RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009

LÄHETE /21/2010.3.2010 RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Oheisena lähetetään tiedoksenne rajavartiolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2009. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amiraali Matti Möttönen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Everstiluutnantti Jari Tolppanen JAKELU A + F + H + RVLpääll + RVLappääll + Rajanetti+ Netra Styks (20) Sisäasiainministeri Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Sisäasiainministeriön valtiosihteeri Ministerien erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot ja yksiköt (7) SM, talousyksikkö (6) Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (28) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) VTV (Ylitarkastaja Mika Limola) Valtiokonttori (2) VM (Lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale) 120/JTO, JLE, JI, KVÄ, RT, SN, ym

RAJAVARTIOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 5 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 8 RAJOJEN VALVONTA... 9 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 9 RAJATARKASTUKSET... 15 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 15 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET... 19 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 20 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI... 25 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 25 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS JA KRIISIVALMIUS... 30 Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet... 30 SISÄISET TOIMINNOT... 33 Teknillinen toimialan yleiskatsaus... 33 Materiaalihallinto... 34 Tietohallinto... 36 Kiinteistöhallinto... 37 Ympäristön suojelu... 39 Viestintä... 40 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 41 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... 43 ARVIO TOIMINNAN SUKUPUOLIVAIKUTUKSISTA VUONNA 2009... 44 4. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN... 45 Työturvallisuus... 48 Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut... 50 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT... 51 Rahoituksen rakenne... 51 Talousarvion toteutuminen... 51 Tase... 56 Määrärahojen käyttö... 58 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET... 61 Sisäinen valvonta Rajavartiolaitoksessa... 61 Operatiivinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa... 62 Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset... 64 Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet... 64 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 65 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS... 66 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 66 1.1 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ... 66 1.2 HENKILÖSTÖ SUKUPUOLEN MUKAAN... 67 1.3 HENKILÖTYÖVUODET... 67 1.4 LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS... 68

1.5 TYÖAJAN KÄYTTÖ... 69 1.6 PERHEVAPAIDEN KÄYTTÖ... 70 1.7 KOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN... 70 2. HENKILÖSTÖN LAATU... 71 2.1 IKÄRAKENNE... 71 2.2 KOULUTUSRAKENNE... 71 2.3 FYYSINEN KUNTO JA KENTTÄKELPOISUUS... 72 2.4. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT... 74 2.4.1 Sairauspoissaolot... 74 2.4.2 Tapaturmapoissaolot... 74 2.5 TYÖKYKY... 75 2.6 TYÖILMAPIIRI... 76 3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA... 76 ALLEKIRJOITUKSET... 78 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT... 79

RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2010 Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Lp-amir E UITTI RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amir M MÖTTÖNEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdr J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Hallitusneuvos M VIITANEN STYKS Yksikön päällikkö Evl J TOLPPANEN K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentaja Komdri M HASSINEN RMVK Johtaja Ev A NIEMENKARI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLL Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI LR Komentaja Ev J VAINIKKA RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

2 OSA I TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla on säilynyt pääosin vakaana. Kaakkoisrajalla afgaanien laiton maahantulo kasvoi ilmiöksi, jota ei ole Suomen ja Venäjän välisellä rajalla aikaisemmin havaittu. Kaikkiaan Suomen puolella otettiin vuoden 2009 aikana kiinni 21 maastorajan laittomasti ylittänyttä Afganistanin kansalaista, kuudessa eri tapauksessa. Kyseisistä henkilöistä lähes kaikki anoivat kiinni otettaessa turvapaikkaa Suomen puolella. Ilmiöön puututtiin Suomen Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun toimenpitein. Ilmiö laantui loppukesän ja syksyn 2009 aikana, eikä se myöskään siirtynyt maastorajalta rajanylityspaikoille. Venäjän puolella yksittäisiä tapauksia ilmeni kuitenkin myös syksyn aikana. Muualla itärajalla tilanne on ollut viime vuosien tapaan rauhallinen. Tutkinnassa olleiden ja syyteharkintaan saatettujen laittomaan maahantuloon tai sen järjestämiseen liittyvien rikostapausten kokonaismäärä on selvästi kasvanut. Näiden rikosasioiden tutkinta on keskittynyt erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Kaakkois-Suomen suurille rajanylityspaikoille. Suomeen laittomasti vuoden 2009 aikana saapuneista yli 1600 irakilaisesta suurin osa saapui jonkin toisen EU -maan kautta, pääasiassa Ruotsista Turun ja Helsingin satamiin. Toinen yleinen reitti oli EU:n sisärajojen yli Helsinki-Vantaan lentoasemalle Kreikasta tai Italiasta. Loppuvuodesta 2009 havaittiin uusi tšetšeenien ja inguusien laittoman maahantulon ilmiö, jossa henkilöt pyrkivät hyödyntämään Venäjän kansalaisten viisumivapautta lentokenttien kauttakulussa. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia vakavan rikollisuuden eli törkeän laittoman maahantulon ja siihen liittyvän ihmiskaupan torjunnassa ollaan parantamassa. Syysistuntokaudella 2008 annetun lakiesityksen (219/2008 vp) käsittely on jatkunut eduskunnassa. Lakiuudistus tullee voimaan vuoden 2010 aikana. Rajaliikenteen kasvu pysähtyi talouden taantuman seurauksena. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla liikenne oli 10,8 miljoonaa, mikä on noin 0,9 miljoonalla rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2008. Notkahdus tapahtui Suomen ja Venäjän välisellä rajaliikenteessä ja syynä oli erityisesti tavaraliikenteen väheneminen ja Venäjän kansalaisten matkustamisen väheneminen. Myös lentoasemien rajanylitysliikenne väheni. On todennäköistä, että rajaliikenteen määrä kääntyy kasvuun vuonna 2010. Vaalimaan rajanylityspaikalla nähtiin 2009 loppupuolella jälleen kymmenien kilometrien pituiset rekkajonot ensimmäisen kerran sitten joulukuun 2008. Nuijamaan rajanylityspaikalla toimeenpantiin Tullin ja Rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamiseen tähtäävä pilottihanke. Vaalimaan rajanylityspaikan toimintakyvyn parantamisen tähtäävää infrastruktuurihanketta on valmisteltu jo vuodesta 2005 alkaen. Hanketta ei ole voitu käynnistää, koska rahoituspäätöstä ei ole. Rajavartiolaitoksen roolia merellisenä monitoimiviranomaisena on kehitetty määrätietoisesti. Rajavartiolaitos on aloittanut 1.1.2009 merenkulun avustuspalveluiden (MAS) sekä 1.7.2009 merenkulkijoiden lääkärikonsultaatioiden välittämisen. Lisäksi valmisteltiin 1.1.2010 voimaan astunut meripelastuslain päivitys, joka vahvistaa rajavartiolaitoksen roolia johtavana meripelastusviranomaisena. Meripelastustapahtumien määrä oli kolmatta vuotta peräkkäin lievässä laskussa. Osa laskusta on selitettävissä vuoden 2009 osalta veneilyn vähenemisellä, mutta myös valistustyöllä on oma merkityksensä. Itämeren kauppa-alusliikenteen erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttaman merellisen uhkan johdosta Rajavartiolaitos on aiempaa selvemmin ottanut merellisen varautumisensa painopisteeksi vaativiin monialaonnettomuuksiin (ihmishenget ympäristövahingot - omaisuusvahingot) vastaamisen Suomen merialueilla ja tähän liittyen aktiivisesti kehittänyt merellisten viranomaisten yhteistoimintaa. Venäjän ja Saksan välille suunnitellun kaasuputken rakennusvalmistelut käynnistyivät vuonna 2009. Rajavartiolaitos toimi hankkeeseen liittyen kansallisen viranomaistoiminnan koordinoijana ja piti yllä yhteyspistettä rakentajan ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon toteuttamisessa.

