Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2011-2013

2 Sisällys 1. MUUTOKSET JA HYVÄKSYNTÄ... 3 2. SIIRTYMINEN VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISEEN TOIMINTAAN... 4 3. MÄÄRITELMÄT... 5 4. JOHDANTO... 7 4.1. VALVONTASUUNNITELMAAN LIITTYVÄ KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 8 5. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU... 9 5.1. VALVONTAMENETELMÄT... 9 5.2. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN...10 5.3. ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN KOHTEIDEN SEKÄ VAPAA-AJAN ASUNTOJEN VALVONTA...11 5.4. VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA...12 5.5. MUUT VALVONTAKOHTEET...12 5.6. VALVONTATYÖSSÄ TARVITTAVAT RESURSSIT...13 6. KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA...14 7. SEURANTA...16 7.1. YHTEENVETO KALENTERIVUODEN AIKANA SUORITETTAVASTA VALVONNASTA...16 7.2. VALVONNAN TOTEUTUMISEN JA RESURSSIEN KIRJAAMINEN PRONTOON...16 7.3. VALVONNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI...17 LIITE A. VALVONTAKOHTEIDEN PALOTARKASTUKSET...19 LIITE A1. VALVONTAKOHTEIDEN PERIAATTEELLISET TARKASTUSVÄLIT...19 LIITE A7 YHTEENVETO VUONNA 2012 TARKASTETTAVIEN VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄSTÄ...26 LIITE B. ASUINRAKENNUSTEN JA VAPAA-AJAN ASUINRAKENNUSTEN TARKASTUKSET...27 LIITE C VALVONTAAN LIITTYVÄ VIRANOMAISYHTEISTYÖ...28 LIITE C1 YHTEISTYÖTAHOT JA MENETELMÄT VALVONNASSA, YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN...28 LIITE C2 VUOSITTAINEN VALVONTAYHTEISTYÖ...29 LIITE D ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYYN KÄYTETTÄVIEN RESURSSIEN LASKEMINEN...30 LIITE E. PALOTARKASTUSTEN MAKSULLISUUS...31 E.1 TAKSASUOSITUKSET...31 E.2 MAKSUISTA PÄÄTTÄMINEN...32

3 1. Muutokset ja hyväksyntä Valvontasuunnitelman ylläpidosta vastaa palotarkastustoiminnasta vastaava johtava palotarkastaja. Pelastusjohtaja hyväksyy suunnitelmaan tehtävät merkittävät muutokset. Vuosittaiset tulostavoitteet kirjataan toimintasuunnitelman toimeenpanosuunnitelmaan. Päiväys Muutos Tekijä Hyväksyjä 11.1.2012 Tekstin tarkennus. LM/TPä TPä

4 2. Siirtyminen valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan Vuosi 2011 Marraskuussa aloitetaan palotarkastuksia tekevän henkilöstön kouluttaminen ja palotarkastuksilla aloitetaan tarkastusvälien siirtäminen valvontasuunnitelman mukaisiksi. Kohteita tiedotetaan muista valvontasuunnitelmaan liittyvistä muutoksista. Pelastusjohtaja hyväksyy valvontasuunnitelman joulukuussa. Vuosi 2012 Palotarkastukset suoritetaan palvelutasopäätöksen 2009-2013 mukaisesti niissä kohteissa, joissa ei ole pidetty palotarkastusta 2011 valvontasuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Tarkastusvälit siirretään valvontasuunnitelman mukaisiksi ja kohteita tiedotetaan valvontasuunnitelmaan liittyvistä muutoksista. Resursseja kohdennetaan palotarkastuskohteiden määrien ja tarkastusvälien oikeellisuuden tarkastamiseen. Aloitetaan uuden valvontasuunnitelman valmistelu palvelutasopäätöksen laadinnan yhteydessä. Vuosi 2013 Palotarkastukset ovat siirtyneet täysin valvontasuunnitelman mukaisiin määräväleihin. Palotarkastusten maksullisuuteen siirrytään yhdessä muiden pelastuslaitosten kanssa. Laaditaan palvelutasopäätöksen yhteydessä uusi valvontasuunnitelma.

5 3. Määritelmät Nimike Määritelmä Erityinen palotarkastus Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Pyydetty palotarkastus Ennakoiva erityinen palotarkastus Tarkastusväli Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Yleinen palotarkastus Valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteeseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Yleensä erityinen palotarkastus tehdään samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Tarkastus, joka liittyy rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävään valvontakäyntiin, luokitellaan erityiseksi palotarkastukseksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee valvoakseen aiemmin annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräyksen määräajan umpeuduttua tai kun puute on korjattu, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 22 mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen (25 2. mom. ja 27 2. mom). Nestekaasuasetuksen (711/1993) 25 mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä viimeistään 3 kk kuluessa ilmoituksesta. Asiakkaan pyytämä palotarkastus. Pyydetyt palotarkastukset saattavat muuttua maksullisiksi. Pyydetty palotarkastus/konsultointikäynti, jonka jälkeen joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen palotarkastus. Ennakoivista erityisistä palotarkastuksista peritään mahdollisesti erityistä palotarkastusta korkeampi maksu. Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti. Merlot-palotarkastusohjelmassa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. Useiden rakennusten muodostama toiminnallinen kokonaisuus kirjataan yhtenä palotarkastuksena. Kohteiden ryhmittely ohjeistetaan tarkemmin erikseen. Valvontasuunnitelman mukainen määrätyin väliajoin tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti. Käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus.

