1 (6) Asianumero 2079/10.02.03/2014 Aluenumero 220826 16.3.2015 Keilaniemi 10. kaupunginosa, Otaniemi Kortteli 10030 tontit 5, 6 ja 7 sekä torialue Asemakaavan muutos Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 26.11.2014. MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6861. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 15.12.2014-20.1.2015. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 0503475980 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Olli Pitkänen etunimi.sukunimi@espoo.fi
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (6) 1. 7.1.2015 Tonttiyksikön kannanotto Janne Marttinen 2. 16.1.2015 Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Vastine 1: Maankäyttösopimus neuvotellaan valmiiksi ennen kuin kaava viedään KH:n käsittelyyn.. Kaava-alueen rajalla Keilaniementiellä kulkee HSY:n vesijohto, jätevesiviemäri ja hulevesiviemäri. Vesihuollon lisärakentamiselle ei ole tarvetta. Tämä edellyttää tonttijaon pysyvän nykyisellään,jolloin kaikki tontit pääsevät liittymään Keilaniementielle. Vastine 2.1: Tonttijako kaavanmuutosalueella tulee ehkä muuttumaa. Liittyminen Keilaniementielle toisen tontin kautta on tässä tapauksessa sovittavissa koska eri tontit ovat samalla omistajalla. 3. 16.1.2015 Espoon kaupunginmuseo museotoimenjohtaja Timo Tuomi intendentti Jyri Vilja Rakentamattomallatontilla numero 10030:6 kulkee ilman rasitetta tontti-vesijohtoja ja sprinklerijohto, joiden sijainti on epävarma.hsy ei kustannatontin rakentamisen aiheuttamia johtosiirtoja. Lisätietoja antaa alueinsinööri Laura Aaltonen, puh. 09 1561 3091. Vastine 2.2: Merkitään tiedoksi. Kaupunginmuseo on tutustunut 17.11.2014 päivättyyn asemakaava-aineistoon ja arkkitehti Marja-Riitta Norrin laatimaan pääkonttorin rakennushistorialliseen selvitykseen (versio 15.8.2014). Espoon kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä, kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta, ja lausuu pyydettäessä seuraavaa. Uudet asuinrakennukset ja kaupunkikuva Uudet asuinrakennukset sijoittuvat suhteellisen lähelle Fortumin tornia, mutta eivät merkittävästi heikennä tornin kaupunkikuvallista asemaa. Vaikka toimistotorni alun perin rakennettiin erilleen muusta kaupunkirakenteesta, on Keilaniemestä 1990-luvulta alkaen muodostunut hyvin tiivis toimistorakennusten keskittymä. Alue tiivistyy
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) tulevaisuudessa entisestään, mikäli Keilaniemen muut tornihankkeet toteutuvat vireillä olevien suunnitelmien mukaisesti. Nyt lausunnolla olevan asemakaavamuutoksen mukainen rakennustehokkuus ja rakennusten kerroskorkeudet ovat kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Keilaniemen alueelle sopivat. Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa korttelin uudisrakentamissuunnitelmista. Toimistotorni Tehdyn rakennushistoriallisen selvityksen mukaan Neste Oy:n pääkonttori rakennettiin vuosina 1973 76. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Castrén Jauhiainen Nuuttila eli CJN Oy joka oli perustettu vuonna 1972. Sen edeltäjä arkkitehtitoimisto Heikki Castrén & Co vastasi muun muassa vuonna 1971 valmistuneen Espoon kaupungintalon suunnittelusta. Heikki Castrén (1929 80), molempien toimistojen osakas, oli tätä ennen ollut lyhyen ajan 1963 64 osakkaana Viljo Revellin toimistossa, jossa hän oli työskennellyt vuodesta 1956 lähtien, 1960 64 toimistopäällikkönä. Nesteen torni oli korkean rakentamisen edelläkävijä Suomessa vuosikymmeniä ennen kuin vastaavia hankkeita ryhdyttiin toteuttamaan laajemmin. Torniosan korkean sisäänkäyntiaulan yläpuolella on 14 toimistokerrosta, joista jokaisen ala on noin 1000 m2. Toimistokerrosten yläpuolella on kattoterassi sekä toimitusjohtajan huone ja edustustilat meren puolella. Rakennuksen matalaan jalustaosaan sijoitettiin uimahalli, liikuntahalli, auditorio, henkilöstöravintola ja tutkija-asunnot rakennusmassan katolle rivitalomaisina. 