ISBN PUMA

Transkriptio

1 PALLOILUKOULUTUS

2 Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus ISBN PUMA Ykkös-Offset Oy Vaasa 1999

3 Sisällysluettelo 1. PALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ OPETUSTARKOITUS PALLOILUKOULUTUKSEN SISÄLTÖ PALLOILUKOULUTUKSEN TURVALLISUUS Fyysinen ja taidollinen valmius Palautuminen Pelipaikat Pelaajien varustus Pelivälineet Jaon tekeminen Ottelun johtaminen PALLOILUKOULUTUKSEN TUNTIRAKENNE YLEISOHJEITA PALLOILUHARJOITUKSEN KOULUTTAJALLE Uuden asian opettamisen perusteet Sovellutukset joukkuekoosta riippuen Suoritusmäärä Joukkuejaot Ohjauspeli Ohjeiden anto Oheisharjoittelu PALLOILUHARJOITUSTEN ARVIOINTI SALIBANDY YLEISTÄ SALIBANDY HARJOITUKSIEN SISÄLTÖ SALIBANDYHARJOITUS Harjoituksen tavoite Harjoituksen rakenne SALIBANDYHARJOITUS SALIBANDYHARJOITUS SALIBANDYHARJOITUS SÄHLYN SÄÄNTÖJÄ EROTUOMARINÄYTÖT KORIPALLO/KATUKORIPALLO HARJOITUS, KORIPALLOPELIN ESITTELY HARJOITUS, KORIIN HEITON OPETUS HARJOITUS, LAY UP-HEITTO JA ERI SYÖTÖT HARJOITUS, KENTTÄTASAPAINO JA VAPAAN PAIKAN... HAKEMINEN, LIIKKUMISHARJOITUS HARJOITUS, 5 VASTAAN 5 KOKOKENTÄN PELI... 34

4 LIITE 1 YHDEN KORIN KOULUKORISÄÄNNÖT LIITE 2 KATUKORIPALLO 3 VASTAAN 3 KORIPALLOPELI JALKAPALLO YLEISTÄ Varustus Välineistö Harjoituspaikka Perustaito Pelitaito Koulutusryhmien muodostaminen Käsitteitä JALKAPALLOHARJOITUS 1: Syöttö ja haltuunotto Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä a Perustaito Syöttö b Perustaito Haltuunotto Malliharjoitteita a Pelitaito Säännöt b Pelitaito Loppuverryttely JALKAPALLOHARJOITUS 2: Potku ja haltuunotto Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä a Perustaito Potku b. Perustaito Haltuunotto Malliharjoitteita Pelitaito Loppuverryttely JALKAPALLOHARJOITUS 3: Kuljetus ja pääpeli Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä Malliharjoitteita Pelitaito Loppuverryttely JALKAPALLOHARJOITUS 4: Turnaus Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä Pelitaito - Turnaus Loppuverryttely Lähteet: LENTOPALLO LAJIN LUONNE PERUSSÄÄNNÖT Vastaanotto Pallon lyöminen Torjunta Puolustus Aloitus Hyökkäys... 51

5 3. PERUSTEKNIIKAT Sormilyönti Hihalyönti Hyökkäys Aloitus HARJOITUSESIMERKKEJÄ Lähteet: PALLOILUN YLEISHARJOITUS ( hollantilainen palloiluharjoitus ) HOLLANTILAINEN PALLOILUHARJOITUS... 61

6 6

7 7 PALLOILUKOULUTUS 1. PALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Palloilukoulutuksella kehitetään monipuolisesti koulutettavien motorisia taitoja, kehonhallintaa ja tasapainoa, kohotetaan fyysistä kuntoa ja joukkuehenkeä sekä edistetään sopeutumista toveripiiriin ja sotilasyhteisöön. Palloilukoulutuksella pyritään luomaan vaihtelua ja virkistystä muun fyysisen koulutuksen lomaan. Koulutettavat perehdytetään palveluksen aikana yleisimpiin maassa harrastettaviin palloilulajeihin niin, että harrastukselle syntyy jatkuvuutta reserviin. 2. OPETUSTARKOITUS Peruskoulutuskauden palloilukoulutuksen tarkoituksena on opettaa koulutettaville vähintään yhden palloilulajin säännöt, peliajatus ja taidot siinä määrin, että pelin luonne on oikea ja pelaaminen tuntuu tarkoituksenmukaiselta. Samalla kehitetään koulutettavien fyysistä suorituskykyä ja edistetään elimistön palautumista. Palloilukoulutuksen rakenteessa on otettava huomioon vuoden aikojen ja sään vaikutukset. Erikoiskoulutuskaudella syvennytään peruskoulutuskaudella aloitettuihin palloilulajeihin sekä lisätään olosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan palloilulajien tuntemusta esimerkiksi tutustumalla paikkakunnan erikoislajiin. Aliupseerikurssin ensimmäisellä jaksolla (AuK I) oppilaat perehdytetään tarkemmin yhden lajin sääntöihin ja niiden noudattamiseen. Samalla kehitetään koulutettavien fyysistä suorituskykyä ja edistetään elimistön palautumista. Aliupseerikurssin toisella jaksolla (AuK II) syvennetään koulutettavien palloilutietoja ja -taitoja sekä opetetaan harjoitusten johtamisen ja valvonnan perusteet. Erityishuomio valvonnassa turvallisuustekijöiden opetuksessa. Aliupseereiden johtajakaudella koulutettavat harjaannutetaan toimimaan palloiluharjoitusten ohjaajina ja valvojina. Reserviupseerikurssilla upseerioppilaat perehdytetään yhden lajin sääntöihin ja taktiikkaan niin, että pienimuotoisen palloiluharjoituksen johtaminen on mahdollista. Reserviupseerien johtajakaudella koulutettavat harjaannutetaan johtamaan perusyksikössä pidettäviä palloiluharjoituksia. 3. PALLOILUKOULUTUKSEN SISÄLTÖ Varusmiehille järjestetään palloiluharjoituksia salibandyssä, jalkapallossa, lentopallossa tai koripallossa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Koulutuksen suunnittelussa on otettava huomioon, että lähes kaikkia palloilulajeja voi pelata sekä ulkona että sisällä. Esimerkiksi jalkapallon pelaaminen on mahdollista myös talvella auratulla kentällä tai lumihangessa, koripallon pelaa-

8 8 minen on mahdollista ulkona katukoripallon säännöillä ja lentopallon pelaaminen on mahdollista ampumaleirialueella beach volleyna; kuitenkin turvallisuutta korostaen. Sosiaaliset pelitapahtumat, kuten esimerkiksi tupien väliset ottelut, edistävät yhteishengen syntymistä ja palvelustovereihin tutustumista. Palloiluharjoitteista voidaan rakentaa monipuolinen taitoja kehittävä hollantilainen palloiluharjoitus. Hollantilaisesta palloiluharjoituksesta on esimerkki tässä ohjeessa. Palloilukoulutukseen kuuluvat myös erilaiset mailapelit, joita voidaan harrastaa paikkakunnan koulutusolosuhteiden ja resurssien puitteissa. Varusmiesten liikuntakoulutukseen soveltuvat parhaiten sulkapallo, pöytätennis ja squash. Vaikka varusmiesten palloiluharjoituksissa korostetaan sosiaalisia ja henkisiä vaikutuksia, ovat palloiluharjoitukset samalla myös tehokkaita fyysisen kunnon kohottajia. Palloiluharjoitukset kehittävät erinomaisesti niitä fyysisiä ominaisuuksia, joita sotilaat tarvitsevat taistelukentällä kuten ketteryyttä, notkeutta ja nopeutta sekä toimintaympäristön nopeaa havainnointikykyä sekä päätöksentekonopeutta. Useimmat palloilulajit kehittävät taistelukentällä välttämätöntä joukon yhteistoimintakykyä, taktista ajattelua ja kokonaisuuksien hahmottamis- ja havainnointikykyä. Palloiluharjoitukset voidaan toteuttaa myös helpotetuilla pelisäännöillä sekä helpommin käsiteltävillä pelivälineillä. Harjoituksissa voidaan pelata myös peruspeleistä muunneltuja sukulaispelimuotoja, kuten esimerkiksi katukoripalloa tai rantalentopalloa. Myös amerikkalaisen jalkapallon alkeispeli, lippupallo ja liitokiekko ovat muuta koulutusta tukevia pelimuotoja. 4. PALLOILUKOULUTUKSEN TURVALLISUUS 4.1 Fyysinen ja taidollinen valmius Palloilulajien kilpailullinen luonne johtaa räjähtäviin ja äkillisiin suorituksiin. Kilpailuvietti laukaistaan usein tarkoituksettomasti antamalla pallo liian aikaisin pelaajien käyttöön - elimistöä ole vielä valmistelu ponnistuksiin. Perusteellisen alkuverryttelyn tarve on korostunut palloiluharjoituksessa. Alkuverryttely suoritetaan lajinomaisesti liikuntatunnilla käytettävin pelinvälinein (välineeseen totuttelu). 4.2 Palautuminen Elimistön palautuminen nopeutuu merkittävästi, kun palloiluharjoituksen jälkeen tehdään huolellinen loppuverryttely. Loppuverryttelyn avulla lihakset palautuvat nopeammin lepopituuteen ja aineenvaihdunnan normalisoitua kuona-aineet poistuvat nopeammin kehosta. Tämän jälkeen seuraavan harjoituksen aloittaminen on turvallisempaa ja samalla ennaltaehkäistään rasitusvammojen syntymistä.

9 9 4.3 Pelipaikat Kouluttajien johdolla tehdään ennen jokaista palloiluharjoitusta suorituspaikkojen tarkistus. Pelikentällä ei saa olla ylimääräisiä esineitä, liukastumista aiheuttavaa vettä/jäätä tai muita palvelusturvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Niiden on oltava myös tasaisia ja muutenkin peliin soveltuvia. Kenttien reunamilla olevat kiinteät esteet tai palvelusturvallisuutta vaarantavat tekijät on otettava huomioon jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa. 4.4 Pelaajien varustus Koulutettavien varustuksen tulee olla ennalta käsketty ja pelin luonteeseen nähden mahdollisimman sopiva. Omien liikuntavarusteiden ja -välineiden käyttö on sallittava, mikäli koulutettavat niin haluavat ja olosuhteet sen mahdollistavat. Turvallisuutta vaarantavat korut ja kellot otetaan pois käsistä ennen harjoituksen alkua. 4.5 Pelivälineet Koulutuksessa käytettävien pelivälineiden on oltava hyvässä kunnossa; maalit, korit, verkot, laidat, pallot ja mailat tarkistetaan aina ennen jokaista harjoitusta. Viallisia välineitä ei saa käyttää koulutuksessa. Ehjät ja laadukkaat pelivälineet lisäävät harjoituksen mielekkyyttä sekä palvelusturvallisuutta. 4.6 Jaon tekeminen Pelijakojen tekemisessä on pyrittävä mahdollisimman tasavertaisiin joukkueisiin. Ennakkoon selvästi vahvempi joukkue vähentää koulutettavien motivaatiota harjoitukseen. Lisäksi on huomattava, että liian suuri taitoero joukkueiden välillä lisää loukkaantumisriskiä. 4.7 Ottelun johtaminen Pelin johtamista ja sääntöjen valvonnasta vastaa kouluttaja. Asiantuntevia varusmiehiä ja varusmiesjohtajia voidaan käyttää myös pelin johtamisessa sekä tuomaritehtävissä. Palloilukoulutuksessa voidaan käyttää apuna myös paikallisten seurojen asiantuntijoita.

