FI ENTR OP 2000/037/C1-Innovation 0
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, xxx KOM(2000) 567 lopullinen. KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Innovaatiot osaamiselle rakentuvassa taloudessa EN. 1
LIITE: Euroopan innovaatioiden tulostaulu Euroopan innovaatioiden tulostauluun on koottu indikaattoreita, jotka yhdessä tarjoavat arvion Euroopan innovaatiotoiminnasta. Se kuuluu osana huomattavasti laajempaan esikuvaanalyysiin, jonka yritystoiminnan pääosasto toteuttaa Euroopan yrityspolitiikasta ja kilpailukyvystä yleisesti. Tässä liitteessä esitellään tulokset, jotka on saatu ensimmäisistä toimista Euroopan innovaatioiden tulostaulun kokoamiseksi, ja se perustuu nyt käytettävissä oleviin tilastotietoihin. Innovaatioiden tulostaulun avulla voidaan arvioida eri jäsenvaltioiden innovaatiotoiminnan suhteellisia vahvuuksia tai heikkouksia sekä vertailla Euroopan unionin innovaatiotoimintaa Yhdysvaltoihin ja Japaniin tiettyjen indikaattoreiden osalta, joista tarvittavat tiedot ovat saatavilla. Tulostaulun on määrä antaa tietoja osaamiselle rakentuvan talouden tärkeimmistä tekijöistä sekä useista innovaatiotuotoksen mittareista. Indikaattorit jakautuvat neljään luokkaan: henkilöresurssit uuden osaamisen syntyminen osaamisen välittäminen ja soveltaminen innovaatiorahoitus, -tuotos ja -markkinat. Tulostaulun indikaattoreiden tiedot ovat peräisin virallisista tilastoista (esim. Eurostat ja OECD). Jos virallisia tilastotietoja ei ole saatavilla, on käytetty luotettavia yksityisiä tilastoja. Tulostauluun sisältyvät sekä "perinteiset" indikaattorit, jotka perustuvat T&K- ja patenttitilastoihin, että tuoreista tutkimuksista johdetut indikaattorit. Tärkeä lähde on yhteisön innovaatiotutkimus (CIS), jonka Euroopan komissio laati vuosina 1991 1993 yhteistyössä OECD:n kanssa. Jäsenvaltiot toteuttavat tutkimuksen yhdenmukaisesti, ja siitä on muotoutunut yhteisölle innovaatiotilastojen väline sekä malli myös unionin ulkopuolisille maille, kuten Kanadalle ja Australialle. Tutkimus toteutetaan vain joka neljäs vuosi, joten nyt saatavilla ovat vuoden 1996 tiedot. Maiden välinen innovaatioindikaattoreiden vertailu voi auttaa havaitsemaan sekä kansalliset vahvuudet että heikommat alueet, joilla voidaan toteuttaa julkisia ja yksityisiä toimia. On kuitenkin pidettävä mielessä innovaatiotoiminnan monimuotoisuus ja se, että siihen vaikuttavat moninaiset tekijät. Innovaatioiden tulostaulu voi tarjota ainoastaan karkean yleiskuvan eri jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin vahvuuksista ja heikkouksista. Syy-yhteys harjoitetun politiikan ja kansallisen innovaatiotoiminnan kohentumisen välillä on useimmissa tapauksissa edelleenkin spekulaatioiden varassa. Tulostaulua on tämän vuoksi määrä täydentää "vertaisarvioinneilla", joissa pyritään löytämään selvemmin laadullisia esikuva-analyysin kohteita ja tarkastelemaan innovaatiopolitiikan hyvien toimintatapojen vaihtoa. Taulukossa 1 on tulostaulun viimeisin luonnosversio. 28
