön suojelu Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Toiminnassa on otettu huomioon ympäristövaikutukset. 2. Ympäristöasioiden huomioiminen on jokapäiväistä toimintaa. 3. Materiaalin elinkaaressa on otettu huomioon ympäristövaikutukset. 4. Ympäristön huomioiminen sisältyy Rajavartiolaitoksen myönteiseen julkisuuskuvaan. 5. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä raportoidaan ja tutkitaan kaikki poikkeamat. 6. Rajavartiolaitoksen ympäristöriskejä seurataan ja hallitaan jatkuvasti. Tulos Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Materiaalihankinnoissa huomioitiin enenevässä määrin materiaalin elinkaaren kokonaiskustannukset ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Teknillisellä toimialalla noudatetaan yleisiä ja hallinnonalaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän käyttö on vakiintunut. Toteutetaan normaalin johtamisen ja toiminnan yhteydessä. Hankkeet 1. Kiinteistötietojärjestelmään viedään Rajavartiolaitoksen ympäristöjärjestelmän mukaisten toimenpiteiden suunnittelu, budjetointi ja seuranta. Toteutuminen Toteutettu osana vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua.

40 Viestintä Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien tukeminen aktiivisella ja informatiivisella ulkoisella tiedottamisella eri kanavia hyödyntäen. 2. Rajavartiolaitoksen viestintästrategian tarkistaminen, päivitys ja toimeenpano. 3. RVL:n profiloituminen ydintoimintojen (rajaturvallisuus, merialueen turvallisuus, ympäristöturvallisuus, rikostorjunta, kansainvälinen yhteistyö, maanpuolustus) alueilla. 4. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan vahvistaminen aktiivisella, oma-aloitteisella ja avoimella tiedottamisella, asiakaspalvelutasoa seuraamalla ja kehittämällä sekä käyttämällä yhdenmukaista visuaalista ilmettä. 5. RVL:n organisaation ja toiminnan tunnetuksi tekeminen koko toimintaympäristössä: Rajavartiolaitos turvana kaikissa oloissa - iskulauseen sisältämien faktojen tunnetuksi tekeminen. 6. Rajavartiolaitoksen sisäisen tiedonkulun toimivuuden seuranta ja kehittäminen. 7. Juhlavuoden 2009 valmistelut ja toteuttaminen (2009). Tulos Ulkoista tiedotusta on tehostettu lisäämällä erityisesti internettiedotteiden määrää Rajavartiolaitoksen tapahtumista sekä keskeisistä asioista. Myös hallintoyksiköt ovat tiedottaneet aktiivisesti ja yksiköiden uutiset ovat läpäisseet myös valtakunnallisen median useimmissa tapauksissa. Viestintästrategian tarkistaminen ja päivitys siirtyy vuodelle 2010. Strategiaa on toteutettu tehostamalla sisäistä ja ulkoista viestintää. Ydintoimintojen esilletuomista on jatkettu kaikessa viestinnässä. Erityisesti merelliset ympäristöasiat ovat saaneet julkisuutta, samoin rikostorjunta. Myös itärajan rajavalvonta on saanut valtakunnallista näkyvyyttä. Mediatutkimusten perusteella Rajavartiolaitoksen julkisuuskuva on noussut erittäin myönteiseksi kuluneena vuonna. Internet-palautteissa negatiiviset asiakaspalautteet ovat selvästi vähentyneet. Uuden visuaalisen ilmeen käyttö Rajavartiolaitoksen graafisessa tuotannossa on jo lähes sataprosenttista. Rajavartiolaitos on ollut aktiivisesti esillä eri yhteyksissä ja erilaisissa tapahtumissa. Toimintamme tunnettuutta ovat lisänneet kuluneen kauden aluskaluston uusimiset ja tekninen kehitys. Kiinnostus Rajavartiolaitosta kohtaan on kasvanut suuren yleisön sekä median piirissä. Tunnettuudessa on kuitenkin toivomisen varaa edelleen, ei tiedetä tarkasti, mitä kaikkea Rajavartiolaitos todella tekee. Rajavartiolaitoksen sisäisen tiedonkulun toimivuutta ja seurantaa ei ole toteutettu vuoden aikana aikataulusyistä. Ongelmat ja toimintahäiriöt Rajavartiolaitoksen sisäisissä viestintävälineissä ovat vaikeuttaneet reaaliaikaisen tiedon kulkua koko vuoden. Rajavartiolaitoksen 90. juhlavuoden tapahtumat toteutettiin suunnitelmien mukaan. Sanomatalolla järjestettiin Itärajalla 90. vuotta näyttely, joka oli esillä kaksi viikkoa. Valtakunnallista pääjuhlaa vietettiin Säätytalolla. Muutoin juhlavuosi näkyi Rajamme Vartijat - lehdessä sekä internet-sivuilla. Hallintoyksiköt toivat juhlavuotta esille eri tavoin omilla alueillaan. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin myös tutkija FT Juha Pohjosen kirjoittama historiateos.

41 Hankkeet 1. Viestintästrategian toteutumisen seuranta (mm. julkisuuskuva, sidosryhmäkartoitukset, mediaseuranta) (2009-2013). Toteutuminen Julkisuuskuvaa on seurattu mediaseurannalla ja eri tutkimusten kautta. Sidosryhmäkartoitus on aloitettu. 2. Asiakaspalauteseurantajärjestelmän testaaminen ja kehittäminen (2010). 3. Rajavartiolaitoksen intranet-sivuston (Rajanetti) ja internet-sivuston uusiminen ja vastuuhenkilöiden koulutus liittyen SM verkkoviestinnän kehittämishankkeeseen (2009-2010). 4. Rajavartiolaitoksen esittely- ja esitemateriaalin suunnittelu ja päivitys (2009-2013). 5. Sisäisen viestinnän kehittäminen intranetin ja henkilöstölehden lisäksi panostamalla vuorovaikutteisiin tiedonvälityskanaviin, kuten keskinäisviestintään: esimiesalaiskeskustelut, työyksikköpalaverit, yksikkökokoukset, videoneuvottelut ja tiedotustilaisuudet hallintoyksikkö- ja koko Rajavartiolaitoksen tasolla (2009-2013). Suunnittelu- ja talousyksikkö on toteuttanut asiakasseurantajärjestelmän, jota voidaan käyttää myös viestinnällisiin tarpeisiin. Intranet- sivuston uusiminen aloitetaan JUPO- hankkeen pohjalta 2010 ja se otettaneen käyttöön 2011. Internet-sivustot tullaan uusimaan saman hankkeen yhteydessä vuonna 2012. Esittely- ja esitysmateriaalia on osittain uusittu tarpeen mukaan. Koiratoiminta-dvd on valmistunut Raja- ja merivartiokoulun ja koiratoimintavastaavan yhteistyöllä. Esitemateriaalin kokonaisuudistus tapahtuu vuonna 2010. Esittelymateriaalin (dvd:t, PowerPointesitykset) uusimista jatketaan. Sisäisen viestinnän kehittämistä on jatkettu erityisesti työyksikköja osastopalaverein sekä käyttämällä videoneuvotteluja, joiden kautta on voitu olla suorassa yhteydessä hallintoyksiköihin. Videoneuvottelutekniikan käyttöönottoa on hidastanut tekniset ongelmat, mutta videoneuvotteluiden käytettävyyden odotetaan parantuvan vuoden 2010 aikana. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Sisäasiainministeriön asetuksen 1309/2007 Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista 6 :n mukaan säädetään, että Rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien, rajavartiolaitoksen virkamiesten asunnoiksi tarkoitetuista asuinhuoneistoista voidaan periä liiketaloudellista vastiketta alempaa vastiketta siten kun siitä on rajavartiolain 81 :n 3 momentissa säädetty. Rajavartiolaitos on luovuttanut hallinnassaan olevat asunto-osakkeet Senaatille 1.1.2008 alkaen ja vuokrannut ne takaisin. Asuntoja käytetään Rajavartiolaitoksen henkilöstön palvelussuhdeasuntoina. Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma on tehty samoilla perusteilla kuin edellisenä vuonna. Palvelussuhdeasuntoihin kohdentuvat palkkakustannukset on laskettu suhteellisena osuutena rajavartiolaitoksen kokonaispalkkakuluista palvelussuhdeasuntoihin kohdistuneiden tuntien suhteessa kokonaistyötuntimäärään. Asuinrakennuksien kustannukset olivat 22 % (22 % / 2008) kiinteistönpidon kulutusmenoista. Rajavartiolaitoksen kiinteistönpidon kulutus-

42 menot ovat laskeneet 0,8 % (n 140 000 euroa) vuodesta 2008. Pääomakustannukset ovat pienentyneet, koska asuinrakennukset luovutettiin kokonaan VM:lle 31.12.2009 ja VK:n nimellinen korkokustannus on pienentynyt 4,4 %:sta 1,8 %:iin. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 1,8 % (4,4 %/2008, 3,0 %/2007,). Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus on n. 1,64 M alijäämäinen ja tuotot kattavat 54% (53 %/2008) kustannuksista. Rajavartiolaitoksen ilma-aluksin toteuttamat sairaankuljetukset on hinnoiteltu sisäasiainministeriön maksuperustepäätöksen mukaisesti. Meripelastuslain (1145/2001) johdosta sairaankuljetukset merialueella kuuluvat ilmaisperiaatteella toteutettaviin Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin riippumatta kuljetusvälineestä. Ilma-aluksilla tehdyistä muista sairaankuljetuksista kertyi tilikauden aikana tuloja 491 861, jolloin kasvua edelliseen vuoteen on noin 40 %. Sairaankuljetuslentotunteja oli 107 (93/2008). Vartiolentolaivueen kassamenot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 8,4 % (-1,5 M ). Pääomakustannuksina käsiteltävä korko on laskenut 2,6 %. Kustannusvastaavuus jäi 454 132 euroa alijäämäiseksi. Tuotot kattavat 52 % (38 %/2008) kustannuksista. AS 332 AB 412 AB 206 DO 228 VLLV 2007 sairaankuljetustunnit 41 48 0 0 89 2007 lentotunnit / % 700/19 1510/40 931/25 635/17 3776 2008 sairaankuljetustunnit 72 21 0 0 93 2008 lentotunnit / % 823/25 1372/35 999/21 738/19 3932 2009 sairaankuljetustunnit 78 29 0 0 107 2009 lentotunnit / % 756/21 1369/39 826/23 573/16 3524 Kuva: VLLV:n lentotuntien jakauma kalustotyypeittäin Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos Julkisoikeudelliset suoritteet (sairaankuljetus) RVLL 578/2005 perusteella annetut suoritteet (palv.asunnot) 2006 2007 2008 2009 2006 2007 2008 2009 TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 459 323 352 492 1 822 1 753 1 668 1655 - maksullisen toiminnan muut tuotot 261 274 315 319 Tuotot yhteensä 459 323 352 492 2 083 2 026 1 983 1 974 KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 135 186 312 267 2 362 2 679 3 615 3526 - henkilöstökustannukset 178 201 303 335 93 194 107 64 - vuokrat - palvelujen ostot - muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä 313 387 615 602 2 455 2 874 3 722 3 590 KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 19 26 37 46 - poistot 231 212 273 298 716 701 14 14 - korot 826 631 29 6 - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 250 238 310 344 1 541 1 332 43 20 Kokonaiskustannukset yhteensä 564 624 925 946 3 996 4 206 3 765 3 610 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -104-301 -573-454 -1 913-2 180-1 782-1 636 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN -104-301 -573-454 -1 913-2 180-1 782-1 636 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

43 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos 2006 2007 2008 2009 TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 0 0 3 138 1838 - EU:lta saatu rahoitus 1 204 691 0 5204 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 0 0 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 1 204 691 3 138 7 042 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 24 2 0 7411 - henkilöstökustannukset 131 284 0 767 - vuokrat 3 5 0 - palvelujen ostot 41 11 3 138 2740 - muut erilliskustannukset 361 498 0 41 Erilliskustannukset yhteensä 560 799 3 138 10 959 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 173 370 60 - poistot 26 55 0 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 199 425 60 0 Kokonaiskustannukset yhteensä 759 1 224 3 198 10 959 KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset 444-534 -60-3 917 kustannusvastaavuus -% 158,48 56,42 98,12 64,25 Vuoden 2008 yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on käsitelty Rajavartiolaitoksen ja SYKEn välinen sopimus, jonka mukaan Rajavartiolaitos toteuttaa Rajavartiolaitoksen Dornier ilma-aluksiin hankittavat uudet ympäristön valvontalaitteet ja jotka rahoitetaan Ympäristöministeriön hallinnonalan momentilta. Vuoden 2009 laskelmassa on käsitelty tuloina SYKEn maksama osuus valvontalaitteiden asennuksesta ja kuluina Rajavartiolaitoksen toimittajalle maksamat summat. Vuoden 2009 aikana on maksettu kaikki sopimuksen mukaiset maksut, eikä vuodelle 2010 siirry maksutapahtumia. Valvontajärjestelmäuudistukseen on käytetty vuonna 2009 1,695M euroa (vuonna 2008 3,19M euroa). Koko hankkeen kokonaissummaksi tulee 4,89M euroa. Ulkorajarahastosta saatu tuloutus muodostaa merkittävän osan Rajavartiolaitoksen yhteisrahoitteisen toiminnan tuloista. Ensimmäiset tuloutukset ulkorajarahastosta saatiin vuonna 2009. Vuosiohjelmista 2007, 2008 ja 2009 tuloutusta saatiin yhteensä 5,157M euroa. Lisäksi ulkorajarahastosta on saatu Community Actions erillishaun kautta rahoitusta VISE-projektiin 47 000 euroa. Valtiokonttori on korvannut Rajavartiolaitokselle 1.2. - 31.12.2009 väliseltä ajalta palkkakustannuksia niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet käytettävissä Kieku-tietojärjestelmä hankkeen tehtäviin. Vuoden 2009 aikana korvausta on maksettu kahdesta henkilöstä yhteensä 95 000 euroa. HALTIK on korvannut Rajavartiolaitokselle 1.1. - 31.8.2009 väliseltä ajalta yhden Lapin rajavartioston henkilön palkkakustannuksia yhteensä 46 000 euroa. Helsingin kauppakorkeakoulu on korvannut yliopistoharjoittelijan palkkakuluja 1.5. - 31.7.2009 väliseltä ajalta yhteensä 2 900 euroa.