10 10 5. PALLOILUKOULUTUKSEN TUNTIRAKENNE Palloiluharjoituksen kesto on minimissään 1,5 tuntia. Palloiluharjoituksen tuntirakenne on seuraava: 1. Alkuverryttely (vähintään 10 minuuttia) Verryttelyllä valmistat elimistön harjoitukseen 2. Edellisen harjoituksen kertaus (10 minuuttia) Kertaus on opintojen äiti 3. Perustaitoharjoittelu (20-30 minuuttia) Taidon opetus on harjoituksen tärkein osa 4. Pelitaitoharjoittelu (30-45 minuuttia) Sovella taidot peliin vastustaja mukana 5. Loppuverryttely (vähintään 10 minuuttia) Loppuverryttelyllä käynnistät elimistön palautumisen Tämän ohjeen harjoitusesimerkit eivät sisällä aikalaskelmia, vaan kouluttaja päättää niistä itse paikallisten olosuhteiden ja koulutettavien taitotason perusteella. Kun palloilukoulutuksen tavoitetasot kustakin aiheesta on saavutettu, voidaan opetuksessa siirtyä vaativimpiin harjoituksiin. 6. YLEISOHJEITA PALLOILUHARJOITUKSEN KOULUTTA- JALLE 6.1 Uuden asian opettamisen perusteet 1. Oikean suoritustavan näyttäminen näytä itse mallisuoritus riittävän monta kertaa käytä varusmiehiä apuna 2. Selvitys selvitä suoritustapa vaiheittain selvitä lyhyesti ja ytimekkäästi 3. Suoritus ilman palloa kokeilu- ja totuttautumisvaihe 4. Suoritus pallon ollessa paikallaan 5. Suoritus pallon ollessa liikkeellä 6. Pelinomainen harjoittelu.

11 Sovellutukset joukkuekoosta riippuen Palloiluharjoitukset toteutetaan pienryhmäkoulutuksena taitoryhmittäin siten, että koulutusryhmän koko on enintään 10 koulutettavaa. Käsikirjan harjoituksissa on sovellettu paljon pienryhmäpelejä, joissa mahdollistuu useamman varusmiehen liike ja useampi suorituskerta. 6.3 Suoritusmäärä Palloilutaitojen oppimisen perusta on suuri toistomäärä. Kouluttajan on muistettava luoda sellaiset koulutusolosuhteet, jotka mahdollistavat mahdollisimman monta suoritusta. Tämä edellyttää, että hänellä FYYSISEN on käytössä riittävästi HARJOITTAMISEN suorituspaikkoja, välineitä ja apukouluttajia. PERUSTEET Lisäksi kouluttajan on muistettava säädellä puheen ja ohjeiden määrää niin, että suorituksille jää aikaa. 6.4 Joukkuejaot Jakojen tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman tasavahvoja joukkueita. Epätasaiset joukkueet ovat turvallisuusriski ja opetustavoitteiden saavuttaminen on vaikeampaa. Kouluttaja voi tehdä jaot itse tai antaa ne osittain varusmiesten tehtäväksi. Turvallista on myös käyttää komentoa jako kahteen. Vakiojaot on hyvä käytäntö, mutta vaihtelun vuoksi on hyvä välillä käyttää muitakin jakoperusteita. Joukkueiden jakamisesta on esimerkkejä käsikirjan kohdassa liikuntaharjoituksen johtaminen ja taidon opettaminen. 6.5 Ohjauspeli Ohjauspelissä kouluttaja katkaisee pelin aina, kun ohjeita ei ole ymmärretty tai niitä ei ole noudatettu. Mitä nopeammin koulutettavat oivaltavat ja noudattavat ohjeita, sitä nopeammin päästään peliomaiseen harjoitteluun ja pelaamiseen. 6.6 Ohjeiden anto Koulutettavat opetetaan alusta asti ottamaan pallot haltuun ja keskeyttämään harjoitus heti pillin soidessa. Tällöin ohjeet menevät paremmin perille. 6.7 Oheisharjoittelu Palloiluharjoituksessa jako voidaan tehdä myös siten, että osa joukkueesta harjoittelee aiheeseen liittyvää muuta toimintaa eri tiloissa, esimerkiksi harjoitellaan pelissä tarvittavia voima- tai ketteryysominaisuuksia kuntosalilla. Oheisharjoittelunkin tulee tapahtua valvottuna ja ohjattuna. Palloilukoulutusta voidaan sisällyttää myös osana muuhun fyysiseen koulutukseen tai liikuntakoulutukseen.

12 12 7. PALLOILUHARJOITUSTEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteena on antaa perusteet kouluttajalle siirtyä opetuksessa eteenpäin vaikeammille tasoille. Palloilukoulutuksessa arviointi perustuu kouluttajan havaintoihin pelin sujuvuudesta, rasittavuudesta ja yksittäisten pelaajien suorituksista. Selkeämpiä mittareita voidaan käyttää luomalla erilaisia taito- ja tekniikkaratoja tai järjestämällä erilaisia kilpailuja. LIITTEET LÄHTEET Salibandyn harjoitusmallit Koripallon ja katukoriksen harjoitusmallit Lentopallon ja rantalentopallon harjoitusmallit Jalkapallon harjoitusmallit Palloilun yleiskuntoharjoitus ( Hollantilainen palloiluharjoitus ) Suomen Salibandyliiton koulutusmateriaali Suomen Koripalloliiton koulutusmateriaali Suomen Lentopalloliiton koulutusmateriaali Suomen Palloliiton koulutusmateriaali LAATIJAT Palloilutyöryhmä litk Jari Utriainen Urheilukoulu/HämR ylil Olli Hyyppä Urheilukoulu/HämR ltn Tapani Risto Urheilukoulu/HämR vänr Mika Päärilä Urheilukoulu/HämR

13 13 SALIBANDY 1. YLEISTÄ Salibandy on nuorison suosima voimakkaasti kasvava joukkuepeli. Se on kehittynyt kilpailuversio aiemmin tunnetusta sählystä. Tässä oppaassa keskitytään viralliseen salibandyyn, sen sääntöihin, tekniikkaan ja taktiikkaan. Salibandy on mielekkäintä pelata, kun joukkueen koko on maalivahti ja viisi kenttäpelaajaa. Kouluttaja joutuu soveltamaan joukkuekokoa koulutusryhmien suuruuden vuoksi. Toisaalta on muistettava, että sääntöjen mukainen jatkuva pelaajien vaihto mahdollistaa kohtuullisen rasituksen suurellekin joukolle. Salibandyharjoitusten toteutusta helpottaa se, että useilla saleilla on jo salibandykaukalo. Salibandyä voidaan pelata hyvin myös ilman laitoja. Tällöin harjoituksen rasitustaso nousee hieman korkeammalle, koska pelikatkojen määrä vähenee. Salibandyä voidaan pelata rajoitetusti myös ulkona. Tässä ohjeessa on esitetty neljä asteittain vaikeutuvaa salibandyharjoitusta, joita kouluttaja voi toteuttaa pelaajien taitojen mukaan. Jokaisen harjoituksen alussa kerrataan edellisen tunnin pääasiat. Samoin on muistettava, että seuraavaan aiheeseen on turha siirtyä, mikäli valtaosa koulutettavista ei ole vielä saavuttanut edellisten harjoitusten tavoitteita. Kuhunkin harjoitukseen varattaan aikaa vähintään 90 minuuttia. Ensimmäisen harjoituksen tavoitteena on tutustua lajin pelivälineisiin, kenttärajoihin ja lajin sääntöihin. Toisella tunnilla harjoitellaan mailan ja pallon käsittelyä, syöttö- ja laukaisutekniikoita sekä salibandylle ominaista liikkumista pallon kanssa ja ilman palloa. Kolmannessa harjoituksessa perehdytään pelillisiin asioihin, eri pelaajien rooleihin ja pelitaktiikkaan. Tällä tunnilla kerrataan myös salibandyyn liittyvät keskeiset säännöt. Neljännessä harjoituksessa pyritään jo joukkueiden itsenäiseen pelitoimintaan ja taktiikan sisäistämiseen. Tunnin aikana voidaan harjoitella myös erikoistilannepelaamista ja ryhmän tasosta sekä koulutuskaudesta riippuen myös kouluttaa varusmiehiä tuomaritehtäviin. On muistettava, että varusmiesten motivaatio säilyy parhaiten, kun kouluttaja varaa

14 14 runsaasti peliaikaa jokaiseen harjoitukseen. 2. SALIBANDY HARJOITUKSIEN SISÄLTÖ 1. harjoituksen sisältö salibandyvälineet: pallo ja maila kentän laidat, rajat ja maalit mailaan lyönti korkea maila potkusyöttö pää- ja käsikosketus kaatuneena pelaaminen ilman mailaa pelaaminen mailan heitto, nosto tai painaminen vartalokontaktit suunsoitto takaperin kuljettaminen mailan työntö jalkojen väliin vapaalyönti rangaistuskuljetus oppitunnin päätteeksi peliharjoitus 2. harjoituksen sisältö alkuverryttely mailan ja pallon kanssa syöttö- ja laukaisuharjoittelu liikkumis- ja harhauttamisharjoittelu oppitunnin päätteeksi peliharjoitus 3. harjoituksen sisältö maalivahtitoiminta puolustustoiminta hyökkäystoiminta sääntökertaus painotettuna oppitunnin pääteeksi peliharjoitus 4. harjoituksen sisältö painotus pelillisessa harjoittelussa erikoistilannepelaaminen vapaalyönnit rangaistuslaukaus ylivoimapelaaminen turnaustoiminta tuomarikoulutus Sääntöihin liittyvät tuomarin käsimerkit on esitetty ensimmäisen salibandyharjoitusohjeen yhte-

15 ydessä. Niiden avulla havainnollistetaan yleisimmät virheet. Varusmiesten keskuudessa on runsaasti salibandyn harrastajia, joten heitä on hyvä käyttää harjoituksissa apukouluttajina SALIBANDYHARJOITUS Harjoituksen tavoite Tutustuttaminen lajiin, siinä käytettäviin välineisiin, kenttään ja sääntöihin. 3.2 Harjoituksen rakenne Alkuverryttely Harjoitteet sopivat jokaisen salibandyharjoituksen alkuverryttelyksi. Ne voidaan tehdä salibandymailaa ja palloa hyväksi käyttäen. juoksu ympäri salia pyrähdellen, loikkien, kyykkyasennossa, takaperin, pareittain pukkihyppyä ja jalkojen välitse sukeltamista, sivuttain liikkumista mailan kanssa maila ylittäen, käsillä pyörittäen pareittain mailan ja pallon kanssa syötellen venyttelyliikkeet, jotka keskittyvät nilkan, reisien ja lantion alueen lihaksiin. Perustaitojen opetus Tutustutetaan oppilaat salibandykentän rajoihin, aloituspisteisiin, laitoihin ja maalivahdin alueeseen. Opetetaan pelin sujuvuuden kannalta keskeisimmät säännöt. Opetuksen tavoitteena on sääntöjen hyvä tunteminen. Pelisäännöt on tehty pelaajien turvallisuutta ajatellen, ei pelin vaikeuttamiseksi. Ohessa keskeisimmät säännöt kuvineen. 1. Korkea maila tai korkea jalka Maila ei saa nousta polvitason yläpuolelle, kun se on kosketuksissa palloon. Ennen tai jälkeen laukauksen tai syötön maila voi kohota polvitason yläpuolelle mikäli lähettyvillä ei ole muita pelaajia. Jalalla palloa haltuun otettaessa maasta irti oleva jalka ei saa osua palloon polven yläpuolella. Rikkeestä vapaalyönti tapahtumapaikalta. 2. Haltuunotto Pallon saa ottaa haltuun jaloilla tai vartalolla kunhan molemmat jalat ovat maassa. Haltuunotto päällä, käsillä tai korkealla mailalla on kielletty. Rikkeestä vapaalyönti usein myös jäähy, mikäli katko on tapahtunut esimerkiksi läpisyöttötilanteessa tai maalivahdin alueella.

