Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Samankaltaiset tiedostot
Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

TAITAVALLA VUOROVAIKUTUKSELLA VAIKUTTAVAMPAA LASTENSUOJELUA

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä

Yhteistyöstä voimaaasiakkaan. kumppanuus. Hyvinvointiseminaari OULU. Anne-Maria ja Johanna

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

Nuorten erofoorumi Sopukka

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Sosiaaliset suhteet - ohje

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Turvallisesti netissä

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

PELILLISYYS JA LEIKILLISYYS AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ. Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Puhetta elämästä -kortit

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

Johtamisen menestysreseptit pysyvässä muutoksessa. Newsecin Tulevaisuusseminaari Satu Huber

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tampere , Ryhmä 1 THL

Missä kuljet, lapsi ja nuori ja kenen kanssa? Nuorisotyötä kaduilla, kauppakeskuksissa ja palveluiden rajapinnoilla. Simo Kivari Etsivä nuorisotyö

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

TERVETULOA! yhteistä elämää

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

Voimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1. c/o Katja Kujala

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

#lupakertoa - asennekysely

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Katsaus lasten ja nuorten osallisuuden kehittämiskokonaisuuden tuotoksiin

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori)

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Itsemurhasta on turvallista puhua

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Transkriptio:

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan, ei suurennella, ei vähätellä, ei ohiteta Kiireetön tunnelma ja rauhallinen asettuminen Tilanne herättää pelkoja ja paniikkia työntekijältä odotetaan ymmärrystä Lupa itkeä, lupa olla vihainen -> helpottaa Läsnäolo on tärkeää: työntekijä muistaa aiemmat tapaamiset asiakas on ollut työntekijän mielessä epäaitous häiritsee Jos vastassa on ilmeetön työntekijä, tulee olo ettei kiinosta Näennäisyys ärsyttää Työntekijän asenne ensikohtaamisessa on tärkeää Asiakkaalle ei saa tulla liukuhihnaolo Pohja yhteistyön jatkuvuudelle Ollaan samalla tasolla ei vähätellä ja osoiteta olevansa yläpuolella Työntekijä muistaa kuitenkin oman auktoriteettinsä ja ei ole ystävä Anna asiakkaalle mahdollisuus ei tulkintoja papereiden ja kuulopuheiden perusteella Vältä ennakkoasenteita

Hyvä kohtaaminen: Lapsi/nuori ei ole sivussa Asiat reilusti esille Uskaltaa asettua keskusteluun Ei turhia lupauksia Tärkeää olla positiivinen, kannustava, rohkaiseva, kannatteleva Palaute tärkeää huomaa myös pienet muutokset Kunnioitus alusta loppuun saakka: kysytään mitä kuuluu, katsotaan silmiin, otetaan sännöllisesti yhteyttä, ei unohdeta Asiakasta voi pelottaa olla rehellinen: luottamus että voi saada apua, ei rangaistusta Sanattoman viestinnän ja sanallisen viestinnän olisi oltava saman suuntaista Työntekijän rooli estää luottamuksen Asiakkaat ovat herkkiä aistimaan, onko työntekijä oikeasti läsnä Niele joskus ammattiylpeys ja myönnä olevasi väärässä! Nöyryys työssä on tärkeää Kyky ottaa palautetta vastaan tyynen rauhallisesti, kuunnella loppuun asti puolustautumatta Kiireettömyys tärkeää kiireestä huolimatta: ajan antaminen, läsnäolo, puhutaan minun asiaa ja osoitetaan että se on tärkeää, tilaa muillekin asioille, jotka on mielen päällä Tunteet kohtaamisessa: Tärkeää kuulla oikeasti ja ymmärtää tunteet Työntekijältä välittyy välittämisen tunne Työntekijä voi näyttää tunteita: saa näyttää, että on pettynyt. Myös hyvän mielen voi näyttää Aito ihminen on tunteva ihminen Älä sano, että ymmärrät, kun et ymmärrä ole mieluummin rehellinen