22-kerroksinen ja 84 metrin korkuinen torni oli Suomen korkein rakennus aina vuoteen 2006. Rakennuksen teräsrunko sai vuonna 1976 kansainvälisen teräsrakennepalkinnon. Ulkoseinien sandwich-elementtien pesubetoni-rouhepintaan käytettiin Sipoon valkoista kalkkikiveä. Sama rouhepinta esiintyy myös pääsisäänkäynnin aulan seinissä. Seinäverhouksissa oli myös luonnonkiveä ja maalipintaa. Pääsisäänkäynnin (vierasaulan) ja henkilöstöravintolan lattiaan asennettiin Nesteen kehittämä muovipuuparketti, radioaktiivisesti käsitelty polymeerileppäparketti, jota on myös Helsinki- Vantaan lentoasemalla, Pohjola Oy:n pääkonttorissa ja Sköldvikissä. Lattiaverhouksena käytettiin lisäksi neulehuopamattoa, mosaiikkibetonilaatoitusta (porrashuoneet) ja pvc-mattoa (aputiloissa, esim. sateenvarjojen kuivaushuone). Ulkotasoilla oli pesubetonilaatoitusta ja sora-asvalttibetonia. Rakennuksen betonielementtitekniikalla toteutettu julkisivu sai aikanaan osakseen kritiikkiä muun muassa Arkkitehti-lehdessä. Kevyen ns. curtain wall - tyyppisen julkisivun sijaan valittu betonielementtirakenne nähtiin vanhentuneena ja raskaana ja siihen liitettiin jopa maailmanpoliittisia arvonäkökulmia. Rakennus on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin. Ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä, julkisivurakenteet ovat tosin teknisesti huonokuntoisia ja niiden peruskorjaus ja uusiminen on ajankohtaista. Sisätilojen osalta ainakin näyttävä ja materiaaleiltaan laadukas vierasaula ja edustustilat ovat selvityksen mukaan säilyneet lähes alkuperäisinä. Toimistotornin arvot ja suojelusuositus Vuonna 1976 valmistunut toimistotorni on ollut merkittävä osa Keilaniemen merenrantamaisemaa jo lähes neljäkymmentä vuotta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan tornilla on edelleen, osana Keilaniemen muuttuvaa kokonaisuutta, erityistä symboliarvoa ja maisemallista merkitystä alueen ensimmäisenä maamerkkinä. Kun rakennusta tarkastelee tänä päivänä yhtenä Keilaniemen alueen toimistotorneista, se tuntuu tyylillisesti kestäneen melko hyvin ajan kulumista. Rakennuksen valmistumisaikaisesta ulkoarkkitehtuuriin kohdistuneensta arvostelusta huolimatta kaupunginmuseo katsoo, että torni on kokonaisuutena onnistunut esimerkki oman aikansa toimistorakentamisesta ja korkean rakentamisen edelläkävijä. Entinen Nesteen pääkonttori on myös osa valtakunnallisesti merkittävää
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) yrityshistoriaa. Kaupunginmuseo esittää kaupunkikuvallisesti, rakennushistoriallisesti ja yrityshistorian kannalta merkittävälle toimistotornille suojelumerkintää, jolla taataan rakennuksen ulkoisen hahmon ja sen vähäeleisen yleisilmeen ja suoralinjaisen arkkitehtonisen jäsentelyn säilyminen muutos- ja korjaustöiden yhteydessä. Lisäksi sisätilojen suojelutarve on tutkittava, etenkin sisääntuloaulan ja edustustilojen osalta. Suojelumerkinnän sisältöä voidaan tarkentaa kaavasuunnittelun edetessä yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Lausuntoaineiston liitteenä olevissa havainnekuvissa luonnosteltuja julkisivumuutoksia parvekkeineen voidaan kaupunginmuseon näkemyksen mukaan pitää rakennuksen alkuperäistä jäsentelyä kunnioittavina, eivätkä ne ole ristiriidassa edellä mainittujen suojelutavoitteiden kanssa. Kaupunginmuseolla ei ole asemakaavamuutoksesta muuta huomautettavaa. Vastine 3: Helin & CO Arkkitehdit ovat tutkineet sisätilojen suojelunäkökulmaa. Tulos on se, että on hyvin vähän