16 16 3. Vapaalyönti, väärä etäisyys Laidan yli mennyt pallo annetaan ylimenokohdasta epäsuorana. Päädystä yli mennyt pallo annetaan kulmissa olevista vapaalyöntipisteistä. Rikkeestä tuomitun vapaalyönnin saa antaa suorana tuomarin osoittamasta kohdasta. Vastustajan täytyy olla vapaalyöntipisteestä kolmen metrin säteellä (huom: siis joka suuntaan). Rikkeestä jäähy (voidaan antaa myös yksi huomautus etäisyys! -komennolla). Vapaalyöntiä ei saa vipata vaan se täytyy selkeästi lyödä. Vapaalyönti tulee antaa viiden sekunnin kuluessa siitä, kun pallo on liikkumattomana oikeassa paikassa. Rikkeestä vapaalyönti vastustajalle. 4. Syöttö jalalla Syöttö jalalla on sallittu vain itselle ja vain kerran hallussapidon aikana. Jalalla syöttämisestä pelikaverille tuomitaan vapaalyönti. Syötöksi ei tulkita esimerkiksi vastustajan laukauksesta jalasta kimmonnutta palloa. 5. Mailaan lyönti, mailan nostaminen tai mailan painaminen Vastustajan mailaan lyönti, ellei palloa ole välissä on kielletty. Läpiajotilanteessa takaapäin tulevasta lyönnistä tuomitaan jäähy, muutoin vapaalyönti. Vastustajan mailaa ei saa myöskään painaa tai nostaa. Rikkeestä vapaalyönti. 6. Ilman mailaa pelaaminen Mikäli pelaaja menettää pelitilanteessa mailansa hän ei saa osallistua peliin millään lailla. Rikkeestä vapaalyönti/jäähy. Pelaajan on haettava maila pois pelialueelta välittömästi. 7. Rikkoutunut maila Rikkoutuneella mailalla pelaamisesta seuraa jäähy. 8. Rikkoutunut pallo Tuomari viheltää pelin poikki ja vaihtaa pallon. Peli jatkuu kiistapallona. 9. Kaatuneena pelaaminen Pelaaja ei saa pelata kaatuneena, rikkeestä jäähy. Vain pelaajan toinen polvi tai toinen käsi saa olla lattiassa palloa pelattaessa. 10. Hyppääminen Pelaaja ei saa hypätä palloa haltuunottaessa. Rikkeestä vapaalyönti.

17 Vartalokontaktit, kova peli, jäähy Voimakkaat taklaukset ja työnnöt ovat kiellettyjä. Rikkeen voimakkuudesta riippuen vapaalyönti tai jäähy. Vastustajaa ei saa työntää käsin, jaloin tai varatalolla. 12. Takaperin kuljettaminen Palloa ei saa kuljettaa takaperin. Rikkeestä vapaalyönti. 13. Pallon tavoittelu Palloa ei saa tavoitella vastustajan takaa tämän jalkojen välistä. Rikkeestä vapaalyönti. 14. Suunsoitto, epäurheilijamainen käytös Salibandyssä on kiroilu ja kaikenlainen suunsoitto kielletty. Rikkeestä yleensä huomautuksen jälkeen jäähy. Maalivahtia koskevat säännöt 1. Maalivahti saa koskea palloon tai vangita sen millä ruumiinosalla tahansa omalla alueellaan. 2. Maalivahdin alueet on selvästi merkitty kenttään. Suuremmalla alueella saavat myös kenttäpelaajat liikkua, pienempi on vain maalivahdin aluetta. Pienemmälle alueelle tunkeutumisesta tuomitaan vapaalyönti. 3. Maalivahti saa syöttää pallon siten, että se koskee maahan ennen keskiviivaa. 4. Kenttäpelaaja saa syöttää maalivahdille kerran. 5. Maalivahti saa myös hypätä tai pelata maassa maaten. 6. Maalivahti on koskematon. Rikkeestä yleensä jäähy. Peliharjoitus Peliharjoituksen tavoitteena on soveltaa sääntöjä käytännössä. Peliharjoitus edellyttää tarkkaa ohjauspeliä ja selvitystä siitä, mikä rike on tapahtunut. Loppuverryttely Loppuverryttelyssä käytetään samoja liikkeitä kuin alkuverryttelyssä, nyt kuitenkin verkkaisemmin. Venyttelyt tehdään pidempikestoisina ja rauhallisina. Loppuverryttelyn tavoitteena on rentouttaa lihakset ja palauttaa ne takaisin lepopituuteen. Tällöin lihaksen aineenvaihdunta sekä verenkierto helpottuu ja näin kuona-aineiden poistuminen elimistöstä sekä palautuminen nopeutuu.

18 18 4. SALIBANDYHARJOITUS 2 Alkuverryttely Alkuverryttely suoritetaan samojen periaatteiden mukaan kuin edellisellä tunnilla. Nyt alkuverryttelyssä voidaan käyttää hyväksi oppilaiden muistikuvia ja omia liikeideoita. Alkuverryttelyn aikana ja heti sen jälkeen kerrataan salibandyn säännöt. Perustaitojen opetus Harjoituksen tavoitteena opettaa lajin oikeat tekniikat sekä kosketus palloon syötössä, laukaisussa ja kuljettamisessa. Syöttöharjoittelussa korostetaan, että katse on pallossa, syötön vastaanotto on pehmeä ja joustava sekä saattoa syötettäessä. Syöttö harjoitellaan sekä rysty- että kämmenpuolella. Tämän vaiheen helpottamiseksi on syöttöharjoittelu aloitettava mahdollisimman suoralapaisilla mailoilla. Harjoittelu tapahtuu ensin paikalla ja sitten pienessä liikkeessä. Syötöt suoritetaan ensiksi maan kautta ja sen jälkeen pomppuina, jolloin haltuunotto tapahtuu jaloilla tai vartalolla. Laukaisuharjoittelussa perehdytetään koulutettavat rannelaukaukseen ja lattiaa pitkin liukuvalla mailalla tapahtuvaan kovaan laukaukseen. Paikaltaan tapahtuvan laukaisuharjoittelun jälkeen lauotaan suoraan syötöstä. Maalialuetta voidaan rajoittaa erilaisin muovitolpin tai teipein. Liikkumisharjoittelu voidaan liittää laukaisuharjoitteluun rakentamalla muovitolpista pujottelurata, jonka jälkeen tapahtuu laukaisu. Harjoittelun jälkeen siirrytään peliharjoitukseen, jonka ohjauksessa keskitytään oikeaoppisiin syöttö- ja laukaisusuorituksiin. Peliharjoituksen aikana pyritään noudattamaan sääntöjä mahdollisimman tarkasti. Peliharjoitus Peliharjoituksen tavoitteena on soveltaa sääntöjä käytännössä. Se edellyttää tarkkaa ohjauspeliä ja selvitystä siitä, mikä rike on tapahtunut. Loppuverryttely Loppuverryttelyssä käytetään samoja liikkeitä kuin alkuverryttelyssä, nyt kuitenkin verkkaisemmin. Venyttelyt tehdään pidempikestoisina ja rauhallisina. Loppuverryttelyn tavoitteena on rentouttaa lihakset ja palauttaa ne takaisin lepopituuteen. Tällöin lihaksen aineenvaihdunta sekä

19 verenkierto helpottuu ja näin kuona-aineiden poistuminen elimistöstä sekä palautuminen nopeutuu. 5. SALIBANDYHARJOITUS 3 Alkuverryttely Alkuverryttely kuten edellisellä tunnilla, mutta varusmiesten vetäminä. Perustaitojen harjoittelu Harjoituksen tavoitteena on opettaa koulutettaville puolustus- ja hyökkäystoiminnan perusteet. Perusasetelmissa pelaajien ryhmitys salibandyssä muistuttaa jääkiekosta tuttua ryhmitystä - kaksi puolustajaa omilla puolillaan, laitahyökkääjät omilla reunoilla ja keskushyökkääjä keskellä. Salibandyyn tuo kuitenkin vauhdikkuutta ja väriä paitsiosäännön puuttuminen. Opetuksessa kannattaa käyttää näytösryhmiä, joiden avulla näytetään perusliikkuminen puolustuksessa ja hyökkäyksessä. Harjoituksessa korostetaan pallottoman pelaajan liikkumista ja hakeutumista vapaaseen syöttöpaikkaan. Perusvirheenä on yleensä se, että syötön antanut pelaaja jää syötön jälkeen paikalleen. Keskushyökkääjän rooliin kuuluu hyökkäyksessä toimia näköesteenä maalivahdille. Hän pyrkii myös ohjaamaan ja jatkamaan puolustajien laukaukset maaliin. Lisäksi harjoituksessa opetetaan maalivahtitoiminnan alkeet; maalivahdin perusasento kädet ylhäällä ja etualakulmien peittäminen. Peliharjoittelu Harjoittelussa korostetaan oikeiden paikkojen pitämistä kahlitsematta kuitenkaan pelaajien omaa luovuutta taktisissa kuvioissa. Loppuverryttely Loppuverryttelyssä käytetään samoja liikkeitä kuin alkuverryttelyssä, nyt kuitenkin verkkaisemmin. Venyttelyt tehdään pidempikestoisina ja rauhallisina. Loppuverryttelyn tavoitteena on rentouttaa lihakset ja palauttaa ne takaisin lepopituuteen. Tällöin lihaksen aineenvaihdunta sekä verenkierto helpottuu ja näin kuona-aineiden poistuminen elimistöstä sekä palautuminen nopeutuu. 19

20 20 6. SALIBANDYHARJOITUS 4 Alkuverryttely Verryttely kuten edellisillä tunneilla varusmiesten vetäminä. Perusharjoittelu Harjoituksen tavoitteena on syventää koulutettavien pelitaitoja, jäsentää heidän pelikäsitystään ja opettaa heille erikoistilannepelaamista. Tunnin pääaiheena on pelaaminen. Pelaamisen lomassa opetetaan tilanteenmukaisesti ylivoimapelaaminen, vapaalyöntien antaminen ja rangaistuskuljetuksen suorittaminen. Peliharjoittelu Kouluttaja käynnistää normaalin pelin, jonka kestäessä keskitytään ohjeiden antoon: 1. Vapaalyöntitilanteissa vapaalyönnin oikea tekninen suoritus (oikea etäisyys!) lyönnin anto suorana tai epäsuorana syötön anto pelikaverille suora laukaus maalia kohti 2. Ylivoimapelaamisessa viisi vastaan neljä -peli vapaan laukaisupaikan haku 3. Rangaistuskuljetuksessa yksi valittu pelaaja kuljettaa pallon keskiympyrästä maalia kohti pallo ei saa liikkua missään vaiheessa taaksepäin muu väki (pl vastustajan maalivahti) on kentän ulkopuolella Tilanteet pyritään käymään läpi luonnollisessa tilanteessa, mutta ne voidaan järjestää myös demonstraatioina. Loppuverryttely Harjoituksen jälkeen suoritetaan perusteellinen loppuverryttely. Peliharjoitusten yhteydessä voidaan pitää myös ryhmien ja tupien välisiä turnauksia.

21 21 SÄHLYN SÄÄNTÖJÄ 1. Maalin koko on 90 x cm (leveys x korkeus). Mikäli halutaan pelata ns. minimaaleihin, niiden koko on 90 x 60 cm. 2. Maalin edessä on puolikaaren muotoinen maalialue, jonka säde on 1,5 m. 3. Pelaaja ei saa koskettaa maalialuetta millään kehonsa osalla. Maalialueen yli astuminen ja hyppääminen on kuitenkin sallittu. Mailalla pelaaminen on sallittua maalialueella. 4. Hyökkääjäpelaajan maalialuerikkomuksesta tuomitaan vapaalyönti ja puolustuspelaajan maalialuerikkomuksesta tuomitaan rangaistuslyönti. 5. Rangaistuslyönti tuomitaan myös, jos maalintekotilanteessa tapahtuu sääntörike, jonka tarkoituksena on estää maali. 6. Rangaistuslyönti suoritetaan keskipisteestä suoraan tyhjään maaliin. 7. Kenttäpelaajien lukumäärä tulisi mukauttaa kentän koon mukaan. Vähimmäismäärä on 3 kenttäpelaajaa joukkuetta kohden. Vaihtopelaajien lukumäärä voi olla rajoittamaton. 8. Vapaalyönnit saa mennä suoraan maaliin, sisäänlyönti ei. 9. Hyväksytyn maalin jälkeen peliä jatketaan vastajoukkkueen aloituslyönnillä keskipisteestä. Aloituslyönti ei saa mennä suoraan maaliin. 10. Pelialue on käytettävissä oleva liikuntatila poislukien kuitenkin paikat, joissa on hankala tai mahdoton pelata. 11. Peliaika voi olla esim. 2 x 15 min. Peliaika ei ole tehokasta. 12. Sählyn joukkuerangaistus on 2 minuutin jäähy. 13. Sählyssä noudatetaan useita tämän Salibandyn sääntökirjan sääntöjä ja tulkintoja. Tutustu niihin. 14. Salibandyä tai sählyä voi pelata myös ulkokentällä. Ulkona pelattaessa voi kuitenkin käyttää raskaampaa palloa.