Taulukko 1: Euroopan innovaatioiden tulostaulu (indikaattorit, lähteet ja vuodet) Nro Indikaattorin lyhyt kuvaus Lähde Vuosi 1. Henkilöresurssit 1.1 Tiede- ja teknologia-alojen osuus kaikista keskiasteen jälkeisistä tutkinnoista EUROSTAT, koulutustilastot 1997 1.2 Korkea-asteen koulutusta saaneiden osuus työvoimasta OECD 1996 EUROSTAT, T&K-tilastot, perustuu työvoimatutkimuksen tietoihin 1998 1.3 Keskitason tekniikan ja huipputekniikan teollisuuden prosenttiosuus kokonaistyöllisyydestä 22 1.4 Huipputekniikan palveluiden prosenttiosuus kokonaistyöllisyydestä 22 EUROSTAT, T&K-tilastot, perustuu työvoimatutkimuksen tietoihin 1998 2. Osaamisen syntyminen 2.1 Julkinen T&K-rahoitus, prosenttia BKT:sta (GOVERD + HERD) EUROSTAT, T&K-tilastot, OECD 1998 23 2.2 Yritysten T&K-menot, prosenttia BKT:sta (BERD) EUROSTAT, T&K-tilastot, OECD 1998 23 2.3 Huipputekniikan luokkiin kuuluvien patenttihakemusten määrä miljoonaa asukasta kohden 3. Osaamisen välittäminen ja soveltaminen EUROSTAT, T&K-tilastot, perustana EPV:n tiedot 1998 3.1 Omia innovaatioita tuottavien teollisuuden pk-yritysten prosenttiosuus EUROSTAT, Yhteisön innovaatiotutkimus 1996 3.2 Innovaatioyhteistyöhön osallistuvien teollisuuden pk-yritysten prosenttiosuus EUROSTAT, Yhteisön innovaatiotutkimus 1996 3.3 Kokonaisinnovaatiomenot prosentteina teollisuudessa toimivien yritysten kokonaisliikevaihdosta EUROSTAT, Yhteisön innovaatiotutkimus 1996 22 23 Keskitason tekniikan ja huipputekniikan aloihin sisältyvät kemialliset tuotteet NACE (24), konttorikoneet (NACE 30), sähkölaitteet (NACE 31), tietoliikennelaitteet (NACE 32), hienomekaaniset instrumentit (NACE 33), kulkuneuvot (NACE 34)sekä ilma- ja avaruusalukset ja muut kulkuneuvot (NACE 35). Kokonaistyövoima kattaa kaikki teollisuus- ja palvelualat. Tanskan, Saksan, Ranskan, Italian, Suomen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltojen ja Japanin tiedot ovat vuodelta 1998 ja kaikkien muiden maiden tiedot vuodelta 1997, lukuun ottamatta Itävaltaa, jota koskevat tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 1993. 29
Nro Indikaattorin lyhyt kuvaus Lähde Vuosi 4. Innovaatiorahoitus, -tuotos ja markkinat 4.1 Pääomasijoitukset teknologiayrityksiin prosentteina BKT:sta 24 European Technology Investment Report 1999, perustuu Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (EVCA) tietoihin 4.2 Uusien markkinoiden kapitalisoinnin osuus prosentteina BKT:sta International Federation of Stock Exchanges 1999 4.3 Markkinoille uusien tuotteiden osuus teollisuuden pk-yritysten myynnistä EUROSTAT, Yhteisön innovaatiotutkimus 1996 4.4 Internetin käyttäjät/ 100 asukasta EUROSTAT, perustuu Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) tietoihin 4.5 Tieto- ja viestintätekniikan markkinoiden osuus prosentteina BKT:sta Euroopan tietotekniikan seurantakeskus (European Information Technology Observatory) 4.6 Osuus huipputekniikan alojen tuotoksesta OECD:ssä, muutos vuosina 1992 96 OECD 1996 1999 1999 1997 24 Teknologia-aloihin kuuluvat: viestintälaitteet ja -välineet, Internet, tiekonelaitteet, -ohjelmat ja -palvelut sekä puolijohtimet; muu elektroniikka; lääketieteelliset alat; biotekniikka. 30