3 Rajavartiolaitos on alueellisen sijoittumisensa vuoksi tärkeä harvaan asuttujen alueiden turvallisuusviranomainen. Lainvalvontatehtäviensä lisäksi Rajavartiolaitoksen virkamiehet ovat usein myös ensimmäisiä viranomaisia auttamassa kansalaisia esimerkiksi onnettomuuspaikoilla tai kuljettamassa potilaita maasto-olosuhteissa. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen kehittämiseen tähtäävään HARVA-hankkeeseen. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Pilotointi jatkuu helmikuun loppuun 2010. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti sotilaalliseen maanpuolustukseen. Vartiostoissa jatkettiin valmiussuunnittelua ja rajajoukkojen toimintavalmiutta ylläpidettiin järjestämällä yksiköiden kertausharjoituksia jokaisessa vartiostossa. Rajajoukkojen suorituskyky on parantunut uuden sotavarustuksen myötä. Rajavartiolaitoksella on tehtävät ja tilanne huomioon ottaen riittävät voimavarat, mutta niiden maantieteellinen sijoittuminen ja kustannusrakenne eivät täysin vastaa tarvetta. Rajavartiolaitos valmisteli suunnitelman sisäisistä voimavarasiirroista, jonka päämäärä on turvata rajavartiolaitoksen strategian mukaisen kehittämisessä ja toiminnan tason ylläpitämisessä tarvittavat voimavarat. Voimavarasiirron seurauksena tullaan vähentämään vuosien 2009-2014 aikana noin 230-250 henkilötyövuotta keventämällä organisaatiorakennetta, vähentämällä rajavalvontaa itärajalla kaakkoisrajasta pohjoiseen sijaitsevalta alueelta, uudistamalla hallinnon ja teknisten palvelujen toimintamalli sekä kehittämällä tuottavuutta parantavia toimintatapoja. Toimenpiteellä varaudutaan myös vahventaman kaakkoisrajan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksia, mikäli rajaliikenteen kasvu sitä edellyttää. Rajavartioalueet ja merivartioalueet lakkautetaan organisaatioyksikköinä vuoden 2011 alusta alkaen ja vuosien 2009-2012 aikana lakkautetaan yhteensä 23 raja- ja merivartioasemaa. Vuonna 2008 aloitetut hankkeet yksimoottoristen helikoptereiden ja partioveneiden korvaamiseksi ovat edenneet suunnitellusti. Kolme uutta helikopteria otetaan käyttöön vuonna 2010 ja neljäs vuonna 2011. Vuonna 2009 vastaanotettiin neljä uutta partiovenettä. Käyttökokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Partioveneiden toimitus jatkuu vuosina 2010 ja 2011. DO 228 lentokoneiden ympäristönvalvonnassa käytettävän tekniikan uudistaminen saatettiin loppuun. Vuonna 2010 uudistamista jatketaan korvaamalla toisesta koneesta vanhentunut tutka- ja kamerajärjestelmä. Rajavartiolaitokselle myönnettiin tilausvaltuus ja määräraha öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan. Aluksen hankinta parantaa merkittävästi monialaonnettomuuksien hallintaa itämerellä. Hankinnan valmistelu aloitettiin ja hankintasopimus on määrä tehdä vuonna 2010. Rajavartiolaitoksen toiminnallisen tietojärjestelmän uudistamista jatkettiin hankkimalla rajatarkastussovellus, joka otetaan käyttöön 2010 alkupuolella. Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin käyttöön biometriseen tunnistamiseen perustuva automaattinen rajatarkastuslinjasto ja Vaalimaan rajanylityspaikalla aloitettiin automaattilinjaston pilotointi. Maarajan teknisen valvonnan kattavuutta laajennettiin kaakkoisrajalla. Partioiden liikkuvuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi suunniteltuja partioajoneuvohankintoja jouduttiin lykkäämään määrärahavajeen vuoksi. Vuonna 2009 valmisteltiin rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa vielä olevan kiinteistövarallisuuden siirto Senaatti-kiinteistölle, Ilmailulaitokselle ja Metsähallitukselle. Siirto tapahtuu vaiheittain 1.1.2010 alkaen. EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusmallin (IBM) kehittyminen jatkui komission Rajapakettitiedonannon ja siitä hyväksyttyjen Neuvoston päätelmien mukaisesti. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Euroopan rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) ja meripolitiikan valmisteluun sekä eurooppalaisen rannikkovartiotoiminnan kehittämiseen. Itämeren ja Pohjanmeren piirissä tullaan kokeilemaan kansallisten koordinaatiokeskusten välistä tiedonvaihtoa (MARSUNO). Pilottiprojektiin osallistuu komission lisäksi Frontex ja viisi muuta jäsenmaata. EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) arviointi valmistui alkuvuonna 2009 ja viraston hallintoneuvosto hyväksyi sen pohjalta Komissiolle lähetetyt suosituksensa virastolle annettavista uusista tehtävistä sekä viraston toimintatapojen kehittämisestä. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Frontexin koordinoimaan operatiiviseen yhteistyöhön ja järjestelmien kehittämiseen ja ylläpitänyt nopeiden rajainterventioryhmien edellyttämää kansallista henkilöstöpoolia. Frontexin koordinoimiin operaatioihin EU:n ulkorajoilla osallistuttiin noin

