Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010
Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja pitkäaikaista toimintaa Keskustelu muun yhteiskunnan kanssa Uuden kapasiteetin tarve Ilmastonmuutoksen hillinnän kustannukset kasvavat, jos toimia lykätään Konkreettinen malli toimialalle ja päättäjille 2
Teollisuuden pääomaintensiivisyys Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 3
Investoinnit ja suunnitelmat eri teollisuudenaloilla Suomessa 2004-2010 (milj. euroa) 3000 2500 2000 1500 1000 500 Teva Graafinen Rakennus Elintarvike Elektroniikka ja sähköteoll. Metallinjalostus Metsä Kone- ja metallituote Kemia Sähkö, kaasu, vesi 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: EK:n investointitiedustelut 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010
Visiotyön vaiheet Neljä tutkimuslaitosta yhteistyössä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Turun kauppakorkean Tulevaisuuden tutkimuskeskus Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Kolme tulevaisuusverstasta Kaksi internet-kyselyä 5
Asetetut tavoitteet Tukea kansalaisten hyvinvointia ja kansallista kilpailukykyä Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Lisätä energiatehokkuutta Tukea kotimaisen energian hyödyntämistä Löytää kustannustehokkaita ratkaisuja 6
Tarkastelukulmat Ilmastohaaste Kansalaisten ostovoima ja hyvinvointi, elinkeinoelämän kilpailukyky Energian saatavuus ja toimitusvarmuus 7
Toimintaympäristö 8
Maailma 2050 Väkiluku 9 10 (6,7) miljardia Maailman keskilämpötila noussut 2 astetta Energiahuolto ja ilmastokysymykset hallitusten agendalla, kansainvälisiä sitovia sopimuksia Huimasti kasvava globaali energiantarve Öljyn ja maakaasu keskittyvät harvoihin käsiin, maailmanlaajuinen käyttö vähenee Kivihiili yleisesti käytössä 9
Suomi 2050 Väkiluku yli 6 (5,3) miljoonaa Kansantalous kasvaa, ostovoima kehittyy Palvelusektori kasvaa Liikenne lisääntyy Asuntokuntien keskikoko pienenee ja lukumäärä nousee Teknologialla keskeinen rooli energiantuotannossa ja ilmastoratkaisuissa Energian käyttö tehostuu 10
Teknologian kehittyminen tuo mahdollisuuksia Energian käyttö tehostuu Älykäs sähköverkko Tuotantoteknologiat kehittyvät sähkön ja lämmön yhteistuotanto uusiutuvat pientuotanto ydinvoiman 4. sukupolvi Liikenteen sähköistyminen Lämpöpumput Kaukojäähdytys, jäähdytyksen lämpöenergian hyödyntäminen Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)
Energiatehokkuus visiossa Rakennuskanta kasvaa, mutta lämmitysenergian kokonaistarve pienentyy 30 % Kotitalouslaitteiden määrä lisääntyy, mutta tehostamispotentiaali (23 % vuoteen 2020) korvaa energian lisäkäytön Palveluissa tehostumispotentiaali lähes 20 % Teollisuudessa tehostumispotentiaali noin 20 % Henkilöliikenteessä nykyinen suorite saavutetaan kolmasosalla nykyisestä energian käytöstä
Kansantalouden kehitys Lähde: VATT 13
Liikenne lisääntyy Lähde: Tiehallinto 14
Liikenne sähköistyy Lähde: Honkapuro, Jauhiainen, Partanen ja Valkealahti. 15
Älykäs sähköverkko Kaksisuuntainen sähkön siirto ja kommunikointi Hajautettu pientuotanto mukaan Aurinko, tuulivoima, biopolttoaineet Joustavuutta järjestelmään Kysyntä joustaa tuotannon mukaan Mahdollistaa energian varastoinnin Kasvava tehokkuus ja markkinoiden toimivuus 16
Lämmitysenergian käyttö 2050 Lähde: Honkapuro, Jauhiainen, Partanen ja Valkealahti. Kaukolämmön kysyntä 25-33 TWh vuonna 2050 (2007: 31 TWh). 17
Sähkön kysyntä 2007 2030 2050 Asuminen 23 24-26 24-27 kotitaloussähkö 11 13 13-14 rakennusten lämmitys 12 11 9-11 rakennnusten jäähdytys 0,2 1 2 Teollisuus 48 49-56 48-58 Palvelut & julkinen 15,5 22 30-40 Liikenne 0,5 3 8-10 Häviöt 3 3 4 Yhteensä 90 100-111 113-138
Vision vaikutukset 19
Energiantuotanto Suomessa 2050 Päästöttömät lisäävät osuuttaan Puun käyttö lisääntyy merkittävästi Vesivoimasta lisää säätövoimaa Ydinvoima mahdollisesti myös kaukolämmössä Tuulivoiman osuus voimakkaassa kasvussa Hajautettu pientuotanto lisääntyy Rakennuksiin integroitu tuotanto, pienimuotoinen yhdistetty tuotanto tulossa (aurinko, tuuli, bio) Fossiilisten merkitys pienenee Hiilen talteenotto käytössä osa monipolttoainelaitoksista hiilinieluja Maakaasua kaupungeissa ja teollisuudessa Turvetta käytetään edelleen 20
Sähköntuotanto 2050 Vuonna 2050 Tuotanto 115-150 TWh 21