Henkilöresurssit Henkilöresurssien laajuus ja laatu ovat tekijöitä, jotka merkittävältä osin määräävät sekä innovaatioita (uuden osaamisen luomista) että niiden leviämistä (osaamisen leviämistä kaikkialle talouteen). Ensiksi mainitun osalta keskeinen tekijä on käytettävissä oleva tieteen ja tekniikan erikoisasiantuntijoiden määrä, jota tarkastellaan indikaattorissa 1.2. Levittämisen ja sen myötä tuottavuuden kannalta merkittävää on työvoiman osaamistaso uusien laitteiden sekä myös toimisto-ohjelmistojen ja käytössä olevan uuden tuotantotekniikan (Advanced Manufacturing Technology AMT) osalta. Nämä välitason tekniset taidot saadaan usein keskiasteen jälkeisillä kursseilla. Ne kuuluvat osittain indikaattorin 1.1 piiriin, mutta tähän alaan kuuluvat taidot, jotka on hankittu keskiasteen koulutuksessa ja työpaikkakoulutuksessa, eivät sisälly saatavilla oleviin indikaattoreihin. Tulostaulu kattaa siis hyvin edellytykset, jotka koskevat innovaatioihin liittyviä henkilöresursseja, mutta heikommin ne edellytykset, jotka liittyvät innovaatioiden leviämiseen. Indikaattorit 1.3 ja 1.4 eivät varsinaisesti kuvaa innovaatioiden henkilöresursseja vaan pikemminkin innovaatioiden työllisyysvaikutusta. Ne kuvaavat myös talouden rakennetta. Uuden osaamisen syntyminen Osaamisen syntymistä kuvaa kolme keksintöjä mittaavaa indikaattoria. Keksinnöt ovat kaikkien innovaatioetujen lähde. Nämä indikaattorit perustuvat perinteisiin innovaatiotilastoihin. Muut innovaatioiden syntymiseen liittyvät menetelmät, kuten uuden laitteiston sovittaminen yrityksen tuotanto- ja palvelujärjestelmiin, kuuluvat osaamisen välittämistä ja soveltamista kuvaavien indikaattorien piiriin. Uuden osaamisen välittäminen ja soveltaminen Varsinainen keksintöjen tekeminen sisältyy osaamisen syntymiseen, ja se on vain yksi osa innovaatiotoimintaa. Yritykset tekevät innovaatioita myös silloin, kun ne sovittavat toisten yritysten tai laitosten innovaatioita omiin tarpeisiinsa. Yritykset voivat myös saada ideoita ja teknistä tietoa ulkoisista lähteistä ja käyttää näitä innovaatioiden luomiseen yrityksen sisällä tai yhteistyössä muiden kanssa. Tähän osaan kuuluu kolme indikaattoria, jotka on kaikki johdettu toisesta yhteisön innovaatiotutkimuksesta (CIS-2). Niillä mitataan erilaisia seikkoja, jotka liittyvät osaamisen välittämiseen. Indikaattoreista kaksi koskee ainoastaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), joilla on 20 249 työntekijää. Tälle rajoitukselle on kaksi perustetta. Pk-yritykset ovat ensinnäkin keskeisellä sijalla innovaatiotoiminnassa: ne toimivat välittäjinä julkisen tutkimusmaailman ja suuryritysten välillä (esim. biotekniikan alalla) ja ne myös kehittävät uusia ideoita. Yhteisön innovaatiotutkimus sisältää useita mittareita, jotka kuvaavat innovatiivisten pk-yritysten prosenttiosuutta ja jotka eivät perustu viralliseen T&K-toimintaan (jossa suuryritykset menestyvät paremmin). Toiseksi myös lähes kaikki suuryritykset osallistuvat innovaatiotoimintaan, jota mainitut kolme indikaattoria kuvaavat. Näiden indikaattorien tuloksissa pk-yritykset ovat joka tapauksessa vallitsevia, koska pk-yritykset muodostavat suurimman ryhmän EU-maiden teollisuusyrityksissä. Kaikkiin yhteisön toisen innovaatiotutkimuksen (CIS-2) indikaattoreihin vaikuttaa vaihtelu tutkimuksen vastausasteessa. Tämä on kyselytutkimuksille tyypillinen ongelma, ja vastausaste vaihtelee tässä tapauksessa Saksan alle 30 prosentista Ranskan 85 prosenttiin. Suurin ongelma 31