4 kolmen henkilötyövuoden panoksella ja ilma-aluksellaan painopisteenä Kreikan meri- ja maarajat sekä itäisen maarajan operaatiot. Raja- ja merivartiokoulun asema yhtenä Frontexin yhteistyöakatemioista on vahvistunut mm. Schengen arviointiryhmien koulutuksen järjestäjänä. Rajavartiolaitos on ylläpitänyt nelitasoisen maahanpääsyn valvontamallin mukaisesti yhteyksiä EU:n ulkopuolelle, osallistunut valikoituihin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Rajavartiolaitos valittiin toteuttamaan Turkin IBM-kehitykseen liittyvän Twinning-hanke. Hankkeella tuetaan Turkin rajoilla toimivien viranomaisten kehitystä kohti EU-standardeja luomalla viranomaisille riskianalyysijärjestelmät toiminnan tueksi. Hankkeen toteutus käynnistyy alkuvuonna 2010. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti Schengen arviointijärjestelmän kehittämiseen ja toimintaan. Raja- ja merivartiokoulu on kehittänyt Schengen-arvioitsijoiden koulutusta ja järjesti vuonna 2009 kaksi ulkoraja-arvioitsijoiden peruskurssia yhteistyössä Frontexin kanssa. Lisäksi yhtä lukuun ottamatta kaikkiin Schengen ulkoraja-arviointeihin osallistui Rajavartiolaitoksen asiantuntija.

5 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on: 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa. 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. 4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutta mitataan viidellä osa-alueella. Kullakin vaikuttavuuden osatekijällä on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen vaikuttavuuden tunnusluvun. Vaikuttavuuksien osatekijöiden painotetuista tunnusluvuista puolestaan muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen - - 4,5 4,3 (1-5) Yhdysmiesten toiminnan perusteella estetyt - - 4,0 5,0 luvattomat maahantulot (1-5) Arvio yhdysmiesten toiminnan onnistumisesta - - 4,0 4,0 (1-5) Rajanaapuriyhteistyön seurauksena estämät/havaitsemat/paljastamat - - 10 410 oikeudetto- mat rajanylitykset Schengen-ulkorajalla (kpl) Rajatarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 99,9 % 100,0 % 100,0 % Rajatilannekuvan laatu (1-5) - - 4,0 3,9 Rajatarkastusten laatu (%) 97,8 % 99,3 % 99,8 % 98,1 % Rajatapahtumien estäminen (%) 88 % 80 % 96 % 95 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 81 % 86 % 85 % 88 % Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (%) 0,01 % 0,01 % 0,04 % 0,01 % Koettu rajaturvallisuus (1-5) - - 4,0 3,9 Rajavartiolaitoksen asettamien yhdyshenkilöiden toiminnan tuloksena paljastettiin vajaat 3500 luvattoman maahantulon tai siihen liittyvän mahdollisen ihmiskaupan yritystä. Määrä on noin 400 suurempi kuin vuonna 2008. Venäjän rajavartiopalvelu on ilmoittanut pysäyttäneensä yli

6 250 luvattomasti Suomeen pyrkinyttä henkilöä vuoden aikana. Määrä on yli kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2008. Rajatarkastusten kattavuus parani, mutta laatu laski hieman. Rajatarkastusten laadun heikkenemisen syynä ovat yksittäiset jälkikäteen ilmitulleet rikokset tai rikkomukset joita ei ole havaittu rajatarkastuksissa ja rajavalvonnassa. Arvio yhdysmiesten toiminnan onnistumisesta ja rajatilannekuvan laatu on selvitetty Rajavartiolaitoksen henkilöstölle ja valtakunnallisille yhteistyökumppaneille suunnatulla kyselytutkimuksella. Koettu rajaturvallisuus on kyselytutkimuksella selvitetty rajanylittäjien näkemys asiasta. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen - - 4,6 4,5 (1-5) Rajatarkastusten sujuvuus (min) 8 9 8 8 Koettu rajatarkastusten sujuvuus (1-5) - - 4,0 3,9 Henkilöliikenne on sujunut joustavasti ja häiriöittä. Liikenne on ollut pääosin sujuvaa koko vuoden ajan. Vaalimaan rajanylityspaikalla raskas liikenne ruuhkautui lievästi viimeisen vuosikolmanneksen viikonloppuina johtuen pääosin sähköisen tullauksen normaalia hitaammasta käsittelynopeudesta. Kansainvälisestä talouskriisistä johtuen autojen ja muiden tuotteiden vienti Venäjälle väheni merkittävästi, joka supisti raskaan liikenteen osuutta kokonaisliikennemäärästä. Koettu rajatarkastusten sujuvuus on kyselytutkimuksella selvitetty rajanylittäjien näkemys asiasta. Raskas liikenne on vähentynyt kaikilla rajanylityspaikoilla. Vaalimaalla liikenne putosi vuoden 2005 tasolle. Vuosi 2005 oli juuri se ajankohta, jolloin Vaalimaan rekkajonot kasvoivat jouluruuhkan aikana yli 50 km:n. Samanlaiset jonot toistuivat loppuvuonna 2009. Taloudellisen laman taittuminen kasvattaa liikennettä edelleen. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) RVL:n miehitettyjen toimipisteiden kattavuus (1-5) 2007 2008 Tavoite Toteuma 2009 2009 - - 3,8 4,1 - - 4,0 4,3 Partioinnin kattavuus maarajalla (%) 1,21 % 1,25 % 1,21 % 1,10 % Partioinnin kattavuus merirajalla (%) 8,27 % 8,39 % 8,39 % 7,92 % RVL:n antama viranomaisapu / kokonaistarve - - 70 % 100 % (%) RVL:n merkitys koetulle turvallisuudelle - - 4,0 3,5 harvaan asutulla alueella (1-5) Viranomaisten näkemys RVL:n merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle (1-5) - - 4,0 3,8 Viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuilla alueilla Rajavartiolaitos on tarjonnut samaan tapaan kuin vuonna 2008. Partioinnin kattavuus maa ja merialueella on laskenut vuodesta 2008. Syynä tähän ovat maa-alueella vähentynyt partiotuntimäärä ja organisaatiomuutoksista aiheutunut partiointitavan muutos. Merialueella partioinnin kattavuutta on laskenut vähentynyt partiotuntimäärä joka on aiheutunut lähinnä partiovenekaluston ikääntymisestä ja huoltojen lisääntymisestä. Muilta osin mittari on täysin uusi, eikä vertailuaineistoa aikaisemmilta vuosilta ole käytettävissä. Rajavartiolaitoksen merkitys koetulle turvallisuudelle harvaan asutulla

