OPETUSSUUNNITELMA. Metsäalan perustutkinto. Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, metsäkoneenkuljettaja

1 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Metsäalan perustutkinto Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, metsäkoneenkuljettaja Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma koskee - ammatillista peruskoulutusta - näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta - oppisopimuksen tietopuolisia opintoja Voimassa 1.8.2015 alkaen Voimassa 1.8.2015 alkaen

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon perusteiden ja Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4 1 METSÄALAN PERUSTUTKINTO... 5 1.1 Ammattialan kuvaus... 5 1.2 Tutkinnon muodostuminen... 5 1.3 Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa... 6 1.4 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat... 8 1.5 Alan ammatit opintopolkuesimerkkejä... 8 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 11 2.1 PAKOLLINEN TUTKINNON OSA... 11 2.1.1 Metsien hoito ja puunkorjuu (30 osp)... 11 2.3 METSÄKONEENKULJETUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 13 2.3.1 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito (30 osp)... 13 2.3.2 Koneellinen puutavaran valmistus (55 osp)... 15 2.3.5 Puutavaran lähikuljetus (55 osp)... 17 2.6 VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 19 2.6.3 Metsätraktoreiden käyttö (15 osp)... 19 2.6.12 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys (10 osp)... 20 2.6.13 Metsänparannuskoneen käyttö (10 osp)... 24 2.6.14 Metsäkoneen käyttö (10 osp)... 25 2.6.15 Energiapuun korjuukoneen käyttö (10 osp)... 27 2.6.19 Turvetuotanto (15 osp)... 28 2.6.20 Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp)... 30 2.6.21 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta... 31 2.6.22 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta... 32 2.6.23 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa... 32 2.6.24 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa... 32 2.6.25 Yrityksessä toimiminen (15 osp)... 34 2.6.26 Huippuosaajana toimiminen (15 osp)... 36 2.6.27 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa 38 2.6.28 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa... 38 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT... 39 3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP)... 40 3.1.1 Äidinkieli... 40 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi... 42 3.1.3 Vieras kieli, englanti... 44 3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP)... 47 3.2.1 Matematiikka... 47 3.2.2 Fysiikka ja kemia... 50 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 52 3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAMIINEN (8 OSP)... 56 3.3.1 Yhteiskuntataidot... 56 3.3.2 Työelämätaidot... 59 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta... 61 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto... 63 2

3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP)... 66 3.4.1 Kulttuurien tuntemus... 66 3.4.2 Osa alue kohdista 3.1.1 3.3.4... 68 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 71 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia... 71 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia... 72 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja... 72 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja... 72 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia... 72 5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT... 73 6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA... 73 6.1 Arviointi... 73 6.2 Työssäoppiminen... 76 6.3 Ohjaus... 76 Liitteet Metsäalan perustutkinnon perusteet 2015 (Opetushallitus) www.esedu.fi sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät mm. Pedagoginen ohjelma liitteineen Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat Opintojen jaksotussuunnitelmat Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma 3

JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n eperusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat nähtävillä oppilaitoksen internetsivujen (www.esedu.fi) Opetussuunnitelmat-alasivulla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa, joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia. Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. saa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. a tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä. Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan. Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO. 4

1 METSÄALAN PERUSTUTKINTO 1.1 AMMATTIALAN KUVAUS Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman suorittanut voi erikoistua puutavaran lähikuljetukseen tai valmistamiseen. Metsäkoneenkuljettaja kuljettaa puutavaraa metsätraktorilla laatimansa kuljetussuunnitelman mukaisesti tai valmistaa puutavaraa hakkuukoneella annetun korjuuohjeen sekä mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Metsäkoneenkuljettaja osaa paikantaa ja rajata leimikon ja hakkuualueen paikkatietojärjestelmää ja työmaakarttoja hyväksikäyttäen. Työhön kuuluu tietoteknisten laitteiden käyttö ja metsäkoneiden käyttökunnossapitoon kuuluvat työtehtävät. Opetus painottuu käytännön työtehtäviin. Metsä- ja bioliiketalouden voimakas kasvu luo alalle uusia työpaikkoja myös puunkorjuuseen. Valmistuvilla metsäkoneenkuljettajilla onkin hyvät työllistymismahdollisuudet tulevaisuudessa Metsäkoneenkuljettaja työskentelee metsäkoneyrityksen palveluksessa tai itsenäisenä metsäkoneyrittäjänä. Metsäkoneenkuljettaja tarvitsee työssään vahvoja tietoteknisiä ja metsänhoidollisia taitoja yhdistäessään korkean korjuuteknologian käytön ja metsien kestävän hyödyntämisen. Metsäkoneenkuljettajat voivat työllistyä myös turvetuotannon, maanrakennusalan, kiinteistöhuollon ja logistiikka-alan työtehtäviin. Tietyt sairaudet voivat rajoittaa alalla opiskelua. ksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. ksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998) Esedussa voi opiskella metsäkoneenkuljetuksen osaamisalaa. Mikkelissä voi osaamisalaa opiskella sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttötutkintona. Pieksämäellä ja Savonlinnassa opiskelu keskittyy ammatilliseen peruskoulutukseen. 1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. 5

Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta). Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perustai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon. Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja. Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi eperusteet palvelusta: ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen 1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia. Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. Osaamispisteet (osp) Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto METSÄALAN PERUSTUTKINTO, Metsäkoneenkuljettaja 180 2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 x x 2.1 Pakollinen tutkinnon osa 30 x x 2.1.1 Metsien hoito ja puunkorjuu 30 x x 2.3 Metsäkoneenkuljetuksen osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 85 x x 2.3.1 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 30 x x Lisäksi valitaan yksi tutkinnon osa seuraavista: 2.3.2 Koneellinen puutavaran valmistus 55 x x 2.3.5 Puutavaran lähikuljetus 55 x x 6

2.6 Valinnaiset tutkinnon osat 20 x x 2.6.3 Metsätraktoreiden käyttö 15 x x 2.6.12 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 x x 2.6.13 Metsänparannuskoneen käyttö 10 x x 2.6.14 Metsäkoneen käyttö 10 x x 2.6.15 Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 x x 2.6.19 Turvetuotanto 15 x x 2.6.21 Yritystoiminnan suunnittelu 15 x x 2.6.22 Tutkinnon osa ammatillisesti perustutkinnosta, 10 15 osp x x 2.6.23 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* x x 2.6.24 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* x - 2.6.25 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 x - 2.6.26 Yrityksessä toimiminen 15 x - 2.6.27 Huippuosaajana toimiminen 15 x - 2.6.28 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp x - 2.6.29 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp x - * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 3 Yhteiset tutkinnon osat 35 x - 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 x - 3.1.1 Äidinkieli 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3 Vieraat kielet x x x - - - 3.2 Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen 9 x - 3.2.1 Matematiikka 3.2.2 Fysiikka ja kemia 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen x x x - - - 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 x - 3.3.1 Yhteiskuntataidot 3.3.2 Työelämätaidot 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 3.4.1 Kulttuurien tuntemus 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 7 x - x - x - x - x - x - x - 7

4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 x - 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia x 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia x 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja x 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja x - - - - 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia x - 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat x - Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto). Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin toimipisteitä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen etenemisaikatauluun. 1.5 ALAN AMMATIT OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala Opintopolkuvalinnoilla voi painottaa osaamista erilaisilla työlajeilla ja koneilla. Muiden tutkintojen tutkinnon osan tai yrittäjyysopintojen suorittamisella voi laajentaa tai syventää osaamistaan metsäkoneenkuljettajan työtä tukevilla aiheilla. 8

HARVESTERIPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevyys Metsäkoneen käyttö Energiapuun korjuukoneen käyttö KUORMATRAKTORIPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Puutavaran lähikuljetus Kuljetusalan perustason ammattipätevyys Energiapuun korjuukoneen käyttö Metsätraktoreide n käyttö HARVESTERI + KUORMATRAKTORIPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Energiapuun korjuukoneen käyttö Metsäkoneen käyttö MONIOSAAJAPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Metsänparan nuskoneen käyttö tai energiapuun korjuukoneen käyttö Metsäkoneen käyttö 9

SYVENTÄVÄ OPINTOPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Huippuosaaja na toimiminen Tutkinnonn osa ammattitutkinn osta tai erikoisammatti tutkinnosta YRITTÄJYYSOPINTOPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Yrituksessä toimiminen Tutkinnon osa vapaastivalittav ista tutkinnon osista JATKO-OPINTOPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Lukio-opinnot Tutkinnon osa ammattikorkea kouluopinnoist a MAKUJA MUUALTA -OPINTOPOLKU Metsien hoito ja puunkorjuu Metsäkoneiden ja kuormaautojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus Kuljetusalan perustason ammattipätevy ys Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta Tutkinnon osia vapaasti valittavista tutkinnon osista 10