44 Arvio toiminnan sukupuolivaikutuksista vuonna 2009 Rajavartiolaitoksen esikunta laati vuonna 2009 toimialaansa koskevat valtakunnalliset suunnitelmat henkilöstöpoliittisen tasa-arvon edistämiseksi sekä yhdenvertaisuuden edistämiseksi toiminnassa ja henkilöstöjohtamisessa. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa arvioitiin toimintaa myös sukupuolinäkökulmasta. Rajatarkastuksissa asiakkaina on sekä naisia miehiä. Naisten kohdalla henkilöön menevissä tarkastuksissa pyritään tekemään naispuolisen rajavartijamiehen toimesta. Jos naispuolisia rajavartijoita ei ole saatavilla, voidaan virka-apua pyytää tullilta. Rajatarkastukset on suoritettava asiallisesti ja huomioonottavasti. Rekrytoinnilla pyritään lisäämään rajatarkastustehtävissä olevien naisten määrää, jotta henkilöön menevät tarkastukset voitaisiin suorittaa aina samaa sukupuolta olevien rajavartiomiesten toimesta. Ihmiskauppa on ilmiönä maailmanlaajuinen ja monitahoinen. Ihmiskauppaa tapahtuu prostituution, seksiteollisuuden ja muun seksuaalisen hyväksikäytön yhteydessä tai se voi liittyä pakkotyöhön tai muunlaisen työvoiman hyväksikäyttöön. Ihmiskauppaan liittyy kiinteästi moniperusteinen syrjintä, johon kuuluu etninen alkuperä, ikä ja sukupuoli. Selvitettyihin ihmiskauppatapauksiin on liittynyt myös uhrin vammaisuus. Uhri voi olla mies, nainen tai lapsi. Erityisen haavoittuva ryhmä on yksin maahan saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat. Rajavartiolaitos ottaa yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti moniperusteisen syrjinnän huomioon ihmiskaupan vastaisen tarkennetun toimintasuunnitelman toimeenpanossa korostaen suunnitelman uhrilähtöistä lähestymistapaa sekä lapsi- ja sukupuolinäkökulmaa. Rajavartiotietojärjestelmään kirjataan toiminnan kohteena olevista henkilöistä myös sukupuolitieto, mutta tilastoja ei ole mahdollista raportoida sukupuolen mukaisesti Rajavartiolaitoksen tulostietojärjestelmästä RATTI:sta. Säädösvalmistelussa hankkeiden mahdolliset sukupuolivaikutukset käsitellään säännönmukaisesti osana yleistä vaikutustenarviointia. Vuonna 2009 valmistelluissa säädöshankkeissa sukupuolivaikutuksia arvioitiin erityisesti upseerien koulutusjärjestelmää koskevien säädösmuutosten yhteydessä. Rajavartiolaitoksessa on suunniteltu TTS-kaudelle henkilötyövuosikehykseen 230 htv:n nettovähennys, josta 66 htv:ta on valtiovarainministeriön edellyttämää tuottavuusvähennystä. Loppujen vähennettävien henkilötyövuosien vapauttamat voimavarat on tarkoitus kohdistaa muihin toimintamenoihin kuten teknisiin hankkeisiin. Henkilötyövuosivoimavarat irrotetaan toisaalta hallinnosta sekä rajavalvonnasta Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Henkilötyövuosia vapautuu suuremmassa määrin vasta suunnittelukauden loppupuolella. Hallinnosta irrotettavat henkilötyövuosivähennykset kohdistuvat Rajavartiolaitoksen henkilöstön sukupuolirakenteesta johtuen pääsääntöisesti naisiin. Vastaavasti taas rajavalvonnasta Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta vähennettävät henkilötyövuosipanokset kohdistuvat pääsääntöisesti miehiin. Rajavartiolaitoksen päällikön tekemien päätösten mukaisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutumisen seurantaa tehdään toimintakertomusraportoinnin yhteydessä. Suunnitelmat ajoittuvat vuosille 2009 2011 ja valtaosa toimenpiteistä on ajoitettu vuosille 2010 ja 2011. Tasa-arvosuunnitelman vuodelle 2009 kohdistetut toimenpiteet: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyä ei toteutettu vuoden 2009 aikana, sillä kyselyä ei ollut mielekästä toteuttaa päällekkäin VMBaro-kyselyn kanssa. Kyselyn toteutus siirtyy vuodelle 2010. (Tasa-arvosuunnitelma kohta 3.1 (TAs 3.1)

45 Vuotta 2009 koskevaan henkilöstökertomukseen otetaan tasa-arvosuunnitelmassa eritellyt tilastointikohteet rekrytoinnista ja koulutukseen osallistumisesta sekä tiedot perhevapaiden käytöstä. (TAs 3.2) Tasa-arvosuunnitelman mukaisesti Raja- ja merivartiokoulu on laatinut vuoden 2009 aikana oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman. (TAs 3.3) Rajavartijoiden rekrytointiprosessi on tarkistettu ja keskitettyyn rajavartijoiden rekrytointiin RMVK:n toimesta siirrytään kokonaisuudessaan vuodesta 2011 alkaen. (TAs 3.7) Valtioneuvoston asetusta Rajavartiolaitoksesta on tarkistettu lisäämällä asetuksella säädettyihin virkoihin siviilivirkamiesten uusia virkanimikkeitä. Uusilla virkanimikkeillä siviilivirkamiesten tehtävänkuva ja vastuualue ilmenisi paremmin jo virkanimikkeestä. Muutoksella parannetaan myös siviilien ja erityisesti muun korkeakoulututkinnon kuin upseerikoulutuksen suorittaneiden (naisten) urakehitysmahdollisuuksia rajavartiolaitoksessa. (TAs 3.7) Valtioneuvoston asetusta Rajavartiolaitoksesta on tarkistettu mm. rajavartijoiden kelpoisuusvaatimusten osalta poistamalla vaatimuksista aliupseerikoulutus. Uudistuksella on tarkoitus laajentaa rekrytointipohjaa lisätä naisten hakeutumista rajavartijan ammattiin. (TAs 3.8) Yhdenvertaisuussuunnitelman vuodelle 2009 kohdistetut toimenpiteet: Hallintoyksiköt ovat tehneet selvityksiä hallinnon tulkkaukseen varatuista voimavaroista ja tehneet esityksiä Rajavartiolaitoksen esikunnalle suunnitelman mukaisesti. (Yhdenvertaisuussuunnitelman kohta 3. (YVS 3)) 4. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Henkilöstöjohtamiselle määritetyt tulostavoitteet ja niiden toteutuminen. Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Henkilöstöjohtaminen on keskeinen ja henkilöstölle konkreettinen osa Rajavartiolaitoksen johtamista. 2. Henkilöstön kehittyvä osaaminen ja laadukas esimiestyö luovat edellytykset muutoksen hallintaan. Tulos Rajavartiolaitoksen strategiset tavoitteet ja henkilöstöjohtamisen päämäärät konkretisoidaan henkilöstölle tulos- ja tavoitekeskusteluiden kautta. Henkilöstöä koskevat hankkeet perustellaan Rajavartiolaitoksen strategiaan ja henkilöstöstrategiaan tukeutuen. Rajavartiolaitoksen henkilöstöala on aktiivisesti osallistunut sellaisten operatiivisten hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla on henkilöstövaikutuksia. Henkilöstöllä on ollut edustajiensa välityksellä mahdollisuus osallistua keskeisten henkilöstöjohtamisen toimenpiteiden valmisteluun yhteistoimintasopimusten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen esimiesten täydennyskoulutusta on jatkettu kaikissa hallintoyksiköissä vuoden aikana. Esimiesten rooli muutosjohtamisessa on keskeinen. Rajavartiolaitoksen muuttuva toimintaympäristö ja kehittyvät tehtävät otetaan huomioon määriteltäessä henkilöstön ydinosaamisia ja muita osaamisia. Ydinosaamisten määrittelyä henkilöstöstrategian vaatimalla tavalla.

46 3. Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenne ja henkilöstömäärä vastaavat operatiivisia tarpeita. 4. Työn tuottavuus ja palkkakilpailukyky paranevat ja tukevat osaltaan strategisia tavoitteita. 5. Henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen kunto ovat tehtäviä vastaavat. Vuoden aikana on suunniteltu RVL:n hallintorakennetta ja annettu sisäasiainministerin päätöksen pohjalta käsky Rajavartiolaitoksen siirtymisestä kaksiportaiseen hallintorakenteeseen. Strategista henkilöstösuunnitelman päivitys on käynnistynyt osana RVL TS/TTS prosessia ottaen huomioon hallintorakenteen muutoksen. Henkilöstövoimavarojen johdonmukaista suuntaamista painopistealueelle on jatkettu käyttäen hyväksi virkamiehen henkilökohtaista halukkuutta ja henkilöstön luontaista poistumaa. Neuvottelukaudella on saavutettu neuvottelutulos 1,0 % kehittämiserän ja 0,35 % paikallisen erän käytöstä. Näiden kohdennus pääosin suoritusosaan ja operatiiviselle painopistealueelle kenttätehtäviin tukevat strategisia tavoitteita. Työaikasopimukseen liittyvissä neuvotteluissa ei edetty tavoitetulla tavalla. Palkkakilpailukyvyn osalta edistyttiin lähes neuvottelutavoitteiden mukaisesti suuntaamalla voimavaroja alimpiin naisvaltaisiin tehtäviin ja johtaviin virkamiehiin Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 81,8 % kaikista rajavartiomiehistä. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,3. Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 75,9 % kaikista rajavartiomiehistä. Kaikkien testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,2. Hankkeet 1. Kehitetään Rajavartiolaitoksen henkilöstörakennetta, tehtävä- ja virkarakennetta ja sekä virkanimikkeitä RVL strategian ja henkilöstöstrategian asettamien vaatimusten mukaisesti. 2. Liitetään palkitsemisen kokonaisuus osaksi päivitettävää henkilöstöstrategiaa. 3. Kehitetään johtajien ja asiantuntijoiden valintamenettelyä sekä ylempien virkojen täyttöä palveleva urasuunnittelujärjestelmä (2009-2010). Toteutuminen Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen valmisteluun tavoitteen edistämiseksi. Tehtävänimikkeitä koskeva Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirja päivitetään VNa:n voimaantulon jälkeen. Valtioneuvoston asetukseen rajavartiolaitoksesta on otettu uusia varsinkin siviilitehtävissä palvelevien uralla etenemistä edistäviä virkanimikkeitä vaativiin asiantuntijatehtäviin. Rajavartijan viran kelpoisuusvaatimuksia on asetuksella väljennetty rekrytointipohjan laajentamiseksi. Kehittäminen jatkuu edelleen osana päivitettävää henkilöstöstrategiaa. Ylempien virkojen täyttöä palvelevaa urasuunnittelujärjestelmää tai valintamenettelyä koskevaa hanketta ei ole käynnistetty, sillä se on ajankohtainen hallintorakennetta ja budjettia koskevien linjausten jälkeen. Hanke liittyy myös henkilöstöstrategian päivitykseen.

