PALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Kehitetään: - motorisia taitoja - kehonhallintaa - tasapainoa - fyysistä kuntoa - joukkuehenkeä Pyritään luomaan: - vaihtelua ja virkistystä Perehdytetään: yleisimpiin maassa harrastettaviin palloilulajeihin niin, että harrastukselle syntyy jatkuvuutta reserviin.
OPETUSTARKOITUS eruskoulutuskauden - vähintään yhden palloilulajin säännöt, peliajatus ja taidot - kehitetään fyysistä suorituskykyä ja edistetään elimistön palautumista rikoiskoulutuskaudella - lisätään olosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan palloilulajien tuntemusta esimerkiksi tutustumalla paikkakunnan erikoislajiin liupseerikurssin ensimmäisellä jaksolla (AuK I) - perehdytetään tarkemmin yhden lajin sääntöihin ja niiden noudattamiseen liupseerikurssin toisella jaksolla (AuK II) - syvennetään koulutettavien palloilutietoja ja taitoja - opetetaan harjoitusten johtamisen ja valvonnan perusteet - erityishuomio valvonnassa turvallisuustekijöiden opetuksessa
OPETUSTARKOITUS Aliupseereiden johtajakaudella - harjaannutaan palloiluharjoitusten ohjaajina ja valvojina Reserviupseerikurssilla - perehdytetään yhden lajin sääntöihin ja taktiikkaan Reserviupseerien johtajakaudella - harjaannutetaan johtamaan perusyksikössä pidettäviä palloiluharjoituksia
PALLOILUKOULUTUKSEN SISÄLTÖ Palloiluharjoituksia: - salibandyssä - jalkapallossa - lentopallossa ml. beachvolley - koripallossa ml. katukoripallo Sosiaaliset pelitapahtumat, kuten esimerkiksi tupien väliset ottelut, edistävät yhteishengen syntymistä ja palvelustovereihin tutustumista. Muita: - amerikkalaisen jalkapallon alkeispeli - lippupallo - liitokiekko
HOLLANTILAINEN PALLOILUHARJOITUS Rastien kierto tehdään yhdessä parin kanssa. Suorituksina voivat olla olosuhteiden mukaan esimerkiksi: sulkapallon lyönti verkon yli pareittain tennis-, pingis- tai squashpallon lyönti seinän kautta lentopallon lyönti verkon yli tai seinään, istumalentopallo koripallon kuljetus tai heitto koriin kuntopallon heitto parin kanssa eri asennoista pesäpallon lyönti pressuun tai heitto parille amerikkalaisen jalkapallon heitto jalkapallon kuljetus tai potkiminen pareittain jalkapallotennis penkit verkkona salibandyn syöttely, maalilaukaukset tai pienpeli käsipallon heitto liitokiekon heitto
Fyysinen ja taidollinen valmius 1. Palloilulajien kilpailullinen luonne johtaa räjähtäviin ja äkillisiin suorituksiin. 2. Kilpailuvietti laukaistaan usein tarkoituksettomasti antamalla pallo liian aikaisin pelaajien käyttöön elimistöä ole vielä valmistelu ponnistuksiin. 3. Perusteellisen alkuverryttelyn tarve on korostunut palloiluharjoituksessa. 4. Alkuverryttely suoritetaan lajinomaisesti liikuntatunnilla käytettävin pelinvälinein (välineeseen totuttelu).
PALAUTUMINEN 1. Elimistön palautuminen nopeutuu merkittävästi, kun palloiluharjoituksen jälkeen tehdään huolellinen loppuverryttely. 2. Loppuverryttelyn avulla lihakset palautuvat nopeammin lepopituuteen ja aineenvaihdunnan normalisoitua kuonaaineet poistuvat nopeammin kehosta. 3. Näin seuraavan harjoituksen aloittaminen on turvallisempaa ja samalla ennaltaehkäistään rasitusvammojen syntymistä.
PELIPAIKAT 1. Kouluttajien johdolla tehdään ennen jokaista palloiluharjoitusta suorituspaikkojen tarkistus. 2. Pelikentällä ei saa olla ylimääräisiä esineitä, liukastumista aiheuttavaa vettä/jäätä tai muita palvelusturvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Niiden on oltava myös tasaisia ja muutenkin peliin soveltuvia. 3. Kenttien reunamilla olevat kiinteät esteet tai palvelusturvallisuutta vaarantavat tekijät on otettava huomioon jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa.
PELAAJIEN VARUSTUS 1. Koulutettavien varustuksen tulee olla ennalta käsketty ja pelin luonteeseen nähden mahdollisimman sopiva. 2. Omien liikuntavarusteiden ja - välineiden käyttö on sallittava, mikäli koulutettavat niin haluavat ja olosuhteet sen mahdollistavat. 3. Turvallisuutta vaarantavat korut ja kellot otetaan pois käsistä ennen harjoituksen alkua.