7 alueella on selvitetty kyselytutkimuksella alueella asuvalta väestöltä. Kyselytutkimuksella selvitetty saman alueen viranomaisten näkemys asiasta on esitetty taulukon viimeisellä rivillä. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Merellisen turvallisuuden lisääminen - - 4,1 4,3 (1-5) Meripelastusyksiköiden merialueen peittoaste - - 90 % - (%) Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle - - 4,0 4,9 tavoiteajassa (1-5) Aluspäästötapausten määrä suhteessa 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,2 % liikennemäärän (%) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) - - 4,5 3,6 Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Tapauksista 87 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Keskimääräinen vasteaika hätätilanteissa oli 29 minuuttia. Meripelastusyksiköiden merialueen peittoastetta ei voida arvioida johtuen meripelastuksen palvelutasohankkeen käynnistymisen viivästymisestä. Tunnuslukujen laskennan edellyttämää teknistä alustaa ei ole saatu käyttöön vuoden 2009 aikana. Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu on selvitetty Rajavartiolaitoksen johdolle ja valtakunnallisille yhteistyökumppaneille suunnatulla kyselytutkimuksella. Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 2007 2008 Tavoite Toteuma 2009 2009 - - 3,4 3,7 Suunnitelmavalmius (1-5) 2,7 3,6 3,7 3,0 Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,3 4,5 4,3 Koulutus (1-5) 4,2 3,1 3,3 3,4 Sotavarustus (1-5) 2,6 2,6 2,8 3,3 Sotilaallisen maanpuolustuksen tuloksellisuuden tunnuslukujen laskenta muuttui raportointikauden aikana. Tästä syystä aiempien vuosien toteumat ja vuoden 2009 tavoite ei ole yhteismitallisia vuoden 2009 toteumatietojen kanssa. Sotilaalliselle maanpuolustukselle asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Kriisin ajan valmiuksia on aktiivisesti kehitetty vastaamaan arvioituja uhkamalleja ja uusia suorituskykyvaatimuksia. Suunnitelmavalmius, koulutus ja sotavarustus ovat kehittyneet ja sijoitustilanne on ylläpidetty hyvällä tasolla vuoden 2009 aikana. Rajavartiolaitoksen entistä vahvempi osallistuminen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin sitoo tulosalueelle aiempaa enemmän resursseja valmiussuunnittelun, ammattitaidon ylläpitämisen sekä kertaus- ja valmiusharjoitusten muodossa.

8 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Kustannusvaikuttavuus (ind) 97 97 100 100 Painotetut suoritteet (1000 kpl) 106 896 104 246 104 032 98 139 Kustannukset (milj. euroa) 239,2 244,9 245,3 226,4 Painotettujen suoritteiden määrä on laskenut vuodesta 2008. Syynä tähän on lähinnä rajatarkastuksien yhteydessä tehtyjen suoritteiden vähentyminen. Kustannusten laskun syynä on vähentynyt henkilötyövuosikertymä sekä epävarmasta taloudellisesta tilanteesta aiheutunut hankkeiden siirto vuodelta 2009 vuodelle 2010. Merkittävin syy joka vähentää kustannuksia tuloksellisuuden laskennassa verrattaessa aikaisempiin vuosiin on laskentatavan muutos. Vuoteen 2008 asti Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskennassa kustannuksina käytettiin kassamenoja ja vuodesta 2009 alkaen kustannustietoja. Näiden erotus esimerkiksi vuonna 2008 oli noin 15,7 miljoonaa euroa. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) - - 100,0 100,0 Vaikuttavuus (ind) - - 100 100 Kustannusvaikuttavuus (ind) 97 97 100 100 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alueille asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot on määritelty ensimmäistä kertaa vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Vuoden 2009 toteuma indeksoidaan arvoksi 100. 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajavartiolaitoksen laskentajärjestelmän uudistuksesta johtuen tuottavuuden ja taloudellisuuden indeksiluvut ovat 100 vuonna 2009. Samasta syystä osa tuotoksista lasketaan vuodesta 2009 alkaen eri periaatteilla kuin aikaisemmin. Vertailtavuuden helpottamiseksi kustannusten laskennassa tulosalueiden vertailuluvut 2008 ja 2007 on laskettu kustannuksista eikä kassamenoista kuten aikaisemmin on tehty.