47 4. Jatketaan esimiesten johtamistäydennyskoulutusta, otetaan käyttöön johtamispalautejärjestelmä johtamisen onnistumisen mittaamiseksi sekä tarkistetaan johtajakoulutuksen sisällöt (2009-2010) kartoitetaan ja määritetään ydinosaamisen sekä muun osaamisen tasot (2009-2010). 5. Otetaan käyttöön SM:n yhteinen asianhallintajärjestelmä (ASDO) 2009 2010. 6. Osallistutaan valtionhallinnon yhteisen henkilötietojärjestelmän (KIEKU) kehittämiseen ja käyttöönottoon (2009-2012). 7. Parannetaan työn tuottavuutta ja palkkakilpailukykyä niitä tukevalla virastokohtaisella virkaehtosopimuksella (2009-2012). 8. Jalkautetaan tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelu hallintoyksiköihin (2009-2010). Esimies- ja vuorovaikutusvalmennus on edennyt suunnitelmallisesti ja käynnistynyt myös kaikissa hallintoyksiköissä. Vuorovaikutteista esimiestyötä on edistetty työhyvinvointikyselyjen palautetilaisuuksissa alustuksilla ja työyhteisön keskusteluilla Johtamispalautejärjestelmä on otettu käyttöön kattavasti vuoden 2009 kuluessa esimiesvalmennuksen yhteydessä tehdyn 360- arvioinnin myötä. Johtamispalautejärjestelmän vakituista käyttöönottoa on pohdittava Kieku-hankkeen jälkeen joko 2010 tai 2011 sillä se vaatii osaamista ja resursseja. Bologna-prosessin mukainen RVL:n kadettien rajaturvallisuusalan eriytyvä opetussuunnitelma on tarkistettu yhteistyössä hallintoyksiköiden kanssa vuonna 2009. Kadettien opiskelu RMVK:n oppimisympäristössä tapahtuu opetussuunnitelman mukaisesti. Ydinosaamisen ja muun osaamisen tasojen kartoitus ja määrittelyssä ei ole edetty henkilöstöstrategian ja henkilöstösuunnitelman vaatimalla tavalla. Työn eteneminen on kiinni käytettävissä olevista resursseista ja se siirtyy vuodelle 2010. Kiekutietojärjestelmähanke osaamisen hallinnan osalta tukee ja helpottaa hankkeen käytännön toteuttamista, järjestelmä on käytettävissä todennäköisesti 2011 Rajavartiolaitos on osallistunut ASDO ohjaus- ja projektityöryhmän työskentelyyn. Järjestelmän käyttöönotto (tuotantokäyttö) on mahdollista aikaisintaan 1.6.2010. Järjestelmän toteuttamista pyritään helpottamaan yhdistämällä Rajavartiolaitoksen diaari RVLE:aan vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuoden aikana on osallistuttu aktiivisesti Kieku-hankkeen SM ohjausryhmään ja henkilöstöhallinnon referenssiryhmiin ja henkilöstöhallinnon sovellusten määrittelyyn sekä katselmuksiin. Kiekuhankkeeseen liittyvää RVL päätöksentekojärjestelmää on kehitetty VN asetuksen valmistelun yhteydessä. Vuoden 2009 kehittämiserä kohdennettiin henkilökohtaiseen palkanosaan kuuluvan suoritusosan korotukseen ja paikallinen erä taulukkokorotuksiin alimpiin naisvaltaisiin tehtäviin ja johtaviin virkamiehiin. Näillä toimenpiteillä pidetään yllä rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian mukaista tavoitetta olla hyvä ja kilpailukykyinen työnantaja. Työn tuottavuutta parantavat työjakson sitovuutta ja päivittäisen työajan lyhentämistä ja työajan jaksottamista koskevat asiat eivät ole edenneet. Neuvottelut uudesta virastokohtaisesta virkaehtosopimuksesta käydään vuoden 2010 alkupuolella keskustason neuvotteluohjeiden perusteella. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on jalkautettu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut toimenpiteet hallintoyksiköihin.

48 9.Verkostoidutaan tutkimuslaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämiseksi myös kansainvälisesti (2008-2015). Tavoitteen mukaisesti suunnittelukauden lopussa RMVK on kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunut rajaturvallisuuden ja meripelastusalan opetus- ja tutkimuslaitos. Koulu toimii aktiivisesti koulutusyhteistyössä sisäisen turvallisuuden oppilaitosten kanssa. Hanketta on toteutettu vuoden 2009 osalta. Verkostoituminen jatkuu. Sisäasiainministeriön hallinnonalojen oppilaitosten PPRkoulutusyhteistoiminta (poliisi, pelastus, raja) on käynnistynyt. Raja- ja merivartiokoulu Frontexin yhteistyöoppilaitoksena (Partnership Academy) järjesti vuonna 2009 kaksi Mid Level -kurssia. Marraskuussa järjestetty kurssi toteutettiin uudistetulla opetussuunnitelmalla. Lisäksi järjestettiin yksi viikon mittainen Schevalkurssi sekä CMC suunnittelukokous (akateeminen kandidaattitasoinen opetussuunnitelma). Työturvallisuus Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Henkilöstön työympäristö ja työtavat ovat turvallisia. 2. Pitkiä työvuoroja vältetään ja ehkäistään näin työuupumusta ja työturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita. 3. Esimiehet ovat tietoisia työsuunnittelun vaikuttavien operatiivisten seikkojen ohella työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin vaikuttavista asioista. 4. Henkilöstön ja etenkin esimiesten vuorovaikutustaidot ovat tehtävien edellyttämällä tasolla. Työyksikön ongelmat pystytään käsittelemään avoimesti yksikön sisällä. Ammattitautien, työperäisten sairauksien, onnettomuuksien ja tapaturmien lukumäärän osalta tavoitteena on nollataso. Tulos Työympäristö ja työtavat ovat havaittu turvallisiksi. Turvallisuustietoutta on lisätty työturvallisuusperuskurssin ja esimiesten työturvallisuuskurssien avulla. Mahdollisesti ilmenneisiin ongelmiin puututaan heti. Pitkien työvuorojen vaikutuksista on välitetty tietoa henkilöstölle. Työvuorosuunnittelijoita on ohjeistettu välttämään pitkiä työjaksoja. Tietoisuutta on levitetty mm. esimiesten työsuojelun peruskurssien kautta. Huomioidaan työvuorosuunnittelun yhteydessä. Esimiesten vuorovaikutustaidot ovat parantuneet jatkuneen vuorovaikutusvalmennuksen kautta. Valmennus jatkuu edelleen. Ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia ei todettu. Tapaturmien lukumäärässä ei saavutettu nollatasoa. Tapaturmat ovat olleet luonteeltaan lieviä.

49 5. Henkilöstön työkykyä ja terveyttä edistetään konkreettisella, täsmällisellä ja suunnitelmallisella ohjauksella. Painonhallintaan, tupakoinnin vähentämiseen ja fyysisen kunnon säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työterveyshuolto selvittää työkykyä tukevat ennaltaehkäisevät toimenpiteet. 6. Turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä käsitellään kaikki poikkeamat. Poikkeamien ilmoituskynnys on matala. Poikkeamien tutkinta on korkealaatuista. Poikkeamia käsitellään säännöllisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Varusmiesten tapaturmien osalta tavoitteena on nollataso. 7. Työyhteisön häiriötilanteiden (kuten päihteiden käyttö) puuttumiskynnystä madalletaan sekä korostetaan esimiesten ja työtovereiden vastuuta. Huumausaineiden osalta on nollatoleranssi. Tupakoinnin osalta tavoitteena on savuton Rajavartiolaitos. Työterveyshuollon sopimusasemat on ohjeistettu kiinnittämään huomiota määräaikaisen terveystarkastuksen tulosten lisäksi myös muutoksiin edelliseen terveystarkastukseen verrattuna, mikä edesauttaa terveysneuvonnan kohdentamista. Suomenlahden Kuntokipinä-projekti ja Länsi-Suomen merivartioston AinoActiveprojekti on viety läpi, ja kesällä 2009 on aloitettu vuoden kestävä Raja kuntoon -hanke, jonka alussa ja lopussa selvitetään vuonna 2008 kuntotestissä huonon tai välttävän tuloksen saaneiden terveys, fyysinen kunto ja liikuntatottumukset, ja hankkeen ajaksi osallistujille laaditaan henkilökohtainen ravinto- ja kunto-ohjelma, jonka toteutumista seuraa ja palautetta antaa nimetty ohjaaja. Pääsääntöisesti on toteutunut. Käsittely on joissain tapauksissa viivästynyt teknisten ongelmien vuoksi. Puuttumiskynnystä on madallettu antamalla henkilöstölle infoa varhaisesta puuttumisesta sekä korostettu sen merkitystä. Häiriötilanteisiin puuttumista on käsitelty myös esimiehille suunnatussa työturvallisuuskoulutuksessa. Huumeiden käyttöä ei ole tullut esille. Savutonta Rajavartiolaitosta ei ole saavutettu Hankkeet 1. Jatketaan turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän käytön kehittämistä. 2. Harmonisoidaan sairauspoissaolojen ennalta ehkäisy ja seuranta. Toteutuminen Kehitystyö jatkuu. Seuraavana on tarkoitus kehittää raportointia. Ei ole toteutunut.

50 Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 10,0 15,0 14,0 10,5 Lähtövaihtuvuus (%) 0,6 % 0,6 % 3,3 % 0,5 % Kenttäkelpoisuus (1-5) 4,2 4,3 4,3 4,3 Fyysinen kunto (1-5) 4,0 4,2 4,2 4,2 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,9 9,2 8,0 8,3 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,7 0,7 0,7 0,6 Työilmapiiri (1-5) - 3,4 3,6 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 37,8 38,0 38,1 38,4 Koulutustasoindeksi 3,8 4,2 4,0 4,2 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,3 % 12,0 % 12,1 % 12,3 % Tulostavoitteet saavutettiin pääosin vuonna 2009. Useat tavoitteista on aikataulutettu useammalle vuodelle. Monet tavoitteista liittyvät valtionhallinnon yhteisin talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmän Kiekun käyttöönottoon sekä Rajavartiolaitoksen hallintorakenteen kehittämiseen. Tästä syystä työ tulostavoitteiden saavuttamiseksi jatkuu edelleen vuonna 2010. Lähtövaihtuvuudelle vuodelle 2009 asetettu tavoite kuvaa kokonaispoistumaa, mutta varsinainen lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen lähteneitä, joka on ilmoitettu vuotta 2009 koskevana toteumana. Lähtövaihtuvuuden laskiessa edellisestä vuodesta Rajavartiolaitos on onnistunut säilyttämään kilpailukykyään kiinnostavan työnantajana. Sairastavuuden osalta jäätiin tavoitteesta. Yhtenä syynä sairaspäivien lisääntymiseen on henkilöstön keski-iän lievä kasvu. Henkilöstöjohtamisen yhtenä tavoitteena on lisätä aktiivisia ja ennalta ehkäiseviä työterveyshuollon toimenpiteitä, joiden yhteydessä korostetaan myös virkamiesten henkilökohtaista panosta oman fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitämisessä. Henkilöstön osaamista on kehitetty edelleen koulutuksella. Esimiesten valmennus on edistynyt vuonna 2009 ja koulutus toteutettiin hallintoyksiköistä viimeisenä myös Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Laadukkaan esimiestyön odotetaan parantavan jatkossa työn tuloksellisuutta ja työilmapiiriä.