22 22 EROTUOMARINÄYTÖT Aikalisä Kiistapallo Sisäänlyönti Vapaalyönti Hyöty Rangaistuslaukaus Siirretty rangaistuslaukaus Jäähy Peli- tai ottelurangaistus

23 23 Maali(näytetään ensin maalia, Jatka pelaamista/ei maali Sääntöjen vastainen lyönti sitten keskipistettä) Mailan painaminen Mailan nostaminen Korkea maila Maila tai jalka vastustajan Koukkaaminen Työntäminen jalkojen välissä

24 24 Peruuttaminen päin vastaajaa Kova peli Kiinnipitäminen Estäminen. Sääntöjenvastainen potku Korkea jalka Kenttäpelaaja maalivahdin alueella Väärä etäisyys Sääntöjenvastainen hyppy

25 25 Maalivahdin sääntöjenvastainen Sääntöjenvastainen Maassa pelaaminen pallon peliinsaattaminen pallon peliinsaattaminen Kädellä pelaaminen Päällä pelaaminen Väärä vaihto/liian monta pelaajaa Jatkuva väärä pelitapa Pelin viivyttäminen Epäurheilijamainen käytös

26 26 KORIPALLO/KATUKORIPALLO Koripallo kehittää monipuolisesti varusmiesten lihaskoordinaatiota ja fyysistä suorituskykyä. Se on haasteellinen taktinen joukkuepelimuoto, joka kehittää myös joukon yhteishenkeä ja tiimityöskentelytaitoja. Pelaajalta koripallo vaatii hyvää fyysistä suorituskykyä ja monipuolisia liikunnallisia taitoja sekä hyvää motivaatiota. Koripallo on laji, joka innostaa varusmiehiä liikkumaan myös reservissä. Koripalloa voidaan pelata myös helpotetuin säännöin yhden korin koulukoripallona ja katukoripallona. Yhden korin koulukoripallon säännöt on liitteessä 1 ja katukoripallon säännöt on liitteessä 2. Katukoripallo on lisännyt viime vuosina merkittävästi koripallon suosiota nuorison keskuudessa. Yhden korin 3 vastaan 3-pelin säännöillä pelataan koripalloa, jossa jokaisella koulutettavalla on mahdollisuus päästä mukaan pelaamaan. Yhden korin koulukoripallo mahdollistaa myös suurten varusmiesosastojen harjoittelun etenkin, jos käytettävässä pallosalissa on sivukorit. Esimerkiksi, jos pallosalissa on kuusi koria, pystyy sielä pelaamaan yhtäaikaa koulukorista yhteensä 36 varusmiestä. Yhden korin koulukoripalloa voidaan pelata myös kesäisin varuskuntien katukoreihin. Tämän ohjeen esimerkkiharjoituksia tulee soveltaa käytettävissä olevan ajan, kentän ja pelaajien taitotasojen mukaan. Mikäli varusmiehissä on lajin ammattitaitajia, niin heitä tulee käyttää mukana koulutuksessa apuvalmentajan tehtävissä, esimerkiksi mallisuoritusten näytöissä ja uusien asioiden opetuksessa. Varustus: Välineistö: Tuntirakenne: Palloilujalkineet ja urheiluasu. Palloja kpl (tavoitteena 1 pallo/pelaaja). Esimerkiksi tunnin harjoituksesta; Verryttely 10 min Tekniikka/uudet asiat 20 min Peliharjoitus 20 min Loppuverryttely 10 min. Perustaitojen opetus: mallisuoritus, näyttö ilman palloa pallon kanssa liike mukaan puolustus mukaan pelinomainen harjoittelu pelataan aluksi helpotetuin säännöin (ei kuljetuksia, 1-2 pomputusta, ei riistoa käsistä). Pelaaminen: Tehdään joukkueet tasavertaisiksi huomioiden pelaajien taidot ja pituus. Lähteet: Laatija: Suomen Koripalloliitto koripallon opettajan opas/ SKL Johan Pomppas koulukoripallo-ohjelma. Yliluutnantti Olli Hyyppä, Urheilukoulu, Hämeen Rykmentti, Lahti

27 27 1. HARJOITUS, KORIPALLOPELIN ESITTELY * Pelin säännöt ja tutustuminen peliin * Peliympäristöön tutustuminen: päätyraja siirtyminen takakentältä etukentälle puoliraja (palautussääntö) hyökkäysaika (25 sekuntia) sivuraja 3 pisteen raja vapaaheittoviiva 3 sekunnin alue pallon hallussapito. * Liikkuminen ilman palloa: perusasento (kolmoisuhka), mahdollistaa heiton, syötön, kuljetuksen pysähtyminen, 1-tahti, 2-tahti kääntyminen, tukijalan valinta, editse, taitse. * Pallon käsittelyä ja kuljettelua: palloon tutustuminen, pyörityksiä paikallaan pomputus matala kuljetus korkea kuljetus.

28 28 * Paikaltaan heitto + lay-up: pareittain paikaltaan heittoja eri etäisyyksiltä lay-up (korilleajo), omasta kuljetuksesta. * Syötä ja liiku rannesyöttö, suoraan ja maan kautta syötä ja liiku, ympyrä pyörii takaovi, korille leikkaus ja syöttö. * Peliä: leikkaus yhteen koriin 3 vastaan 3, koulukoripallon säännöin, pelaajavartiointi syöttö selvitä ennen peliä koulukoripallon säännöt (liitteessä 1). Loppuverryttely: opetetaan jalkojen venyttelyliikkeitä. Muista! käytä kaikkia koreja käytä kaikkia palloja näytä mallisuoritus teetä paljon tunnin tavoitteena kartottaa opetettavien taidot myöhempiä harjoituksia varten.

29 29 2. HARJOITUS, KORIIN HEITON OPETUS Alkuverryttely: * juoksua, käsien pyörittelyä, hyppelyjä * siksak-juoksua, sivuttain juoksua, vuoroin oikea jalka johtaa, vuoroin vasen * pareittain kenttää ympäri syötellen rannesyötöllö sekä suoraan, että maan kautta * matalaa ja korkeaa kuljetusta salia ympäri. Heittotekniikka: * näytetään paikaltaheitto (set-up heitto) * tekniikan ydinkohdat: 1. Perusvalmiusasento 2. Selkä suorana, polvista jousto 3. Heittävä käsi pallon takana, toinen käsi tukee sivulta 4. Kyynärpää kohti koria (heittävä käsi) 5. Pallo liikkeelle kyynärpään ja ranteen ojennuksella palloon alakierre * näytetään myös hyppyheitto. Heittotekniikan harjoittelu: * pareittain/kolmen ryhmissä yksi palauttaa, muut suorittavat heittoa. Käytetään kaikkia koreja * palauttaja syöttää rannesyötöllä heittäjälle ja siirtyy heittämään, heittäjä käyttää tukijalkaa ja heittää välittömästi ja siirtyy palauttajaksi * heittoharjoittelua eri paikoista, lopuksi korin alta hyppyheittoja.

30 30 Peliharjoitus: * tehdään 3-5 hengen joukkueita ja pelataan 3 vastaan 3 peliä koulukoripallon säännöin. Pelin (10 min) jälkeen vaihdetaan vastustajia. Pelin aikana voidaan kerrata koulukorikoripallon sääntöjä. Loppukisa: * edellisillä joukkueilla heittokilpailu vapaaheittoviivan kulmista. Heitto vuorotellen, heittäjä hakee oman heittonsa. Ensiksi 10 koria saanut joukkue on voittanut. Korit on laskettava kuuluvasti ääneen. Loppuverryttely: FYYSISEN HARJOITTAMISEN PERUSTEET * venyttely ringissä jossa annetaan samalla palaute harjoituksesta. 3. HARJOITUS, LAY UP-HEITTO JA ERI SYÖTÖT Alkuverryttely: * pallon kanssa juoksua salin ympäri, kädenvaihtoa, jalkojenvälistä pompotus, takaperin matalaa kuljetusta, sivuttain kuljetusta, koriin heitto joka korilla * suunnanvaihto ja kädenvaihto kuljetuksen aikana, edetään siksakkia salin päästä päähän. Pyrkimyksenä pallo hallussa ja katse suunnattuna eteenpäin Syötön harjoittelu: * näytetään rannesyöttö Rannesyötön ydinkohdat: 1. Valmiusasento 2. Pallo rinnan korkeudella peukalot pallon takana 3. Nopea näpäys kyynärpäillä, ranteilla ja sormilla sekä paino eteen 4. Saatto loppuun, peukalokosketus viimeisenä, ranteet rentoina.

31 * rannesyötön harjoittelu pareittain, lisätään maan kautta syöttö syötä ja liiku- harjoittelu pienryhmissä ympyrässä, syöttö viereiselle pelaajalle ja leikkaus pallon perään. Muista tukijalan käyttö (editse tai taitse käännös). * suurennetaan ympyrää, otetaan 3:n pompun kuljetus, pysähdys ja syöttö. Muista laittaa pallo maahan ennen kuin tukijalka irtoaa. * mainitaan myös eri syöttötavat: 31 yhden käden työntösyöttö päänylisyöttö harppuunasyöttö. Lay-up harjoittelu: * näytetään lay-up omasta kuljetuksesta Tekniikan ydinkohdat: 1. kuljetuksesta (syötöstä) pallo otetaan käteen ensimmäisen askeleen aikana (vasen jalka ponnistaa), tämä askel on pitkä ja matala. 2. toinen askel (oikea jalka ponnistaa) on matala, lyhyehkö askel, joka valmistelee seuraavan vasemman jalan suoraan ylöspäin suuntautuvan ponnistuksen.

32 32 3. ponnistus heittoon heittävän käden vastaisella jalalla. 4. askelten aikana pallo viedään vartalon edestä pään yläpuolelle, ote pallosta molemmin käsin ponnistuksen lakipisteeseen saakka. 5. heitto yleensä levyn kautta koriin. * harjoitellaan pienryhmittäin jonossa oikealta puolelta kahdella pallolla. Korille ajanut jää odottamaan seuraavaa palloa, minkä syöttää jonossa toisena olevalle ja siirtyy syötön jälkeen itse jonon viimeiseksi. * lay-up ojennetusta pallosta * näytetään lay-up syötöstä 1. jonot molemmilla puolilla, syöttö oikeasta jonosta vasemman ensimmäiselle, josta syöttö vauhdissa olevalle lay-up:n tekijälle. Syöttäjä palauttaa pallon vasempaan jonoon ja siirtyy itse jonon viimeiseksi. Peliharjoitus: * pelataan 3 vastaan 3 peliä. Ajan salliessa vaihdetaan vastustajia. Loppukisailu: * samoilla joukkueilla lay-up viestikilpailu kentän päästä päähän (molempiin päihin on tehtävä kori). Suorituksia tasamäärät. Loppuverryttely: * venyttelyä keskiympyrässä ja palaute harjoituksesta.

33 33 4. HARJOITUS, KENTTÄTASAPAINO JA VAPAAN PAIKAN HAKEMINEN, LIIKKUMISHARJOITUS Alkuverryttely: * heittoja pareittain (5 heittoa ja vaihto) * lay-up kahdesta jonosta (jonon hännille keskiviivan kautta) * kahdesta jonosta sama, mutta hyppyheitto korin alta. Puolustaminen: * opetetaan pelaajavartiointi 1. pallollista pelaajaa vartioidaan läheltä vartioitavan ja korin välissä. 2. pallottoman pelaajan vartiointi 1. vartioitavan ja korin välissä 2. pallon tason ja korin välisellä alueella (hieman palloa kohti siirtyen). Kenttätasapaino: * pyritään pitämään kentällä jatkuva tasapaino (kolmio) liikkumalla ja paikkoja vaihtamalla * opetetaan 3 vastaan 3 pelissä pelaajien sijoittuminen pelaajavartioinnissa, pelataan pienpeliä siten, että hyökkääjät syöttelevät palloa ja puolustajat liikkuvat. Vaihdetaan välillä hyökkääjiä. * harjoitellaan itsensä vapaaksi pelaaminen. Palloton hyökkääjä vie puolustajansa koria kohti pari metriä ja palaa nopeasti takaisin, jolloin pelaaja vapautuu hetkeksi vartiasta, nopea syöttö vapaalle pelaajalle. Peliharjoitus: * pelataan 3 vastaan 3 peliä pelaajavartioinnilla. Loppukilpailu: * edellisillä joukkueilla vapaaheittokilpailu. Ensin 10 koria saanut joukkue voittaa. Loppuvenyttely: * jokainen joukkue johtaa 2 venytysliikettä päälihasryhmille.