PELIVÄLINEET 1. Koulutuksessa käytettävien pelivälineiden on oltava hyvässä kunnossa; maalit, korit, verkot, laidat, pallot ja mailat tarkistetaan aina ennen jokaista harjoitusta. 2. Viallisia välineitä ei saa käyttää koulutuksessa. 3. Ehjät ja laadukkaat pelivälineet lisäävät harjoituksen mielekkyyttä sekä palvelusturvallisuutta.
JAON TEKEMINEN 1. Pelijakojen tekemisessä on pyrittävä mahdollisimman tasavertaisiin joukkueisiin. 2. Ennakkoon selvästi vahvempi joukkue vähentää koulutettavien motivaatiota harjoitukseen. 3. Lisäksi on huomattava, että liian suuri taitoero joukkueiden välillä lisää loukkaantumisriskiä.
OTTELUN JOHTAMINEN 1. Pelin johtamista ja sääntöjen valvonnasta vastaa kouluttaja. 2. Asiantuntevia varusmiehiä ja varusmiesjohtajia voidaan käyttää myös pelin johtamisessa sekä tuomaritehtävissä. 3. Palloilukoulutuksessa voidaan käyttää apuna myös paikallisten seurojen asiantuntijoita.
PALLOILUKOULUTUKSEN TUNTIRAKENNE Palloiluharjoituksen kesto on minimissään 1,5 tuntia. Palloiluharjoituksen tuntirakenne on seuraava: 1. Alkuverryttely (vähintään 10 minuuttia) 2. Edellisen harjoituksen kertaus (10 minuuttia) 3. Perustaitoharjoittelu (20-30 minuuttia) 4. Pelitaitoharjoittelu (30-45 minuuttia) 5. Loppuverryttely (vähintään 10 minuuttia)
YLEISOHJEITA PALLOILUHARJOITUKSEN KOULUTTAJALLE Uuden asian opettamisen perusteet: 1. Oikean suoritustavan näyttäminen näytä itse mallisuoritus riittävän monta kertaa käytä varusmiehiä apuna 2. Selvitys selvitä suoritustapa vaiheittain selvitä lyhyesti ja ytimekkäästi 3. Suoritus ilman palloa Kokeilu- ja totuttautumisvaihe: 1. Suoritus pallon ollessa paikallaan 2. Suoritus pallon ollessa liikkeellä 3. Pelinomainen harjoittelu.
SOVELLUTUKSET JOUKKUEKOOSTA RIIPPUEN - Palloiluharjoitukset toteutetaan pienryhmäkoulutuksena taitoryhmittäin siten, että koulutusryhmän koko on enintään 10 koulutettavaa. - Käsikirjan harjoituksissa on sovellettu paljon pienryhmäpelejä, joissa mahdollistuu useamman varusmiehen liike ja useampi suorituskerta.
TAIDON OPPIMISEN PERUSTEITA 1. Palloilutaitojen oppimisen perusta on suuri toistomäärä 2. Kouluttajan on muistettava luoda sellaiset koulutusolosuhteet, jotka mahdollistavat mahdollisimman monta suoritusta 3. Tämä edellyttää, että hänellä on käytössä riittävästi suorituspaikkoja, välineitä ja apukouluttajia 4. Lisäksi kouluttajan on muistettava säädellä puheen ja ohjeiden määrää niin, että suorituksille jää aikaa
JOUKKUEJAOT 1. Jakojen tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman tasavahvoja joukkueita. 2. Epätasaiset joukkueet ovat turvallisuusriski ja tavoitteiden saavuttaminen on vaikeampaa. 3. Kouluttaja voi tehdä jaot itse tai antaa ne osittain varusmiesten tehtäväksi. 4. Turvallista on myös komentaa jako kahteen. 5. Vakiojaot on hyvä käytäntö, mutta vaihtelun vuoksi on hyvä välillä käyttää muitakin jakoperusteita. 6. Joukkueiden jakamisesta on esimerkkejä käsikirjan kohdassa liikuntaharjoituksen johtaminen ja taidon opettaminen.
OHJAUSPELI Ohjauspeli - Ohjauspelissä kouluttaja katkaisee pelin aina, kun ohjeita ei ole ymmärretty tai niitä ei ole noudatettu. - Mitä nopeammin koulutettavat oivaltavat ja noudattavat ohjeita, sitä nopeammin päästään pelinomaiseen harjoitteluun. Ohjeiden anto - Koulutettavat opetetaan alusta asti ottamaan pallot haltuun ja keskeyttämään harjoitus heti pillin soidessa. - Tällöin ohjeet menevät paremmin perille. Oheisharjoittelu - Palloiluharjoituksessa jako voidaan tehdä myös siten, että osa joukkueesta harjoittelee aiheeseen liittyvää muuta toimintaa eri tiloissa, esimerkiksi harjoitellaan pelissä tarvittavia voimatai ketteryysominaisuuksia kuntosalilla.