6 Yleisötilaisuuden palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus Öljylämmityslaitteiston katsastus ja tarkastus Asuinrakennus Asuinrakennukseen verrattava kohde Vapaa-ajan rakennus Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden muodostaman riskien perustella päättämä valvontakäynti. Yleisötilaisuuksien palotarkastukset muuttuvat mahdollisesti maksullisiksi. Pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 17 ja 20 :ien mukainen tarkastus ja käyttöönoton katsastus, joka tulee tehdä viimeistään 3 kk kuluessa ilmoituksesta. Ympärivuotisessa asuinkäytössä olevat rakennukset rakennustyypistä riippumatta, vuokra- tai omistusasunnot. Asuntolat eivät kuulu tähän ryhmään. Laajuudeltaan ja riskeiltään asuinhuoneistoon verrattava kohde joka on osa asuinrakennusta, esimerkiksi kerrostalon kivijalassa oleva pieni toimisto. Valvonta asuinrakennuksen palotarkastuksen yhteydessä. Huom. Kivijalassa oleva ravintola tai liikehuoneisto on erillinen valvontakohde, jonka tarkastusväli on määritelty erikseen. Yleensä haja-asutusalueella sijaitseva rakennus, jota ei ole tarkoitettu ympärivuotiseen vakituiseen asumiseen.

7 4. Johdanto Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustehtävä on kehittää ja ylläpitää alueen turvallisuutta kaikissa olosuhteissa minimoimalla onnettomuusvahinkoja ja niiden seurauksia. Tähän tehtävään kuuluvat onnettomuuksien ehkäiseminen, kuntien ja kuntalaisten onnettomuustilanteissa tarvittavien valmiuksien parantaminen, pelastustoimenpiteet ja ensihoitopalvelut. Onnettomuuksien ehkäisytyön tärkein tavoite on palokuolemien ja henkilövahinkojen vähentäminen. 1.7.2011 voimaan astuneessa pelastuslaissa (379/2011) tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet riskinarvioinnin perusteella. Lainsäädännön muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Resurssien uudelleen kohdentamisella pyritään vähentämään tulipaloista aiheutuneita henkilövahinkoja ja tulipalojen määrää sekä parantamaan kuntalaisten toimintamahdollisuuksia erilaisissa onnettomuuksissa. Valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan siirtyminen ei vähennä onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettäviä henkilötyövuosia tai pienennä kustannuksia. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään tässä valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan toimintakertomuksessa. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien keskimääräinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista Pelastuslain 96 mukaisesti maksun. Palotarkastusten maksullisuudesta päättää johtokunta, päätöksessä huomioidaan muiden pelastuslaitosten siirtyminen palotarkastusten maksullisuuteen. Palotarkastusmaksu määräytyy johtokunnan vahvistaman taksaluettelon mukaisesti. Liitteessä E on pelastuslaitosten verkoston esittämä taksasuositus. Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Valvontasuunnitelma julkaistaan pelastuslaitoksen internet-sivuilla ja lisäksi tarkastuskohteita tiedotetaan valvontasuunnitelman tuomista muutoksista palotarkastuksilla.

8 Valvontasuunnitelmaohjetta on valmistellut pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työryhmä. Työryhmä on laatinut esityksen valvontasuunnitelman sisällöstä, valvontakohteiden luokituksesta ja tarkastusväleistä. Tarkastusvälien määrittämiseen käytettävä tilastoaineisto on saatavilla pelastuslaitokselta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma perustuu työryhmän ohjeeseen. 4.1. Valvontasuunnitelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö Pelastuslaki 379/2011 1 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. 2 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden velvollisuudesta: 1) ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia; 2) varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa; 3) rajoittaa onnettomuuksien seurauksia; 4) rakentaa ja ylläpitää väestönsuojia; 5) osallistua pelastustoiminnan tehtäviin ja väestönsuojelukoulutukseen. 78 Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava 2 luvun (Yleiset velvollisuudet) ja 3 luvun (Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet) säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. 79 Valvontasuunnitelma Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määritettävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan. Valvontasuunnitelman tulee perustua alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valvonnassa käytettävistä riskien arvioimisen perusteista, palotarkastusten ja muiden valvontatoimenpiteiden määrittelystä sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista.

