Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa kammiosystolen aikana diastolinen verenpaine matalin verenpaine suurissa valtimoissa kammiodiastolen aikana keskiverenpaine keskimääräinen verenpaine valtimossa diastolinen paine + 1/3 x pulssipaine pulssipaine systolisen ja diastolisen verenpaineen erotus täyttöpaine esim. kammion täyttöpaine = kammion loppudiastolinen paine verenkierron täyttöpaine = vallitseva paine, kun sydän on pysähtynyt

AORTTAPAINE SYDÄMEN MINUUTTITILAVUUS (CARDIAC OUTPUT = CO = SYKE x ISKUTILAVUUS, l/min) x VERENKIERRON ÄÄREISVASTUS (TPR, TOTAL PERIPHERAL RESISTANCE) liisa.m.peltonen@helsinki.fi 3

VERENPAINEEN VAIHTELU

SUOMALAISTEN VERENPAINE

NORMAALI VERENPAINE JA HYPERTENSIO Käypä hoito suositus 2009

NORMOTENSIIVINEN tyypillinen päivä-yövaihtelu LIEVÄSTI HYPERTENSIIVINEN päivä-yövaihtelu säilyy verenpaineen taso kohoaa myös yöllä PITKÄLLE EDENNYT AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTAHÄIRIÖ käänteinen päivä-yövaihtelu paine laskee henkilön noustessa pystyasentoon

VARHAINEN HYPERTENSIO syke ja minuuttitilavuus suurentuneet, yleensä normaali ääreisvastus yleensä ei vasemman kammion hypertrofiaa yleisluonnehdinta: sympatikotonia VAKIINTUNUT HYPERTENSIO syke ja minuuttitilavuus normaalit, ääreisvastus suurentunut (vastusarteriolien mediahypertrofia) vasemman kammion hypertrofia sympatikotonian viitteet vähäiset

Suora MITTAUSMENETELMÄT Invasiivinen, verenpaineanturi suonessa Epäsuora Noninvasiivinen, suonen ulkopuolelta tapahtuva mittaus Palpatorinen epäsuora; valtimosulku painekalvosimella paineaallon tunnustelu valtimon päältä vain systolinen paine Auskultatorinen Epäsuora; valtimosulku painekalvosimella Verenvirtauksen aiheuttamien äänien kuuntelu stetoskoopilla valtimon päältä Sekä systolinen että diastolinen paine Ambulatorinen Jatkuva tai määräajoin tapahtuva mittaus mukana kannettavalla laitteella

TEHTÄVÄT 1. Verenpaineen mittaus olkavarresta auskultatorisella menetelmällä 2. Mittaustuloksen vahvistaminen 2 minuutin kuluttua ensimmäisestä mittauksesta (kaksoismittaus) 3. Verenpaineen mittaus olkavarresta automaattimittarilla 4. (Verenpaineen mittaus alaraajasta)

MITTAUSMENETELMÄ 1 2 3 4 5

viimeinen kuultu ääni (vanhemmilla ja hypertensiivisillä henkilöillä) 12

MITTAUSASENTO

SYKKEEN TUNNUSTELU

VALTIMOPULSSIKÄYRÄ = PAINEKÄYRÄ Normaali Nousu nopea ja suuri; aorttaläppävika, jossa vuoto hallitseva Nousu hidas ja pieni; vaikea aorttastenoosi Nousu nopea ja pieni; ahtauttava kardiomyopatia Nousu nopea ja suuri; hyperkinesia, aorttaläppävuoto Vaikea sydämen vajaatoiminta Aikainen, toistuva lisälyöntisyys

TEHTÄVÄT 1. Tunnustele alaraajojen valtimopulssit a. dorsalis pedis (jalan selkävaltimo) a. tibialis posterior (takimmainen säärivaltimo) a. poplitea (polvitaivevaltimo) a. femoralis (reisivaltimo) 2. Tunnustele yläraajojen valtimopulssit a. radialis (värttinävaltimo) a. brachialis (olkavaltimo) 3. Tunnustele vatsa-aortta (a. abdominalis) 4. Tunnustele kaulavaltimot (a. carotis) 5. Tunnustele pinnallinen ohimovaltimo (a. temporalis superficialis) Tarkkaile pulssiaallon puutoksia ja puolieroja