51 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna 2008. Kiinteistövarallisuuden siirto 1.1.2008 on jatkunut edelleen. Vuoden 2009 aikana siirretyn kiinteistövarallisuuden arvo on 10,8M euroa. Aikaisempiin vuosiin kohdistuvia tuottoja on ulkorajarahaston vuosiohjelmasta 2007 saadut palautukset. Tuloa vastaavat menot on maksettu vuosien 2007 ja 2008 aikana. Rahoituksen rakenne Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu mutta tulot kattavat vain 2 % Rajavartiolaitoksen menoista. Dornier- lentokoneiden valvontalaitteiden modifikaatioista on laskutettu 1,7M euroa Ympäristöministeriön momentilta. Rajavartiolaitos on saanut 2,4M euroa käyttöoikeutena Sisäasiainministeriön momentilta 26.01.2.22 Ulkorajarahasto. Talousarvion toteutuminen Vuoden 2009 talousarviossa rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille 26.20.01 myönnettiin nettomäärärahaa 219 511 000 euroa. Tuloja arvioitiin kertyvän 6 510 000 euroa, josta ulkorajarahaston palaumia vuosiohjelmien 2007-2009 hankkeisiin arvioitiin saatavan n 3 000 000. Momentille 26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta myönnettiin 8 710 000 euroa, josta 7 000 000 euroa yksimoottoristen helikopterien korvaamiseen ja 1 710 000 partiovenekaluston uusimiseen. Ulkorajarahastosta haettiin vuoden 2009 vuosiohjelmassa helikopterikaluston korvaamiseen 3 000 000 euroa ja partiovenekaluston uusimiseen 800 000 euroa. Vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentin 26.20.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta perusteluja täydennettiin siten, että kuin vuoden 2008 talousarviossa myönnetystä helikoptereiden tilausvaltuudesta on jäänyt valtuutta käyttämättä, oikeutetaan Rajavartiolaitos tekemään sitoumukset käyttämättä jääneen valtuuden osalta. Vuoden 2009 toisessa lisätalousarvioissa momentille 26.20.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta myönnettiin lisäystä 4 200 000 euroa, josta 1 200 000 euroa kohdentui Bell 412 helikopterin lentovaurion korjaamiseen ja 3 000 000 euroa Rajavartiolaitoksen käyttöön hankittavan ulkovartiolaivan suunnitteluun ja hankinnan käynnistämiseen. Rajavartiolaitokselle myönnettiin myös 57 000 000 euron valtuus tekemään sopimuksia ulkovartiolaivan hankintaan, joka ajoittuu vuosille 2009 2013. Rajavartiolaitos toimeenpanee hankkeen yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Partioveneiden tuotannon ja maksuaikataulun aikaistumisesta ja ulkorajarahaston palaumien viivästymisestä johtuen tarkistettiin ilma- ja vartioalusten hankintamomentin 26.20.70 tilijaottelua niin, että ilma-alusten hankintamomentilta siirrettiin 2 000 000 euroa partioveneiden hankintamomentille. Vuoden 2010 talousarvion tilijaottelussa tarkistus purettiin ja määräraha palautettiin ilma-alusten hankintamomentille TAE2008. Tilausvaltuus neljän helikopterin ja niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan ja henkilöstön koulutukseen 11 000 000 euroa. Helikopterihankintoihin on sitouduttu 6.6.2008 allekirjoitetulla sopimuksella kustannuksiltaan yhteensä 10 801 000 euroa. LTAE2009 oikeuttaa Rajavartiolaitoksen tekemään sitoumukset käyttämättä jääneen valtuuden osalta, 199 000 euroa. Valtuus on käytetty 2009. TAE2008. Tilausvaltuus partioveneiden hankintaan 12 448 000 euroa. Partioveneiden hankintaan on sitouduttu 6.6.2008 allekirjoitetulla sopimuksella.

52 LTAE II 2009. Tilausvaltuus ulkovartiolaivan hankintaan 57 000 000 euroa. Ulkovartiolaivan hankintaan tarkoitettu tilausvaltuus uusitaan kokonaisuudessaan vuoden 2010 talousarviossa. Ulkovartiolaivan hankintasuunnittelu on aloitettu vuonna 2009, mutta laivaa koskevaa hankintasopimusta ei ole tehty ja valtuutta ei ole käytetty 2009 aikana. Yhteenveto talous- ja lisätalousarvioista 2009 momenteilla 26.20. Momentti TAE2009/LTAEt Selite 26.20.01 TAE2009 219 511 000,00 26.20.70.1 TAE2009 7 000 000,00 Ilma-alukset -2 000 000,00 Tilijaottelun tarkistus 26.20.70.2 TAE2009 1 710 000,00 Partioveneet 2 000 000,00 Tilijaottelun tarkistus 26.20.70.3 2.LTAE 2009 1 200 000,00 Bell 412 helikopteri 26.20.70.4 2.LTAE 2009 3 000 000,00 Ulkovartiolaivan hankinta. Valtuus 57M Yhteensä 2009 12 910 000,00 Vuoden 2009 puolustusministeriön pääluokkaan (27.01.23 julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen; siirtomääräraha 3 v) kuuluvasta tilijaottelumuutoksesta sisäasiainministeriön käyttöön kohdennetusta määrärahasta irrotettiin SM:n päätöksellä SMDno/2009/2341 Rajavartiolaitoksen GMDSS-projektin (GMDSS- hätäradioverkon uusiminen) käyttöön 1 300 000 euroa. Irrotus koski kolmivuotista siirtomäärärahaa ja on käytettävissä vuosina 2009-2011. Projektista käytettiin määrärahoja vuonna 2009 yhteensä 1.276.307,82 euroa. Valtiovarainministeriön momentilta 408286001 on maksettu kolmen kansallisen asiantuntijan palkkoja sivukuluineen 269.400 euroa. Asiantuntijat ovat toimineet komission meriasioiden pääosastolla sekä oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvien asioiden pääosastolla. EU:n osallistuminen matkakustannusten korvauksia -momentilta 28.60.20.26 maksettiin yhteensä 24.778,68 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta 32.30.51.21.ja 32.30.51.22 maksettiin työllisyysvaroin palkatun henkilöstön kuluja yhteensä 148.849,36 euroa. Ulkorajarahaston momentilta 26.01.22.2 maksettiin ilma-alusten ja partioveneiden EUtukikelpoisia menoja 1.797.662 euroa. Meripelastuslainsäädännön uudistuksen viivästymisen vuoksi Suomi ei liittynyt vielä vuonna 2009 Cospas-Sarsat ohjelmaan. Liittyminen tapahtuu vuoden 2010 alkupuolella. Tästä syystä Cospas-Sarsat ohjelmasta ei ole aiheutunut jäsenmaksukustannuksia vuonna 2009.

53 Talousarvion toteuma (momentit 26.20) ja siirtyvät määrärahat Tunnus Talousarviotili nimi Määräraha tai tuloarvio vuodelta 2009 Siirtyvä määräraha ed. vuosilta Käytettävissä Käytetty, kertynyt tai peruttu Siirretty vuodelle 2010 26.20.01 Toimintamenot (s2v) Bruttomenot - bruttotulot 226 021 000,00 212 773 881,67 6 510 000,00 7 572 277,88 = Nettomenot 219 511 000,00 15 057 143,46 234 568 143,46 205 201 603,79 29 366 539,67 26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (s3v) 12 910 000,00 1 462 199,69 14 372 199,69 4 798 914,32 9 573 285,37 26.20.70.1 Ilma-alukset 5 000 000,00 280 319,69 5 280 319,69 6 571,16 5 273 748,53 26.20.70.2 Partioveneet 3 710 000,00 1 181 880,00 4 891 880,00 4 016 903,00 874 977,00 26.20.70.3 Bell 412 helikopteri 1 200 000,00 1 200 000,00 775 440,16 424 559,84 26.20.70.4 Ulkovartiolaiva 3 000 000,00 3 000 000,00 3 000 000,00 16 519 343,15 38 939 825,04 Rajavartiolaitoksen 2009 tulo- ja menosäännön valmistelussa huomioitiin juuri alkaneen maailmanlaajuisen taantuman mahdolliset vaikutukset. Lisäksi huomioitiin vuoden 2010 talousarvioehdotuksen vaikutukset: Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentilla arvioitiin olevan määrärahamuutosten vuoksi vuonna 2010 noin neljä miljoonaa euroa vähemmän jakovaraa kuin 2009. Edellä mainituista syistä johtuen Rajavartiolaitoksen vuoden 2009 taloudenpidossa teemana oli säästäminen. Tarkoituksena oli tasata tiedossa olevaa vuoden 2010 rahoitusvajetta sekä varautua mahdollisiin toimintamenomomentin määrärahaleikkauksiin, jotka sitten toteutuivatkin valtion vuoden 2010 talousarviossa. Rajavartiolaitos saikin kerrytettyä eri toimenpitein toimintamenomomentille siirtyvää erää yhteensä noin 29 300 000 euroa. Mainittu määrärahasiirto mahdollistaa toiminnan tason ylläpitämisen edellisten vuosien tasolla sekä rajavartiolaitoksen strategian mukaisten hankkeiden toimeenpanemisen. Siirtyvistä määrärahoista on sidottu tilauksin eri hankkeisiin yhteensä noin 5 900 000 (5,7 M /2008). Rajavartiolaitoksen esikunnan teknisiltä toimialoilta siirtyi sidottuja hankkeita 1 900 000 (2,7 M /2008). Vartiolentolaivueen toimintamenomäärärahoista siirtyi sidottuja hankkeita n 2 700 000 (1,7 M /2008). Vartiostojen sekä raja- ja merivartiokoulun siirtyvien sidottujen hankkeiden kokonaismäärä oli 1 300 000 (1,3 M /2008). Investointiluontoisten hankkeiden toimeenpano toimintamenomäärärahalla lisää määrärahojen siirtyvää erää tilanteissa, joissa hankkeen toteutus ulottuu seuraaville vuosille. Hankkeiden käynnistyessä ja niihin sitouduttaessa tulee määrärahojen käyttövaltuus olla kokonaisuudessaan olemassa. Näin ollen siirtyvä erä on väistämätön ja välttämätön toteutuksen jatkuvuuden kannalta. Siirtyvän erän suuruus on 13,2 % (6,6 %/2008, 6,7 %/2007, 8,8 %/2006) toimintamenomomentista. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän 6 510 000 euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden 2009 aikana noin 7 500 000 euroa (4,2M euroa/2008). Näiden lisäksi menoja oikaistiin sairaus- ja äi-

54 tiyspäivärahojen palautuksilla (40 000 euroa) ja Kelan maksamilla korvauksilla työterveyshuollon kustannuksiin (0,5M euroa). Ero suunnitellun ja toteutuneen tulokertymän välillä johtuu ulkorajarahaston palaumista. Toimintamenomomentille on tilikauden aikana tuloutettu yhteistoiminnan tuottoja valtiolta 375 000 euroa. Nämä ovat pääosin yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitomaksuja. Lisäksi toimintamenomomentille on tuloutettu EU:lta saatuja yhteistoiminnan tuottoja 930 000 euroa (Frontex-yhteistoiminta). Tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (2,1M euroa), sairaankuljetustulot (0,5M euroa) sekä viisumitulot (84 000 euroa).

55 Tuotto- ja kululaskelma 1.1.2009-31.12.2009 1.1.2008-31.12.2008 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 715 394,63 587 651,98 Vuokrat ja käyttökorvaukset 2 134 562,20 2 081 151,55 Muut toiminnan tuotot 7 641 768,68 10 491 725,51 5 748 340,33 8 417 143,86 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -11 602 253,81-13 617 687,48 Varast.lis (-) tai väh (+) -11 701,07 2 066 701,65 Henkilöstökulut -158 510 616,17-159 073 574,57 Vuokrat -16 226 790,84-16 024 873,64 Palvelujen ostot -20 130 406,87-20 392 735,66 Muut kulut -7 139 173,81-7 209 370,06 Valmistus omaan käyttöön 352 630,56 295 118,69 Poistot -13 132 063,83-14 171 359,56 Sisäiset kulut -43 278,43-226 443 654,27-44 769,45-228 172 550,08 JÄÄMÄ I -215 951 928,76-219 755 406,22 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 533,16 2 433,57 Rahoituskulut -4 397,49-3 864,33-7 351,62-4 918,05 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 8 106,22 551 724,30 Satunnaiset kulut -19 914,20-11 807,98-16 511,51 535 212,79 JÄÄMÄ II -215 967 601,07-219 225 111,48 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot 0,00 0,00 Kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 JÄÄMÄ III -215 967 601,07-219 225 111,48 TUOTOT JA KULUT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 502 346,58 346 094,19 Suoritetut arvonlisäverot -8 889 653,83-8 387 307,25-9 364 210,43-9 018 116,24 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -224 354 908,32-228 243 227,72 Toiminnan tuotot kasvoivat johtuen lähinnä muiden toiminnan tuottojen kasvusta. Muut toiminnan tuotot ovat kasvaneet 1,9M euroa (24%), josta ulkorajarahaston osuus 1,6M euroa. Yhteistoiminta EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) kanssa näkyy tuotto- ja kululaskelmassa yhteistoiminnan tuottoina EU:lta (936 317 euroa). Kyse on yhteisten hankkeiden kustannusten korvauksista, joista Frontex korvaa osan. Lisäksi kahden Dornier lentokoneen ympäristövalvontalaitteiden uudistamisen rahoitus (1,7 M ) on tapahtunut ympäristöministeriön momentilla. Satunnaisissa tuotoissa on joitakin saatuja korvauksia (8 106,22 euroa). Satunnaiset kulut (19 914,20 euroa) koostuvat pääosin maksetuista vahingonkorvauksista.