9 5. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu Valvontasuunnitelma mahdollistaa palotarkastusten jaksottamisen joustavasti pidemmälle aikavälille. Aiemmin pakollisesti vuosittain tarkastettavien kohteiden lukumäärä on pysynyt hyvin vakiona ja vienyt valtaosan palotarkastajien resursseista. Jatkossa palotarkastukset suunnitellaan viiden vuoden jaksoissa. Pakollisesti vuosittain palotarkastettavien kohteiden määrä on aiempaa merkittävästi pienempi, jolloin esimerkiksi teemavalvontaan tai turvallisuusviestintään voidaan jonain vuonna kohdentaa enemmän resursseja ja tasata palotarkastuskohteiden määrä muille vuosille. Palotarkastusten kohdentamista suunnitellaan yleisellä tasolla seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla, yksityiskohtainen vuosisuunnitelma tehdään toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Valvontatoimenpiteiden 5-vuotissuunnitelma on kohdassa 5.6 ja vuosisuunnitelma liitteessä 7.1. Tiettyjen viranomaisyhteistyön muotojen vuosittaista määrää on mahdoton ennakoida tarkasti etukäteen. Näiden osalta tavoitteet tarkastetaan vuoden kuluessa siten että tavoitteena on vastata 100% tulleisiin ilmoituksiin. Valvontatoiminnan vuosisuunnitelman valmistelee palotarkastustoiminnasta vastaava prosessinomistaja ja kokonaisuuden hyväksyy riskienhallintapäällikkö. 5.1. Valvontamenetelmät Yleinen palotarkastus Yleisellä palotarkastuksella valvotaan Pelastuslain (379/2011) 2 luvun (Yleiset velvollisuudet) ja 3 luvun (Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet) säännösten noudattamista. Kohde tarkastetaan asiakirjojen perusteella ja pistokokein, vastuu kohteen turvallisuudesta on aina kohteen omistajan ja haltijan. Palotarkastuksella annetaan neuvoja ja ohjeita sekä pyritään tukemaan kohteen omaa turvallisuuskulttuuria. Erityinen palotarkastus Erityinen palotarkastus suoritetaan uudisrakennus tai saneerauskohteissa kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on sen rakennusluvassa määrännyt suoritettavaksi. Ennen varsinaista erityistä palotarkastusta voidaan suorittaa ennakoivia erityisiä palotarkastuksia. Jälkitarkastus Jälkitarkastus on tarkastus, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa annettuja määräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus toimitetaan, kun on havaittu huomattavia tai toistuvia palo- tai henkilöturvallisuutta vaarantavia puutteita. Ylimääräinen palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus suoritetaan pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, perusteena voi olla esimerkiksi: - kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntö - nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai toisen viranomaisen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista - epäily, että palo- ja henkilöturvallisuudessa on oleellisia puutteita. - teematarkastus esimerkiksi suurmyymälöihin tai ravintoloihin

10 Yleisötilaisuuden palotarkastus Ennen yleisötilaisuuden alkamista suoritettava palotarkastus, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Aluevalvonta Pelastusviranomaisen suorittamaa valvontaa, jossa tehdään ulkopuolisia havaintoja kohteen turvallisuudesta ja kohteeseen jätetään kirjallinen korjauskehotus ja -ohjeita havaintojen perusteella. Aluevalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi pelastusteihin, osoitenumerointiin, tonttien opastauluihin ja tuhopolttojen torjuntaan sekä sammutusveden saatavuuteen. Aluevalvontaa voidaan suorittaa myös julkisilla alueilla. Omavalvonta Omavalvonta on oleellinen osa omakotitalojen, niihin rinnastettavien kohteiden ja vapaa-ajan rakennusten valvontatoimintaa. Asukkaille postitetaan omavalvontaa varten dokumentit turvallisuusviestintämateriaalin kanssa, joiden perusteella asukas tekee omatoimisen kartoituksen kotinsa paloturvallisuudesta. Omavalvontalomake järjestetään myös täytettäväksi internet-sivuille. Valvontakohteissa kohteen edustaja voi suorittaa omavalvontaa, jonka tietoja voidaan hyödyntää palotarkastuksen suorittamisessa tai sillä voi olla vaikutusta kohteen valvontaväliin. Asiakirjavalvonta Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja paloteknisten laitteiden tarkastuksista. Pelastussuunnitelmat ja poistumisturvallisuusselvitykset arvioidaan sekä annetaan niistä palaute. Tarkastusyrityksien ja nuohoojien ilmoittamat puutteet arvioidaan. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. 5.2. Valvontakohteiden tarkastusvälin määrittäminen Valvontakohteiden tarkastusvälit on esitetty luokittain liitteenä olevissa taulukoissa: A1 Rakennus ympärivuorokautisessa käytössä A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset A6 Muut kohteet Pelastuslaitosten verkoston valvontasuunnitelmatyöryhmä käytti tarkastusvälin määrittämisen perusteena ensisijaisesti tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä, koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa tapahtuu harvoin vakavia henkilövahinkoja. Tällä perusteella valvontasuunnitelmaohjeessa ehdotettiin merkittäviäkin pidennyksiä valvontakohteiden tarkastusväliin. Valvonnan suunnittelussa on painotettu potentiaalista henkilövahinkoriskiä ja tarkastusvälejä on tiivistetty työryhmän ehdotuksesta mm. erilaisissa vanhustenhoidon kohteissa ja kokoontumis- ja liiketiloissa. Riskinarvio perustuu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella tapahtuneisiin on-