Nuoren vihan vastaanottaminen -> ole rauhallinen Kohdata ihminen ihmisenä ei kohdata taustaa. Empatiakyky koko perhettä kohtaan. Hyvä työntekijä ymmärtää taustaa ja näkee pinnan alle. Työntekijä on asiakasta varten. Kohtele, niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan. Näe oireen takana olevat juuret. Kiireetön tunnelma kaikesta huolimatta; ei tarvitse kertoa asiakkaalle, että on kiire. Nuori ja tunteista puhuminen voi olla haastavaa: työntekijä voi osoittaa, että on tilaa. Nuorta voi herätellä: suora kontakti tärkeää. Ympäristön merkitys kohtaamisessa: Jos on hyvä suhde työntekijään (kemiat toimii), niin sitten voi päästää kotiin. Koti on henkilökohtainen alue. Avoimet tilat mm. kahvilat ja puistot on hyviä. Kotikäynnillä ei pysty puhumaan aikuisten läsnä ollessa Oma aika ja tila myös lapselle puhumista varten Kotikäynti stressaa: pelko arvioinnista, siivous stressaa, tavoite ei tiedossa, mitä muut ajattelee, ensin pitäisi olla suhde, että haluaa päästää työntekijän kotiin. Huostaanotto oli hyvä asia: Sukulaiset huomioitiin Tapaamiset lapsen kanssa tärkeitä Toive, että olisi sijoitettu jo aikaisemmin

Kohtaamisen mokia: Epärehellisyys: tästä tulikin pitkä huostaanotto.., Tämä on vain lyhytaikaista, vaikkei ole.. Erityistä nuorten kohtaamisessa: Urbaanit legendat elävät nuorten keskuudessa - sossuja pelätään. Nuoret kaipaa tietoa ja perusteluja > vähentää pelkoa. Nuori tarvitsee perusteluja lomakkeiden ja välineiden käyttämiseen. Nuori ei puhu, jos kokee itsensä ulkopuoliseksi: muuta puhuvat, mutta ei se, jonka asioista puhutaan. Nuorille omia tapaamisia! Tarvitaan kokemus avusta. Työntekijöiden pysyvyys on tärkeää. Jos vaihtuu, niin aina aloitetaan alusta. Pysyvyys tuo turvallisuuden tunteen nuori kaipaa turvallisuuden tunnetta. Hyvä työntekijä: On aito, oma itsensä, luonnollinen, ei pönötä. Pitää sopimuksen, rehellinen. Hyvä työntekijä ei ole aina samaa mieltä. Kysyy mitä kuuluu ja on kiinnostunut. Asiat ei tule yllätyksinä. Voi puhua omasta elämästään. Raottaa ihmisyyttä. Ei tarvitse avautua. Ei puhu liikaa koirista (= omista asioistaan).

Ärsyttävä kyseenalaistava työntekijä voi olla myös hyvä: uskaltaa ottaa asioita puheeksi. Hyvä työntekijä ei ole kiva, vaan oma persoona. Kiireettömästi, ei niin vakavasti, myös huumorilla. Työntekijä kuunteli. Usko ja luota, anna yrittää, luo toivoa: Kyllä sä pärjäät! Annettiin vastuuta. Tärkeää tietää: Asiakas tervehtii kadulla ensin Neuvotteluihin vähemmän porukkaa, vähemmän arvioivia katseita, vähemmän vihkoja Isossa porukassa on vaikea puhua -> helposti alakynnessä Älä tee omia diagnooseja ja johtopäätöksiä tietämättä miten asiat oikeasti on. Läppärit häiritsee, jos ovat muurina. Ennen tapaamista voi antaa asioita, kysymyksiä etukäteen pohdittaviksi. Erilaiset näkemykset ratkeaa puhumalla ja perustelemalla: MIKSI toinen on eri mieltä? Onko yhteinen tavoite? Työntekijöiden riidat eivät kuulu asiakkaalle. Varo pompottelua: akuuttitilanteeseen apua pompottelun sijaan. Lastensuojelun ja aikuissosiaalityön yhteistyö on tärkeää. Kiireestä kärsii asiakkaat ja työntekijät: järjestelmä kuntoon, asiakkaan oikeus on saada apua ei huolehtia kiireestä. Ei kysytä, jos ei haluta kuulla vastausta.