34 34 5. HARJOITUS, 5 VASTAAN 5 KOKOKENTÄN PELI Alkuverryttely: * rannesyöttö ja syötön vastaanotto liikkeestä. Pareittain rinnakkain (etäisyys 3-4 metriä) edetään syötellen kentän päähän ja päätetään lay-up koriin, reunoja myöten takaisin * tukijalkakäännös ja koriinheitto: syöttö, syötön vastaanotto (vastaanottaja selin koriin), tukijalkakäännös ja koriinheitto. Syöttäjä heittäjäksi, heittäjä seuraa heittoaan ja kuljettaa syöttöjonon viimeiseksi. Harjoitusosa: * 1 vastaan 1 peli tai 2 vastaan 2 peli. Tehtävien vaihto siten, että hyökkääjät puolustajaksi ja puolustajat jonojen viimeiseksi. * opetetaan takaovi: 1. laidasta syöttö takamiehelle 2. syöttäjä harhauttaa puolustajan 3. leikkaus korille 4. takamies syöttää korille leikkaavalle pelaajalle 5. korin teko joko lay-up tai hyppyheitto korin alta * 5 vastaan 5 peli 1. opetetaan hyökkäyspaikat (takamies, 2 laitahyökkääjää, 2 sentteriä). 2. harjoitellaan siirtymistä puolustuksesta hyökkäykseen omille pelipaikoille: Opettaja syöttää pallon takamiehelle, joka kuljettaa pallon ylös.muut siirtyvät omille pelipaikoilleen. 3. Hyökkäysalueella syöttely kunnes tulee merkki, jolloin koriinheitto ja sivuun. 4. Seuraava ryhmä liikkeelle. (Sovi pelipaikat ja vaihtele niitä eri hyökkäyksissä) Peliharjoitus: * pelataan 5 vastaan 5 peliä koko kentällä Esim. tupien välinen turnaus Loppuvenyttely: * venyttely joukkueittain.

35 35 LIITE 1 YHDEN KORIN KOULUKORISÄÄNNÖT 1. Peliä pelataan yhteen koriin kolmen pelaajan ollessa kerrallaan pelivuorossa. Pelialue on rajattu ja siihen on merkitty aloitusviiva, joka sijaitsee noin 6 metrin päässä korin keskipisteestä. 2. Ottelun aloittava joukkue arvotaan. Peli alkaa syötöllä aloitusviivan takaa. 3. Hyökkäysvuoro vaihtuu joka korin jälkeen. Peli jatkuu puolustajan antaessa pallon hyökkääjälle aloitusviivan taakse, jonka jälkeen hyökkäys alkaa syötöllä. 4. Korista saa aina yhden (1) pisteen. 5. Hyökkäysaika on rajoittamaton. Kolmen sekunnin sääntö ei ole voimassa. 6. Pelaajavaihtoja saa tehdä vapaasti pelikatkon yhteydessä. Kummallakin joukkueella on oikeus yhteen aikalisään. 7. Ottelun voittaa se joukkue, joka saavuttaa ensimmaisenä 10 pistettä. Mikäli peli ei ole ratkennut 10 minuutin aikana, ilmoittaa pelin valvoja/ohjaaja, että ottelussa tehdään vielä yksi kori. Jos tilanne on tämän jälkeen tasan, voittaa ottelun seuraavaksi korin tehnyt joukkue. Ottelun peliaikaa ja pistemäärää voidaan muuttaa liikuntaharjoituksen keston ja koulutettavien kunnon mukaan. 8. Jokaisessa ottelussa on pelin valvoja/ohjaaja. Pelaajat tuomitsevat yleensä ottelun itse reilun pelin hengessä. Ottelun valvoja voi omasta aloitteestaan puuttua tarvittaessa peliin. Hän voi tuomita epäurheilijamaisen tai teknillisen (tahallisen) virheen, josta seuraa rikotulle joukkueelle yksi vapaaheitto ja sen jälkeen myös aloitus samalle joukkueelle aloituspisteestä. Valvojan päätökset ovat lopullisia. 9. Peli alkaa aloitusviivan takaa, kun puolustava joukkue saa pallon haltuunsa korin jälkeen sekä kiistapallotilanteen seurauksena. Virheen, rikkomuksen tai pallon ulosmenon johdosta aloituksen saa aina vastustaja, joka aloittaa pelin aloitusviivan takaa kuten edellisessä kohdassa. Mikäli puolustava joukkue hankkii pallon vastustajalta levypallotilanteesta, riistämällä pallon kuljetuksesta tai syötöstä, tulee joukkueen käyttää palloa aloitusviivan takana ja jatkaa peliä ilman erillistä aloitussyöttöä. 10. Puolustaja ei saa riistää palloa hyökkääjän käsistä, vaan puolustajan tulee estää hyökkääjä

36 36 heittämästä, syöttämästä tai lähtemästä kuljettamaan aiheuttamatta kontaktia. Pallollisen hyökkääjän on kuitenkin pystyttävä heittämään, syöttämään tai lähtemään kuljettamaan palloa viiden sekunnin kuluessa. Mikäli hyökkääjä ei pysty toteuttamaan edellä mainittuja asioita viiden sekunnin säännön aikana, on kyseessä rikkomus. Tällöin pallon hallinta siirtyy puolustavalle joukkueelle. Pallo riistot hyökkäjän käsistä voidaan hyväksyä myöhemmissä harjoituksissa, kun koulutettavien taitotasot ovat riittävät kovempaan peliin. 11. Pelissä noudatetaan muilta osin normaaleja koripallosääntöjä.

37 37 LIITE 2 KATUKORIPALLO 3 VASTAAN 3 KORIPALLOPELI YLEISET SÄÄNNÖT I PELI 1. Katukoripallossa pelaa kaksi joukkuetta yhteen koriin. Tällöin kummallakin joukkueella on kolme pelaajaa kerrallaan kentällä. Pelissä noudatetaan koripallon virallisia sääntöjä tässä liitteessä mainituin poikkeuksin. II PELIKENTTÄ 2. Pelikentän koko on puolet normaalista koripallokentästä. Pääty- ja sivurajat merkitään olosuhteisiin parhaiten soveltuvalla tavalla. Kenttään tulee merkitä myös aloituspiste tai -viiva, vapaaheittoviiva sekä kolmen pisteen heittoviiva. III TOIMITSIJAT 3. Pelissä ei ole erotuomaria vaan ns. valvoja, joka laskee myös pisteet. Pelaajat tuomitsevat itse ottelun, jolloin hyökkääjä tuomitsee puolustajan virheet ja rikkomukset ja puolustaja vastaavasti hyökkääjän. Tuomiot ovat lopullisia, eikä niistä voi valittaa. Pelaajien omista tuomioista ei seuraa vapaaheittoja, vaan peliä jatketaan aloituspisteestä kohdan 16 mukaisesti. IV PELAAJAT 4. Joukkueessa saa olla enintään neljä pelaajaa, joista kentällä saa olla yhtä aikaa korkeintaan kolme pelaajaa. V PELIN PITUUS 5. Ellei pelin järjestäjä toisin päätä, ei ottelun kestolle ole asetettu määräaikaa, vaan se päättyy jommankumman joukkueen saavutettua määrätyn pistemäärän (kts kohta 8). 6. Hyökkäysaika on rajoittamaton. 7. Molemmilla joukkueilla on oikeus yhteen 30 sekunnin aikalisään. VI PELIMÄÄRÄYKSET 8. Ottelun voittaa ensin 15 pistettä tehnyt joukkue. Mikäli piste-ero on kuitenkin silloin vain yksi piste, ottelua jatketaan, kunnes kahden pisteen ero syntyy tai jompikumpi joukkue saavuttaa 20 pistettä. 9. Peli alkaa aloittavan joukkueen syötöllä aloituspisteestä. Aloittava joukkue arvotaan. 10. Hyökkäysvuoro vaihtuu jokaisen hyväksytyn pelikorin jälkeen. Peli jatkuu, kun puolustukseen ryhmittynyt joukkue antaa pallon aloituspisteessä olevalle hyökkäävän joukkueen pelaajalle, jonka tulee aloittaa peli syötöllä. 11. Kun puolustava joukkue onnistuu riistämään pallon itselleen (huom. myös puolustuslevypal-

38 38 lo), sen on vietävä pallo kuljettamalla tai syöttämällä aloituspisteeseen ennen uuden hyökkäyksen aloittamista. Peliä voidaan tällöin jatkaa välittömästi käyttämättä palloa välillä puolustajalla. Mikäli palloa ei ole toimitettu tämän säännön edellyttämällä tavalla aloituspisteeseen ja siitä hyökkaäyksestä syntyy pelikori, hylätään kori ja aloitus annetaan vastustajalle. 12. Kiistapallossa aloitus annetaan aina puolustavalle joukkueelle. 13. Korista saa yhden pisteen, kolmen pisteen viivan takaa tehdystä korista kuitenkin kaksi pistettä. 14. Pelaajavaihtoja voidaan suorittaa vapaasti kaikkien pelikatkojen aikana. VII RIKKOMUKSET JA VIRHEET 15. Kolmen sekunnin sääntö ei ole voimassa. 16. Virheistä, rikkomuksista ja pallon joutuessa ulos kentältä rikkeen aiheuttaneen joukkueen vastustaja saa aloituksen aloituspisteestä. 17. Ottelun valvoja voi omasta aloitteestaan puuttua tarvittaessa peliin. Hän voi tuomita epäurheilijamaisen tai teknillisen virheen, josta seuraa rikotulle joukkueelle yksi vapaaheitto ja sen jälkeen myös aloitus samalle joukkueelle aloituspisteestä. PRO-SARJAN ERITYISMÄÄRÄYKSET 1. Ottelun voittaa ensin 20 pistettä tehnyt joukkue. Mikäli piste-ero on kuitenkin silloin vain yksi piste, ottelua jatketaan, kunnes kahden pisteen ero syntyy tai jompikumpi joukkue saavuttaa 25 pistettä. 2. Ottelun tuomitsee erotuomari. 3. Seitsemän joukkuevirheen jälkeen tuomitaan virheen kohteeksi joutuneen joukkueen hyväksi yksi vapaaheitto. 4. Vapaaheittotilanteessa pallo annetaan onnistuneen heiton jälkeen aina puolustavalle joukkueelle. Epäonnistuneen heiton jälkeen pallo jää hyökkäävälle joukkueelle. Poikkeuksen muodostaa heittotilannevirhe, josta pallo menee koriin. Tällöin aloitus siirtyy epäonnistuneenkin vapaaheiton jälkeen puolustavalle joukkueelle. SARJAMÄÄRÄYKSET 1. Jokaisessa joukkueessa on enintään 4 pelaajaa. Pelaajien nimiluettelo on jätettävä kilpailun järjestäjälle ennen ensimmäisen ottelun alkua. Pelaajia voidaan vaihtaa turnauksen aikana vain vakavissa loukkaantumistapauksissa järjestäjän luvalla. 2. Miesten ja naisten pro-sarjoissa joukkueet ovat vapaasti muodostettavissa. Kilpasarjan otteluissa joukkueissa ei saa olla II-divisioonassa tai sitä ylemmissä sarjoissa edellisellä kaudella pelanneita tai pelaavia pelaajia. 3. Joukkueiden on pelattava järjestäjien antamilla pelipaidoilla. Kun järjestäjän antamat pelipaidat ovat samanväriset, on toisen joukkueen pelattava omilla paidoillaan. 4. Ottelu voidaan aloittaa tai päättää vajaalukuisella joukkueella. 5. Vain joukkueen kapteenilla on puheoikeus joukkueensa puolesta. 6. Pelaavilla joukkueilla on kolmen minuutin samanaikainen lämmittely-aika. Joukkueiden on oltava pelikenttänsä läheisyydessä hyvissä ajoin ennen ottelun arvioitua alkamista. Mikäli joukkue ei saavu ottelupaikalle kolmen minuutin kuluessa ottelun alkamishetkestä, se katsotaan luovuttaneeksi.