11 nettomuuksiin ja palotarkastuksilla tehtyihin havaintoihin. Valvontasuunnitelmassa esitetyt tarkastusvälit ovat kuitenkin pidemmät kuin aiemmin, jolloin vuosittain tarkastettavien kohteiden määrä vähenee ja resursseja saadaan suunnattua muihin valvontatehtäviin ja erityisen riskinarvion ja riskiaineiston perusteella suoritettaviin valvontakäynteihin. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava Merlot-palotarkastusohjelmaan. Palotarkastusvälin arvioinnista annetaan erilliset ohjeet ja suositukset. Pelastusviranomainen voi kuitenkin harkintansa perusteella lyhentää minkä tahansa yksittäisen valvontakohteen tarkastusväliä tilanteen niin edellyttäessä. Palotarkastus ajoitetaan lähtökohtaisesti siten että kohteelle määritetty seuraava tarkastus suoritetaan ennen suunniteltua tarkastuspäivämäärää, eli tarkastusväliä ei tarpeettomasti ylitetä. Ensimmäinen yleinen palotarkastus uudessa tai peruskorjatussa kohteessa suoritetaan viimeistään vuoden kuluttua erityisestä palotarkastuksesta. Vähäisten muutostöiden yhteydessä suoritettava erityinen palotarkastus ei vaikuta yleisen palotarkastuksen ajankohtaan. 5.3. Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien kohteiden sekä vapaa-ajan asuntojen valvonta Aiemmin asuinrakennukset ja vapaa-ajan rakennukset on palotarkastettu 10 vuoden välein ennalta tehdyn alueellisen suunnitelman mukaisesti. Tarkastuksiin ovat osallistuneet sekä operatiivinen henkilöstö että päivätyöntekijät. Asuinrakennusten palotarkastukset ovat toteutuneet vuosittain 46-79% tavoitteesta. Asuinrakennusten palotarkastukset nykymuodossaan vievät runsaasti työaikaa, josta osa menee hukkaan koska asukkaat eivät tarkastushetkellä ole paikalla tai hälytystehtävät estävät palotarkastuksen suorittamisen. Valvontasuunnitelma mahdollistaa asuinrakennusten palotarkastusten toteuttamisen erilaisilla menetelmillä ja painottaen alueen riskikohteita ja -ryhmiä. Uudet työtavat mahdollistavat asuinrakennusten tehokkaamman valvonnan vähemmällä työajankäytöllä. Tätä työaikaa voidaan suunnata muihin tehtäviin, joihin ei tällä hetkellä ole juuri panostettu, kuten taloyhtiöiden valvontaan. Jatkossa pyritään omavalvonnalla ja turvallisuusviestinnällä korostamaan asukkaiden omaa vastuuta turvallisuudesta ja kohdentamaan pelastuslaitoksen resursseja niille alueille ja kohteisiin, joissa henkilövahinkojen riski on suurin. Jatkossa asuinrakennusten valvontamenetelmät ovat aluevalvonta, asukkaiden suorittama omavalvonta ja riskinarvioinnin perusteella kohdistetut palotarkastukset. Asukkaiden omavalvontaa tuetaan turvallisuusviestinnällä. Lisäksi voidaan suorittaa ylimääräisiä palotarkastuksia ja kohdentaa turvallisuusviestintää jonkin ajankohtaisen asian osalta. Päätoimisen pelastushenkilöstön työvuoroissa suorittama valvonta tulee olemaan jatkossa pääasiassa aluevalvontaa, jolloin mahdolliset hälytystehtävät eivät aiheuta yhtä suurta ongelmaa, kuin nyt. Asuinrakennusten valvontaa suoritetaan jatkossa edelleen myös yleisillä palotarkastuksilla, mutta yleiset palotarkastukset kohdennetaan riskinarvioinnin perusteella tietyille alueille tai rakennus-

12 tyyppeihin. Riskinarvioinnissa voidaan käyttää apuna kunnilta ja yhteistyötahoilta saatavia tietoja, Sisäasiainministeriön tuottamaa asuinalueiden luokittelua sekä Pronton onnettomuustilastointeja. Vuosittain valvottavien asuinrakennusten määrä ja valvontamuodot on esitetty liitteessä B. Asuinrakennusten valvonnan kattavin menetelmä on aluevalvonta. Aluevalvonta suunnitellaan siten, että koko pelastuslaitoksen alue kierretään viiden vuoden välein. Asuinrakennusten palotarkastusten määrä ja kohdennus suunnitellaan vuosittain. Vuosittain palotarkastettavien kohteiden määrä on riippuvainen valvontakohteiden yleisten palotarkastusten määrästä. Valvonnan suunnittelussa painotetaan asuinrakennusten valvontaa, vapaa-ajan rakennusten tulipaloissa vakavat henkilövahingot ovat merkittävästi harvinaisempia kuin asuinrakennusten tulipaloissa. 5.4. Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tekee valvontaan liittyvää yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötahot ja valvontamuodot on esitetty liitteessä C1. Valvontayhteistyö jakautuu tiedonvaihtoon ja yhteisiin tarkastus- tai asiakaskäynteihin. Yhteistyötahojen merkitys on arvioitu asteikolla 1-3 (3 tärkein). Vuosittain suunnitellaan yhteistoiminta tärkeimpien yhteistyötahojen kanssa. Yhteistoimintaa ryhdytään kehittämään ja vakiintuneet yhteistyömuodot kirjataan valvontasuunnitelmaan. Vuosisuunnitelma on liitteessä C2. 5.5. Muut valvontakohteet Puolustusvoimien kohteet Puolustusvoimien hallinnassa olevat kohteet tarkastetaan yhteistoiminnassa joukko-osaston tai kohdetta hallinnoivat toimijan kanssa puolustusvoimien ilmoittamilla valvontaväleillä. Varuskuntien alueella olevien sotilaskohteiden palotarkastukset kirjataan varuskunnittain yhtenä kokonaisuutena Merlot-palotarkastusohjelmaan. Muiden kohteiden ja salassa pidettävien kohteiden osalta noudatetaan puolustusvoimien ohjeita tarkastusten kirjaamisesta. Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuuksiin suoritetaan palotarkastuksia tapahtumakohtaisen riskinarvioinnin perusteella, arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota pyrotekniikkaan, ilotulituksiin ja tapahtumapaikan paloturvallisuuteen sekä osallistujamäärään. Pelastussuunnitelmavelvollisten yleisötilaisuuksien osalta pelastuslaitos suorittaa asiakirjavalvontaa (Pelastuslaki 16 ). Padot Pelastuslaitos osallistuu ELY-keskuksen suorittamiin patoturvallisuustarkastuksiin. Väestönsuojien tarkastukset Pelastuslaitos suorittaa käyttöönoton yhteydessä väestönsuojan tarkastuksen niissä kohteissa, joissa asiasta on sovittu kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Tilapäinen majoitus Tilapäismajoitusilmoituksen perusteella suoritetaan riskinarviointi ja tarvittaessa kohteessa suoritetaan ylimääräinen palotarkastus.