9 Rajojen valvonta Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sekä sisäisen turvallisuuden tilannekuvan että VNK:n koordinoiman yleisen turvallisuustilannekuvan järjestelmien kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitämiseen. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Muodostetaan tilannekuva sisärajojen kautta suuntautuvasta laittomasta maahantulosta, ja valmistellaan ulkomaalaisvalvonnan tehostamiseen liittyvät toimet EU:n rajanylitysasetuksen puitteissa yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. 4. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti koko Rajavartiolaitoksen toiminta-alueella. Rajatapahtumiin kyettiin pääsääntöisesti vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Pääosaan rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa. Sisärajojen kautta tapahtuvasta laittomasta maahantulosta on muodostettu yhteinen tilannekuva muiden PTR -viranomaisten kanssa yhteisen PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoiminnon toimesta. Rajatilanteessa ei vuositasolla ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmiutta ylläpidettiin tilanteen edellyttämällä tasolla.

10 5. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. EU:n rajaturvallisuuden kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita EU:n jäsenmaiden ja EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa. EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvostossa kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen sekä viraston strategiseen kehittämiseen. Aktiivisella vaikuttamisella EU:n jäsenvaltioissa ja Frontexin hallintoneuvostossa tuettiin prkenr Laitisen valintaa toiselle viisivuotiskaudelle viraston pääjohtajana. Erillishankkeina asiantuntijatasolla osallistuttiin mm. EU:n rajavalvontajärjestelmän EUROSURIN kehittämisprojekteihin sekä tuettiin mm. viraston operatiivista toimintaa sijoittamalla viraston tärkeimpään operaatioon Kreikan merirajalle koko operaation paikalliskoordinaattori. Lisäksi kehittämistyötä tuettiin mm. järjestämällä teknisen valvontajärjestelmän demonstraatio (UAV-järjestelmät) sekä Schengen-arviointiryhmien koulutusta EU-maiden arviointiryhmiin kuuluville asiantuntijoille yhteistoiminnassa Frontexin kanssa. Turkin rajavalvonnan kehittämistä kohti EU-standardeja tuettiin isännöimällä eri viranomaisista koostuneen ryhmän tutustumismatka Suomeen aiheena yhdennetyn rajavalvonnan toteutus Suomessa. Tukitoimintaa jatkettiin käynnistämällä 15 kk kestävä Twinning-hanke riskianalyysijärjestelmien kehittämiseksi Turkin viranomaisille. Muita vastaavia tutustumiskäyntejä järjestettiin myös Bosnian ja Libanonin viranomaisille. Viron ja Venäjän kanssa rikostorjunta- ja analyysiyhteistyötä on toteutettu kolmikantaisessa työryhmässä, jonka puheenjohtajuusvuorossa oli Viro. Työryhmä kokoontui johtotasolla kolme kertaa. Työryhmä valmisteli keväällä yhteisen analyysin Suomenlahden alueen uhkista rajaturvallisuudelle. Analyysi päivitettiin syksyllä 2009. Lisäksi järjestettiin yhteinen merirajavalvontaja meripelastusharjoitus Viron kanssa on kahdenvälistä yhteistyötä toteutettu sekä valtakunnallisella tasalla, että alueellisella tasalla vartiostojen välillä mm. analyysihenkilöstön säännöllisissä tapaamisissa. SLMV on lisäksi sijoittanut yhteyshenkilön Viron Pohjoisen rajavartioston esikuntaan Tallinnaan. Suomi-Norja-Venäjä kolmikantaisen rajavartioyhteistyön johtotaso kokoontui kerran ja sen alainen alueellis-paikallistaso kolme kertaa. Tähän liittyen laadittiin yhteinen riskianalyysi ja järjestettiin laittoman maahantulon torjuntaan liittyviä valvontaiskuja. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöverkostossa yhdyshenkilöt toimivat Petroskoissa, Murmanskissa, Pietarissa, Moskovassa ja Pekingissä. Pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyöryhmä kokoontui kolme kertaa sekä pysyvän työryhmän alainen operatiivinen työryhmä kokoontui kolme kertaa. Pysyvän rajavartiotyöryhmään kuuluva merialatyöryhmä perustettiin koordinoimaan ja kehittämään Suomen ja Venäjän välistä rannikkovartiostoyhteistoimintaa. Rajavartiolaitos osallistui heinäkuussa laajaan Venäjän Rajavartiopalvelun johtamaan IVY-maiden rajaturvallisuusoperaatioon. Suomen lisäksi kutsuttuina operaatioon osallistui myös mm

11 Puola, Norja, Baltian maat sekä EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyötä (BSRBCC) jatkettiin Saksan puheenjohtajuudessa. Toiminnassa keskityttiin tiedonvaihdon (parhaat käytänteet) parantamiseen, sekä yhteistyön kehittämiseen operatiivisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi, sekä vahvistettiin suhteita muun muassa Frontex:n ja muiden alueellisten yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Itämeren rajaturvallisuusyhteistyön mallia on aktiivisesti tuotu esille EU:n tasolla ja alueellisesti tapahtuvassa kehitystyössä. Rajavartiolaitoksen edustajat osallistuivat Pohjois-Atlantin Rannikkovartiostofoorumin (NACGF) työryhmien toimintaan. Rajavartiolaitoksen edustajat osallistuivat kansainvälisen rajapoliisikonferenssin toimintaan päällikkötyöryhmässä ja rannikkovalvontatyöryhmässä. 6. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. 7. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. Osallistuttiin aktiivisesti Frontexin kautta tapahtuvaan EU:n ulkorajojen valvonnan kehittämiseen mm. hallintoneuvoston kautta viraston tehtäviä ja toimintatapoja kehittämällä ja sijoittamalla RVL:n asiantuntijoita viraston tärkeimpiin operaatioyksiköihin. Koulutusyhteistyössä RVL:n panos mm. yhteisten opetussuunnitelmien kehittämisessä on ollut keskeistä. RVL:n aloitteen kautta viraston antama koulutus Schengen arviointiryhmille aloitettiin. MRTV-järjestelmän kehittämistyön osana järjestettyyn UAVtestiin kutsuttiin Frontexin kautta laaja osallistujajoukko EUmaista. RVL:n kehitystyö automaattisten rajatarkastusten alalla on tärkeä osa koko alan kehityksestä EU:ssa, RVL on myös mukana alan kärkimaiden muodostamassa ydinryhmässä. Osallistuttiin yhtä lukuun ottamatta kaikkiin Schengen arviointimatkoihin, joissa kyettiin merkittävästi vaikuttamaan tarkastuskertomukseen sisällytettyihin keskeisiin havaintoihin ja suosituksiin. Rajavartiolaitos on osallistunut EU:n Pohjoisen merialueen valvonnan pilottiprojektin (MARSUNO) suunnitteluun ja työskentelyyn yhteistyössä Ruotsin Rannikkovartioston kanssa. 8. Kehitetään RVL:n kykyä vastata merelliseen ympäristövalvontaan ja - vahinkojen torjuntaan. Molempien valvontalentokoneiden öljynpäästövalvontaan käytettävät laitteistot on uusittu SYKEn rahoituksella.

