Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1
Nuorisopsykiatrian yksiköstä Erikoissairaanhoidon yksikkö, johon kuuluu 7 paikkainen osasto ja avohoidon nuorisopoliklinikka. Nuorisopoliklinikka on aloittanut toimintansa 1991, nuoriso-osasto vuoden 2000 alusta. 2015 nuoriso-osasto laajenee 10 paikkaiseksi. Nuorisopoliklinikalla työskentelee lääkäri, 3 psykiatrista sairaanhoitajaa ja psykologi. Sosiaalityöntekijä ja osastosihteeri ovat sekä osaston että nuorisopoliklinikan työntekijöitä. Palvelualue kattaa K-P:n sairaanhoitopiirin kaikki kunnat, osia Pohjois-Pohjanmaan alueista sekä Pietarsaaren seudulta. Palvelualue on laajentunut viime vuosien aikana.
Nuorisoyksikön toiminta-ajatus Toiminnan tarkoituksena on tarjota asiakaslähtöistä ja laadukasta nuorisopsykiatrista erityisosaamista nuorten mielenterveyden edistämiseksi. Tehtävänä on tarjota 13 18 vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen moniammatillista, yksilölliset tarpeet huomioivaa nuorisopsykiatrista tutkimusta ja hoitoa verkostoituneesti tilanteessa, jossa nuoren normaali psyykkinen kehitys on vaarantunut tai hänellä on vakava mielenterveyden häiriö.
Nuorisopsykiatrian palvelut Hoitomuotoja ovat yksilöhoito sekä perhe- ja verkostokeskeinen työskentely. Nuorisopoliklinikalla keskeinen tehtävä on nuoren tilanteen arviointi ja hoidon suunnittelu. Hoitosopimuksista päätetään yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa. Lisäksi nuorisopoliklinikka tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota. Nuori voi itse ottaa yhteyttä suoraan poliklinikalle. Vanhemmat ja lähipiiri ottavat ensisijaisesti yhteyttä perustasolle (terveyskeskuslääkäri, kouluterveydenhoitaja ym.) lähetteen saamiseksi. Osastolle hakeudutaan lähetteellä. Osastohoitoa voidaan tarvita mikäli avohoidon palvelut eivät riitä tukemaan nuorta vakavassa kriisissä. Ongelmia voivat olla nuoruusiän kasvuun ja kehitykseen liittyvät vaikeudet, psykoottinen oireilu tai eristäytyminen, jumiutuminen kotiin ilman tulevaisuudensuunnitelmia, ongelmat perheessä ja vaikeudet ihmissuhteissa, kouluvaikeudet, käytöshäiriöt, masentuneisuus, itsetuhoisuus ja syömishäiriöt.
Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät (Aalberg) Nuoruuden kehityksellisenä tehtävänä on itse hankittu autonomia, vastuu ja päätösvalta itseä koskevissa asioissa. Autonomian saavuttaakseen nuoren on ratkaistavaikäkauteen kuuluvat kehitykselliset tehtävät, joita ovat: 5
Kehitykselliset tehtävät 1) irrottautuminen lapsuuden vanhemmista 2) puberteetin johdosta muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen 3) ikätovereiden apuun turvautuminen
Onko kyseessä normaali nuoruusiän kriisi vai psyykkinen häiriö? (Laufer)
Nuorisoyksikön kehittämistyö Huoli siitä tulevatko nuoret ajoissa autetuiksi, on ohjannut kehittämistyötämme viime vuosina.
Nuorisopoliklinikan lähetemäärien kehitys 2004-2014 2004: 114 2005: 130 2006: 192 2007: 220 2008: 225 2009: 204 2010: 201 2011: 193 2012: 218 2013: 216 2014: 172 (28.10. mennessä)
Sosiaalityö ja perhetyö nuorisopsykiatrian yksikössä Sosiaalityön asiantuntijaedustaja ja sosiaalitieteellisen näkökulman esilletuoja potilastyössä, työryhmässä ja viranomaisverkostoissa. Hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa sosiaalityöntekijä toimii työryhmässään jäsenenä, jonka asiantuntemuksessa painottuvat nuoren kokonaistilanteen (koulu, lastensuojelu, kuntoutuspalvelut, sosiaaliset suhteet, ammatillinen tulevaisuudensuunnitelma, asuminen ja toimeentulo jne.) ja perheen kokonaistilanteen (toimeentulo, asuminen, työ/työttömyys, sosiaaliset suhteet jne.) huomioiminen. Nuoren ja hänen perheensä toimivuuden, vuorovaikutustavan ja häiriöiden kartoittaminen ja arviointi, tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu, käynnistys, toteuttaminen ja seuranta. Yksilö-, pari-, perhe-, kriisi- ja verkostotyön menetelmien soveltaminen nuoren ja perheen hoidossa.
Sosiaalityö ja perhetyö nuorisopsykiatrian yksikössä Hyvinvointipalvelujen välittäminen potilaskohtaisesti mm. opastamalla etuuksien ja tukitoimien hakemisessa, pyytämällä lääkäriltä tarvittavat lausunnot. Alueellisten psykososiaalisten palveluiden kehittämistyö, työyhteisön ja oman työn kehittämistyö. Työryhmän jäsenenä ja työparina toimiminen: neuvottelut, lausunnot, yhteistyö ja yhteistyöpalaverien järjestäminen eri toimijoiden kesken, moniammatilliset tiimit jne.
Lainsäädännön vaikutukset Lainsäädännön muutokset vaikuttavat olennaisesti nuorten kanssa tehtävään työhön. Nyt uudistumassa: sosiaalihuoltolaki, nuorisolaki, lastensuojelulaki. Lisäksi nuorisopsykiatrian työssä vaikuttaa vahvasti SOTE-uudistus. Miten hyödyntää lakia niin, että nuoret saisivat palveluja, tukea ja tarvittaessa apua riittävässä määrin ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa?
Mitä voidaan tehdä, että nuoret voivat hyvin? MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ yli kaikkien sektorirajojen on edellytys sille, että nuorten palvelut saadaan riittäviksi, nuoret tulevat oikea-aikaisesti autetuiksi ja voivat tämän seurauksena hyvin. VAIKUTTAMISTYÖ on kaikkien nuorten kanssa toimivien tahojen velvollisuus. Tämäkin edellyttää tiivistä ja sitoutunutta yhteistyötä. KEHITTÄMISTYÖ pitkäjänteisesti, sitoutuneesti ja tavoitteellisesti kantaa hedelmää. Kehittämistyön kautta saavutettujen toimivien työkäytäntöjen ja toimintamallien juurruttaminen nuorten kanssa tehtävään työhön pitää aloittaa heti, kun esim. jokin hanke/projekti alkaa.