alhaisessa vastausasteessa on se, että kyselyyn vastanneet yritykset voivat olla keskimäärin enemmän tai vähemmän innovatiivisia kuin vastaamatta jättäneet yritykset. Tämä ja muut kyselytutkimuksesta saadut kokemukset otetaan huomioon, kun tutkimus toteutetaan seuraavan kerran. Tällä hetkellä CIS:n tiedoille ei ole käyttökelpoista vaihtoehtoa, ja se on edelleenkin Euroopan tärkein innovaatiotietojen lähde. Innovaatiorahoitus, -tuotos ja -markkinat Tähän ryhmään kuuluu kuusi indikaattoria, jotka kattavat useita kysymyksiä: pääomasijoitusten tarjonnan(kaksi indikaattoria), innovaatioiden myynnin, internetin käytön, investoinnit tieto- ja viestintätekniikkaan sekä taloudellisen toiminnan teknisesti kehittyneillä toimialoilla. Näiden indikaattoreiden tietolähteitä ovat sekä yksityisten yritysten keräämät tiedot että julkiset tiedot. Ensiksi mainittujen luotettavuudesta ja laadusta tiedetään varsin vähän. Monet indikaattorit perustuvat kuitenkin näihin tietoihin, koska vastaavia julkisia tietoja ei ole saatavilla useista poliittisesti erittäin kiinnostavasta indikaattorista, kuten pääomasijoitusten tarjonnasta. Tiivistelmä tuloksista Taulukossa 2 annetaan tiivistelmä kunkin maan innovaatioindikaattoreista. Yleisesti ottaen taulukko vahvistaa käsityksen siitä, että Euroopan maiden innovaatiotoiminnassa on merkittäviä eroja. Erityisesti pienemmissä maissa saadaan varsin hyviä tuloksia joskus jopa parempia kuin Yhdysvalloissa. Korkeimmat pisteet saa Ruotsi, jonka tulokset ovat keskimääräistä parempia 12 indikaattorissa (kaikkiaan kuudestatoista). Seuraavina tulevat Suomi (8), Tanska ja Saksa (kumpikin 7). Suurista talouksista innovatiivisin on Saksa, joka on erityisen vahvoilla osaamisen luomisessa. Italia ja Espanja ovat tämän ryhmän vähiten innovatiiviset maat, ja Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta tarjoavat epäyhtenäisen kuvan, jossa on sekä tiettyjä vahvuuksia että tiettyjä heikkouksia. Vaikutelma siitä, että pienet taloudet (esim. Irlanti, Alankomaat, Suomi ja Ruotsi) ovat innovatiivisimpia, saattaa olla harhaanjohtava. Pienissä talouksissa toiminta on usein keskittynyt tietyille toimialoille, ja suurissa talouksissa jakauma on laajempi ja kattaa kaikki alat perustekniikasta huipputeknologiaan. Tämä voi painottaa monien suurten talouksien tuloksia lähemmäs keskimääräistä, kun taas pienissä talouksissa voi esiintyä joko erittäin korkeaa tai matalaa innovaatiokapasiteettia sen mukaan, mitkä toimialat hallitsevat taloutta. Tämä käy selvästi ilmi, kun tarkastellaan Ruotsin, Suomen ja Irlannin korkeaa innovaatiokapasiteettia ja vastaavasti Kreikan ja Portugalin matalaa kapasiteettia. Painottuminen teknologian