56 Tase Alla on ote Rajavartiolaitoksen taseesta käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten osalta. VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 173 532,08 115 137,26 Muut pitkävaikutteiset menot 290 994,08 464 526,16 748 949,71 864 086,97 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 98 216,00 98 216,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 998 868,11 1 884 808,76 Rakennukset 14 196 473,57 21 525 482,31 Rakennelmat 5 824 980,08 10 293 688,28 Koneet ja laitteet 97 342 947,37 95 555 883,07 Kalusteet 1 826,52 4 326,96 Muut aineelliset hyödykkeet 46 506,11 52 667,08 Ennakkomaksut ja keskener. hankkeet 6 024 225,17 124 534 042,93 7 023 468,46 136 438 540,92 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPEROT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 38 330,87 38 330,87 38 330,87 38 330,87 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 125 036 899,96 137 340 958,76 Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo laski edellisestä vuodesta 9 %. Aineellisista hyödykkeistä laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset muodostavat merkittävimmän osuuden 93,6M euroa Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta. Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 21 020 321 euroa (33,8M /2008, 35,2 M /2007, 162,2 M /2006). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin, joko keskeneräisiin tai valmiiksi, tilivuoden aikana yhteensä 386 875,69 euroa toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Kiinteistövarallisuuden siirron myötä myös valmistus omaan käyttöön on vähentynyt merkittävästi.

57 TOIMINTAMENOISTA MAKSETUT JA AKTIVOIDUT UUDIS- JA PERUSPARANNUSHANKKEET Aktivoitu Projekti Selite Aktivoitu 100 % 72412 RMVK näköissrakennus alueelle 24 730,30 100 % 72413 RMVK laskeutumistorni 18 465,32 100 % 73014 Laitetila Välivaara 11 634,18 100 % 73452 Varasto Ruhovaara 231,53 100 % 73456 Laitetila Kivipuro 3 071,06 100 % 73469 Ilomantsin rv-asema 132 730,24 100 % 74101 Rajakankaan laitetila 14 250,00 100 % 74102 Kuivajärven laitetila 16 057,96 100 % 74103 Raatteen laitetila 17 993,78 100 % 74104 liikasen laitetila 15 602,00 100 % 75220 Ivalon kenttäamp huoltorakennus 54 106,23 100 % 76021 Hurpun pa-säiliö 9 476,35 100 % 73457 Masto Ruhovaara 5 866,12 100 % 73458 Laitetila Ruhovaara 9 266,06 100 % 73465 RYP Kivipuro 6 421,32 100 % 73466 Laitetila Inarin RYP 9 538,82 100 % 76022 Malmin jäähdytys 20 543,63 100 % 77385 Vallgrundin portin uusiminen 16 890,79 Yhteensä 386 875,69 Rajavartiolaitos luovutti hallinnan siirtoina omaisuutta Metsähallitukselle ja Senaatti kiinteistölle yhteensä 10,8M euron arvosta. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (6M euroa) on keskeneräiset ilma-alus- ja partiovenehankinnat sekä pieni osuus keskeneräisiä rakennushankkeita. Keskeneräisissä hankinnoissa on uusien helikoptereiden osuus 3 580 000 ja partioveneiden osuus 2 280 000.

58 Määrärahojen käyttö Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin (mom. 26.20.01) menot olivat noin 205 000 000 (213 M /2008). Palkkausmenot olivat 158 000 000 (157 M /2008), joka on 77 % kokonaistoimintamenojen käytöstä. Palkkamenojen nousu johtui pääosin Valtion virkaehtosopimuksessa sovitun palkkojen yleiskorotuksen mukaisista lisäkustannuksista. Muut toimintamenot (netto) olivat 47 000 000 (56 M /2008). Kustannusten laskun syynä on vähentynyt henkilötyövuosikertymä sekä epävarmasta taloudellisesta tilanteesta aiheutunut hankkeiden siirto vuodelta 2009 vuodelle 2010.

59 MENOT TOIMINTAMENOT, 26.20.01 mom. Muutos% 09-08 Muutos 09-08 2009 2008-3,7-7 817 352 205 204 915 213 022 267 Palkat 0,7 1 113 165 158 130 303 157 017 138 Palkat ja palkkiot 3,5 4 072 581 119 819 589 115 747 008 41000 Kiinteät palkat 4,0 3 713 094 95 510 328 91 797 234 41001 Työaikakorvaukset 7,5 1 139 273 16 271 598 15 132 325 41002 Ylitytyöorvaukset -27,6-423 335 1 112 107 1 535 442 41003 Lomarahat 4,8 248 799 5 469 448 5 220 649 41005 Sairausaikalisä 4,0 20 429 526 486 506 057 41006 Vuosilomalisä -6,7-137 514 1 918 858 2 056 372 41007 Lomarahavapaa -178 177 41009 Muut korvaukset ja lisät -11,1-42 637 340 803 383 440 41020 Sairaus- ja tapaturmavakuutusl 17,0-183 779-1 267 523-1 083 744 41031 Luento- ja tuntiopetuspalkkiot 0,0 0 0 0 41035 Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot -13,5-3 975 25 387 29 362 41037 Luento- ja tuntiopetuspalkkiot -17,8-14 933 68 878 83 811 41038 Luottamusmiespalkkiot -99,6-113 012 406 113 418 41039 Muut palkat ja palkkiot -25,0-6 992 20 991 27 983 Henkilöstösivukulut -7,2-2 959 416 38 310 714 41 270 130 41100 Työnantajan sosiaaliturvamaksu -49,9-2 221 279 2 232 557 4 453 836 41120 Eläkemaksut -0,8-300 904 35 802 119 36 103 023 41131 Sosiaaliturvamaksujen palautuk -2,9 1 204-40 206-41 410 41140 Tapaturmavakuutusmaksut -58,1-438 437 316 244 754 681 41143 EU-asiantuntijoiden tapaturma 0,0 0 Yhteistoiminnan tuotot -156 328 39780 Yhteisrah toim tuotot -156 328-55 341 Muut toimintamenot -15,7-8 774 190 47 230 940 56 005 129 1 Yleistoiminnot -0,2-5 017 3 001 405 3 006 421 2 Henkilöstötoiminnot 0,8 31 229 3 898 120 3 866 891 Tekniset- ja 3 materiaalitoiminnot -12,1-5 701 983 41 282 626 46 984 609 300 Materiaalihallinto -20,1-5 700 167 22 630 143 28 330 310 73000 Ilma-alus -32,9-2 597 654 5 289 516 7 887 169 73010 Alus -6,5-327 516 4 726 748 5 054 265 73020 Kuljetusväline -10,4-373 086 3 200 120 3 573 206 73030 Muonitus 12,4 71 281 645 391 574 110 73040 Vaatetus -12,7-166 356 1 138 425 1 304 781 73050 Taisteluväline -5,3-17 586 315 631 333 217 73060 Tietohallinto -31,5-76 611 166 469 243 080 73070 Perustekniikka 3,2 96 643 3 124 603 3 027 961 73080 Tieto-ja valvontajärjestelmät -2 458 401 3 610 562 6 068 963 73090 Koiratoiminta 56,6 149 120 412 679 263 560 310-311 Kiinteistöhallinto -0,2-40 831 Muut erittelemättömät 16 645 652 16 686 483 73200 tekn.toimintojen menot 2,0 39 015 2 006 831 1 967 816 74000 Partiomatkojen päivärahat 0,0-586 1 892 678 1 893 264 75000 Jakamaton -851,1-2 955 227-2 608 020 347 207 76000 EU -241,7 225 452 132 189-93 264 76002 Fontex 0,0-368 058-368 058 0 ILMA- JA VARTIOALUSTEN HANKINTA, mom. 26.20.70 943 114 4 798 914 3 855 800

60 Muut täydentävät tiedot Satunnaisiin kuluihin on kirjattu tilikauden aikana yhteensä 19.914 euroa, joista - Maksettuja vahingon korvauksia on 10 682 euroa. - Valtiokonttorin maksuvapautuslain (529/80) mukaisia päätöksiä palkan takaisin maksusta yhteensä 9231 euroa - Raja- ja merivartiokoulu on kirjannut 878 euroa TACIS-projektin avoinna olleesta ennakosta Vahingonkorvauksia ja muita maksettuja korvauksia on maksettu seuraavasti: Aihe Päätös Tosite Euroa Jyrki Sieväselle suoritettu vahingonkorvaus matkakustannuksista 67/64/5.2.2009 1B-3289 60,00 Ajoneuvon peili 514/64/09 1B-8155 6,90 Vahingon korvaus 2104/67/2008 1B-18493 3 306,00 Rannekello 1147/64/09 1B-19102 19,90 Hätähinaustehtävässä tapahtunut kaiderikko 635/64/2009 1B-23096 1 692,00 Viranomaisen toimesta aiheutunut vahinko 1776/64/2009 1B-23153 71,40 Rannekello Selvitys 20.8.09 1B-27829 27,87 Tuhoutunut materiaali 1525/64/09 1B-27936 310,20 Korvaus virheellisestä virkatoimesta 1517/64/2009 1B-31686 200,00 Veneen potkurin korjaus 1686/64/09 1B-29349 32,79 Kellon rannekkeen korjaus 1666/64/09 1B-32774 22,13 Veneen korjaus 1826/11.11.09 1B-33188 640,00 Matkalaukku 1517/64/2009 1B-37242 100,00 Tavarakontin korjaus 33/64/10 1B-39990 1 698,00 VL Merikarhun aiheuttama vahinko kalastajalle 1516/64/2009 1B-31228 1 616,30 Georgian rajapoliisikoulutushanke RMVK:n muistio 417/43/2009 8B-1074 878,80 Yhteensä 10.682,29 Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin 26.20.01 päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: Määrärahaa saa käyttää myös meripelastuslain 1145/2001 21 3 nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä rajavartiolaitoksen ilma-alusten meripelastustehtävistä johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän lentopelastuksen hälytys ja johtamistoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Ilmailulaitokselle. Ilmailulaitokselle on maksettu korvauksia Turun lennonjohdon aukiolosta yhteensä 350.000.- euroa. Koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenojen maksamiseen silloin kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle 1000 000 euroa. Vuoden 2009 aikana toimintamenomomentilta on hankittu vain tavanomaisia toimintaan tarvittavia koneita, kalusteita ja laitteita (autot, veneet, toimisto- ja atk-laitteet, muut muut kalusteet).

61 Rajavartiolaitoksen omistaja hallinnassa olevien merivartioasemien ja partiomajojen rakennusten sekä rakenteiden, ilma-alustukikohtien rakennusten ja rakenteiden sekä muiden rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevien rajavalvontaan käytettävien rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2009 aikana toimintamenomomentilta on rahoitettu Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten ja rakenteiden peruskorjauksia tai uudisrakennushankkeita yhteensä 352.630,56 euroa. Taseeseen on aktivoitu yhteensä 386.875,69. Rajavartiolain 578/2005 81 nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Palvelussuhdeasuntojen vuokrat ja muut tuotot ovat yhteensä 1.974.844,- euroa. Kustannukset yhteensä 3 610 097 euroa. Kustannusvastaavuuslaskelman alijäämä on 1 635 253 euroa. Tuotot kattavat 54,7 % menoista. Kustannusvastaavuuslaskelma on tehty samoilla perusteilla kuin edellisenä vuonna. Asuinrakennusten kustannukset olivat 22 % (22 %/2008) kiinteistönpidon kulutusmenoista. EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. Vuoden 2009 aikana on Rajavartiolaitoksen toimintamenot, investointimenot ja Sisäasiainministeriön arvonlisävero määrärahoista rahoitettu Ulkorajarahaston hankkeita yhteensä 8,2 milj:lla eurolla. 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa Sisäisen valvonnan menettelyt Rajavartiolaitoksessa on ohjeistettu pysyväisohjeella RVLPAK A.21. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet. Rajavartiolaitoksen päällikkö hyväksyy myös tärkeimmät pysyväisasiakirjat, joissa määritetään eri toimialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen. Rajavartiolaitoksen päällikkö tarkastaa vuosittain 1-3 hallintoyksikköä sekä hyväksyy Rajavartiolaitoksen esikunnan vuosittaisen tarkastussuunnitelman. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön johdolla Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erilliset yksiköt vastaavat siitä, että sisäinen valvonta huomioidaan toimintaa ohjaavissa pysyväisasiakirjoissa, työjärjestyksissä, toiminnan ohjausprosesseissa ja talousmääräyksessä. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat omien toimialojensa osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta. Tärkeimmät varojen, omaisuuden ja tietoaineistojen valvonnasta annetut määräykset ovat talousmääräys (RVLPAK A.20), materiaalin valvonnasta annettu määräys (RVLPAK D.6) ja Rajavartiolaitoksen tietoturvallisuusmääräys (RVLPAK D.52). Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa Rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamaa sisäistä tarkastusta. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt vastaavat RVLE:n tulossuunnitelman mukaisen ja tarvittaessa muunkin sisäisen tarkastuksen toteuttamisesta omien toimialojensa osalta. Osastojen tarkastukset kohdistuvat pääsääntöisesti oman toimialan tarkoituksenmukaisuuden valvontaan, omaisuuden valvontaan, hallinnollisen laillisuuden sekä annettujen määräysten ja ohjeiden sekä menettelytapojen valvontaan.