39 7. Peleissä noudatetaan virallisia koripallosääntöjä ja Koripalloliiton laatimia 3 vastaan 3 koripallopelin yleisiä sääntöjä. 8. Järjestäjällä on oikeus lyhentää otteluja, mikäli sade tai jokin muu olosuhteita heikentävä seikka estää normaalin ottelupituuden käytön. Otteluiden lyhentäminen ilmoitetaan kaikille osallistujilla. 9. Järjestäjä ei vastaa pelaajien loukkaantumisista, vaan pelaajien on itse huolehdittava tarpeellisista vakuutuksista. 10. Pelipallona käytetään järjestäjän antamaa palloa, joka on ottelun jälkeen palautettava valvojalle. 11. Kullakin kentällä on valvoja, jonka päätökset ovat lopullisia. 39

40 40 JALKAPALLO 1. YLEISTÄ Jalkapallo on kaikista pallopeleistä vaikein! Miksi? Siksi, että se on ainoa pallopeli, jota pelataan pääsääntöisesti vain jaloilla. Tämän vuoksi on tärkeää, että koulutettaville opetetaan sellaiset lajin perustaidot, jotta pelaaminen koetaan mielekkääksi ja turvalliseksi. Tämän ohjeen esimerkkiharjoituksia on kyettävä soveltamaan käytettävissä olevan ajan ja kentän sekä vallitsevan sään mukaan. Lisäksi harjoituksissa on otettava huomioon koulutettavien kunto- ja taitotasot. Esimerkkiharjoitteita ei tarvitse pitää kaikkia yhdellä kerralla, vaan niistä voidaan valita tilanteen mukaan sopivimmat harjoitukset. Varsinkin opetettaessa jalkapallon perustaitoja riittää, kun käyttää 1-2 eri harjoitetta yhdellä harjoituskerralla. Älä vaikeuta harjoitetta ennenkuin helpompi asia on opittu kunnolla! 1.1 Varustus Ulkona harjoiteltaessa on hyvä käyttää sään ja kentän mukaista urheiluasua. Kenkinä voidaan käyttää lenkkitossuja. Sisällä harjoiteltaessa käytetään mahdollisimman kevyttä urheiluasua ja kenkinä tasapohjaisia sisäliikuntajalkineita. 1.2 Välineistö Harjoituksiin varataan vähintään yksi jalkapallo paria kohden. Merkitsemiskartioita on hyvä käyttää harjoitusmuotojen havainnollistamiseen ja kentän rajojen merkitsemiseen. Peliliiveillä on taas helppo erottaa joukkueet toisistaan. 1.3 Harjoituspaikka Esimerkkiharjoitukset voidaan toteuttaa niin sisähalleissa, liikuntasaleissa kuin ulkona hiekka- tai nurmikentällä. HUOMIOI! Perustaitoja opetettaessa on harjoitusalustan oltava tasainen. Jalkapallo soveltuu hyvin myös taistelukoulutuksen ja ampumakoulutuksen taukoliikunnaksi, jolloin kouluttaja tarvitsee mukaansa vain jalkapallon. Jalkapalloa voidaan pelata sovellettuna esimerkiksi suolla, pellolla, lumihangessa tai järven jäällä. Toisin sanoen jalkapalloa voidaan pelata lähes missä vaan. 1.4 Perustaito Perustaidolla tarkoitetaan pelin vaatimia teknisiä suorituksia, kuten esimerkiksi syöttö, haltuunotto, potku, kuljettaminen ja pääpeli.

41 Pelitaito Pelitaidolla tarkoitetaan kykyä valita tarvittava perustaito oikeassa paikassa - oikeaan aikaan. 1.6 Koulutusryhmien muodostaminen Ennen ensimmäistä pelitaitoharjoitusta on koulutettaville opetettava jalkapallon tärkeimmät säännöt. Sääntöjen tuntemuksella edistetään pelin palvelusturvallisuutta. Pelitaitoharjoitukset toteutetaan pienryhmäkoulutuksena enintään 6-10 miehen ryhmissä. Joukkueen kouluttaja muodostaa joukkueet kunto- ja taitotasojen perusteella. Menetelmällä varmistetaan tasapuoliset jaot ja se, että kukaan ei jää viimeiseksi riviin seisomaan. 1.7 Käsitteitä Harjoitteissa käytettävät merkit. = pelaaja = pallo = pallottoman pelaajan liike = syöttö tai laukaus = kuljetus Kuva jalkaterästä Jalan eri osista käytettävät nimitykset. 1. Sisäsyrjä 2. Nilkka 3. Sisäterä 4. Ulkoterä 5. Kärki 6. Kantapää

42 42 2. JALKAPALLOHARJOITUS 1: Syöttö ja haltuunotto 2.1 Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä Musta mies: Yksi pelaaja (musta mies) rajatunalueen (esimerkiksi 10m x 20m) keskellä, muut toisen päätyviivan takana. Kaikilla pelaajilla oma palloja merkistä päätyviivalla olevat pelaajat kuljettavat pallonsa alueen yli. Musta mies yrittää pallollaan osua heihin tai heidän palloihinsa. Osumasta kiinnijoutunut siirtyy myös kiinniottajaksi. Leikkiä jatketaan kunnes kaikki on saatu kiinni. Nouda oma pallo: Neljä joukkuetta, jotka istuvat neliön muotoisen kentän sivurajoilla. Pelialueen keskelle merkityn neliön sisällä on yksi pallo kutakin pelaajaa kohden. Annetusta merkistä nousevat joukkueet ylös ja kiiruhtavat hakemaan oman pallonsa ja tuovat sen lähtöpaikalleen istuen sen päälle. Se joukkue, joka istuu ensimäisenä pallojensa päälle on voittaja. 2.2a Perustaito Syöttö (Katso harjoitteet) Oikea tekniikka sisäsyrjällä: (kuva 1) tukijalka pallon vieressä-jalkaterä potkusuuntaan osumakohta keskellä palloa katse palloon vartalon asento etukumarassa ja tasapainossa potkaiseva jalka saattaa palloa käytä harjoitteessa molempia jalkoja Oikea tekniikka ulkoterällä: (kuva 2) tukijalka pallon takana ja sivussa osumakohta jalan pikkuvarpaan kohta nilkka ojennettuna potkuhetkellä potkaiseva jalka saattaa palloa käytä harjoitteessa molempia jalkoja.

43 43 2.2b Perustaito Haltuunotto (Katso harjoitteet) Oikea tekniikka haltuunotossa: sisäsyrjä (kuva 3), jalkapohja (kuva 4) katse palloon kosketushetkellä jousto käytä harjoitteessa molempia jalkoja. 2.3 Malliharjoitteita A. Pareittain syöttelyä paikallaan olevaan palloon. Alussa väli 5 metriä, pelaajien kehittyessä syötön välimatkaa voidaan pidentää tai voidaan yrittää suorin syötöin. B. Ympyrässä syöttöjä, syöttäjä liikkuu syötönperään vastaanottajan paikalle. C. Pelaajat kolmessa jonossa, syötön jälkeenliikutaan viimeiseksi vastakkaiseen jonoon. Katse seuraa palloa. D. Kolme pelaajaa rivissä, laidalla oleva pelaajasyöttää keskellä olevalle, joka ottaa pallon haltuun,kääntyy ja syöttää kolmannelle pelaajalle. Taas syöttö keskelle... Minuutin jälkeen paikanvaihto. 2.3a Pelitaito Säännöt kerro tärkeimmät säännöt (LIITE 1) sovella koulutettavien tason mukaan sopivat säännöt peliin, kuten esimerkiksi ei paitsiota, omalle maalivahdille saa syöttää. 2.3b Pelitaito joukon koon mukaan niin monta peliä kuin mahdollista 6 vastaan 6 pelaajaa vapaat kosketukset poista alusta asti tarkasti kaikki väärät kontaktit kannusta syöttöpeliin > korosta joukkuepelin merkitystä kannusta joukkueita iloitsemaan onnistumisista esimerkiksi kunnon tuuletus maalin jälkeen. 2.4 Loppuverryttely huolellinen minuutin loppuverryttely pienryhmissä venyttelyä koulutettavien johdolla koulutettavat on ohjeistettu etukäteen.

44 44 3. JALKAPALLOHARJOITUS 2: Potku ja haltuunotto 3.1 Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä Touhupallo: Kaksi joukkuetta, joiden jokaisella pelaajalla on oma pallo. Yhtä aikaa pelialueen molemmista päistä lähtien pyrkivät joukkueet omia pallojaan potkien osumilla siirtämään kentän keskellä olevan pallon vastakkaisen päätyrajan yli. Tunnelipallo: Ryhmäkilpailu jonoissa. Leveä haara-asento. Pallot jonojen viimeisille. Merkin jälkeen kuljettaa jononsa viimeisenä ollut pallon jonon eteen ja syöttää sen toverien jalkojen välistä jonon viimeiselle, joka pallon saatuaan kuljettaa sen taas jonon eteen. 3.2a Perustaito Potku (Katso harjoitteet) Oikea tekniikka sisäterällä: (kuva 5) tukijalka pallon takana tasapaino käsillä osumakohta pallon alapuolelle jalan osumakohta on isovarpaan linja reilu potkun saatto käytä harjoitteessa molempia jalkoja Oikea tekniikka nilkkapotkuun: (kuva 6) suora vauhti tukijalka pallon vieressä tai hiukan takana voimakas jalan taakseheilahdus osumakohta keskelle palloa nilkka ojennettuna osumahetkellä polvi pallon päällä saatto potkujalalla käytä harjoitteessa molempia jalkoja.

45 45 3.2b. Perustaito Haltuunotto (Katso harjoitteet) Oikea tekniikka haltuunotossa: reidellä (kuva 7), rinnalla (kuva 8) katse palloon kosketushetkellä jousto tasapaino. 3.3 Malliharjoitteita A. Pareittain syöttelyä 20 metrin välillä toisistaan. B. Syöttöjä vastustajan ohi tai yli. Keskimmäinen pelaaja ei saa tulla alueensa ulkopuolelle. C. Kuljetus seinäsyöttö maalilaukaus. D. Heittoja paikallaan olevalle kaverille. Pelaajienkehittyessä palautus kahdella kosketuksella. E. Vaihtelevia syöttöjä kaverille, joka ottaa haltuun kääntyy ja päättää maalilaukaukseen. Pelaajien kehittyessä esimerkiksi kolmen kosketuksen rajoitus.haltuunotot kaikilla tavoilla mahdollista. 3.4 Pelitaito erilaisia pienpelejä esimerkiksi 3 vastaan 3 tai 4 vastaan 4, jolloin haltuunoton merkitys korostuu, koska pelitilaa on vähemmän pelialue metriä pitkä pelialue metriä leveä tai 8 vastaan 8 tai 10 vastaan 10 isommalla pelialueella kaukaa potkaistusta maalista saa kaksi maalia. 3.5 Loppuverryttely huolellinen minuutin loppuverryttely pienryhmissä venyttelyä koulutettavien johdolla koulutettavat on ohjeistettu etukäteen.

