Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015
Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset
Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015 1. Jukka esittelee osallisuusohjelman laadintaa, kertoo illan ohjelman ja käydään esittelykierros. 2. Ryhmätyö 1 Ryhmä 1: Ryhmä 2: Ryhmä 3: - Osallistu ja vaikuta-sivusto - Kulttuuriluotsitoiminta hyvä samoin vertaisohjatut ryhmät - Palvelusopimus lähiliikuntapaikasta - Yhteistyö tilojen suhteen ei niin onnistunut - Ei löydetä oikeaa tahoa jonka kanssa neuvotella miten kuntalaiset voisivat olla mukana kehittämässä jotain asiaa - Sähköiset välineet; eivät tarpeeksi hyvin käytössä (esim ota kantaa.fi) - Osallistujilla tunne, ettei jatkossa tule mitään hyötyä - Lyhyesti: Yhdessä tehtiin eikä vaikuttanut, tehtiin mutta vaikutti - Kuntalaisilta Tikkalassa; paljon osallistujia ja yhteistä tahtoa mutta siihen se jäi - Tiedon kerääminen mahdollisuuksista vaikuttaa vaatii paljon työtä - Yhttyö esim Japan kanssa toimii hyvin - Lutakon asukasyhdistys toimii hyvin, saa olla mukana alueen suunnittelussa - Japa; esim siivoustalkoot toimiva kokonaisuus - Köhniöllä metsänharvennusesimerkki; yhteistyössä saatiin sorvattua yhteinen suunnitelma kaadettavista puista - kuuleminen aidosti ennen päätöksentekoa; asiakasnäkökulma aidosti huomioon - sähköiset palvelut voi myös eristää (ei osata tai tiedetä) - selkeästi näkyviin kuka henkilö tekee, ei vain organisaatio - kuullaan mutta ei kuitenkaan tehdä niin kuin asukkaat toivovat - Nuoret edelläkävijöitä osallisuudessa, heidän kohdallaan onnistuttu, nuorten ääni kuuluu. Ikäihmisten kohdalla tämä ei ole ollut niin onnistunutta (Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma esimerkkinä). Kaupungin rooli on ymmärtää ympäristöään, ei tarvitse olla asiantuntija kaikessa. - Osallistu ja vaikuta sivusto toimii - Täydennennysrakentamisen raati oli onnistunut. Kokemus aidosta osallistumisesta. Käytettiin erilaisia menetelmiä (joita voivat olla mm. digitaaliset menetelmät ja fasilitointi), oli tunne, että asioita viedään eteenpäin. - Kuntalaisten tilaisuuksien järjestäminen vaikeaa. Lupakäytäntö jarruttaa. - Kankaan suunnittelu ollut onnistunutta. - kaupungin viranhaltijoiden asenteisiin vaikuttaminen. Kuntalainen ei ole alamainen! Keskustelua: - Kuntalaistilaisuudet: Paikalla pitäisi olla niitä, jotka voivat tehdä asioista päätöksen, vaikka heti, tai viedä asian suoraan seuraavaan portaaseen. - Päätöksenteon pitäisi olla avointa. - Miten voi saada äänensä kuuluviin? Oikeaa ihmistä on vaikea löytää kaupungin nettisivuilta. Ei tiedetä kehen pitäisi ottaa yhteyttä. Entä sähköposti? Millä viiveellä sähköpostiin pitäisi vastata? - Osallisuusohjelma: Kansalaisvaikuttamisen koordinaattori tarvittaisiin. Tehtävä; katsoa, että asiat menevät eteenpäin. - Vrt. esim Tampereen panostukseen osallisuuteen, jossa vuorovaikutussuunnittelijoita osallisuustyössä - Entä ne ihmiset, jotka eivät ole mukana missään esim järjestöjen kautta. Miten heidät saadaan mukaan? Osataanko osallistaa?
3. Ryhmätyö 2 Ryhmä 1: Tieto-osallisuus: aluelehtiin tietoa, päätöksenteon visualisointi Suunnitteluosallisuus: Koordinaattorit, kyselytunti (myös tieto-osallisuutta), lisää resursseja eli ihmisiä osallisuustyöhön, asukasyhdistysten yhteistyön tehostaminen, osallistuva budjetointi Toimintaosallisuus: Alueen omat asukaskahvit, ideoita ja palkintoja, idealaatikko, e-osallistuminen, Träffpunkt eli kuntalaiset vaihtavat kokemuksia, lisää kansalaisten mielipiteiden keräämiseen, virkamiehet kentälle, kaupungin työryhmiin asukasedustaja jo suunnitteluvaiheessa, vastasoitto, asukastilat, omaehtoinen kuntoilutila lähelle, tilojen käyttö Päätösosallisuus: Päätöksenteon polku näkyväksi, lähidemokratiaverkko, avoimet lautakunnat Ryhmä 2: Ryhmä 3: Tieto-osallisuus:?, asenne ja sen muuttaminen, onnistumisista kertominen, selkeät vaihtoehdot osallistumiseen, Suunnitteluosallisuus: palvelumuotoilija mukaan suunnittelemaan osallistumisen kanavia, kaikkien järjestöjen kuuleminen ja kyselyihin vastaaminen Päätösosallisuus: päätösasiakirjat avoimeksi, Toimintaosallisuus: osallistuminen helpommaksi, toimintamallit ja struktuurit, kokeilurahoitusta pienille hankkeille, vanhuksille tiloja ilmaiseksi, huomio ikääntyvien kuulemiseen, Käräytä kaveri -kampanja eli ne joilla hyviä ideoita mutta eivät tuo niitä esille, Arviointiosallisuus: edustuksellisen ja suoran demokratian dialogi, osallistuville tulee kertoa selvästi mihin he voivat vaikuttaa, Tieto-osallisuus: ei liikesalaisuuksia kaupungin yhtiöissä, käytetään osallistumisen keinoja sellaisissa asioissa, joihin todella voi vaikuttaa, myös elinkeinopoliittiset näkökulmat osallisuuteen, faktat esiin ennen päätöksentekoa ja perustelut päätöksenteon jälkeen, kirjeet ei siis aina sähköisesti, kaupunginosaäidit ja pojat, fossiilikerho, selkeästi näkyviin kuka tekee ja kehen ottaa yhteyttä Suunnitteluosallisuus: vanhusneuvoston rooli, asiayhteydet selkeät, kyläsuunnitelmat, kuuleminen aidosti ennen päätöksentekoa, palvelujen kehittämiseen laaditut kyläsuunnitelmat käyttöön kaupunkiorganisaatiossa, selkeät briiffaukset (tavoiteasetanta ja aikataulutus) Päätösosallisuus: Jatkuvan kommentoinnin mahdollisuus, ristiriitaisten näkemysten hyväksyminen ja monimuotoisuus, kuulemisessa palautteiden määrä ei ratkaise jos ei ole äänestys Toimintaosallisuus: hyvinvointikoordinaattori (lisää resursseja osallisuuteen), Arviointiosallisuus: ideoiden arviointia kehitettävä, tasa-arvo eli paras argumentti voittaa (kuka arvostelee ja miten ), vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitava yli hallintokuntien rajojen, Asenneosallisuus: osallistumiseen luodaan selkeä strategia, muistion kirjasi Salla Pykälämäki