62 Euroopan yhteisöltä saadun rahoituksen osalta noudatetaan Euroopan yhteisön hankkeelle asettamia vaatimuksia hankkeen suunnittelun, toimeenpanon, maksatusten, seurannan ja sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvien kontrollien ja tarkastusten osalta. Sisäisen valvonnan menettelyt ja vastuut kirjataan EU-hankkeen työjärjestykseen. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastot ja erillisyksiköt tarkastavat EU-hankkeiden hallinnointia oman toimialansa osalta. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikkö vastaa Rajavartiolaitoksen sisäisen valvontaprosessien kattavuuden arvioinnista ja vuosittaisen sisäisen valvonnan arviointilausuman valmistelusta sekä sen esittelystä Rajavartiolaitoksen päällikölle. Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta on annettu hallinnollinen määräys RVLPAK A 22. Salaisten pakkokeinojen käytöstä laaditaan erillinen valvontakertomus. Rajavartiolaitoksen operatiivisesta laillisuusvalvonnasta vastaavat Rajavartiolaitoksen päällikkö, Rajavartiolaitoksen esikunta ja Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellinen osasto. Lisäksi muu operatiivinen linjajohto suorittaa laillisuusvalvontaa osana jatkuvaa johtamistoimintaansa. Operatiiviseen laillisuusvalvontaan kuuluvat kanteluasiat, henkilörekisterien käytön valvonta, esitutkinnan ja pakkokeinojen käytön valvonta, hallintoyksiköihin kohdistuvat tarkastukset, sotilaskurinpitoasiat ja muut sisäisen tutkinnan asiat sekä vahingonkorvausasiat. Oikeudellinen osasto antaa tarvittaessa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä operatiivisesta laillisuusvalvonnasta. Operatiivinen laillisuusvalvonta on osa Rajavartiolaitoksen johtamisjärjestelmää. Sen tavoitteena on edistää Rajavartiolaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä ylläpitää kansalaisten luottamusta Rajavartiolaitoksen toiminnan lainmukaisuuteen. Toiminta suunnitellaan ja keinot valitaan niin, että ennalta estävyys ja nopean puuttumisen periaate toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Operatiivisessa laillisuusvalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja sellaisten rajavartiomiehen toimivaltuuksien käyttöön, joilla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden komentajilla on ensisijainen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta omassa hallintoyksikössään samalla tavalla, kuin johdolla on vastuu tavoitteiden saavuttamisesta ja näihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Operatiivisen laillisuusvalvonnan arviointi ja tulokset Laillisuusvalvonta on vakiintunut osaksi Rajavartiolaitoksen toimintaa ja on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan kautta tulleiden havaintojen perusteella. Vuonna 2010 laitoksen laillisuusvalvontaa kehitetään edelleen muun muassa uudistamalla operatiivista laillisuusvalvontaa koskeva pysyväisasiakirja ja tehostamalla laillisuusvalvontaasioiden seurantaa ja tilastointia. Sisäasiainministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työn tulokset huomioidaan Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa.

63 Rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön ja esikunnan osastojen tarkastukset vuonna 2009: Tarkastava Aihe Tarkastuksen kohde osasto RVLpääll Yleistarkastukset KR, RMVK, P-KR, LR, K-SR, SLMV, LSMV, VLLV Henkos Palvelussuhdeasioiden tarkastus (työaikasuunnittelu ja toteuma) LSMV, VLLV, K-SR ja KR Henkos Varusmiespalvelustarkastus (yhdessä oikeudellisen osaston RMVK/Erikrjk kanssa) Henkos Arkistotoimen tarkastukset K-SR, LR Rmos Suurten rajanylityspaikkojen toiminnallinen tarkastus K-SR, SLMV Rmos Merellisten toimintojen tarkastus LSMV, SLMV, VLLV, RMVK Rmos Helsinki-Vantaan rajatarkastusautomaattilinjastojen tarkastus SLMV Rmos Uuden rajavalvontamallin tarkastus KR, P-KR Rmos Kenttätoiminnan johtaminen ja rikostorjunta K-SR Rmos Operatiivisten tietojärjestelmien ja SharePoint - LR järjestelmän käyttö (yhdessä oikeudellisenosaston kanssa) Oikos Erikoisrajajääkärikomppanian koulutuksen yleisjärjestelyt ja ampumaleiri sekä varusmiesten oikeudenhoito (yhdessä henkilöstöosaston kanssa) RMVK Oikos Oikos Virkamiehiä koskevat siirtopäätökset sekä rikesakko- ja rangaistusvaatimusilmoituslomakkeet Rajavyöhykeluvat sekä rikesakko- ja rangaistusvaatimusilmoituslomakkeet Oikos Operatiivisten tietojärjestelmien ja SharePoint - järjestelmän käyttö (yhdessä raja- ja meriosaston kanssa) LSMV P-KR Teknos Käyttöoikeuksien tarkistaminen RVL Teknos Hankinta- ja materiaalitoimen tarkastus LSMV Teknos Tietotekniikkatoimialan tarkastukset KR, K-SR, LSMV Teknos Tietotekniikkatoimialan tarkastukset P-KR, LR, SLMV, RMVK Teknos Tietotekniikkatoimialan tarkastukset RVLE, VLLV Teknos Alusala, alushuolto, VL Uisko LSMV Teknos Teknillisen alan tarkastus ase- ja räjähdemateriaalin osalta K-SR Hankinta- ja materiaalitoimen tarkastus Teknos Kiinteistöpidon tarkastus LSMV Teknos Hankinta- ja materiaalitoimen tarkastus RMVK Teknos Tietotekniikkatoimialan tarkastukset SLMV Teknos Tietotekniikkatoimialan tarkastukset RMVK, LR, P-KR Styks Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, sisäisen K-SR, KR valvonnan järjestelyt, kirjanpito ja maksuliikenne. LR

64 Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen vuoden 2009 sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan arviointi tehtiin SM:n yhteisellä arviointilomakkeella, joka perustuu COSO-ERM-malliin. Hallintoyksiköissä arviointi tehtiin apulaiskomentajien johdolla. Rajavartiolaitoksen esikunnassa arviointi tehtiin osastopäällikkökokouksessa. Kuva: RVL:n sisäisen valvonnan arviointi, keskiarvot 2009 Arviointialue 2007 2008 2009 Sisäinen toimintaympäristö 3,3 4,0 4,1 Valvontatoimenpiteet ja kontrollit 3,2 3,8 3,9 Tavoitteiden asettaminen 3,4 4,3 4,3 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 3,4 4,4 4,5 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,3 3,7 3,8 Muu selvitystoiminta - 2,6 2,8 Taulukko: Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto 2007 2009. Vuonna 2007 arviointi on tehty RVL:n omalla arviointilomakkeella, jossa arviointiasteikko oli 1-4 välillä, kun se vuodesta 2008 alkaen on ollut 1-5. Sen vuoksi yllä esitetyssä yhteenvedossa vuoden 2007 keskiarvot eivät ole suoraan verrattavissa vuosien 2008 ja 2009 keskiarvoihin. Hallintoyksiköiden tekemissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinneissa ei havaittu merkittäviä riskejä, mutta joitakin pieniä kehittämiskohteita tuli ilmi: Taloudellisuustietoisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen koettiin tarpeelliseksi, osa Rajavartiolaitoksen ja hallintoyksiköiden sisäisestä ohjeistuksesta taloushallinnon, materiaalihallinnon ja tietotekniikan alalla kaipaa päivitystä, toimitilariskien hallinta ei ole kaikilta osin ollut mahdollista taloudellisista syistä. Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi perustuu COSO-ERM viitekehykseen ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Tehdyn arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan menettelyt täyttävät säädetyt tavoitteet. Rajavartiolaitoksen taloushallinnon ohjeistus päivitetään vuoden 2010 aikana.

65 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuoden aikana tuli ilmi yksi Rajavartiolaitoksen varoihin kohdistunut, työaikamerkintöihin liittyvä väärinkäytös. Virkamies tuomittiin käräjäoikeudessa lievästä petoksesta ja tuomio jäi lainvoimaiseksi. Toimintakertomuksessa ei raportoida tapauksista, joiden osalta asian selvittely on vielä kesken.

66 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1.1 Henkilöstömäärä Vuoden 2009 lopussa (31.12.2009) rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 2864 virkamiestä, joista 6 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 33 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa, joista 2 harjoittelijaa. Rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä vuoden 2008 lopun tilanteesta (2 913 hlöä) laski vuoden 2009 aikana 88 henkilöllä (-3,02 %) 2 825 henkilöön. Vuoden 2009 aikana upseereiden lukumäärä kasvoi 17 henkilöllä. Muiden henkilöstöryhmien lukumäärät vähenivät; erikoisupseerien määrä 6 henkilöllä, raja- ja merivartijoiden määrä 55 henkilöllä, opistoupseereiden määrä 42 henkilöllä ja muussa kuin sotilasvirassa olevien (siviilit) määrä 2 henkilöllä vuoden 2008 loppuun verrattuna. Upseerien määrän kasvaminen muiden henkilöstöryhmien pienentyessä johtuu opistoupseerien peruskoulutuksen lopettamisesta. Opistoupseereilta luonnollisen poistuman kautta vapautuvat tehtävät pyritään täyttämään sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneilla upseereilla. Johto- ja esimiestehtävissä toimivien upseerien ja opistoupseerien kokonaismäärä on kuitenkin laskussa.

67 1.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Rajavartiolaitoksen vakituisesta henkilöstöstä 88,4 % on miehiä ja 11,6 % naisia. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin ¾ (74,9 %). Ensimmäinen nainen nimitettiin rajavartijan virkaan vuonna 1997. Upseerin ja opistoupseerin virkaan ensimmäiset naiset nimitettiin vuonna 2001. Vuoden 2008 lopussa rajavartiolaitoksessa työskenteli kolme (3) naista upseerin virassa, yksi (1) nainen opistoupseerin virassa sekä 50 naista raja- tai merivartijan virassa. Kaikista sotilasviran haltijoista naisia on 2,2 %. 1.3 Henkilötyövuodet Vuonna 2009 rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti 2 867 (2 919/2008) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 52 henkilötyövuotta (-1,8 %). Henkilöstön määrän ja sitä kautta myös henkilötyövuosien määrän lasku liittyy Rajavartiolaitoksen tavoitteeseen vastata toimintamäärärahojen riittävyyteen. Teknisten toimintojen turvaamiseksi ja toisaalta Rajavartiolaitokselle asetetun tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi Rajavartiolaitoksen henkilötyövuosia on tarpeen vähentää suunnittelukaudella 2010 2015 n. 230 henkilötyövuotta.

68 1.4 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 5,6 % (165 hlöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,5 %. Edelliseen vuoteen nähden poistuma pieneni hieman. Vuoden aikana ulkoisessa rekrytoinnissa valittiin rajavartiolaitoksen virkoihin yhteensä 94 henkilöä. Rekrytoinnin pääpaino kohdistui Suomenlahden merivartiostoon (33 hlöä), Kaakkois- Suomen rajavartiostoon (11 hlöä) ja Länsi-Suomen merivartiostoon (9 hlöä). Valmistuneita sotatieteiden kandidaatteja nimitettiin nuoremman upseerin virkoihin 15 henkilöä ja sotatieteiden maistereita 7 henkilöä. Vuoden 2007 lopun henkilöstömäärään suhteutettuna ulkoisen rekrytoinnin määrä eli tulovaihtuvuus oli 3,4 %. Haettavana oli vuoden 2008 aikana yhteensä 97 virkaa tai määräaikaista tehtävää. Tehtäviä haki 901 miestä ja 754 naista. Yhteensä hakijoita oli 1655 henkilöä. Tehtäviin valittiin 72 miestä ja 22 naista. (RVL:n tasa-arvosuunnitelma). Hakijoita tehtävää kohden oli keskimäärin 18 henki-

69 löä. Eniten hakijoita oli raja- ja merivartijan tehtäviin (341 hlöä, 45 tehtävää), kirjaajan tehtävään (183 hlöä), osastosihteerin tehtävään (153 hlöä) ja tulkin tehtävään (107 hlöä). 1.5 Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lkm * työpäivän pituus) vuonna 2008 oli 76,2 % mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Kasvu johtuu suurelta osin koulutukseen käytetyn ajan vähenemisestä. Rajavartiolaitoksessa tehdyn vuosityöajan osuus on valtionhallinnon pienimpiä. Tämä on selitettävissä palkallisen henkilöstökoulutuksen (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus) suurella määrällä. Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta nousi edellisestä vuodesta 0,4 prosenttiyksikköä 19,7 prosenttiin. Koulutukseen (koulutuskomennus- ja oppilasvuorokaudet) käytetyn työajan osuus laski edellisestä vuodesta 1,7 prosenttiyksikköä 4,2 prosenttiin. Koulutukseen käytetty aika vastaa 120 henkilötyövuotta. Ylityökorvausperusteisia töitä tehtiin edellisten vuosien tasoisesti, joskin jälleen hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna ylityökorvausten määrä on 0,7 % (=20 htv). Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan oli 3,6 %, joka nousi 0,1 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Tapaturmista johtuvien palkallisten poissaolojen määrä 0,3 % vastaa aiempien vuosien tasoa ja on sama kuin vuonna 2008.