46 46 4. JALKAPALLOHARJOITUS 3: Kuljetus ja pääpeli 4.1 Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä Pujottelu: Nopeuskilpailu pujottelussa joukkueittain.pujottelemalla kartiot käydään toisessa päässä ja tullaan pujottelemalla takaisin ja luovutetaan pallo seuraavalle kuljettajalle. Joukkue, joka on pujotteluiden jälkeen ensimmäisenä suorassa jonossa pallo jonon ensimmäisellä miehellä käsissä on voittaja. Ei yhtään palloa omalla kenttäpuoliskolla: Kaksi joukkuetta, joissa kummassakin pelaajaa. Jokaisella pelaajalla oma pallo. Kenttä jaetaan 2 osaan. Yritetään saada mahdollisimman monta palloa vastustajan kenttäpuoliskolle. Se joukkue on voittaja, jolla on esimerkiksi 2-3 minuutin jakson jälkeen vähiten palloja omalla kenttäpuoliskollaan. 4.2a Perustaito - Kuljetus (Katso harjoitteet) Oikea tekniikka kuljetuksessa: (kuva 9) kevyin kosketuksin palloon ulko- tai sisäterällä tasapaino mutta kevyt etukumara kääntyminen sisä- tai ulkoterällä sekä jalkapohjalla käytä harjoitteessa molempia jalkoja. 4.2b Perustaito - Pääpeli (Katso harjoitteet) Oikea tekniikka puskussa: (kuva 10) osumakohta pallon keskipisteeseen pusku otsalla ja katse palloon vartalo taivutetaan taaksepäin kaarelle ja voimakas heilahdus eteenpäin otsa lyödään palloon niska jännitettynä osumahetkellä jalat maassa tapahtuvassa puskussa toinen jalka edessä puskuissa ilmaan hypäten on ajoitus ratkaiseva ponnistus yhdellä jalalla (nopeampi) tai kahdella jalalla (korkeammalle).

47 Malliharjoitteita A. Palloa kuljetetaan kahdeksikkoa kävellen, sekä sisä- ja ulkoterää käyttäen. Pelaajien kehittyessä vauhtia lisätään. B. Pujottelu laukaus. C. Omasta heitosta pusku kaverille. Pusku sekä ilmasta että maasta. Pelaajien kehittyessä kaveri suorittaa heiton. D. Edestakaisin puskuja pareittain. 4.4 Pelitaito 5 vastaan tai 8 vastaan 8 peliä siten, että päätyrajat toimivat maaleina. Eli maali tehdään kuljettamalla pallo päätyrajan yli. tai 5 vastaan 5 tai 8 vastaan 8 peliä normaalisti, mutta päällä tehdystä saa kaksi maalia. 4.5 Loppuverryttely huolellinen minuutin loppuverryttely pienryhmissä venyttelyä koulutettavien johdolla koulutettavat on ohjeistettu etukäteen.

48 48 5. JALKAPALLOHARJOITUS 4: Turnaus 5.1 Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä Rapupallo: Peliä kahteen maaliin pienellä kentällä. Liikkuminen kädet ja jalat maassa (istumaasento). Maa meri laiva: Kentälle merkitty 2 neliötä 20 metrin etäisyydelle toisistaan. Toista nimitetään maaksi ja toista laivaksi. Kaikilla pelaajilla on oma pallo ja kouluttajan huutaessa jomman kumman alueen, kuljettavat pelaajat pallonsa nopeasti määrätylle alueelle. Jos valmentaja huutaa meri niin pelaajat käyvät istumaan pallonsa päälle. Viimeisenä alueella oleva tai istumaan ehtivä putoaa aina pois ja viimeisenä leikissä mukana oleva on voittaja. 5.2 Pelitaito - Turnaus esimerkiksi tupien välinen turnaus kaikki joukkueet pelaavat kaikkia vastaan joko 6 vastaan 6 pienpeliturnaus tai 11 vastaan 11 turnaus isolla kentällä säännöt sovellutusti. 5.3 Loppuverryttely huolellinen minuutin loppuverryttely pienryhmissä venyttelyä koulutettavien johdolla koulutettavat on ohjeistettu etukäteen. Lähteet: Suomen Palloliitto: Taidon opettaminen Jalkapallo/Nuorten valmennus Harjoitusta kilpailua leikkiä peliä jalkapalloon Jalkapallovalmennus 1 Nuorten taitovalmennus Otteita Jalkapallon Sääntökirjasta Laatija: Vänrikki Mika Päärilä, Urheilukoulu, Hämeen Rykmentti

49 49 LENTOPALLO 1. LAJIN LUONNE Lentopallossa pallon käsittely tapahtuu lyömällä eikä pelaaja näin ollen pysty etenemään pallon kanssa. Tästä johtuen yksilöiden taidot eivät pelkästään ratkaise suoritusta, vaan sitä edeltää muun joukkueen yhteistyö. Kosketusten rajaaminen kolmeen (3) tekee kustakin suorituksesta korjaamattoman: ratkaisut on tehtävä heti, eikä niitä voi parannella. Tämä korostaa pallonkäsittelytaidon varmuutta ja tekee pelistä aloittelijoille haasteellisen. Jokainen pelaaja pääsee paikanvaihdoista johtuen pelaamaan kaikilla paikoilla ja eri tehtävissä. Kun pelaaja etukentän iskulyönnissä tarvitsee ponnistusvoimaa niin takakentällä tuolta samalta pelaajalta vaaditaan suurta nopeusvoiman tasoa puolustuspelaamisessa. Lentopalloilijasta kehittyy monipuolinen urheilija. Luonnollisesta valinnasta johtuen pitkät pelaaja laitetaan mieluummin iskijöiksi kuin lyhyemmät pelaajat. Joka tapauksessa jokaiselle pelaajatyypille on lentopallossa pelipaikka. Sotilaalle puolustus suoritukset ja iskulyönnit ovat helposti muunneltavissa taistelukentän erilaisiksi suorituksiksi. Lentopallo sopii kuntoliikuntamuotona lähes kaikille ja kaiken ikäisille. Lentopalloa voidaan pelata niin sisällä kuin ulkonakin. Lajin säännöt ovat yksinkertaiset. Joukkuepelinä lentopallo mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen muiden pelaajien kanssa. 2. PERUSSÄÄNNÖT Lentopallon perussäännöt opetetaan ensimmäisen lentopalloharjoituksen yhteydessä. Aloittelevilla pelaajilla sääntöjen muutokset, helpotukset ja erilaiset pelimuodot mahdollistavat onnistumisia. Liian tiukka linja tuomioissa, esimerkiksi kosketusten puhtauden osalta vie pelistä ilon. 1. ALOITUS 4. HYÖK- 2. VASTAAN OTTO KÄYS 3. PASSI 6. VARMISTUS 6. VARMISTUS 5. TORJUNTA 6. KENTTÄ - PUOLUSTUS Kuva 1. Lentopallon lajisuoritukset

50 50 Koulutuksen alussa voidaan kosketusten puhtauden lisäksi tinkiä vaikkapa verkon korkeudesta, jolloin lentopalloilun suola, iskulyönti voidaan suorittaa vaatimattomammallakin ponnistusvoimalla. Kentän kokoa muuttamalla ja pelaajien määrää (normaalisti kuusi pelaajaa puolellaan) vähentämällä saadaan jokainen pelaaja oman taitotasonsa mukaisiin ryhmiin ja motivaatio fyysiseen harjoitteluun säilyy. 2.1 Vastaanotto 1. Pelaajat sijoittuneet kahteen kolmen pelaajin riviin. Numerot kertovat syöttövuorosi (1 syöttää ensimmäisenä, 2 toisena jne.) Perusmuotona on W-muodostelma (Kuva 2.). 2. Aloituksen aikana on vastaanottajien oltava kentän rajojen sisäpuolella. 3. Pelaajat 1-6- ja 5 ovat takakentän pelaajia ja 2-3- ja 4 etukentän pelaajia. 4. Muita kehittyneempiä vastaanoton järjestelyjä löydät muun muassa Suomen Lentopalloliiton (SLeL) Nuorten valmennusopas I:stä ja II:sta. Kuva 2. Vastaanoton perusmuoto (W). Pelaajien syöttövuorot merkitty numeroin Pallon lyöminen 1. Palloa saa lyödä millä tahansa kehon osalla (myös jaloilla). 2. Palloa ei saa nostaa, kantaa tai heittää. 3. Kosketuksia on joukkueella kolme (3) jolla pallo on toimitettava vastustajan puolelle. 4. Torjuntakosketusta ei lueta kolmeen kosketukseen, vaan torjunnan jälkeen on joukkueella vielä kolme (3) kosketusta. 2.3 Torjunta 1. Verkkoon tai antenniin koskettaminen on virhe. 2. Vastapuolen kenttää koskettaminen on virhe. 3. Aloittelijoilla turvallisuuden takaamiseksi kosketus keskiviivaankin kannattaa ottaa virheenä. Näin ryntäilyt etukentällä päin verkkoa vähenevät.

51 Puolustus 1. Palloa saa torjuntaa lukuunottamatta lyödä kolme (3) kertaa. 2. Ensimmäinen puolustuskosketus saa olla likaisempi kuin muut lajisuoritukset. 3. Puolustuksen perusmuoto aloittelevilla on niin sanottu kuutospuolustus, jonka esimerkin näet kuvassa 3. Kuva 3. Kuutospuolustuksen järjestelyt 2.5 Aloitus 1. Kukin pelaaja aloittaa vuorollaan numerojärjestyksen (rotaation) mukaisesti. 2. Aloituksen saa suorittaa takarajan takaa koko kentän leveydeltä. 3. Aloitusluvan jälkeen on pelaajalla viisi (5) sekuntia aikaa suorittaa aloitus. 4. Vastaanottavaa joukkuetta ei saa häiritä. 2.6 Hyökkäys 1. Etukentän pelaaja saa hyökätä miltä tahansa kentän alueelta. 2. Takakentän pelaaja saa hyökätä verkkotason yläpuolelta vain kolmen (3) metrin rajan takaa. 3. PERUSTEKNIIKAT Perustekniikoista on tässä ohjeessa käsitelty sormilyönti, hihalyönti, iskulyönti ja aloitus. Näillä perustekniikoilla pystytään pelaamaan hyvin lentopalloa ja sen sovelluksia. Sormilyönti ja hihalyönti ovat pelin sujuvuuden kannalta tärkeimmät lajisuoritukset. Torjunnan ja puolustuksen erityistekniikat voit löytää muun muassa SLeL:n Nuorten valmennusopas I:stä. Lähes kaikki lentopallon lajisuoritukset alkavat valmiusasennosta. Asento on esitetty kuvassa 4. Valmiusasennosta on helppo siirtyä suorittamaan lentopallon eri tekniikoita ja valmius liikkumiseen mihin suuntaan tahansa on mahdollista ja vaivatonta.

52 52 Kuva 4. Pelaajan valmiusasento Kuva 5. Sormilyönnin suorittaminen. 3.1 Sormilyönti Kuva 5. Sormilyönnin suorittaminen. Kuva 6. Sormien asento sormilyönnissä. Kuvassa 5 on esitetty sormilyönnin perustekniikka. Siihen sisältyy muun muassa seuraavat yksityiskohdat. * sijoittuminen pallon alle * lyönti palloon jalkojen, vartalon ja käsien samanaikaisella ojentamisella. * kyynärvarret ovat kosketushetkellä hieman olkapäiden yläpuolella * sormet ovat levitettyinä ja niissä on luonnollinen jännitys (kts kuva 6). * kosketus palloon otsan ylä-etupuolella. * lyönnin jälkeen vartalon, jalkojen ja käsien ojennus.

53 53 Sormilyönnin harjoittelussa on suorituksen kehittämisjärjestys seuraava: 1. Valmiusasennon ja liikkumisen harjoittelu. 2. Kahden käden alakautta heittäminen ja pomputtelu. 3. Käsien ja sormien asento. 4. Sormilyöntiheittely - sormilyöntikoppi. 5. Kokonaissuorituksen rytmi. 6. Sormilyönti omasta heitosta ja pallottelu parin kanssa. 3.2 Hihalyönti Kuva 7. Hihalyönnin perustekniikka. Kuvassa 7 on hihalyönnin perustekniikka. Se sisältään muun muassa seuraavat yksityiskohdat: * kädet asetetaan suoriksi ojennettuina kuvan osoittamalla tavalla. * kyynärpäät pyritään saamaan lähelle toisiaan. * pallon kosketuskohta on hiukan ranteiden yläpuolella (kuva 8). * katseella seurataan palloa kosketushetkeen saakka. * rintamasuunta käännetään lyöntisuuntaan; lyönti suoritetaan vartalon etupuolella. * kokonaissuoritus aloitetaan jalkojen ja vartalon suoristamisella * suorituksen lopuksi käsien liike saattaa pallon oikeaan suuntaan. Kuva 8. Käsien asento hihalyönnissä, pallon kosketuskohta ja hihalyönnin valmiusasento.