13 Valmiuden tarkastaminen Pelastuslain 84 perusteella pelastusviranomainen voi tehdä tarkastuksia pelastuslaissa säädettyjen suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen varautumisjärjestelyjen valvomiseksi. Ensisijaisesti näitä järjestelyjä valvotaan yleisillä palotarkastuksilla, valmiustarkastuksia suoritetaan erityisestä tarpeesta. 5.6. Valvontatyössä tarvittavat resurssit Valvontatyöhön vuosittain tarvittavien resurssien määrä arvioidaan suoritettavien toimenpiteiden lukumäärän perusteella. Seuraavan toimintavuoden resurssitarve arvioidaan yksityiskohtaisemmin ja PTS-suunnitelmassa arvioidaan yleisellä tasolla resurssitarve vuosittaisen valvontakohteiden ja asuinrakennusten tarkastusmäärien perusteella. Valvontatyöhön tarvittavien resurssien määrään tulee vaikuttamaan rakennuskannan kasvu. Vuoden 2012 resurssitarve Kohde Vuonna 2012 suoritettavat HTV Tarve tarkastukset [lkm] Valvontakohteet 3050 8,5 Asuinrakennukset 8400 6 Muut valvontakohteet 150 0,5 Viranomaisyhteistyö Kemikaalikohteet Yhteensä 11600 - Arvioitu HTV - 15 Palotarkastusten 5-vuotissuunnitelma Kohde Kohteet 2012 Kohteet 2013 Kohteet 2014 Kohteet 2015 Kohteet 2016 Kohteet 2017 Valvontakohteet 3050 2300 2350 2400 2450 2500 Asuinrakennukset 8400 17000 17400 17800 18200 18600 HTV arvio 15 9 9 9 9 9

14 6. Kemikaalikohteiden valvonta Vaarallisten kemikaalien valvonnasta säädetään kemikaalilainsäädännössä. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 (1030/2009) ja Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 (484/2005) määrittelevät pelastusviranomaisen valvontavastuun. Pelastusviranomainen on määrätty toimimaan valvontaviranomaisena vähäistä vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia, nestekaasun käyttöä ja varastointia, maakaasun käyttöä, öljylämmityslaitteistojen asennusta, maanalaisten öljysäiliöiden tarkastustoimintaa ja räjähteiden varastointia koskien. Taulukossa on esitetty kemikaalikohteiden valvonta, tarkemmat tiedot löytyvät erillisestä kemikaalivalvontaohjeesta. Valvontakohde Valvonnan peruste Valvontaväli Valvontatoimenpiteet Öljylämmityslaitteiston asennus Asetus öljylämmityslaitteistosta katsastus 3kk käyttööotosta yleisten palotarkastusten yhteydessä Maanalaiset öljysäiliöt Nestekaasun vähäinen tekninen käyttö/varastointi 200 kg - 5 t Vaarallisten kemikaalien vähäinen käyttö/varastointi ilmoitus Palavan nesteen varastointi jakeluasemalla Vaarallisten kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi turvallisuusselvityslaitos ulkoinen pelastussuunnitelma + harjoitukset (130/1999) KTM päätös maanalaisten öljy- säiliöiden määräaikaistarkastuksista (1199/1995) Nestekaasuasetus (129/1999) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) KTM päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakelu-asemalla (415/1998) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 10 v / säiliön luokan mukaan yleiset palotarkastukset / tarkastusliikkeen raportit 3 kk käyttöönotosta yleisten palotarkastusten yhteydessä 3 kk käyttöönotosta yleisten palotarkastusten yhteydessä 3 kk käyttöönotosta, jatkossa valvontasuunnitelman mukaisesti Harjoitus 3 v välein, palotarkastus valvontasuunnitelman mukaisesti yleisten palotarkastusten yhteydessä Tukes + yleiset palotarkastukset

15 Vaarallisten kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi toimintaperiaateasiakirjalaitos harjoitukset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Tukes + yleiset palotarkastukset Ammattimaiset ilotulitusnäytökset Erikoistehosteiden käyttö yleisötilaisuudessa Ilotulitteiden myynti ja varastointi kaupan yhteydessä Aseliikkeet Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Räjähteiden valmistus Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Maakaasun jakeluasema Atex-asiakirjat Radioaktiiviset aineet /säteily VNa maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) tarvittaessa ennen tapahtumaa myyntiaika tarkastus lausuntoa varten, palotarkastukset valvontasuunnitelman mukaisesti yleinen palotarkastus valvontasuunnitelman mukaisesti valvontasuunnitelman mukaisesti valvontasuunnitelman mukaisesti valvontasuunnitelman mukaisesti poliisi poliisi Tukes yleisten palotarkastusten yhteydessä STUK