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 2.1.1 METSIEN HOITO JA PUUNKORJUU (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä tekee metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä o opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden o tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla puunkorjuuleimikon. Lisäksi opiskelija tai tutkinnon suorittaja viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 11

Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Metsänhoidon perusteet - Ekologian perusteet - Kasvupaikka tyypit, metsätyypit ja opaskasvit - Kehitysluokat - Puulajit - Metsien monimuotoisuus ja keräilytuotteet - Riistan hoito - Hyvän metsän hoidon suositukset Perehtyminen metsänhoidon perusteisiin teoriassa ja maastokohteilla. Harjoitustyöt, etätehtävät ja tunnistustehtävät. Metsänhoitotyöt - Taimikon hoito - Työergonomia - Viljely työt - Nuorten metsien kunnostus - Metsänhoito välineiden huolto ja kunnossapito Raivaussahatyöt erilaisilla maastokohteilla. Metsänviljelytöiden tekeminen. Työvälineiden kunnossapito. Työvälineiden turvallinen käyttö. Leimikon suunnittelu ja puunkorjuu - Puuston ja puutavaran mittaus sekä arviointi - Työturvallisuus ja EA 1 (vastaavat taidot) - Puutavara hakkuu - Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset - Kartat ja suunnitelmat - Välineiden huolto ja kunnossapito EA1-kurssi Puuston ja puutavaran mittaus- sekä arviointitehtävät maastossa yksilö, pari tai ryhmä työskentelynä. Puutavaran valmistaminen mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti oppilaitoksen työmailla. Karttaharjoitukset Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa kasvinsuojelututkinto (urea) tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (1032 ja 1033/2011) 12

2.3 METSÄKONEENKULJETUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 2.3.1 METSÄKONEIDEN JA KUORMA-AUTOJEN KUNNOSSAPITO (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen päivittäiset täytöt ja tarkistukset tehdä metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt käsitellä huoltojätteet paikantaa metsäkoneen, kuorma-auton tai kaivinkoneen mekaanisen, sähköisen ja/tai hydraulisen toimintahäiriön, määrittää korjaustarpeen ja mahdollisuuksien mukaan poistaa häiriön tarkastaa ja tarvittaessa säätää toiminnon painetason ja/tai sähköiset arvot sekä varmistaa sen toimintakunnon metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen rakenteet, ominaisuudet ja varusteet metsäkoneiden, kuorma-autojen ja kaivinkoneiden eri järjestelmien toimintaperiaatteet ja säädöt säätää metsäkoneiden, kuorma-autojen ja kaivinkoneiden toiminnat kuljettajakohtaisesti lukea ja tulkita huolto- ja korjauskäsikirjoja myös kansainvälisellä kielellä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä suuntautumisensa mukaisesti metsäkoneen, kuorma-auton tai kaivinkoneen päivittäiset tarkastukset ja usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt sekä kuljettajakohtaiset säädöt työmaaoloissa. Lisäksi hän suuntautumisensa mukaisesti paikantaa metsäkoneen, puutavara-auton tai kaivinkoneen mekaanisen, sähköisen ja/tai hydraulisen toimintahäiriön, määrittää korjaustarpeen tai poistaa häiriön. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linjaautonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. 13

Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Tekniikan perusteet Huolto ja kunnossapito Keskeiset sisällöt - turvallinen ja oikea työkalujen käyttö - mittalaitteet, tiedonsiirtojärjestelmät ja tietotekniikanlaitteet - poltto- ja voiteluaineiden tuntemus, käyttökohteet ja luokitukset - sähköisten ja hydraulisten toimintojen perusteet - metsäkoneen rakenteet ja varusteet - metsäkoneen päivittäiset täytöt ja tarkistukset - usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt - huoltojätteiden käsittely - vianetsintä voimansiirto-, jäähdytys-, polttoaine- ja voitelujärjestelmistä - painetason ja/tai sähköisen arvon mittaaminen - työturvallisuus, työergonomia ja työkyvyn ylläpito - sisäinen yrittäjyys - työturvallisuus Osaamisen hankkiminen esimerkkejä - opettelee käyttämään erilaisia työkaluja oikein - opettelee käyttämään erilaisia mittauslaitteita ja mittareita voidakseen hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti - opiskelija tutustuu mm. hydrauliikan sähkön, voimansiirron, ja moottoritekniikan perusteisiin - Opetus järjestetään tarpeen mukaan tekniikkaluokissa ja konehallissa. - Oppimismenetelmänä on myös itsenäinen tiedonhankinta - Opetus järjestetään koneellisen puutavaran valmistuksen ja koneellisen puunkorjuun yhteydessä maastossa koulun koneketjulla tai työssäoppimispaikassa. - n tulee ymmärtää koneiden tekniset ominaisuudet tekniikan perusteiden pohjalta. - huoltaa, ylläpitää ja tekee pieniä korjauksia koneen toimintavarmuuden varmistamiseksi. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa - - 14