12 Hankkeet 1. Käynnistetään rajavalvontajärjestelmän kehittämissuunnitelman mukaisia hankkeita. 2. Tuetaan maa- ja merirajojen valvonnan tuloksellisuutta kehittämällä teknistä valvontaa sekä niihin liittyviä johtamis- ja esitysjärjestelmiä. Toteutuminen Laadittiin uusi rajojenvalvonnan toimintamalli valtakunnallisen painopistealueen ulkopuolisen rajojen valvonnan toteuttamisesta. Koko rajavartiolaitosta koskevia uusia hankkeita ei käynnistetty. Hallintoyksiköt ovat kehittäneet uuden rajojenvalvontamallin perusteella rajojen valvonnan, tilannekeskustoiminnan ja kenttätoiminnan johtamisen toimintamallejaan. Lisäksi Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Sisäasiainministeriön Harvahankkeeseen. Maarajojen teknistä valvontaa kehitettiin rakentamalla valtakunnalliselle painopistealueelle Imatralle noin 5 kilometriä teknistä valvontalinjaa. Merialueiden valvontajärjestelmiä kehitettiin parantamalla pimeänäkökykyä sekä teknistä käytettävyyttä. Videovalvontajärjestelmäalustan uusimisesta ja optronisista valvontasensoreista laadittiin esiselvitykset. Rajavalvontasovelluksen määrittely käynnistettiin. 3. Kehitetään kykyä hallita vaativat rajavartiotilanteet sekä rajavartiolaitoksen erityisosaamisen ja -kaluston käyttöä ja käyttövalmiutta terrorismin torjuntaan ja muihin erityistilanteisiin liittyvissä, poliisin johtovastuulla olevissa operaatioissa. 4. Valmiusjoukkuetoiminnan kehittäminen. 5. Kehitetään kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovittuja toimenpiteitä mm. merellisessä ja riskianalyysiyhteistyössä. Suorituskykyä on kehitetty ylläpitämällä osaamistaso ja varustus korkeatasoisena. Yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa on harjoiteltu käytännön tasolla. Suorituskykyvaatimukset on huomioitu RVL:n kaluston kehittämishankkeissa. Rajavartiolaitosta koskevat linjaukset on huomioitu kansallisen terrorismintorjunnan strategian valmistelussa. Yhteistoiminnan kehittämistä on valmisteltu poliisin kanssa. Valmiusjoukkuetoiminnan kehittämiselle on luotu perusteita valmistelemalla Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Suomenlahden merivartioston valmiusjoukkueiden jatkokehittämistä sekä muiden vartiostojen valmiusjoukkueiden supistamista toimintaryhmiksi. Tarvittavat RVL:n sisäiset suunnitelmat valmiusjoukkuetoiminnan kehittämiseksi laaditaan vuonna 2010. Viron kanssa on kahdenvälistä yhteistyötä toteutettu sekä valtakunnallisella tasalla että alueellisella tasalla vartiostojen välillä mm. analyysihenkilöstön säännöllisissä tapaamisissa. Rajavartiolaitos on lisäksi sijoittanut yhteyshenkilön Viron Pohjoisen rajavartioston esikuntaan Tallinnaan. Kolmikantayhteistyössä on laadittu yhteinen riskianalyysi sekä toteutettu kolmikantainen meripelastusharjoitus. Viron ja Venäjän kanssa pienalusten valvontatiedon vaihdon teknisen toteuttamisen määrittely on tehty. Suomen ja Venäjän välisen huvialusliikenteen matkustajatiedonvaihto käynnistettiin kesällä 2009.