alempiin tai huippusektoreihin ei tietenkään ole sattumanvaraista, vaan se voi kuvastaa sekä julkisten että yksityisten toimijoiden pyrkimystä löytää verrattain menestyviä ja hyvin tuottavia toimialoja. Suomen pk-yritykset saavat keskimääräistä huonompia tuloksia suurimmassa osassa pkyrityksiä koskevia indikaattoreita. Tämä antaa aiheen olettaa, että Suomen innovaatiovoima on suuryrityksissä, mikä saattaa olla tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa. Toisaalta Tanskan pk-yritykset vastaavat innovaatiokapasiteetiltaan keskiarvoa tai ovat sitä parempia. Tämä taas saattaa osittain johtua Tanskan teollisuuden rakenteesta, johon kuuluu vain vähän suuryrityksiä. 32
Yhdysvallat saa useimmista innovaatioindikaattoreista keskimääräistä parempia tuloksia. Huipputekniikan tuotannon osuutta koskeva Yhdysvaltojen tulos on kuitenkin rajatapaus ja se osoittaa 1 %:n kasvua. 33
Taulukko 2: Tiivistelmä innovaatioindikaattoreista maittain Nro Indikaattori EU B DK D EL E F IRL I L NL A P FIN S UK US JP 1.1 Tiede- ja teknologiatutkintojen osuus 1.2 Korkea-asteen koulutusta saaneiden osuus työvoimasta, % 1.3 Huipputekniikan teollisuuden osuus työllisyydestä, % 1.4 Huipputekniikan palveluiden osuus työllisyydestä, % 37 26 32 48 38 32 31 39 32 30 33 28 58 47 37 13 11 15 13 12 13 10 11 8 11 23 6 7 12 13 13 26 7,7 7,2 6,8 11,0 2,4 5,5 7,0 7,4 7,5 1,6 4,8 6,5 3,5 7,2 8,6 7,8 3,0 3,5 4,2 2,6 1,5 1,9 3,6 2,4 2,6 2,5 3,3 2,5 1,4 4,6 4,4 3,7 2.1 Julkinen T&K-rahoitus / BKT 0,70 0,42 0,72 0,82 0,22 0,36 0,90 0,32 0,53 0,83 0,72 0,44 0,90 0,97 0,58 0,78 0,59 2.2 Yritysten T&K-menot / BKT 1,20 1,31 1,26 1,53 0,13 0,49 1,38 1,03 0,55 1,11 0,83 0,14 2,06 2,77 1,21 2,04 2,18 2.3 Huipputekniikan patentit / väestö 14,9 12,5 19,3 23,9 0,3 1,7 16,3 0,9 4,2 1,9 26,8 9,1 0,0 69,6 41,7 15,0 19,7 9,4 3.1 Omia innovaatioita tuottavat pkyritykset, % 3.2 Innovaatioyhteistyöhön osallistuvat pk-yritykset, % 3.3 Innovaatiomenot % / kokonaismyynti 44,0 29,4 59,0 58,7 36,0 62,2 44,4 24,5 51,0 59,1 21,8 27,4 44,8 35,8 11,2 8,9 37,4 14,7 4,6 12,0 23,2 4,7 9,6 14,6 12,9 4,5 19,9 27,5 15,7 3,7 2,1 4,8 4,1 1,8 3,9 3,3 2,6 3,8 3,5 1,7 4,3 7 3,2 4.1 Pääomasijoitukset % / BKT 0,06 0,16 0,02 0,06 0,01 0,02 0,07 0,08 0,02 0,11 0,01 0,01 0,05 0,15 0,10 4.2 Uusien markkinoiden kapitalisoinnin osuus prosentteina BKT:sta 4.3 Markkinoille uusien tuotteiden myynnin osuus prosentteina kokonaismyynnistä 19,6 11,3 18,1 30,5 13,7 12,1 24,4 17,9 18,3 22,5 7,1 10,8 19,6 19,1 4,7 2,0 4,0 3,1 4,5 3,2 8,2 9,8 4,1 2,8 1,9 2,3 3,9 2,6 4.4 Internetin käyttäjät/ 100 asukasta 14,9 13,7 28,2 19,4 7,1 7,2 9,7 11,8 8,7 17,4 19,0 10,5 7,0 32,3 41,4 21,0 39,8 14,5 4.5 Tieto- ja viestintätekniikan markkinat % / BKT 4.6 Huipputekniikan osuuden muutos %, 1992 96 5,0 5,1 5,5 4,5 4,4 3,9 5,0 5,7 4,1 5,9 4,3 4,9 5,3 6,5 6,4 7,6 4,4 9-19 -36 4-15 -12-7 150 86-9 1-7 34
Huom.:Tulokset, jotka poikkeavat yli 20 % EU:n keskiarvosta, on merkitty lihavoinnilla (yli keskiarvon) tai kursiivilla (alle keskiarvon). Indikaattorissa 4.6 maat on arvotettu sen mukaan, onko niiden osuus nousussa vai laskussa. 35