2.3.2 KONEELLINEN PUUTAVARAN VALMISTUS (55 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja toteuttaa koneellisen puutavaran hakkuun valmistaa puutavaraa koneellisesti mitata puutavaran laadun metsätyömaalla käyttää metsäkoneen toimintoja ohjaavia sekä tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia, joita ovat muun muassa koneen tietotekniset ohjausjärjestelmät, tiedonsiirtojärjestelmä sekä koneen säätöihin liittyvät järjestelmät huomioida työssään hyvän metsän- ja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset ja voimassa olevat säädökset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina asentaa varusteet tuntee koneellisen hakkuun ja puutavaran lähikuljetustyölajien kustannustekijät ja osaa laskea ne ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla leimikon sekä tekemällä puutavaran valmistusta koneellisesti metsätyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linjaautonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. 15

Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Liiketoiminta - liiketoimintaympäristö - oman työn vaikutus yrityksen kannattavaan toimintaan - oman työnsä kustannukset - kannattavuuslaskelmat ja liiketoimintasuunnitelma oman yrityksen perustamiseksi - tarvikkeiden ja varaosien hinnat suhteessa koneyritysten tulokseen - eri yritysmuodot - kuljettajan ja yrittäjän roolit koneyrityksessä Liiketoiminnan perusteisiin tutustuminen: luokkaopetuksena erilaisin harjoitustöin opintokäynnein alan yrittäjien luennoilla Puutavaran valmistuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota yrittäjälähtöiseen, kannattavaan ja taloudelliseen toimintaan seuraamalla kustannuksia ja kannattavuutta Puutavaran valmistus - koneellisen puutavaran hakkuun suunnittelu ja toteutus sekä päätehakkuu- että harvennushakkuutyömaalla - eri hakkuumenetelmien hyödyntäminen - työelämälähtöinen työskentely kaikkina vuorokauden aikoina - tietokoneet ja tiedonsiirtojärjestelmät (esim. Silvadata, Metsähallitus, Metsä Group) - koneen teknisen toimintakunnon ylläpito - hyvän metsänhoidon suositukset - metsäyhtiöiden laatukäsikirjan ohjeistus - mitta- ja laatuvaatimukset - ympäristövahinkojen esto (öljyt, polttoaineet, jätteet) - siirtokuljetuksen vaatimat toimenpiteet - työturvallisuus - työkyvyn ylläpito - työergonomia - metsäalan eri toimijoiden tehtävät - tiedon haku konekohtaisista huoltoja varaosakirjoista - sisäisen yrittäjyys - kansainvälistyvän toimintaympäristön mahdollisuudet oman ammatillisen kehittymisen kannalta Aluksi koneen käyttöön perehtyminen ajokone-, harvesterisimulaattoreilla ja konekentällä harjoittelemalla Opetus tapahtuu pääsääntöisesti maastotyömailla koneellista puunkorjuuta tehden, joko yleensä työpareittain oppilaitoksen työmailla tai työssäoppien. Oppimismenetelmänä on myös itsenäinen tiedonhankinta esimerkiksi huolto-ohjekirjoista tai ohjelmista. Oppimisympäristönä ovat: metsätyömaat konekenttä konehalli simulaattorit tietokoneet Kansainväliset työssäoppimisjaksot Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (1032 ja 1033/2011) 16

Lisäksi opiskelija voi suorittaa mm. luonnonhoitokortin, työturvakortin, ensiapukortin ja tulityökortin. (Aiheeseen liittyvät yhteiset tutkinnon osat) Matematiikka Äidinkieli Tietotekniikka Liikunta 2.3.5 PUUTAVARAN LÄHIKULJETUS (55 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella lähikuljetuksen osana puunhankintaprosessin logistista ketjua metsätyömaalla tehdä lähikuljetuksen koneellisesti huomioida työssään hyvän metsän- ja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina asentaa varusteet laskea työnsä kustannukset voi painottaa ammattiosaamista suorittamalla C-luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linjaautonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen tutkinnon osan 2.6.12 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys. Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla leimikon puunkorjuusuunnitelman sekä tekemällä lähikuljetuksen koneellisesti puunkorjuutyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. 17