suojeltavaa tehdyt suuret muutokset huomioon ottaen ja tulevaa käyttöä ajatellen. Sisääntuloaulaan voidaan jättää pienehkö alue muovipuuparkettia ja pilareiden kalkkikivirouhepinnoitetta, samoin pieni osa ravintolan kattorakenteita. Kerrosten kaikki edustustilat on perusteellisesti muutettu alkuperäisestä RAADEN HAMMAS, Pääkonttorin rakennushistoriallinen selvitys, 1976-2014, Marja-Riitta Norrin, 15.8.2014:ssa on tutkittu ja valokuvattu myös sisätiloja ja tämän perusteella voidaan todeta ettei sisätiloilla ole sellaisia rakennushistoriallisia tai rakennustaiteellisia arvoja että käyttötarkoituksen muutoskaavaan olisi tarvetta ottaa sisätilojen tarkkoja suojelumääräyksiä. Lisätään kaavamääräyksiin: 13 Rakennuksen korjaus- ja muutostöiden sekä uusien parvekkeiden suunnittelussa tulee julkisivuissa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen perushahmon säilymiseen. 4. 23.1.2015 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA YMPÄRISTÖKESKUS Opastinsilta 12 B 5 krs, PL 36 00520 Helsinki 00521 Helsinki Yksikön päällikkö Aimo Huhdanmäki Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin Asemakaavan tavoitteena on, että rakentamisvuodesta 1976 toimistokäytössä ollut, peruskorjaustarpeessa oleva Fortum Oyj:n (aiemmin Nesteen) pääkonttori muutetaan asuinkäyttöön. Tornin jalustaosa peruskorjataan palvelu-ja Iflketiloiksi. Korttelin rakentamattomalle osalle rakennetaan kaksi asuinkerrostaloa. Rakennusoikeus ei nouse. Korttelialueella 10030 sijaitsee kaksi toimistokäytössä olevaa rakennusta, joiden valmistumisvuodet ovat 1976 ja 1994. Molemmat rakennukset ovat arkkitehtitoimisto Castrn-Jauhiainen-Nuuttilan suunnittelemat. Keilaniemen tornin, alueen kaksikymmentäyksikerroksisen maamerkin kaksi- ja osittain kolmekerroksisessa jalustaosassa on mm. ruokasali, liikuntatiloja sekä asuntoja. 1994 valmistunut toimistorakennus säilyy entisessä käytössä ja jää tämän asema-kaavan muutosalueen ulkopuolelle.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) Uudet Vlll-XVI kerroksiset rakennukset sijoittuvat Fortumin tornin tuntumaan. Kaavamuutosalueen ympäristössä Keilaniemessä on tällä hetkellä vain toimitilarakennuksia. Rakennettu ympäristö Nesteen torni on korkean rakentamisen edelläkävijä Suomessa. Nesteen tornin julkisivun keskeinen piirre on vaaleiden betonielementtien rajaama, sinisen eristyslasin sävyttämä curtain wall - osuus. Pintaa on kritisoitu teräspilarien kuorruttamisella karkealla pesubetonilla ja lisäämällä pilariväleihin pesubetoniset pystynauhat. Vuonna 2014 laaditun kuntoarvion mukaan pinnat ovat tulleet elinkaarensa päähän. Sandwich -elementtien kuoriosat ja -elementit joudutaan purkamaan ja curtain wall -osuuksien eristyslasit alumiinikarmeineen vaihtamaan sekä korvaamaan ne mitoituksiltaan muuttuneina. Alumiinikarmit on kiinnitetty teräsputkiin, jotka on myös korvattava, kuten niitä peittävät rouhebetonielementtimaskit. Huolimatta tietyiltä osiltaan arkkitehtonisesta kömpelyydestä, rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa. Esitetyn selvityksen valossa julkisivun säilyminen nykyisessä asussaan ei vaikuta mahdolliselta. Ely-keskus pitää tärkeänä, että muutostöiden yhteydessä rakennuksen perushahmo säilyy. Tämän turvaamiseksi on annettava kaavamääräys. Esitetyt uudisrakennukset täydentävät hyväksyttävällä tavalla kokonaisuutta, sillä Nesteen torni ei menetä merkittävästi kaupunkikuvallisesti hallitsevaa asemaansa. Vastine 4.1: Lisätään kaavamääräyksiin: 13 Rakennuksen korjaus- ja muutostöiden sekä uusien parvekkeiden suunnittelussa tulee julkisivuissa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen perushahmon säilymiseen. Ilmanlaatu Kaavakarttaan tulee merkitä asuinrakennusten