VEREN VIRTAUS KAULAVALTIMOSSA

VALTIMOISTA VOIDAAN TUTKIA MYÖS NIIDEN VIRTAUSTA =VIRTAUSKÄYRÄ YHTEINEN KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) AIKA

SISEMPI KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) AIKA

AIKA ULOMPI KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s)

CAROTIS COMMUNIS TERVE TYVIOSAN TIUKKA AHTAUMA

CAROTIS EXTERNA TERVE TYVIOSAN TIUKKA AHTAUMA

CAROTIS INTERNA TERVE TYVIOSAN TIUKKA AHTAUMA

EKG RESPIRATORINEN SINUSARYTMIA

SYDÄNÄÄNIEN KUUNTELU

PUNCTA MAXIMA AORTTA-ALUE PULMONAALIALUE TRIKUSPIDIALUE MITRAALIALUE

MISSÄ? 1 = mitraalialue, 2 = trikuspidialue; 3 = sekundaarinen pulmonaalialue; 4 = pulmonaalialue; 5 = aortta-alue

1 2 3 4 5 6 7

1. SYDÄNÄÄNI kammiosystolen alussa syntyteoria: läppäpurjeiden, niihin kiinnittyvien jännerihmojen, papillaarilihasten ja kammion seinämien jännittyminen M=mitraalikomponentti, mitraaliläpän sulkeutuminen T=trikuspidaalikomponentti, trikuspidiläpän sulkeutuminen

2. SYDÄNÄÄNI kammiosystolen lopussa syntyteoria: aortta- ja keuhkovaltimoläppien sulkeutuminen (läppäpurjeiden värähtely) A2=aorttakomponentti, aorttaläpän sulkeutuminen, kuuluu ensin, voimakkaampi P2=pulmonaalikomponentti, keuhkovaltimoläpän sulkeutuminen eri komponentit eriytyvät sisäänhengitysvaiheessa lapsilla ja nuorilla

SYDÄNÄÄNET ERI PAIKOISTA

3. SYDÄNÄÄNI kammiodiastolen aikana syntyteoria: kammion seinämän värähtely vasemman kammion nopean täyttymisen aikana hyvin matala < 30-vuotiailla fysiologinen (ei yli 40) vanhemmilla viittaa kohonneeseen täyttöpaineeseen kammiogaloppi

4. SYDÄNÄÄNI kammiodiastolen lopussa syntyteoria: eteissupistuksen aiheuttama kammion seinämän värähtely; iän myötä alentunut kammioiden myötäävyys hyvin matala ei yleensä kuulu auskultaatiossa viittaa kohonneeseen täyttöpaineeseen eteisgaloppi

MUUT ÄÄNET

YLIMÄÄRÄISET ÄÄNET Läppien avautumiseen liittyvät äänet (avautuminen normaalisti äänetöntä) Ejektioääni, ejektioklikki suuritaajuinen, teräväsointinen S1 jälkeen Avautumisääni, opening snap teräväsointinen, napsahtava S2 jälkeen

SIVUÄÄNET pitempikestoisia, hälyääniä nopean verenvirtauksen aiheuttama pyörre ahtaassa kohdassa laaja taajuuskirjo; kapea ahtauma, korkea ääni systolinen, diastolinen, jatkuva viaton sivuääni yli 5 % nuorista aikuisista systolen aikana virtauksen aiheuttama pyörre ja värähtely

TEHTÄVÄT 1. Keskity yhteen asiaan kerrallaan 2. S1 ja S2, voimakkuus ja sävy ensin suppilolla kärjestä alkaen, sitten sama kalvolla (S3 ja S4 häviävät miltei täysin kalvolla kuunneltaessa; klikit korostuvat kalvolla) 3. Jakaantuuko S2 komponentteihin? 4. S3, S4, esiintyykö