13 6. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuvan Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö edelleen kehittäminen Yhteistoiminnasta laaditaan eri toiminnan tasoilla vuosisuunnitelmat. Rajavartioyhteistyötä on syvennetty erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan valmiuksien lisäämisessä mm. Helsinki - Vantaan ja Venäjän keskeisten Suomen läheisten lentoasemien välillä. Suomen ja Venäjän rajavaltuutettujen välisten yhteisten rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan liittyvät yhteistoimintasuunnitelmat valmistuivat suunnitellusti vuoden 2009 aikana Suomen ja Venäjän välinen rannikkovartiostoyhteistyötä kehitettiin perustamalla pysyvään suomalais-venäläisen rajavartiotyöryhmään kuuluva merialatyöryhmä. Lisäksi käynnistettiin kesällä 2009 Suomen ja Venäjän välisen huvialusliikenteen matkustajatiedonvaihto. 7. Ylläpidetään 50-100 henkilön rajaturvallisuusasiantuntijan henkilöstöpoolia EU:n rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintatehtäviin. Ylläpidetään edellytykset käyttää ainakin yhtä vartiolaivaa ja ilma-aluksia EU:n rajaturvallisuusoperaatioissa. 8. Rajavartiolaitoksen uuden yksimoottorisen helikopterikaluston sekä uudistettavan partiovenekaluston operatiiviseen käyttöönottoon valmistautuminen. 9. Rajavartiolaitoksen aluskaluston kehittäminen öljyntorjunnasta tehtyjen tavoiteselvitysten mukaisiksi. 10. kehitetään PTRtoiminnan raportointia. Rajavartiolaitos osallistui heinäkuussa 2009 laajaan Venäjän Rajavartiopalvelun johtamaan IVY-maiden rajaturvallisuusoperaatioon. Suomen lisäksi kutsuttuina operaatioon osallistui myös mm. Puola, Norja, Baltian maat sekä EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex. Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun edustajat toimivat pääkouluttajina Etyj:n lokakuussa 2009 Tadžikistanissa järjestämässä seminaarissa. Seminaarin pääaiheena oli rajat ylittävän yhteistoiminnan kehittäminen erityisesti rajavaltuutettutoiminnan kautta. Seminaariin osallistui Tadžikistanin ja Afganistanin rajaturvallisuusviranomaisten edustajia. Rajavartiolaitoksen kansainvälinen valmisjoukko on pidetty yllä täydennysrekrytoinnilla sekä henkilöstön osallistumisella Frontexin yhteisoperaatioihin. Tekniseen kalustoluetteloon kuuluvaa ilma-alusta käytettiin 40 vrk:n ajan Kreikan alueella järjestetyssä operaatiossa. Vartiolaivan käyttöön Itämeren alueen operaatioissa on varauduttu, mutta vuoden 2009 aikana ei soveltuvaa operaatiota järjestetty. Uuden helikopterikaluston suorituskyky huomioitiin uuden rajojenvalvontamallin valmistelussa. Uuden helikopterikaluston käyttöperiaatteista järjestetään koulutustilaisuus vuonna 2010 sitten, kun niistä on saatu käyttökokemuksia. Uudesta partioveneluokasta on vastaanotettu ja otettu operatiiviseen käyttöön luokan 4 ensimmäistä venettä. Uuden ulkovartiolaivan suunnittelu aloitettiin yhteistoiminnassa SYKEn kanssa ja tilattu aluksen suunnittelu Elomatic Oy:ltä. Vuonna 2009 laadittiin PTR -toiminnan vuosikertomus. Vuosikertomuksen rakennetta tullaan kehittämään vuonna 2009 tehtyjen linjausten mukaisesti.

14 11. Lähialueelta Suomeen suuntautuvan organisoidun rikollisuuden (erityisesti omaisuus-, huumausaine- ja talousrikollisuus sekä laittoman maahantulon/ihmiskaupparikollisuude n) torjumiseksi kehitetään PTR-yhteistyössä kompensoivat toimenpiteet maahan saapuvien tekijöiden tunnistamiseksi ja rikosten torjumiseksi. 12. suunnitellaan ja toteutetaan rajaturvallisuuden kansallinen koordinaatiokeskus osana EUROSUR - konseptia huomioiden kansalliset tilanteenseurannan ja yhteyspistetoiminnan yhdistämismahdollisuudet. 13. Valmistaudutaan suunnittelemaan ja mahdollisesti perustemaan Frontexin alueellinen koordinaatiokeskus Kompensoivien toimenpiteiden kehittämistä on tehty valtakunnallisella tasalla mm. PTR-rikostorjuntatyöryhmässä sekä yhteisen PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoiminnon myötä. Alueellisella ja paikallisella tasalla mm. Suomenlahden merivartiosto on tiivistänyt yhteistyötään poliisin kanssa Helsingin sataman kautta Suomeen suuntautuvan rikollisuuden torjunnassa. Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Euroopan rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) kehittämiseen muun muassa aloittamalla kansallisten koordinaatiokeskusten välistä tiedonvaihtoa kokeilevan pilottiprojektin valmistelun yhteistoiminnassa komission, Frontexin ja viiden muun jäsenmaan kanssa. Rajojen valvonnan toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajojen valvonta kohdennetaan ja valmiutta ylläpidetään siten, että tärkeimmillä alueilla luvattomat rajanylitykset estetään tai havaitaan välittömästi. Muilla alueilla luvattomat rajanylitykset paljastetaan. 2007 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) 328 145 336 000 323 000 309 000 josta itärajalla 244 502 248 000 237 000 228 000 Tekninen valvonta 841 331 885 000 937 000 865 000 Tarkastukset 81 839 25 000 84 000 26 700 Rajavyöhykeluvat 11 914 12 000 11 000 12 100 Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja 434 533 500 474 virka-aputehtävät) Panokset Kustannukset (mil. euroa) 111,2 121,4 119,0 115,6 Henkilötyövuodet 1 448 1 531 1 436 1 463 Tehokkuus Tuottavuus ind 83 81 100 100 Taloudellisuus ind 87 86 100 100-4,2 4,2 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - Rajatapahtumien estäminen (%) 87,8 % 79 % 96,0 % 95,1 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 81,3 % 96 % 85,0 % 87,9 % Tilannekuvan laatu - - 4 3,6