70 1.6 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavan taulukon mukaisesti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) 2009 mies nainen Kaikki yhteensä Erityisäitiysloma (VES 24 ) 56 56 Äitiys/vanhempainloma (oikeuttaa äitiyslomalisään) 1 639 3 732 5 371 Isyysloma 3 442 3 442 Hoitovapaa 1 395 2 200 3 595 Osittainen hoitovapaa 9 753 5 367 15 120 Lapsen vaikea sairaus (VES 31 ) 39 39 Pakottavat perhesyyt 31 1 32 Tilapäinen hoitovapaa (oikeuttaa sairasaikalisään) 1 828 168 1 996 Kaikki yhteensä 18 127 11 524 29 651 Miesten käyttämistä perhepoliittisista vapaista osittainen hoitovapaa muodostaa yleisimmän perhevapaan muodon. Toiseksi eniten miehet olivat isyyslomalla. Naisilla vastaavasti osittainen hoitovapaa ja äitiysloma tuottivat eniten perhevapaita. Kun verrataan perhevapaiden käyttöä miesten ja naisten lukumääriin Rajavartiolaitoksen palveluksessa voidaan huomata, että naiset käyttävät lukumääräänsä nähden huomattavasti enemmän perhevapaita kuin miehet. Kun lisäksi tarkastellaan naisten ja miesten keski-ikiä ja ikäjakaumaa, kohdistuu naisten perhevapaiden käyttö yhä harvemmalle joukolle. Rajavartiolaitoksessa kannustetaan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti miehiä käyttämään perhevapaita ja toisaalta turvataan molempien sukupuolten mahdollisuus perhevapaiden käyttöön. 1.7 Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille oheisen taulukon mukaisesti: Kurssille hakeneet/ ilmoittautuneet Kurssille komennetut Kurssit miehiä naisia miehiä naisia Esiupseerikurssi 62 15 0 15 0 Sotatieteiden maisterikurssi 1 14 1 8 1 Opistoupseerien täydennyskurssi 9 15 0 21 0 Mestarikurssi 6 25 0 12 0 Rajavartijan peruskurssi 16 64 7 52 6 Rajavartijan jatkokurssi 9 77 2 29 0 Siviilihenkilöstön ja erikoisupseerien peruskurssi 4 5 7 14 Yhteensä 214 15 144 21 Miehet ja naiset yhteensä 229 165 Kaikissa hallintoyksiköissä ei ole ollut ilmoittautumismenettelyä kursseille, mistä johtuu erot kursseille hakeneiden ja komennettujen määrissä. Kursseille osallistuminen kuvaa Rajavartiolaitoksen sukupuolirakennetta ja jakautumista sotilasvirkoihin sekä siviilivirkoihin.

71 2. HENKILÖSTÖN LAATU 2.1 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (38,4 vuotta) on pysynyt vuodesta toiseen samalla tasolla johtuen rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Kasvua vuoteen 2008 verrattuna on vain 1,0 %. Henkilöstön ikärakenteessa on selviä eroja tarkasteltaessa asiaa henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen naisten keski-ikä (45,0 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (37,5 vuotta) korkeampi. Naisista 60,4 % on yli 45-vuotiaita, kun miehillä vastaava luku on 27,9 %. Sekä miesten että naisten keski-iät kasvoivat hienoisesti vuoden 2008 aikana. Suurin osa henkilöstöstä (35,96 %) oli vuonna 2009 ikäluokassa 25-34 vuotta. Aiemmin vakiintuneesti vuodesta 2000 lähtien ikäluokka 40-44 vuotta on ollut suurin, kun taas ennen vuotta 2000 suurin ikäluokka oli 35-39 vuotta. Vuoteen 2007 asti ikäluokan väli ilmoitettiin 5 vuoden tarkkuudella, nyt 10 vuoden tarkkuudella. Naisten ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin ja nuorempien ikäluokkien osuudet ovat pienet. Naisten ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan, koska vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäistä. Miesten ikärakenne on tasapainoisempi sotilasvirassa palvelevien tasaisesta rekrytoinnista johtuen. 2.2 Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin.

72 Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna 2009 oli 4,2. Miehillä luku oli 4,20 ja naisilla 4,06. Koulutustasoindeksin asteikko 1,5-8 määräytyy seuraavasti: 1,5 = perusaste, 3,5 = keskiaste, 5 = alin korkea-aste, 6 = alempi korkeakoulututkinto, 7 = ylempi korkeakoulututkinto ja 8 = tutkijakoulutus. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi 4,2 kuvaa hyvin rajavartiolaitoksen tehtävien edellyttämää koulutusvaatimusta, koska pääosaan ammattiosaamista vaativista tehtävistä (esimerkiksi raja- ja merivartijan tehtävät) edellytetään keskiasteen koulutusta (indeksi 3,5). Toisaalta organisaatiosta puuttuvat toistaiseksi kokonaan tutkijakoulutusta edellyttävät tehtävät. 2.3 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 81,8 % kaikista rajavartiomiehistä, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2008. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,3. Vuonna 2008 keskiarvo oli 4,25. Tavoitteeksi asetettu keskiarvo hyvä (4,0) saavutettiin. Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti 2 117 rajavartiomiestä eli 85,0 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 83,4 %, joten parannusta tapahtui 1,6 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2005 lähtien tarkasteltaessa voidaan huomata, että ilman kenttäkelpoisuusluokkaa jääneiden osuus on tasaisesti laskenut ja vastaavasti hyvään ja erinomaiseen kenttäkelpoisuusluokkaan kuuluvien osuus noussut.

73 Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 75,9 % kaikista rajavartiomiehistä, pysyen vuoden 2008 tasolla (75,6 %). Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä 4,2, joten tavoite (hyvä 4,0) saavutettiin. Vuoden 2008 keskiarvio oli 4,18. Kaikki fyysisen kunnon testit suoritti 2 154 rajavartiomiestä eli 86,5 niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2008 fyysisen kunnon testien suoritusprosentti oli 86,9 joten suoritusprosentti on laskenut vähäisessä määrin. Vuodesta 2005 on ilman luokkaa jääneiden osuus pienentynyt ja vähintään tyydyttävän luokan saavuttaneiden osuus kasvanut. Vuoden 2009 tulokset ovat vuoden 2008 tasolla.

74 2.4. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2.4.1 Sairauspoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 23 820 (27 015/2008) työpäivää (ma - pe), jolloin laskua oli n. 11,8 %. Myös sairaustapausten 5 695 (6 763/2008) määrä väheni samassa suhteessa 15,8 %. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 2 247 henkilölle (78,2 % henkilöstöstä). Sairaudesta aiheutuvan poissalon keskimääräinen kesto tapausta kohden oli 4,2 vuorokautta ja poissaolopäivien kertymä henkilötyövuotta kohti 8,3 vuorokautta. Raportointijärjestelmän muutoksesta johtuen vertailua aikaisempiin vuosiin ei voida luotettavasti tehdä. 2.4.2 Tapaturmapoissaolot Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi 1 828 työpäivää (ma - pe). Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta 3,9 %. Tapaturmista aiheutuneiden poissaolopäivien lukumäärä on 2000-luvulla vaihdellut 1 800-2 300 työpäivän välillä. Tapaturmatapauksia oli 124 kappaletta kohdentuen 111 henkilöön ja keskimääräinen poissaolon pituus oli 14,7 vuorokauden pituinen.

75 Kuten sairauspoissaolojen kohdalla, raportointijärjestelmän muutoksesta johtuen vertailua aikaisempiin vuosiin ei voida luotettavasti tehdä. 2.5 Työkyky Palkatun henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskykyja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2009 aikana Rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 94,3 %. on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä ja tulosten perusteella 88,2 % henkilöstöstä kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Erinomaisen ja hyvän työkykyindeksin yhteenlaskettu osuus on 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet ja ikääntyminen.

76 2.6 Työilmapiiri Työilmapiirikysely toteutettiin Rajavartiolaitoksessa vuonna 2009 toista kertaa valtiovarainministeriön VM-Baro -henkilöstökyselyjärjestelmällä. Rajavartiolaitoksen työtyytyväisyysindeksi oli vuonna 3,5. Tyytyväisimpiä Rajavartiolaitoksessa oltiin työilmapiiriin ja yhteistyöhön (3,94), työoloihin (3,64) ja työn sisältöön ja haasteellisuuteen (3,64). Tyytymättömimpiä kyselyn mukaan oltiin palkkaukseen (3,09), kehittymisen tukeen (3,08) ja työnantajakuvaan ja tiedonkulkuun (molemmissa 3,23). Edellisvuoteen verrattuna on havaittavissa hienoista kasvua kaikilla osa-alueilla. 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 162,5 M, mikä tekee henkilötyövuotta kohti laskettuna n. 56 680 euroa. Työvoimakustannukset laskivat edellisvuodesta hienoisesti 0,12 %. Henkilöstön palkkaukseen käytetyn palkkasumman (työajan palkat ja välilliset palkat) osuus työvoimakustannuksista oli 73,4 % eli 119,3 M. Työvoimakustannusten vertailussa vuotta 2008 edeltäviin vuosiin tuo tiettyä epävarmuustekijää raportointijärjestelmien muuttuminen. Tehdyn työajan palkkojen (tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika) 91,4 M :n osuus palkkasummasta nousi 76,7 %:iin lähinnä koulutukseen käytetyn työajan vähentymisestä johtuen. Tehdyn työajan palkkojen osuus työvoimakustannuksista on 56,3 %. Välillisten palkkojen (lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta) 27,8 M :n osuus työvoimakustannuksista oli 17,14 %.

77 Sosiaaliturvamenojen (sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut) 39,5 M :n osuus työvoimakustannuksista laski 24,3 %:iin. Muiden välillisten kustannusten (virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali) 3,7 M :n osuus työvoimakustannuksista laski 0,6 prosenttiyksikkö edellisvuodesta 2,3 %:iin. Kaikkien välillisten työvoimakustannusten (välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset) 71,0 73,8 M :n osuus työvoimakustannuksista on 43,7 %, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna.

ALLEKIRJOITUKSET 78

79 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ KUSTANNUKSET [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Ko vuoden hintatasossa 250 200 150 100 50 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta Rajatarkastukset Rajavalvonta 0 2005 2006 2007 2008 2009 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 TYÖAJANKÄYTTÖ [tuntia] RVL:n varoin palk henk 2005 2006 2007 2008 2009 Oikeusala Tekninen ala ja tukitehtävät Henkilöstöala Operatiivinen hallinto Sotilaallinen maanpuolustus Meri ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Kansainvälinen toiminta Rajavalvonta 2005 2006 2007 2008 2009 OPERATIIVINEN TOIMINTA YHT. 53,6 % 54,2 % 59,9 % 58,2 % 60,3 % Rajavalvonta 28,2 % 27,6 % 28,7 % 29,5 % 29,8 % Kansainvälinen toiminta 0,0 % 0,0 % 0,7 % 1,0 % 1,0 % Rajatarkastus 22,1 % 23,3 % 24,1 % 19,9 % 20,6 % Rikostorjunta 0,0 % 0,0 % 2,8 % 3,4 % 4,2 % Meri ja pelastustoimi 0,9 % 1,1 % 1,5 % 1,8 % 1,8 % Sotilaallinen maanpuolustus 2,4 % 2,1 % 2,1 % 2,6 % 3,0 % SISÄISET TOIMINNAT YHT. 46,4 % 45,8 % 40,1 % 41,8 % 39,7 % Operatiivinen hallinto 10,2 % 10,6 % 4,0 % 4,9 % 5,5 % Henkilöstöala 19,7 % 18,9 % 18,6 % 20,1 % 17,4 % Tekninen ala ja tukitehtävät 16,5 % 16,3 % 17,1 % 16,5 % 16,6 % Oikeusala 0,0 % 0,0 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % KAIKKI YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Vuonna 2007 työajan seuranta tarkentui ja uusi kohtia lisättiin (mm kansainvälinen toiminta, rikostorjunta ja oikeusala).