54 54 Hihalyönnin kehittämisjärjestys on seuraava: 1. Valmiusasento ja liikkuminen. 2. Kahden käden alakautta heittely. 3. Käsivarsien ja käsien asento. 4. Hihalyöntikoppi 5. Kokonaissuorituksen rytmi. 6. Hihalyönti heitosta ja parin kanssa. 3.3 Hyökkäys Kuva 9. Iskulyönnin perustekniikka. Iskulyönnin perustekniikka on kuvassa 9. Se sisältää seuraavia yksityiskohtia: * vauhtiin tarvitaan 2-3 askelta. Viimeinen askel on muita pidempi ja matalampi. Sillä suunnataan eteenpäin menevää liikettä ylöspäin. * ponnistus tapahtuu lähes tasajalkaa. * vauhdin viimeisellä pitkällä askeleella heilautetaan kädet taakse. * oikealla rytmillä on suorituksessa suuri merkitys. * ponnistus kantapäiltä päkiöille keinahtaen. * käsien samanaikaisella eteen-ylös suuntautuvalla heilautuksella tehostetaan ponnistusta. * hyökkäys joko kahdenkäden sormilyönnillä, yhdenkäden jujulla tai iskulyönnillä. * perusisku: ponnistuksen jälkeen viedään lyövä käsi pään taakse. * vartalo taipuu hieman taaksepäin ja kiertyy iskukäden puolelle. * Isku alkaa vartalon kiertymisellä ja samalla tempaistaan käsi takaa kyynärpää edellä eteen. * vartalo taittuu terävästi lyönnin suuntaan. * käsi osuu palloon silmien etu-yläpuolella. * avokämmen kiertyy pallon päälle aiheuttaen yläkierteen. * lopuksi pelaaja putoaa alustalle tasajalkaa.

55 55 Kuva 10. Iskulyöntiponnistuksen suorittaminen. Kuva 11. Käden paikka iskulyönnissä. Iskulyönnin kehittämisjärjestys on seuraava: 1. Vauhdin ja ponnistuksen harjoittelu. 2. Käden liikerata ilman ponnistusta. 3. Kokonaissuoritus paikallaan olevaan palloon. 4. Iskulyönti liikkuvaan palloon. 3.4 Aloitus Aloitus voidaan suorittaa ala- tai yläaloituksena. Ala-aloitus on aloittelijoille helpompi ja varmemmin hallittavissa, joten varusmiesten lentopalloharjoituksissa käytetään pääsääntöisesti alaaloitusta. Kokemattomat pelaajat voivat aloittaa pelin vaikkapa sormilyönnillä tai heittämällä. Tällöin aloitusvirheet eivät estä pelin aloittamista. Yläaloitus muistuttaa perusiskua, joten taitojen hiukan karttuessa voidaan iskulyönnin suoritusta tukea harjoittelemalla yläaloituksia. Yläaloitus voidaan suorittaa joko kierteisenä tai leijana.

56 56 Kuva 12. Ala-aloituksen perustekniikka. Kuvassa 12 on ala-aloituksen perustekniikka. Se sisältää seuraavia yksityiskohtia: * rintamasuunta on syöttösuuntaan. * palloa pitelevä käsi on suorana vartalon edessä. * lyöntikäsi heilautetaan kyynärpää suorana hartioiden tasalla eteen. * kosketus palloon tehdään avokämmenellä. * pallo irrotetaan pitelevästä kädestä ennen kosketusta. * lyönnin jälkeen pelaaja astuu askeleen eteenpäin saattamaan suoritustaan. Kuva 13. Yläaloituksen perustekniikka.

57 57 Kuvassa 13 on yläaloituksen perustekniikka. Se sisältää seuraavia yksityiskohtia: * rintamasuunta on syöttösuuntaan. * pallo heitetään pään yläpuolelle, hiukan lyöntipistettä ylemmäs. * vartaloa taivutetaan ja lyöntikäsi vedetään taakse. * käsi tempaistaan kyynärpää edellä eteen, jolloin vartalo kääntyy terävästi lyönnin suuntaan. * kosketus palloon tapahtuu avokämmenellä mahdollisimman korkealla pään päällä. * yläkierre saadaan palloon voimakkaalla ja terävällä ranneliikkeellä. * yläaloituksesta saadaan leija-aloitus, kun loppuvaiheen ranneliike jätetään pois ja käsi pysäytetään terävästi palloon osumisen jälkeen. Alkeistasolla lentopallon pelaaminen on sovelletuin säännöin mahdollista jo pelkillä sormi- ja hihälyönneillä. Sovelluksiin kuuluu mm. helpotettu aloitus, kopin ottaminen ja siitä pelin jatkaminen, useampi kosketus joukkuetta kohti, hitaampi ja pehmeämpi peliväline. Alkuun pienpelit ovat liikkumisen kannalta parhaita. Näitä ovat mm. kaksi kahta vastaan, kolme kolmea vastaan ja neljä neljää vastaan. Tällä varmistetaan kaikille pelaajille mahdollisuus osallistua peliin. Kun pienpelejä rajoitetaan pelattavaksi vaikkapa pelkin sormilyönnein tai hihalyönnein, kehittyy kulloinenkin tekniikka pelinomaisesti. 4. HARJOITUSESIMERKKEJÄ Seuraavassa esitellään muutamia harjoitusesimerkkejä, joita soveltamalla voidaan opettaa lentopallon perustekniikat ja pelisäännöt. Koulutuksessa on tärkeää, että vähilläkin välineillä saada oppilaat nopeasti liikkeelle ja käsittelemään lentopalloa. Perustekniikoita esimerkiksi sormilyöntiä tai hihalyöntiä voidaan harjoitella muullakin pallolla, jos lentopalloja ei ole riittävästi kaikille. Harjoitus 1. Perustekniikan opettaminen Alkuverryttely: * pallon pomputtaminen kävellessä, juostessa, pysähtyessä. * pallon heittely ja kopin ottaminen paikalla ja liikkeessä. * pareittain kopin heittely paikalla ja liikkuessa. * kevyet venyttelyt A. Koppiviesti erilaisin tehtävin * hypyt * kuperkeikat * vatsa etunoja selkälihas sarjat... B. Perustekniikan esittely ja mallisuoritus * osaava oppilas tai kouluttaja näyttää mallisuorituksen sivulta, edestä ja takaa. * jonopallotteluna (vertaa koppiviesti) kehitysjärjestelyn mukaisesti.

58 58 C. Pienpeli aiemmin opeteltua tekniikkaa käyttäen * 2 vastaan 2, 3 vastaan 3, 4 vastaan 4 pelejä. * Pienpeliä voidaan pelata myös ilman verkkoa niin sanottuna ruudusta ruutuun pelinä. * Pitkä salin halkaiseva narukin on riittävä verkko. D. Taktiikka aikalisä ja koko kentän peli * puolustus- tai vastaanottojärjestelyjen opettaminen. * helpotettu peli. * käytetään jo opittuja tekniikoita. E. Loppuverryttely Harjoitus 2. Sovellettu harjoitus * harjoitus pidetään, kun lentopallon perustekniikat on opittu. A. Alkuverryttely * perustekniikolla erilaisia tehtäviä pareittain/ pienryhmässä. * lajinomaista liikkumista kentällä pelipaikoilla. * hyppyjä ja pyrähdyksiä. * pallo mukana koko ajan jollain tavalla. * kevyet venyttelyt. B. Ryhmä harjoittelu * pelaajat 3-4 ryhmissä (30 henkilöä = 10 palloa). * käytetään perustekniikoita käyttötarkoituksen mukaisesti. * mikä ryhmä pitää palloa kauiten ilmassa... C. Peliharjoittelu * pelataan jatkopalloilla = muuten tavallista peliä, mutta kouluttaja heittää pallon kuoltua uuden pallon helpotettuna hävinneelle puolelle. * etuna pallon jatkuminen pelinomaisesti = perustekniikka virheistä huolimatta päästään jatkuvaan pelaamiseen. * harjoituksessa voidaan kiinnittää enemmän huomiota pelaajien sijoittumiseen kentällä ja joukkueen toimintaan. * opeta ensin lähtöpaikat ja loppusijoittuminen, jotta oppilas tietää mistä mihin siirtyminen kulloinkin on tarkoituksenmukaista.

59 59 D. Loppuverryttely Harjoitusten jälkeen tarvitaan riittävä aika loppuverryttelyyn ja venyttelyyn. Lentopallo pelin harjoittelu ja pelaaminen kuormittaa eniten jalkoja ja hartiaseutua, joten niiden huoltaminen on tärkeintä. Yksittäisiä eri tekniikoita kehittäviä harjoitteita ja harjoitusmalleja löydät muun muassa SLeL:n Nuorten valmennusopas I:stä ja II:sta. Lähteet: SLeL:n Nuorten valmennusopas I ja II. Lentopallovalmentajan käsikirja. Laatija: Luutnantti Tapani Risto, Hämeen Rykmentti

60 60 PALLOILUN YLEISHARJOITUS ( hollantilainen palloiluharjoitus ) Hollantilaisen palloiluharjoituksen tavoitteena on tutustuttaa varusmiehet eri palloilulajien perustekniikoihin parittain tapahtuvana harjoituksena. Taitojen oppiminen on tehokasta, koska harjoitukseen sisältyy paljon suorituksia ilman suorituspaineita. Parittain tapahtuvassa harjoittelussa kaveri voi opastaa ja tukea omaa pariaan eri lajien tekniikoissa ja suorituksissa. Hollantilainen palloiluharjoitus on harjoitus, jossa käytetään monipuolisesti hyväksi eri palloilulajit ja -välineet. Harjoituksen rasitustaso pyritään pitämään alhaisena, jolloin siitä saadaan taitoja kehittävä, virkistävä ja palauttava liikuntaharjoitus. Myöhemmässä vaiheessa voidaan rasitustasoa nostaa lisäämällä harjoitukseen pelillisiä osioita, esimerkiksi 2 vastaan 2 pelejä. Harjoituksen yleisperiaatteet ja valmistelut Harjoituksessa on rasteja puolet osallistujien määrästä, esimerkiksi 30 osallistujaa ja 15 eri rastia. Rastit merkitään numerolapuilla lattiaan tai seinään. Turvallisuuden lisäämiseksi saliin asetetaan verkkoja ja laitoja eri pelialueiden väliin karkaavien pallojen vangitsemiseksi. Rastien kierto tehdään yhdessä parin kanssa. Suorituksina voivat olla tilojen ja paikallisten olosuhteiden mukaan esimerkiksi seuraavat: sulkapallon lyönti verkon yli pareittain tennispallon, pingispallon, squashpallon tai vastaavan lyönti seinän kautta lentopallon lyönti verkon yli tai seinään, istumalentopallo koripallon kuljetus tai heitto koriin kuntopallon heitto parin kanssa eri asennoista pesäpallon lyönti (soft- tai superlon pallo) pressuun tai heitto parille amerikkalaisen jalkapallon heitto jalkapallon kuljetus tai potkiminen pareittain jalkapallotennis penkit verkkona salibandyn syöttely, maalilaukaukset tai pienpeli käsipallon heitto liitokiekon heitto myös kuntosaliliikkeitä voidaan liittää harjoitukseen Harjoitus aloitetaan jakamalla parit eri rastipisteille, joilla he tutustuvat rastin ohjeisiin. Koulutettavat esittelevät kullakin rastilla tapahtuvan toiminnan. Tämän jälkeen aloitetaan kiertoharjoittelu, esimerkiksi 1. kierros; toiminta-aika rastilla kaksi minuuttia 2. kierroksella puolitoista minuuttia 3. kierroksella yksi minuutti. Rastin vaihtoon/palautumiseen varataan aikaa 30 sekuntia. Harjoituksen järjestelyjä voidaan helpottaa, mikäli kouluttajalla on käytettävissään erillinen laatikko. Laatikossa on valmiina harjoituksessa tarvittavat mailat, pallot ja muut välineet. Harjoitus voidaan toteuttaa sovellettuna myös ulkotiloissa.

61 HOLLANTILAINEN PALLOILUHARJOITUS 61