*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Liiketoiminta Keskeiset sisällöt - liiketoimintaympäristö - oman työn vaikutus yrityksen kannattavaan toimintaan - oman työnsä kustannukset - kannattavuuslaskelmat ja liiketoimintasuunnitelma oman yrityksen perustamiseksi - tarvikkeiden ja varaosien hinnat suhteessa koneyritysten tulokseen - eri yritysmuodot - kuljettajan ja yrittäjän roolit koneyrityksessä Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Liiketoiminnan perusteisiin tutustuminen: luokkaopetuksena erilaisin harjoitustöin, esim. Kustannuslaskennalla opintokäynnein alan yrittäjien luennoilla Puutavaran valmistuksen yhteydessä kiinnittäen huomiota yrittäjälähtöiseen, kannattavaan ja taloudelliseen toimintaan seuraamalla kustannuksia ja kannattavuutta Lähikuljetus - puutavaran lähikuljetuksen suunnittelu ja toteutus sekä päätehakkuu- että harvennushakkuutyömaalla - työelämälähtöinen työskentely kaikkina vuorokauden aikoina - tietokoneet ja tiedonsiirtojärjestelmät (esim. Silvadata, Metsähallitus, Metsä Group) - koneen teknisen toimintakunnon ylläpito - hyvän metsänhoidon suositukset - metsäyhtiöiden laatukäsikirjan ohjeistus - mitta- ja laatuvaatimukset - ympäristövahinkojen esto (öljyt, polttoaineet, jätteet) - siirtokuljetuksen vaatimat toimenpiteet - työturvallisuus - työkyvyn ylläpito - työergonomia - metsäalan eri toimijoiden tehtävät - tiedon haku konekohtaisista huoltoja varaosakirjoista - sisäisen yrittäjyys - kansainvälistyvän toimintaympäristön mahdollisuudet oman ammatillisen kehittymisen kannalta Aluksi koneen käyttöön perehtyminen ajokonesimulaattoreilla ja konekentällä harjoittelemalla. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti maastotyömailla koneellista puunkorjuuta tehden, joko yleensä työpareittain oppilaitoksen työmailla tai työssäoppien. Oppimismenetelmänä on myös itsenäinen tiedonhankinta esimerkiksi huolto-ohjekirjoista tai ohjelmista. Oppimisympäristönä ovat: metsätyömaat konekenttä konehalli simulaattorit tietokoneet 18

Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (1032 ja 1033/2011) Lisäksi opiskelija voi suorittaa mm. luonnonhoitokortin, työturvakortin, ensiapukortin ja tulityökortin. (Aiheeseen liittyvät yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa) Matematiikka Äidinkieli Tietotekniikka Liikunta 2.6 VALINNAISET TUTKINNON OSAT 2.6.3 METSÄTRAKTOREIDEN KÄYTTÖ (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa toimii puutavaran lähikuljetuksen työtehtävissä työntekijänä tai yrittäjänä suunnitella ja toteuttaa puutavaran lähikuljetuksen metsä- tai maataloustraktorilla tehdä pienet määräaikaishuollot ja yksinkertaisia korjaustoimenpiteitä metsätyömaalla käsitellä huoltojätteet metsätyömaalla laatia metsätyömaalle kuljetussuunnitelman tehdä kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille laskea puutavaran lähikuljetukselle taksan arvioida korjattavat puutavaramäärät lähettää korjuutiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla ja tekemällä puutavaran lähikuljetustöitä metsä- tai maataloustraktorilla metsätyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 19

Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Metsätraktoreiden käyttö Keskeiset sisällöt - lähikuljetuksen suunnittelu ja toteutus - tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallinta - kuljettajakohtaiset säädöt - koneen toimintakunnon ylläpito - lähikuljetuksen kustannustekijät - työturvallisuussäädöksiä, - määräyksiä ja ohjeita - hyvän metsänhoidon suositukset - keskeisimmät huollot - vikojen paikannus - metsäkoneen varusteet - tietotekniikan sovellukset - työturvallisuus - työergonomia - työkyvyn ylläpito - sisäinen yrittäjyys Osaamisen hankkiminen esimerkkejä - Koneellinen puutavaran lähikuljetus maastossa joko oppilaitoksen työmaalla tai työssäoppien - Teema on valittavissa ensisijaisesti sellaisille opiskelijoille tai tutkinnon suorittajille, joilla on jo suoritettuna kuljetusalan perustason ammattipätevyys Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (1032 ja 1033/2011) 2.6.12 KULJETUSALAN PERUSTASON AMMATTIPÄTEVYYS (10 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittajan on suoritettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/59/EY maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien vaatimusten mukaisesti sellaisena kuin se on viety Suomen kansalliseen lainsäädäntöön (laki 273/2007 ja asetus 640/2007). Asetuksessa 640/2007 on määritelty mm. tarkemmin määräykset ennakoivan ajon koulutuksesta. Perustason ammattipätevyyden hankkimiseen sisältyy opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai 20

tutkinnon osassa luetelluissa oppi-aineissa. Tämän perustason ammattipätevyyteen liittyvän koulutustason keston on oltava 280 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 20 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asian-omaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut kouluajoneuvojen vaatimukset. Perustason ammattipätevyyden koskevaan nopeutettuun koulutukseen on sisällytettävä opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai tutkinnon osassa luetelluissa oppiaineissa. Sen keston on oltava 140 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 10 tuntia henkilökohtaista ajoopetusta asianomaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut kouluajoneuvojen vaatimukset. Direktiivin mukaiselle koulutukselle tulee olla kansallisen valvovan viranomaisen lupa. Oppiaineluettelon osat 1.1 1.2 1.3 2.1 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 ja 3.6 ovat pakollisia kaikille direktiivin mukaisille tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajille ja osat, 1.4; 2.2; ja 3.7 ovat pakollisia suoritettaessa tavaraliikenteen ammattipätevyyttä ja osat 1.5 1.6 2.3 ja 3.8 suoritettaessa henkilöliikenteen ammattipätevyyttä. 1. TURVALLISUUSSÄÄNTÖIHIN PERUSTUVA JÄRKEVÄN AJOKÄYTTÄYTYMISEN PARANTAMINEN. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 1.1 Tavoite on tuntea voimansiirron ominaisuudet sen käytön optimoimiseksi Keskeiset sisällöt: vääntömomenttiin, tehoon ja moottorin ominaiskulutukseen liittyvät käyrät, käyntinopeus-mittarin optimi käyttö, vaihteiston välityssuhteeseen liittyvät kaaviot. 1.2 Tavoite on tuntea hallintalaitteiden tekniset ominaisuudet ja toiminta ajoneuvon hallitsemiseksi, kulumisen minimoimiseksi ja toimintahäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi Keskeiset sisällöt: Hydraulisten jarrupiirien erityisominaisuudet, jarrujen ja hidastinten käyttörajoitukset, jarrujen ja hidastimen yhteiskäyttö, nopeuden ja vaihteiston välityssuhteen yhteyden parantaminen, ajoneuvon inertian hyödyntäminen, hidastus- ja jarrutuskeinojen käyttö alamäessä, toimenpiteet toimintahäiriön varalle. 1.3 Tavoite on osata optimoida polttoaineen käyttö Keskeiset sisällöt: Polttoaineen käytön optimointi soveltamalla kohtien 1.1 ja 1.2 tietotaitoa. 1.4 Tavoite on osata kuormittaa ajoneuvo turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksenmukaisen käytön mukaisesti Keskeiset sisällöt: Ajoneuvon liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, hyötytilavuuden määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste, pakkausten ja kuormalavojen tyypit, tärkeimmät lukitusta edellyttävät tavaraluokat, kiilaus- ja lukitusmenetelmät, lukitushihnojen käyttö, lukituslaitteiden tarkistus, käsittelylaitteiden käyttö, suojapeitteiden asettaminen ja poistaminen. 1.5 Tavoite on pystyä huolehtimaan matkustajien turvallisuudesta ja mukavuudesta Keskeiset sisällöt: Pitkittäisten ja poikittaisten liikkeiden hallinta, tienkäytön jakaminen, sijainti ajoradalla, pehmeä jarrutus, akselinylityksen hallinta, erityisinfrastruktuurien käyttö (julkiset alueet, erikoiskaistat), turvallisen ajamisen ja kuljettajan muiden tehtävien välisten ristiriitojen ratkaiseminen, vuorovaikutus matkustajien kanssa, tiettyjen matkustajaryhmien kuljettamiseen liittyvät erityispiirteet (vammaiset, lapset) 21