80 RAJAVALVONTA TUOTOKSEN JAKAUTUMINEN ILMA-ALUKSET [tuntia] (valvonta-ajan jakauma) 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 05 06 07 08 09 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VARTIOALUKSET [partiotuntia] 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 05 06 07 08 09 SLMV LSMV

81 PARTIOINTI Kokonaismäärä [partiotuntia] Hallintoyksiköittäin [partiotuntia] 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 05 06 07 08 09 Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Helikopteri Lentokone (Dornier) Ulkovartiolaiva (vast) Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Ulkomaalaisvalvonta 05 06 07 08 09 K-SR 89 657 80 526 79 369 71 962 64 085 P-KR 59 513 57 537 50 797 57 850 57 064 KR 83 728 76 999 64 658 66 675 61 434 LR 87 547 74 447 68 287 68 157 59 864 SLMV 20 320 19 994 18 336 22 901 21 426 LSMV 43 100 45 101 46 699 48 003 45 142 RVL 383 865 354 604 328 146 335 547 309 015 KIINTEÄ VALVONTA Kokonaismäärä [valvontatuntia] Hallintoyksiköittäin [valvontatuntia] 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 05 06 07 08 09 05 06 07 08 09 K-SR 86 658 87 368 87 510 78 173 78 648 P-KR 129 944 131 469 130 224 125 048 126 340 KR 128 686 117 341 115 466 116 566 111 889 LR 26 039 26 137 26 217 26 255 26 272 SLMV 275 398 274 052 260 293 332 150 313 246 LSMV 248 627 245 957 221 621 206 858 209 374 RVL 895 352 882 324 841 331 885 050 865 769 Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta

82 HAVAINNOT RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Rajatapahtumat 1.1 Luvattomat rajanylitykset (henkilö, ilma-alus, alus) Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] 70 60 50 40 30 20 10 0 05 06 07 08 09 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 05 06 07 08 09 K-SR 16 35 19 17 20 P-KR 4 5 7 10 12 KR 1 2 7 3 2 LR 3 3 4 1 3 SLMV 35 16 24 2 11 LSMV 3 2 3 1 4 RVL 62 63 64 34 52 1.2 Muut rajatapahtumat Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] 250 200 150 100 50 0 05 06 07 08 09 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 05 06 07 08 09 K-SR 81 86 30 41 27 P-KR 98 56 40 90 91 KR 20 21 19 47 26 LR 19 26 21 20 13 SLMV 0 0 0 1 5 LSMV 0 0 0 0 0 RVL 218 189 110 199 162

83 MUUT SUORITTEET RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Tarkastukset (poiketen aiempien vuosien kertomuksista kuljettajan puhallutukset, tunnistukset meriliikenteessä sekä henkilöllisyyden selvittäminen on poistuneet tarkastusten lukumääristä) 30 000 Kokonaismäärä [kpl] 25 000 20 000 15 000 10 000 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 5 000 0 05 06 07 08 09 Hallintoyksiköittäin [kpl] 05 06 07 08 09 K-SR 402 189 213 356 345 P-KR 1 024 1 069 1 258 1 227 1 899 KR 1 297 1 149 1 590 1 588 1 600 LR 3 192 2 430 2 561 4 150 3 745 SLMV 4 206 4 970 4 872 5 947 5 858 LSMV 11 090 13 731 12 997 11 690 13 251 RVL 21 211 23 538 23 491 24 958 26 698 Lajeittain [kpl] 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 05 06 07 08 09 Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tarkastukset Öljynäytteenottotarkastus Ympäristösuojelusäännöksiin liittyvä tarkastus Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvä tarkastus Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Vesiliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark

84 RAJATARKASTUKSET Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne [kpl] 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 Viisumivelvolliset Viisumivapaat Lentoliikenne [kpl] 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2005 2006 2007 2008 2009

85 HENKILÖIDEN RAJATARKASTUKSET ULKORAJALIIKENTEESSÄ PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA 2006 2007 2008 2009 VIRTANIEMI 96 100 164 138 RAJA-JOOSEPPI 50 990 56 884 67 423 61 279 PUITSI 0 0 0 0 SALLA 76 233 65 832 77 779 91 172 ONKAMO 0 0 0 0 KUUSAMO 17 932 17 408 18 991 28 225 KURVINEN 2 394 1 957 851 58 KARTTIMO 2 322 1 304 0 0 VARTIUS 429 984 408 938 419 989 424 186 KARIKANGAS 0 0 0 0 RAJAKANGAS 0 0 0 0 KIVIPURO 0 0 0 0 KOKKOJÄRVI 0 0 0 0 INARI 12 135 10 018 8 575 3 432 LEMINAHO 0 3 148 2 711 378 HAAPAVAARA 1 800 2 0 0 RUHOVAARA 1 668 2 409 1 682 186 NIIRALA 986 678 898 435 874 132 934 006 VALKEAVAARA 0 21 0 0 UUKUNIEMI 1 551 794 0 0 PARIKKALA 19 795 14 287 18 416 18 037 IMATRA 798 020 930 308 1 065 061 1 098 712 NUIJAMAA 1 393 370 1 634 362 1 996 042 1 910 715 VAINIKKALA 336 840 398 684 431 085 349 363 VAALIMAA 2 652 372 2 719 431 2 759 110 2 453 796 YHTEENSÄ 6 784 180 7 164 322 7 742 011 7 373 683 LENTOASEMAT 2006 2007 2008 2009 LAPPEENRANTA 1 149 1 276 1 040 1 624 JOENSUU 3 030 4 576 5 107 3 552 KAJAANI 4 365 3 632 3 172 3 235 KUUSAMO 17 999 18 639 18 495 13 214 ROVANIEMI 78 495 77 128 66 565 38 118 KITTILÄ 86 690 92 207 96 966 74 415 IVALO 19 517 15 786 12 106 7 953 ENONTEKIÖ 17 773 25 527 20 749 14 215 KEMI-TORNIO 291 154 2 512 584 HKI-MALMI 2 274 2 024 19 3 HKI-VANTAA 3 448 465 3 962 487 3 595 322 3 141 576 HKI-HERNESAARI 10 827 18 421 0 MAARIANHAMINA 260 720 118 2 421 TURKU 6 702 584 2 862 2 867 OULU 14 016 21 136 25 975 15 129 PORI 4 531 5 049 5 045 2 204 KRUUNUPYY 584 1 242 1 716 1 427 VAASA 1 921 5 617 13 829 5 721 YHTEENSÄ 3 718 889 4 237 802 3 872 019 3 328 258

86 HENKILÖIDEN KOKONAISLIIKENNEMÄÄRÄT SISÄRAJALIIKENTEESSÄ PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA 2006 2007 2008 2009 KARIGASNIEMI 737 699 751 455 716 700 613 867 KILPISJÄRVI 501 764 494 107 486 277 455 060 KIVILOMPOLO 293 279 301 664 388 007 309 443 NUORGAM 429 492 440 358 437 616 400 040 NÄÄTÄMÖ 323 333 335 481 408 234 87 107 UTSJOKI 145 962 157 706 147 133 142 449 AAVASAKSA 2 249 525 2 209 361 2 857 835 2 084 708 KARESUVANTO 640 401 568 651 570 075 550 422 KOLARI 726 415 746 984 773 248 814 764 MUONIO 159 076 157 857 161 563 154 851 PELLO 1 072 521 1 047 073 1 019 968 1 060 451 TORNIO 9 859 626 8 984 260 5 550 849 8 366 379 YHTEENSÄ 17 139 093 16 194 957 13 517 505 15 039 541 LENTOASEMAT 2006 2007 2008 2009 HELSINKI-VANTAA 5 826 424 6 082 868 7 648 548 6 847 642 IVALO 8 545 7 599 0 0 KAJAANI 88 580 252 0 0 KEMI-TORNIO 498 2 147 714 529 KITTILÄ 2 313 3 429 4 873 0 KRUUNUPYY 6 693 9 925 8 481 9 015 KUUSAMO 78 174 55 463 366 371 LAPPEENRANTA 2 0 12 0 MAARIANHAMINA 1 195 5 047 9 239 7 340 OULU 70 769 54 263 64 625 65 145 ROVANIEMI 22 438 25 183 27 315 23 693 TURKU 206 775 176 935 214 576 190 742 VAASA 107 589 118 969 95 907 81 402 YHTEENSÄ 6 420 023 6 542 080 8 074 658 7 225 879 SATAMAT 2006 2007 2008 2009 ECKERÖ 995 591 946 756 889 679 699 431 HANKO 2 613 0 0 0 HELSINKI 11 601 887 428 8 906 180 9 010 869 KEMI 0 2 006 0 0 LÅNGNÄS 1 419 634 142 946 2 925 MAARIANHAMINA 2 067 730 2 152 403 1 898 328 1 628 437 TURKU 3 248 525 3 002 199 3 005 051 3 044 987 VAASA 83 425 69 282 66 105 54 806 YHTEENSÄ 6 410 904 7 060 708 14 908 289 14 441 455

87 HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Rajalta käännytetyt, myönnetyt viisumit ja turvapaikkaa anoneet Kokonaismäärä [kpl] 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET MYÖNNETYT VIISUMIT RAJALTA KÄÄNNYTETYT 05 06 07 08 09 254 309 226 263 415 986 1 375 1 561 1 936 1 633 1 341 1 609 1 606 1 471 1 190 Käännytysperusteet 2009 Luvaton rajanylitys Tuomittu rajanylityspaikan vankeusrangaistus ulkopuolelta tai tai rikosepäily rajanylityspaikan kautta 8,54 % 0,30 % Tuomittu rikoksesta rangaistukseen Suomessa oleskelun aikana 0,07 % Seksuaalipalvelujen myyminen 0,30 % Saattanut itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan itsestään 0,07 % Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin 30,83 % Maahantuloedellytysten puuttuminen 41,38 % Viisumi / OL hakiessaan väärien tietojen antaminen 6,91 % Väärien tietojen antaminen rajatarkastuksessa 11,59 %

88 RIKOSTORJUNTA Esitutkintaan tulleet tapaukset vartiostoittain 2009 2 500 Muut rikokset tai rikkomukset 2 000 Ympäristö- ja luonnonvararikokset Valtionrajarikokset 1 500 Alueloukkaus Ihmiskauppa 1 000 Vesiliikennejuopumus 500 0 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV Rattijuopumus Laittoman maahantulon järjestäminen Väärennysrikokset K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Väärennysrikokset 120 5 11 23 128 7 294 Laittoman maahantulon järjestäminen 6 4 1 4 51 12 78 Rattijuopumus 106 39 31 4 0 0 180 Vesiliikennejuopumus 1 67 116 184 Ihmiskauppa 0 0 0 0 0 0 0 Alueloukkaus 0 0 1 1 3 3 8 Valtionrajarikokset 104 16 4 7 217 30 378 Ympäristö- ja luonnonvararikokset 3 3 20 50 56 87 219 Muut rikokset tai rikkomukset 1 935 718 206 179 1 104 962 5 104 2009 YHTEENSÄ 2 275 785 274 268 1 626 1 217 6 445 Jatkotoimenpiteet 2009 Huomautus 17 % Valvontailmoitus 5 % R-ilmoitus 14 % S-ilmoitus 16 % Rikesakko 11 % Rangaistusvaatimusilmoitus 37 %

89 MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI PELASTUS- JA AVUSTUSSUORITTEET 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500-05 06 07 08 09 Muut pelastussuoritteet Meripelastussuoritteet Hallintoyksiköittäin 2009 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VLLV Muut pelastussuoritteet Meripelastussuoritteet

90 MERIPELASTUSPALVELUN TYÖPANOSTEN JAKAUTUMINEN [%] (pl MRCC/MRSC) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % MUUT PELASTUSLAITOS TULLI POLIISI MKL SMPS RVL 0 % 2005 2006 2007 2008 2009 ONNETTOMUUKSIEN SYYT MERIALUEELLA [%] 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % MUUT (SIS. AIHEETTOMAT HÄL.) ALKOHOLI LUONNONOLOSUHTEET MERIMIESTAITO TEKN VIKA JA PALO 10 % 0 % 2005 2006 2007 2008 2009

91 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS KOULUTUSVUOROKAUDET [kpl] 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 05 06 07 08 09 RESERVILÄISET VARUSMIEHET Hallintoyksiköittäin [vrk] Varusmiehet 05 06 07 08 09 RVLE K-SR P-KR 35 987 36 382 41 281 37 556 34 030 KR 38 169 39 263 14 890 LR 28 501 29 283 27 307 24 549 23 168 SLMV LSMV RMVK 31 743 29 671 24 451 15 752 13 662 VLLV RVL 134 400 134 599 107 929 77 857 70 860 Reserviläiset 05 06 07 08 09 RVLE K-SR 1 497 972 1 251 P-KR 1 857 1 050 1 661 KR 1 253 1 398 1 092 LR 2 296 2 490 SLMV 416 LSMV 594 RMVK VLLV RVL 6 903 3 420 7 504