Integraatio sotessa miten kuntoutumista edistävä työote toteutetaan? Olli-Pekka Ryynänen

Samankaltaiset tiedostot
Vanhus ja Sote miltä näyttää uuden kynnyksellä Professori (emeritus) Olli-Pekka Ryynänen

Kuntouttava työote KUNTOUTTAVA TYÖOTE. Ehkäisy. Tutkimus. Kuntouttava työote

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Teho, tuottavuus ja vaikuttavuus Olli-Pekka Ryynänen

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Sote ja kuntoutus Kela, OYS ja järjestöt tapaaminen Anne Saari, LT, vs. ylilääkäri OYS Lääkinnällinen kuntoutus

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Games for Health. Olavi Airaksinen Fysiatrian Dosentti, Ylilääkäri Palveluyksikön Johtaja Kuntoutus Kuopion Yliopistollinen Sairaala

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

JOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ. Professori Teemu Malmi

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

MUUTOSINFO PALTAMO

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

PALKOn avoin seminaari

Sote- uudistus ja kuntoutus lakiesitysten kommentointi

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Askeleet sote-muutokseen

Laillisuus ja Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO -HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Kuntien näkemykset vuoden 2019 toiminnan kehittämisestä

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Mistä miljardisäästöt tulevat?

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Muistisairaana kotona kauemmin

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Suun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä

Kotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Sote- ja maakuntauudistus

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Hyvä kunta- ja palvelurakenteen talkooväki

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Transkriptio:

Integraatio sotessa miten kuntoutumista edistävä työote toteutetaan? Olli-Pekka Ryynänen

Olli-Pekka Ryynänen sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopisto: yleislääketieteen professori emeritus Kaupunginvaltuutettu, perusturva- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, Kuopio Tulevaisuustutkimus (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2004-2006), kuntoutustutkimus, Porin Diakonialaitoksen sairaskodin lääkäri

Keskeinen väite: Kuntoutus on lisääntyvässä määrin tulossa sosiaali- ja terveystoimen kriittiseksi menestystekijäksi.

Kustannukset Voimassa 20 80 sääntö. Keitä kalliit potilaat ovat? 1. Kalliit uudet hoidot, esim. syöpä (1/3) 24/7/365 palvelut: 2. Vanhukset (1/3) 3. Psykiatria ja päihdehuolto (1/3) Toimii siilomallillakin Ratkaisu vaatii integraatiota

Integraatio Soten tavoite Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen integraatio. Hyödyttää niitä potilasryhmiä, jotka käyttävät kaikkia palveluja: vanhukset, psykiatriset, päihdesairauksia sairastavat, vammaiset ym. 1. Järjestämisen integraatiota, eli yksi taho vastaa maakunnan tai yhteistoiminta-alueen palveluiden järjestämisestä. 2. Rahoituksen integraatiota, eli kaikki sote-rahoitus kulkee palveluiden järjestäjän kautta. 3. Tiedon integraatiota, eli tieto liikkuu eri palveluiden tuottajien välillä. 4. Palveluketjujen integraatiota, eli palvelusta toiseen siirtyminen tapahtuu sujuvasti. 5. Tuotannollista integraatiota, eli palveluita tarjotaan tarpeenmukaisina kokonaisuuksina.

Vallalla on siiloajattelu: terveydenhuollon järjestelmä koostuu siiloista, jossa on vielä alasiiloja, esim. kirurgian lääkäreiden siilo ja kirurgisen hoitotyön siilo. Integraatio merkitsee siiloajattelun purkamista.

Siilomalli on edelleen voimassa Toimii hyvin, jos vaaditaan erityislaitteita tai -osaamista ja potilas voidaan määritellä yhteen siiloon. Tällaisena toimii vastaisuudessakin, esimerkkinä silmävammojen hoito. Mutta suuressa osassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa tarvitaan integraatiota. Integraatiota tarvitaan, koska on: 1. Laatuongelma: monimutkainen lääketiede lisää vahinkomahdollisuuksia. 2. Saatavuusongelma: palvelun saanti edelleen hidas. 3. Kustannusongelma: kustannukset karkaavat.

Kilpailu vai integraatio? Toisensa poissulkevat ratkaisut, vai? Perusterveydenhoito luultavasti tulee kilpailutettavaksi. Integraatio tulee vaikeaksi. Erikoissairaanhoito osia voidaan kilpailuttaa. Vaikeutena väestön pienuus, koulutuksen ja päivystysvalmiuden ylläpito Sosiaalitoimi runsaasti kilpailutettuja palveluja jo nyt. Toisaalta ns. koppalakkitoiminnot, joita ei voi kilpailuttaa Voidaanko kilpailuttaa muita kuin siiloja (siis suurempia siilorajat ylittäviä toimintoja)?

Kun monimutkaisissa prosesseissa tarvitaan aikataulutettua tulosta, voidaan se saavuttaa vain yhteen sovitetulla tiimillä.