1.6 Tavoite on osata kuormittaa ajoneuvo turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksenmukaisen käytön mukaisesti Keskeiset sisällöt: Ajoneuvon liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste. 2. SÄÄNNÖSTÖN SOVELTAMINEN Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1 Tavoite on tuntea tieliikenteen sosiaalinen ympäristö ja siihen liittyvä säännöstö Keskeiset sisällöt: Kuljetusalan enimmäistyöajat; asetusten (ETY) nro 3820/85 ja (ETY) nro 3821/85 periaatteet, soveltaminen ja seuraukset; seuraamukset ajopiirturin käyttämättä jättämisestä, virheellisestä käytöstä tai väärentämisestä; tieliikenteen sosiaalisen ympäristön tunteminen: kuljettajan oikeudet ja velvollisuudet perustason ammattipätevyyden ja jatkokoulutuksen osalta. 2.2 Tavoite on tuntea tavarankuljetusta koskeva säännöstö Keskeiset sisällöt: Kuljetusluvat, tavarankuljetusta koskevien vakiosopimusten velvoitteet, kuljetussopimukseen kuuluvien asiakirjojen laadinta, kansainvälisten kuljetusluvat, tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CRM-sopimuksen) velvoitteet, kansainvälisen rahtikirjan laadinta, rajanylitys, huolitsijat, tavaroiden mukana olevat erityisasiakirjat. 2.3 Tavoite on tuntea matkustajien kuljetusta koskeva säännöstö Keskeiset sisällöt: erityisryhmien kuljettaminen, bussien turvalaitteet, turvavyöt, ajoneuvon kuormitus 3. TERVEYS, TIE- JA YMPÄRISTÖTURVALLISUUS, PALVELU, LOGISTIIKKA Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1 Tavoite on tiedostaa liikenteeseen ja työtapaturmiin liittyvät riskit Keskeiset sisällöt: Kuljetusalan työtapaturmien tyypit, tieliikenteen onnettomuustilastot, raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen osallisuus onnettomuuksiin, inhimilliset, aineelliset ja taloudelliset seuraukset 3.2 Tavoite on pystyä ennalta ehkäisemään rikollisuus ja salamatkustajien kuljetus Keskeiset sisällöt: Yleinen informaatio, seuraukset kuljettajien kannalta, torjuntatoimenpiteet, tehtävät tarkastukset, kuljettajien vastuuseen liittyvä lainsäädäntö 3.3 Tavoite on pystyä ennalta ehkäisemään fyysiset riskit Keskeiset sisällöt: Ergonomiaperiaatteet: riskialttiit liikkeet ja asennot, fyysinen kunto, käsittelyharjoitukset, henkilökohtaiset suojavarusteet. 3.4 Tavoite on tiedostaa fyysisen ja henkisen suorituskyvyn merkitys Keskeiset sisällöt: Terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion periaatteet, alkoholin vaikutukset, lääkkeet ja muut käyttäytymiseen vaikuttavat aineet, väsymyksen ja stressin oireet, syyt ja vaikutukset, työn ja levon perusrytmin keskeinen merkitys. 3.5 Tavoite on kyetä arvioimaan hätätilanteita 22