15 Partioinnissa jäätiin tavoitteeksi asetetusta 323 000 partiotunnista ja teknisessä valvonnassa tavoitteeksi asetetusta 937 000 tunnista. Syynä tähän on vähentynyt henkilötyövuosikertymä sekä rajavartioasemien yhdistymisen myötä muuttuneet partiokäytännöt. Teknisessä valvonnassa syynä valvontatuntien vähenemiseen ovat valvontajärjestelmien ikääntymisestä johtuvat käyttökatkokset. Tarkastusten määrä on jäänyt tavoitteesta jo vuonna 2008, jolloin suoritteiden seurannan perusteet muuttuivat. Kyseistä muutosta ei ole huomioitu vuoden 2009 tavoitteenasettelussa. Ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa on ylläpidetty tavoitteiden mukaisesti. Tuottavuuden tavoitetaso saavutettiin. Tulosalueelle kohdentui 68 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taloudellisuuden tavoitetaso saavutettiin ja taloudellisuus parani edelliseen vuoteen verrattuna. Rajavalvonnan laatu ja palvelukyky ylittää asetutun tavoitetason valvonnan vähentymisestä huolimatta. Rajatapahtumien estämistaso oli vuotta 2008 parempi mutta paljastamistaso heikompi. Muutokset johtuvat yksittäisistä tapauksista joiden nostava tai laskeva vaikutus vähäisessä tapausten kokonaismäärässä on suuri. Tilannekuvan laatu tunnusluku on selvitetty Rajavartiolaitoksen henkilöstölle ja alueellisille yhteistyökumppaneille suunnatulla kyselytutkimuksella. Rajatarkastukset Toiminnan tavoitteet, suoritteiden määrät ja aikaan saadut julkishyödykkeet Vuoden 2009 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetty rajatarkastus. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla poikkeustilanteita lukuun ottamatta ovat enintään 10 min. 3. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. Tulos Ulkorajan ylittävät matkustajat tarkastettiin Euroopan Unionin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tietoon on tullut muutama yksittäistapaus, joissa maahantulo tai maastalähtö on onnistunut puutteellisilla tai väärillä asiakirjoilla. Sisärajatarkastusten palauttamisvalmius pidettiin yllä. Matkustajien odotusajat säilyivät joitain pahimpien ruuhka-aikojen poikkeuksia lukuun ottamatta asetetussa tavoiteajassa. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä on estetty ja paljastettu. Kahdessa vähäisessä tapauksessa Helsinki-Vantaan lentoasema ohjasi kahdessa tapauksessa matkustajat ulkorajalennolta sisärajaterminaaliin ohi rajatarkastusten. Tapausten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta.

16 Hankkeet 1. Rajanylityspaikkoja kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita, erityisesti Vaalimaalla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Kuusamon rajanylityspaikalla. 2. Valmistaudutaan tehostamaan RVL:n ja tullin tehtävien hoitamista tehtäväjakoa kehittämällä itärajan suurilla rajanylityspaikoilla (Nuijamaa ja Vaalimaa). 3. Otetaan käyttöön biometristen tunnisteiden käsittelyyn liittyvää teknistä välineistöä rajatarkastuksissa (VIS, Entry/exit). 4.Ylläpidetään ja kehitetään kahdenvälisesti Viron kanssa ja kolmikantaisesti Viron ja Venäjän kanssa sovittuja toimenpiteitä mm. rikostorjunta- ja riskianalyysiyhteistyössä. 5. Otetaan käyttöön APItietojen (matkustajatiedot) mahdollistama ennakkoprofilointi lentoliikenteessä sekä kehitetään API-tietojen vastaanottamisvalmiuden laajentamista koskemaan myös muut liikennemuodot ja valmistaudutaan PNRtietojen (varausjärjestelmätiedot) vastaanottoon lentoliikenteessä. Toteutuminen Vaalimaan rajanylityspaikan rajaliikenteen eriyttämishankkeen yhteinen suunnitelma tarkistettiin, mutta se ei ole vieläkään edennyt Valtiovarainministeriöstä Valtioneuvoston rahaasiainvaliokunnan päätettäväksi. Vainikkalan rajanylityspaikalla on valmistauduttu Helsinki-Pietari nopeajunahankeen toteutukseen ja Helsinki-Vantaalla toteutettu rajatarkastukset uuden terminaalijaon mukaisesti. Pienehköjä infrastruktuurin kehittämishankkeita meneillään Raja-Joosepin, Kuusamon ja Vartiuksen rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitoksen ja tullin tehtävien yhteensovittamisen pilotointi toteutettiin Nuijamaan rajanylityspaikalla. Kokemukset ovat myönteisiä. Kokeiltu toiminta on otettu toimintamalliksi Nuijamaan rajanylityspaikalla ja valmistaudutaan ottamaan käyttöön Vaalimaalla kahden aseman mallin myötä. Toimintamallin soveltuvuus muille itärajan rajanylityspaikoille selvitetään. Helsinki-Vantaan lentoasemalla jatkettiin EU/ETA-kansalaisten automaattisten rajatarkastusten käyttöä. Vaalimaan rajanylityspaikalla aloitettiin myös kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksiin soveltuvan automaattilinjaston pilotointi. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin EU/ETA-kansalaisten lisäksi viisumivapaiden 3.maan kansalaisten ja ns. tunnettujen rajanylittäjien rajatarkastukset. Toisessa vaiheessa kehitetään viisumivelvollisten sekä oleskeluluvan ja oleskelukortin haltijoiden automaattiset rajatarkastukset ja kaikkien matkustajien maastalähtötarkastukset. Mobiililaitteiden hankinta aloitettiin. Tavoitteena on suorittaa laitetestaukset ja hankinta syksyllä 2010. Ensimmäisessä vaiheessa laitteiden käyttö koskee nopeajunaliikenteen rajatarkastuksia. Toisessa vaiheessa käyttö laajennetaan muuhun liikkuvaan toimintaan. EU:n viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottoa valmisteltiin yhdessä Ulkoasiainministeriön kanssa. Sitä ja myös oleskeluaikalaskurin (Entry/Exit) käyttöönottoa kehitetään Suomen ja Baltian maiden yhteisellä EU-rahoitteisella pilottihankkeella. Viron kanssa tehtävässä yhteistoiminnassa on laadittu kahdenvälinen riskianalyysi. Rajavartiolaitos on lisäksi sijoittanut yhteyshenkilön Viron Pohjoisen rajavartioston esikuntaan Tallinnaan. Kolmikantaisessa Viro-Venäjä-Suomi rajaturvallisuusyhteistoiminnassa toteutettiin yhteisen riskianalyysin laadinta. API-tietojen vastaanoton tekninen ja toiminnallinen valmius saavutettiin rajatarkastussovellutuksen käyttöönoton yhteydessä. Lentoyhtiöiden kanssa jatketaan neuvotteluja järjestelmän käyttöönotosta. PNR-tietojen vastaanotossa seurataan EU-valmistelua ja kehitetään vastaanottovalmius EU:n aikataulun mukaisesti. Käyttöönotto ei toteutune lähivuosina.