Sähköntuotantokapasiteetti 2050 Tuotantokapasiteetti 24 000-32 000 MW vuonna 2050 - tarvitsemme uutta kapasiteettia 19 000-27 000 MW 10 % 11 % 25 % 6 % 2 % 18 % Vesivoima OL3-ydinvoimayksikkö Uusi kapasiteetti: Vesivoima Ydinvoima Tuulivoima Yhteis- ja lauhdetuotanto Hajautettu/pientuotanto 28 %
Vähäpäästöistä tuotantoa Sähkön ja kaukolämmön tuotanto kasvaa n. 50 prosenttia Sähkön päästöt 280 g/kwh 30 40 g/kwh Kaukolämmön päästöt 220 g/kwh 25 g/kwh Sähkön ja kaukolämmön kokonaispäästöt 5 7 Mt CO 2, nykyisin 30 Mt Päästövähennys 25 Mt 23
Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisia Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisia polttoaineita ja vähentävät päästöjä Liikenne: -8 milj. tonnia Lämmitys: -3 milj. tonnia Teollisuus: -1 milj. tonnia Sähkön tuonti korvautuu pienellä viennillä Päästövaikutus -6 milj. tonnia Päästövähennys yhteensä 12-18 MtCO 2 24
Arvio CO 2 -päästöjen vähenemisestä Sähkön ja kaukolämmön avulla - vision kattamat CO2-päästöt vähenevät 85-90 prosenttia - Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät runsaat 50 prosenttia Vision ulkopuolisissa toiminnoissa voidaan lisätä energiatehokkuutta, ottaa käyttöön biopolttoaineita ja tehdä vastaavanlaisia toimia, jolloin voidaan saavuttaa yhteensä 80 % tavoite päästöjen vähentämisessä 25
Täysin mahdollista Hiilineutraali energiantuotanto Omavaraisuus paranee Energiatehokkuus lisääntyy Uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet kasvavat Kansantalous vahvistuu; hyvinvointi ja bruttokansantuote kasvavat Ostovoima nousee sähkön ja kaukolämmön hintoja nopeammin 26
Edellytykset 27
Vision toteuttamisen kansainväliset edellytykset Hiilidioksidille maailmanlaajuinen hinta Hiilidioksidikustannuksen kohdistuminen päästöjä aiheutuviin toimintoihin Avoimet ja yhtenäiset eurooppalaiset sähkömarkkinat 28
Vision toteuttamisen edellytykset Suomessa (1/2) Energiainvestoinneille varmistetaan vakaa ja ennustettava investointiympäristö Energiapolitiikka on pitkäjänteistä ja johdonmukaista Ilmastotavoitteeseen sitoudutaan pitkällä aikavälillä Polttoainemarkkinat toimivat Eri teknologiat ja polttoaineet ovat monipuolisesti toimijoiden valittavissa Yhteiskunnan ohjaus kohdistuu päästötavoitteisiin keinojen sijaan 29
Vision toteuttamisen edellytykset Suomessa (2/2) Päästöillä on markkinoilla määräytyvä hinta Ei päällekkäisiä tai ristikkäisiä ohjuskeinoja päästökaupan kanssa Kaavoitus-, YVA- ja lupajärjestelmiä nopeutetaan Sitoudutaan eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin Energiateknologiasta kehitetään viennin tukijalka Riittävät panostukset teknologiakehitykseen Sähköistyvää liikennettä tukevat ratkaisut
Mitä on jo tapahtunut ja tapahtumassa 31
Kaukolämmön lämpötilakorjattu kulutus, TWh 40 TWh 35 30 25 20 15 10 5 0 1970 1974 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010
Uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve 21 000 18 000 investointitarve Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP MW 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 Ydinvoima Vesivoima Sarja15 Sarja14 Sarja13 Nykyinen ja rakenteilla oleva kapasiteetti Sarja12 Sarja11 0 2003 2008 2013 2018 2023 2028 Uutta tuotantokapasiteettia tarvittaisiin 7000-8000 MW, jotta tarjonta vastaisi 18 500 MW:n sähkön kulutuksen huipputehoa
Energia-ala investoinut paljon 2000-luvulla Kotimaisten polttoaineiden suosio kasvanut 53 uutta sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitosta 2090 MW sähkötehoa Pääosin kotimaisiin polttoaineisiin perustuvia laitoksia Joitakin maakaasuun perustuvia laitoksia Vesivoiman tehonkorotuksia 300 MW uutta säätövoimaa Ydinvoimaa Rakenteilla 1600 MW ydinvoimayksikkö Tehonkorotuksia 90 MW 300 uutta lämpökeskusta Biopolttoaineilla korvattu erityisesti öljyn käyttöä Tuulivoiman investoinnit käynnistyivät 150 MW tuulivoimaa 2010-luvulla odotetaan yli kymmenkertaista määrää uutta kapasiteettia Lähde: Pöyry 2010
Puuta vai muuta? Kaukolämmön ja lämmön tuotannon polttoaineiden hintojen kehittyminen 360 320 280 Lähteet: Tilastokeskus TEM Energiamarkkinavirasto 240 200 160 Energiapuun hintakehitys 120 80 kesäkuu 99 kesäkuu 00 kesäkuu 01 kesäkuu 02 kesäkuu 03 kesäkuu 04 kesäkuu 05 kesäkuu 06 kesäkuu 07 kesäkuu 08 kesäkuu 09 kaukolämpö maakaasu jyrsinturve kivihiili raskas polttoöljy polttohake/metsähake
Kiitos! Lisätietoja ja tutkimusraportit: www.energia.fi 36