16 7. Seuranta 7.1. Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta Liitetaulukkojen A1-A6 ja B1 tiedot kootaan seurantaa varten oheiseen taulukkoon. Kohde Vuonna 2012 suoritettavat tarkastukset [lkm] Valvontakohteet 3050 Asuinrakennukset 8400 Muut valvontakohteet 150 Viranomaisyhteistyö 50 Kemikaalikohteiden 200 valvonta Yhteensä 11850 Valvontatoiminnan etenemistä seurataan onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmässä ja lisäksi seuraavasti: Kohde Seuranta Valvontakohteet Palvelutuotannon ohjausryhmä kuukausittain Asuinrakennukset Palvelutuotannon ohjausryhmä kuukausittain Muut valvontakohteet Toimintasuunnitelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti Viranomaisyhteistyö Toimintasuunnitelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti Kemikaalikohteiden valvonta Toimintasuunnitelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti Toimintakertomukseen kerätään tiedot toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja tilastotietoja toteutuneista onnettomuuksista. Valvontatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin suoritetaan kohdassa 7.3. esitettyjen kriteerien perusteella. 7.2. Valvonnan toteutumisen ja resurssien kirjaaminen PRONTOon Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Sekä suunnitellut että toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan PRONTOn onnettomuuksien ehkäisyn lomakkeeseen. Lomakkeelle kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset palotarkastukset ja muu valvontatoiminta. Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan PRONTOon henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Resursseissa erotellaan päätoimiset, osa-aikaisesti toimivat, työvuorot, sopimuspalokunnat sekä muun sopimuksen perusteella toimivat. Tiedot kerätään vuodenvaihteessa kuluneen vuoden toteumasta. Onnettomuuksien ehkäisyn resurssit HTV yhteensä vuonna 2012 Päätoiminen onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstö Palomestarit, palotarkastajat (P3), muu päällystö

17 Paloesimiehet, palomiehet, ylipalomiehet Sivutoiminen henkilöstö Sopimuspalokunnat Muut sopimuksen perusteella toimivat Yhteensä Ohje resurssien laskentaan liitteenä D. 7.3. Valvonnan vaikuttavuuden arviointi Seuranta on oleellinen osa riskiperusteista valvontaa. Mittareiksi on valittu yksinkertaisia tunnuslukuja, jotka ovat mahdollisimman yksiselitteisiä ja joiden tuottaminen onnistuu Pronton valmiiden työkalujen avulla helposti toistaen. Vaikuttavuuden arviointia suoritetaan vuosittain ja siitä laaditaan raportti toiminnan suunnittelun tueksi, tiedot kirjataan tarpeellisin osin toimintakertomukseen. Vaikuttavuuden arviointia pyritään kehittämään omatoimisesti ja huomioiden valtakunnallinen kehitystyö. Palokuolemien ja vakavien henkilövahinkojen seurannassa nojataan Pelastusopiston tekemään tutkimukseen, joka perustuu pelastuslaitosten tutkimiin vakaviin tulipaloihin. Valvontaan käytettäviä mittareita verrataan mahdollisuuksien mukaan joko edellisten vuosien tilastoihin, verrokkipelastuslaitoksiin tai koko maan tietoihin. Valvonnan vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään seuraavia mittareita: Mittari Henkilövahingot tulipaloissa Osuus asuinrakennuspaloista, joissa ei ole ollut palovaroitinta [%]. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä valvontasuunnitelman mukaisissa ryhmissä suhteutettuna asukaslukuun [1/as*a]. Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin Osuus asuinrakennuspaloista ja asuinrakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin Omaisuusvahingot kaikissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa Keskimääräinen vahinko [ /palo] Asiakaspalautekyselyt Tarkastusprosentti Lisätiedot Palokuolemat ja vakavat loukkaantumiset Tarkastelut aineiston sallimissa rajoissa myös: Erillisissä pientaloissa Rivi- ja ketjutaloissa Asuinkerrostaloissa Asukaslukua parempi suhteuttaja tässä tapauksessa olisi rakennusten tai kerrosneliöiden määrä. Mikäli tiedot ovat käytettävissä, suhteuttajana kannattaa käyttää ensisijaisesti niitä. Suhteutettuna kerrosalaan [ /m 2 ] 3 tai 5 vuoden liukuva keskiarvo Tarkastelut aineiston sallimissa rajoissa myös valvontaluokkien mukaisesti jaoteltuna Seurataan valvonnan vaikuttavuutta ja laatua Ensisijaisesti valvontatoiminnan laadun mittari

18 Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt resurssit suhteessa asukaslukuun [htv/as]. Ensisijaisesti valvontatoiminnan laadun mittari. Vertailukohtana muut alueet tai valtakunnallinen keskiarvo.

19 Liite A. Valvontakohteiden palotarkastukset Liite A1. Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit (taulukot A1-A6) on määrittänyt valvontasuunnitelmatyöryhmä pelastuslaitosten edustajista kootun työryhmän esityksen perusteella. Taulukon harmaa palkki osoittaa minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo luokan lähtökohtaisen tarkastusvälin. Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Seveso-kohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa taulukkoa. Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää lähtökohtaisesta tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Harkinnan perusteella ongelmallinen kohde voidaan aina siirtää 6kk välein tarkastettavaksi kunnes turvallisuustilanne on saatu riittävälle tasolle. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena voivat olla mm. seuraavat seikat: Turvallisuuskulttuuri Havaitut puutteet palotarkastuksilla Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset Henkilökunnan koulutus ja harjoitukset Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen Omavalvonnan arviointi Omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason Muiden tahojen tekemät turvallisuusauditoinnit Uhatut arvot ja poikkeukselliset riskit Kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniikka) YTS-kohteet, yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet Teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluokka Poikkeuksellinen henkilömäärä Suuret kulttuuri- ja ympäristöarvot Ympäristön toiminta, esim. Seveso-kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet. Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen. Poikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet). Poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset Poikkeuksellinen saavutettavuus, palokunnan vaste, toimintavalmiusaika Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat Useita viranomaiskäyntejä, poikkeamia, onnettomuuksia, läheltä piti-tilanteita samassa kohteessa Toistuvat erheelliset paloilmoitukset

Liitetaulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus Merlot- 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk 1994 palotarkastus- luokka Keskussairaalat, muut sairaalat 211, 213 23 12 Terveyskeskusten vuodeosastot 214 12 Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 48 215, 219 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 221, 223, 229 24, 28 12 1,6) Palvelutalot 21 sprinklattu 12 sprinklaamaton 6 Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet 12 239 21 lasten- ja nuorisokodit, koulukodit 222 22 24 ympärivuorokautiset päiväkodit 22 12 Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 24 121, 123, 129 3, 44, 48 Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet 124 41, 43 48 4) Leirintäalueet 42 12 7) 48 5) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 131, 139 4 24 20 1) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä 6) Turvallisuusselvityksen ollessa kesken/taso puutteellinen, on välitiheämpi 7) Asuntovaunualueet

21 Liitetaulukko A2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus Merlot- 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk 1994 palotarkastus- luokka Päiväkoti 231 65 alle 25 paikkaa 60 25-100 paikkaa 36 yli 100 paikkaa 24 Yleissivistävät oppilaitokset 511 9, 95 24 1) Keskiasteen oppilaitokset 521 9, 95 24 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 531, 532 9, 95 24 Muut opetusrakennukset 24 541, 549 9, 95 mm. kansanopistot yms. 1) Turvallisuusviestintäkäynti vuosittain perusopetuksen oppilaitoksissa

22 Liitetaulukko A3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennus-luokitus Merlot- 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk 1994 palotarkastus- luokka Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset alle 400 m2 111, 112, 119 78 60 400-2 499 m2 111, 112, 119 72, 78, 7, 71 36 2 500-9 999 m2 111, 112, 119 7, 71, 72 24 10 000 m2 tai enemmän 111, 112, 119 7, 71, 72 12 Anniskeluravintolat alle 50 asiakaspaikkaa 141 115 24 50-500 asiakaspaikkaa 141 11 24 yli 500 asiakaspaikkaa 141 11 12 Ruokaravintolat 1) 48 Teatteri- ja konserttirakennukset: alle 300 paikkaa 311, 312 10, 101 24 Teatteri- ja konserttirakennukset: yli 300 paikkaa 311, 312 10, 101 12 Kirjastot ja museot 322, 323, 324 103 12 4) 60 Näyttelyhallit 322, 323, 324 103 24 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341, 342, 349 102 48 2) Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukset 354, 359, 369 331, 351, 352, 353, 36 10, 105, 108 Lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat 161 104 12 Muut liikenteen rakennukset 3) 162, 163, 164, 169 132, 138 24 5) 60 3) 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanpäälliset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset 4) Valtion ja kuntien ylläpitämät museot, tarvittaessa muutkin museot 5) Maanalaiset pysäköintitilat

23 Liitetaulukko A4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus Merlot- 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk 1994 palotarkastus- luokka Energiantuotannon rakennukset 611, 613 alle 1 000 m2 60 1 000 m2 tai enemmän 24 Infrastruktuurin kannalta merkittävät 1) 12 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset 2) 691, 699 16 alle 1000 m2 48 1000-4 999 m2 24 yli 5 000 m2 12 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 2) 692 148 alle 1 000 m2 48 1 000 m2 tai enemmän 24 Varastorakennukset 2) alle 1 000 m2 711, 712, 719 14 48 1 000-9 999 m2 711, 712, 719 148 24 10 000 m2 tai enemmän 711, 712, 719 17 12 1) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniikka jne. Myös YTS-kohteet huomioita esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne 2) Palovaarallisuusluokka otettava huomioon.

24 Liitetaulukko A5. Maatalousrakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Kohteella on aluehallintoviranomaisen ympäristölupa 155 141, 152, 153, 154, 12 811, 819 Kohteella on kunnan ympäristölupa 36 Erilliset viljankuivaamorakennukset 60 891, 892, 893, Pienet maatalouskohteet 156 Muut maataloustuotantorakennukset 1) 899 1) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti Alarajat Aluehallintoviraston Kunnan ympäristölupa Pienet maatalouskohteet ympäristölupa Lypsylehmät 75 30 10 Lihanauta 200 80 20 Täysikasvuinen emakko 250 60 15 Lihasika 1000 210 50 Munituskana 30 000 2700 700 Broileri 40 000 10 000 2500 Siitosnaarasminkki tai -hilleri 2000 250 125 Siitosnaaraskettu tai -supi 600 50 25 Muut siitosnaaraseläimet 800 50 25 Kalankasvatuslaitos 2000 kg kuivarehu 20 ha luonnonravintolammikko 2000 kg kuivarehu 20 ha luonnonravintolam- 1000 kg kuivarehu 10 ha luonnonravintolammikko tai ryhmä tai ryhmä mikko tai ryhmä Hevonen tai poni - 60 10 Uuhi tai vuohi - 160 40

25 Liitetaulukko A6. Muiden rakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Toimistot ja työpaikkatilat 151 109 60 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 721, 722, 729 60 Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskukseen 1) 13, 131 60 Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat Kylmä jakeluasema, ei rakennuksia 182, 18 24 Jakeluasemat, esim. liikennemyymälät/ravintolat 24 182, 18 Seveso-kohteet ja muut vastaavat turvallisuusselvityslaitos 12 toimintaperiaatelaitos 12 lupalaitos 24 ilmoituslaitos 36 kemikaaliratapihat ja satamien vaarallisten 12 aineiden kentät, maaliikenteen logis- tiikkakeskukset 2) Turvetuotantoalueet 12 Kulttuurihistoriallinen rakennus 3) 19 Tapauskohtainen harkinta Muut rakennukset ja kohteet 4) 999 999 Tapauskohtainen harkinta 9-15 kerroksiset rakennukset Yli 16 kerroksiset rakennukset 12 48 1) Esim. automaattisella paloilmoittimella varustetut autohallit 2) Trafi on määritellyt kemikaaliratapihat, logistiikkakeskusten ja -maaliikenneterminaalien tarkastusväliä määriteltäessä on huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta 3) Kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden määrittelyssä hyödynnetään Museoviraston vuonna 2012 laatimaa Haag-listaa valtakunnallisesti tärkeistä kohteista. 4) Esim. kaivokset, maanalainen rakentaminen