Keskeiset sisällöt: Toiminta hätätilanteessa: tilanteen arviointi, tilanteen pahenemisen estäminen, avun kutsuminen paikalle, loukkaantuneiden auttaminen ja ensiavun antaminen, toimenpiteet tulipalon varalta, raskaan tavaraliikenteen ajoneuvossa olevien ja bussimatkustajien evakuoiminen, kaikkien matkustajien turvallisuudesta huolehtiminen, väkivaltatilanteissa toimiminen, vahinkoilmoituksen laadinnan periaatteet. 3.6 Tavoite on osata käyttäytyä yrityksen imagoa tukevalla tavalla Keskeiset sisällöt: Kuljettajan käyttäytyminen ja yrityksen imago: kuljettajan työn laadun merkitys yritykselle, kuljettajan eri roolit, kuljettajan työssään kohtaamat henkilöt, ajoneuvon kunnossapito, työn organisointi, riidan seuraukset kaupallisella ja taloudellisella tasolla. 3.7 Tavoite on tuntea tavarankuljetusten taloudellinen ympäristö ja markkinajärjestelmä Keskeiset sisällöt: Tiekuljetukset suhteessa muihin kuljetusmuotoihin (kilpailu, rahtaajat), tiekuljetusten eri toimintamuodot (muiden lukuun tehtävät kuljetukset, kuljetuksiin liittyvät toiminnot), kuljetusyritysten päätyyppien ja kuljetuksiin liittyvien toimintojen organisaatiot, erityiskuljetusmuodot (säiliökuljetukset, kylmäkuljetukset jne.), alan kehitys (palvelujen monipuolistaminen, rautatie-maantiekuljetukset, alihankinnat jne.) 3.8 Tavoite on tuntea matkustajakuljetusten taloudellinen ympäristö ja markkinajärjestelmä Keskeiset sisällöt: Tiekuljetukset suhteessa muihin kuljetusmuotoihin (raideliikenne, yksityisautot), tiekuljetusten eri toimintamuodot, maan rajojen ylittäminen (kansainvälinen liikenne), matkustajayritysten päätyyppien organisaatiot. Tutkinnon osa ei sisällä jatkokoulutusta. Ammattitaidon osoittamistavat Koe suoritetaan, kun säädetty opetus on saatu. Koe saadaan suorittaa vaiheittain kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain 6 :n 1 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa tai ammattiosaamisen näytön tai näyttötutkintosuorituksen yhteydessä, kun kysymys on mainittu lain 15 :n 1 momentin mukaisesti järjestettävästä kokeesta. Koe on kirjallinen. Koe saadaan järjestää suullisesti ammattiosaamisen näytön tai näyttötutkinnon yhteydessä tai jos se erityisestä syystä, kuten kokelaan lukihäiriön vuoksi, katsotaan tarpeelliseksi. Kokeen on sisällettävä vähintään yksi kysymys oppiaineiden jokaista tavoitetta kohden. Kokeen kaikista kysymyksistä pitää olla yhteensä vähintään 75 % oikein. Kokeen kieli on suomi tai ruotsi, jollei opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämisluvasta muuta johdu. Kokeen arvioijalla on oltava tehtävän edellyttämä asiantuntemus ja ammattitaito. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. 23

*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Kuljetusalan perustason ammattipätevyys - järkevä ajokäyttäytyminen - sääntöjen soveltaminen - terveys, tie- ja ympäristöturvallisuus, palvelu, logistiikka Luokka- ja työsali opetusta. Henkilökohtaista ajo-opetusta sekä käytännön läheisiä harjoituksia ajo-opetuksen yhteydessä. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tarkemmin oppilaitoskohtaisessa perustason ammattipätevyyden koulutusohjelmassa 2.6.13 METSÄNPARANNUSKONEEN KÄYTTÖ (10 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa toimia yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen kuljettajana suunnitella ja tehdä yhden metsänparannustyölajin työtä metsänparannustyömaalla pitää metsänparannuskoneen käyttökunnossa käyttää konetta ja tehdä usein toistuvat käyttöajan mukaiset huollot sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käyttää työssä tarvittavia metsänparannuskoneen lisävarusteita käyttää keskeisimpiä koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa laatimalla kohteelle työsuunnitelman, tekemällä yhtä metsänparannustyölajin mukaista työtä metsänparannustyömaalla ja pitämällä käyttämänsä koneen käyttökunnossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: 24

Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Metsänparannuskoneen käyttö Keskeiset sisällöt - metsänparannustöiden suunnittelu ja toteutus - toimenpiteiden pitkäaikaiset vaikutukset luontoon ja vesistöihin - toimenpiteiden voimakkuus suhteessa kohteeseen - usein toistuvat huollot - vikojen paikannus - varusteiden asianmukainen käyttö - keskeisemmät tietoteknisten sovellusten käyttö - työturvallisuus - työergonomia - työkyvyn ylläpito - sisäinen yrittäjyys Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Perehtyminen eri keinoin metsänparannuksen perusteisiin: perustiedot teoriaopetuksena käynnit erilaisilla maastokohteilla Metsänparannustyön tekeminen esimerkiksi kaivinkoneella maan- muokkaustyömaalla joko oppilaitoksen kohteilla tai työssäoppien. Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (1032 ja 1033/2011) 2.6.14 METSÄKONEEN KÄYTTÖ (10 OSP) Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja tehdä puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti tehdä metsäkoneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyviä töitä, kuljettajakohtaisia säätöjä sekä koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyviä usein toistuvia töitä metsätyömaalla noudattaa eri työvaiheissa työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja -ohjeita, sekä ottaa huomioon työssään ympäristöhoidon säädökset ja muut vaatimukset metsässä tehdä keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat 25