Mitä sote vaikuttaa kuntoutukseen? Vaikeiden neurologisten sairauksien ja vammojen yms. jälkeinen kuntoutus melko samanlaista kuin nykyisin. Teknistyminen lisääntyy, volyymeissä ikääntymiseen liittyvää kasvua. Ikääntyneiden suuntaamaton kuntoutus? Todennäköisesti ei. Suuri tarve: akuuttiin sairaalahoitoon liittyvä kuntoutus erityisesti iäkkäillä. Lonkkaliukumäestä keuhkokuumeliukumäkeen. Avainkäsitteitä: ennakointi, kuntoutuksen suunnittelu heti hoidon alussa, viiveettömyys (ei viikonloppupysähdyksiä), kuntoutuksen jatkaminen kotona

Miten selviytyä vanhuksista? Kyse on tietysti yhteiskunnan suuresta voitosta, joka alkaakin näyttää ongelmalliselta. Vanhustenhoidon mahdollisuuksia: Maahanmuuttajat Omaisten velvoittaminen Vanhus vastaa omaisuudellaan Hoidon huomattava tehostuminen Vain tämä on oikeasti käytettävissä

Perinteisellä systeemillä ei voi selvitä Hoidon pitäisi tehostua (huomattavasti), mutta miten voi tehostaa työvoimavaltaista ihmisläheistä työtä? Mahdollisuuksia: 1. Resurssien siirto erikoissairaanhoidosta. 2. Hoitologistiikan kehittäminen. 3. Prioriteettien asettaminen. 4. Ongelmien tunnistaminen etukäteen, nopea reagointi. 5. Kuntoutuksen tehostaminen.

Iäkkäiden akuutit sairaudet Iäkkäät akuutisti sairastuneet potilaat ovat hyvin saman tapaisia, vaikka diagnoosit vaihtelevat. Akuutti sairastuminen on usein alku pysyvälle laitoshoidolle. Kuntien kannalta terveydenhuollon kallein potilasryhmä.

Vanhempi tutkimus v 2008 analysoitu akuutista syystä sairaalaan joutuneet yli 65- vuotiaat potilaat 4 yksikköä Helsingistä ja Jyväskylästä n=574 päätemuuttujana Oxford-luokitus 4 kk kuluttua hoitoepisodin alusta Oxford: potilas on 1. kotona 2. laitoksessa 3. kuollut

Erot ovat erittäin suuret. Mistä voi johtua? Ovatko potilaat alunperin vertailukelpoisia? Varmasti eivät ole. Tehdään Bayes- verkkomalli, jossa tekoälyn annetaan päätellä muuttujien väliset yhteydet (=aineisto vakioidaan kaikkien käytettävissä olevien muuttujien suhteen) Esitetään esimerkkitapauksia ja katsotaan miten heille käy (kävisi)

Esimerkkitapaus. 84 v nainen, yksin asuva, keuhkoinfektio kotona laitos kuollut A 67 16 17 B 58 23 20 C 72 13 15 D 78 12 10

Kun siirtoviivepäivät lisättiin malliin, niin erot katosivat. Johtopäätös: hurjat erot johtuivat kuntouttavan hoidon viiveistä, mahdollisesti myös kuntoutuksen intensiteetin vaihteluista. Kuntoutukselle huomattavia lisävaatimuksia.

Toimintakyvyn lasku riippumaton diagnoosista Etenee muutaman päivän kuluessa Toimintakyvyn romahtaminen on usein vanhukselle vaarallisempaa kuin se tauti, jonka vuoksi sairaalaan on tultu!

Asenne: sairas vanhus kuuluu sänkyyn. Muut hoitavat ja palvelevat häntä. Kaunis ajatus, mutta nykytiedon mukaan näyttää virheelliseltä, jopa hengenvaaralliselta. Iäkkäänkin potilaan pitäisi nousta ja lähteä liikkeelle heti kun todellisia lääketieteellisiä esteitä siihen ei ole.

Millä diagnooseilla tarvitaan kuntoutusta? Iäkkäiden potilaiden kuntoutusta ajatellaan usein halvaus- ja lonkkamurtumapotilaiden kautta. Mutta.. neurologiset sairaudet yhteensä 4% vammat 9% 80% potilasvirrasta on sisätautipotilaita nämä tuottavat liikuntakyvyttömyyttä varsin suurella todennäköisyydellä

HADsyndrooma JAMA. 2011;306(16):1782-1793

Suomen Lääkärilehti 14-15/2015

Onko kansainvälistä tutkimusnäyttöä?

Johtopäätös Kuntoutuksella (sekä vaativa että peruskuntoutus) on suuri merkitys hoitoprosessien onnistumiselle. Hoitoprosessien kehittäminen välttämätöntä. Edellyttää integraatiota. Kilpailutus voi vaikeuttaa integraatiota. Haittoja voitaneen vähentää, jos integraation vaatimus sisältyy kilpailutukseen.