ulko-oleskelutilojen leikkialueet. Jos leikkialueet sijoitetaan muulle kiinteistölle ( 3), tulee kaavaan lisätä merkintä mille kiinteistölle leikkialueet sijoitetaan. Kaavamääräykset 9 ja 3 ovat ristiriitaisia. Määräystä 9 kaavamääräystä tulee selkeyttää niin, että siitä käy selville vähimmäisetäisyysvaatimus, joka vaaditaan herkille kohteille eli päiväkotirakennukselle ja tuloilmanottoaukoille sekä päiväkodin ulko-oleskelualueelle (vähintään 100 metriä Kehä 1:n tienreunasta). Lisäksi, jos on tarpeen, voidaan määrätä vähimmäisetäisyydestä, joka vaaditaan asuinrakennuksiin ja niiden ulko-oleskelualueisiin (vähintään 35 metriä Kehä 1:n tienreunasta). Sanamuoto on rakennettava on omiaan johtamaan huonoon lopputulokseen. Vastine 4.2: Määräyksiin lisätään: le = Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa, joka on melusuojattava 12 :ssä esitetyllä tavalla. 3 Lisätään maininta: Leikkialueet on sijoitettava kaavassa lemerkinnällä olevalle alueelle. (tämä siksi että kaava-alue saattaa jakautua useammaksi tontiksi ja yhteinen leikkialue jää yhden tontin alueelle) 9 Muutetaan määräystä..vähitään 35 m:n etäisyydelle Karhusaarentiestä. ja vähitään 100 m:n etäisyydelle Karhusaarentiestä.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) Melu Uudenmaan ELY keskus toteaa, että eri rakentamishankkeiden toteuttamisjärjestyksellä tulee olemaan merkittävä vaikutus alueen melutasoihin ja melulta suojaamistarpeeseen. Meluselvityksessä esitetty rakennusten B ja C länsijulkisivujen ulkovaipan ääneneristävyyttä koskeva vaatimus tulee lisätä kaavaan merkinnällä: Merkintä osoittaa rakennusalan sivun jonka puoleisten rakennuksen ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja korvausilmaventtiilien ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 00 db Rakennettavan asuinrakennuksen 6 länsijulkisivuille, jossa julkisivulle kohdistuva melutaso ylittää 65 db ei tule sijoittaa asuntoparvekkeita. Niille rakennusten julkisivuille, jossa julkisivulle kohdistuva melutaso on 65 db tai alle, rakennettavat asuntojen parvekkeet tai viherhuoneet tulee varustaa sellaisella lasituksella ja rakenteella, että niillä ei ylity ulkomelulle annettu päiväohjearvo 55 db. Olemassa olevien rakennusten (Al ja A2) väliin sijoittuva oleskelualue (korkeustaso +16, 1 m) tulee varustaa vähintään 3,1 m korkein meluseinäkkein siten, että oleskelualueelle liikenteestä johtuva melu ei yhtä ohjearvoa 55 db. Oleskelualue rakennuksen A1 katolla (korkeustaso +78,5 m) oleva meluesteseinä tulee rakentaa itäpuolelle vähintään 2,5 m korkuiseksi ja länsipuolelle vähintään 3,5 m:n korkuiseksi siten, että oleskelualueelle liikenteestä johtuva melu ei yhtä ohjearvoa 55 db. Vastine: Kaavaa valmisteltaessa liikennesuunnittelija hyvin tarkasti tutki mihin ääneneristystasoon parvekelasituksella pääsee. Tutkimusten mukaan pääsee 12 db:iin. Lisäsimme ao. uudet määräykset kaavaan: 31 db / 11 db Merkintä osoittaa rakennusalan sivun jonka puoleisten rakennuksen ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden, korvausilmaventtiilien ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 31 db sekä parvekelasituksen ja rakenteiden ääneneristävyydenvähintään 11 db. 12 Olemassa olevien rakennusten (le-alue)) väliin sijoittuva oleskelualue (korkeustaso +16, 1 m) tulee varustaa vähintään 3,1 m korkein meluseinäkkein siten, että oleskelualueelle liikenteestä johtuva melu ei ylitä ohjearvoa 55 db. Oleskelualue 21 kerroksisen rakennuksen katolla (korkeustaso +78,5 m) oleva meluesteseinä tulee rakentaa itäpuolelle vähintään 2,5 m korkuiseksi ja länsipuolelle vähintään 3,5 m:n korkuiseksi siten, että oleskelualueelle liikenteestä johtuva melu ei yhtä ohjearvoa 55 db.