26 Liite A7 Yhteenveto vuonna 2012 tarkastettavien valvontakohteiden määrästä Kohde Kohteita yhteensä [lkm] Vuonna 2012 tarkastettavat kohteet [lkm] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset A6 Muut rakennukset Yhteensä 3050 3050 3050 Vuonna 2012 suoritettavat tarkastukset [lkm]

27 Liite B. Asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuinrakennusten tarkastukset Valvontasuunnitelmassa esitetään kalenterivuonna suunniteltavaksi tarkastettujen asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuinrakennusten määrät. Taulukko B1. Kalenterivuodeksi suunniteltujen asuinrakennukset ja vapaa-ajan asuinrakennusten tarkastusten lukumäärä. Alue Valvottavat kohteet vuonna Palotarkastukset Muu valvonta Omavalvontalomakkeiden lkm 2012 Espoo Kauniainen Kirkkonummi Inkoo Siuntio Raasepori Hanko Vihti Karkkila Lohja Nummi-Pusula Karjalohja Yhteensä 8400 8400 0 0

28 Liite C Valvontaan liittyvä viranomaisyhteistyö Liite C1 Yhteistyötahot ja menetelmät valvonnassa, yhteistyön kehittäminen Yhteistyötaho Yhteinen valvonta/käynnit Tiedonvaihto Valvontayhteistyö Huomiot (1-3, 3 tärkein) (1-3, 3 tärkein) Turvallisuus ja kemikaalivirasto 2 3 Ympäristöviranomainen 2 2 Pitää lisätä nykyisestä Rakennusvalvonta 2 3 Sosiaali- ja terveystoimi 3 3 Pitää lisätä nykyisestä Poliisi 2 3 Teemavalvonta, yleisötilaisuudet Aluehallintovirasto 1 2 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja Ei 1 valvontavirasto Hätäkeskuslaitos Ei 2 Paloilmoitinongelmat Puolustusvoimat 2 Ei Valvontakäynnit sopimuksen mukaan Rajavartiolaitos, Tulli Ei Ei Tarkastuslaitokset 2 3 Tarkastuslaitos toimittaa tietoja, Merkitys kasvaa nykyisestä reaktiivisuutta pelastuslaitokselta Liikennevirasto Ei 1 Tunnelit Huoltovarmuuskeskus Ei 2 YETTS kohteet Finanssialan keskusliitto Ei 1 Riskitietoja Onnettomuustutkintakeskus Ei Ei Turvallisuusauditoijat Ei Ei Osa omavalvontaa Nuohoajat 2 3 Vakuutusyhtiöt Ei 1 Hyvä Arki (tms. kolmannen 3 3 sektorin sosiaaliset palvelut) Ympäristökeskus/ELY 1 2 Padot Terveysvalvonta (ympäristöterveys) 1 1

Liite C2 Vuosittainen valvontayhteistyö Yhteistyötaho Valvontamenetelmä Aikataulutus Vuonna 2012 tarkastettavat kohteet [lkm] Poliisi, ympäristöterveys, AVI Ravintolatarkastukset 11-12/2012 Sosiaalitoimi, Hyvä Arki Keräilijäkämpät ilmoitusten mukaan TUKES Yhteiset tarkastukset ilmoitusten mukaan 29

30 Liite D Onnettomuuksien ehkäisyyn käytettävien resurssien laskeminen Päätoiminen onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstö: esim. palotarkastajat ja -insinöörit, joiden tehtäväkuvaan ei kuulu onnettomuuksia ehkäisevän työn lisäksi merkittävissä määrin muita tehtäviä, voidaan laskea suoraan henkilövuosina. Jos tehtävään kuuluu satunnaisluonteisesti muita tehtäviä, sitä ei tarvitse huomioida. Esim. jos toimii ajoittain päivystävänä palomestarina, mutta hälytystehtävät vievät vain pienen osan työajasta, ei sitä tarvitse huomioida. Palomestarit, palotarkastajat (P3) ja muu päällystö: Mikäli henkilön työnkuvassa on määritelty kuinka paljon työajasta käytetään onnettomuuksienehkäisyyn (palotarkastukset, turvallisuusviestintä jne.), se merkitään henkilötyövuosina. Mikäli näin ei ole tehty, esim. jos onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät tehtävät muodostavat vain pienen osuuden työtehtävistä, voidaan työpanos laskea suoritteiden mukaan seuraavasti: Muihin kuin asuinrakennuksiin tehtyjen palotarkastusten lukumäärä á 4 h/kpl (sisältää myös valmistelun ja matkat ym.). Henkilötyövuoden määritellään tässä yhteydessä sisältävän 1500 h. Koulutus-, neuvonta ja valistustilaisuuksiin käytetyt työtunnit (tulee pakolliseksi tiedoksi PRON- TOon). Työtunnit-tieto sisältää tilaisuuden keston lisäksi valmisteluun ym. kuluneen ajan. Tarvittaessa voidaan lisäksi arvioida suunnittelijoiden ohjaukseen, lausuntoihin yms. muuhun onnettomuuksien ehkäisyyn käytetty työpanos vuositasolla. Päätoiminen pelastushenkilöstö, sivutoiminen henkilöstö: Muihin kuin asuinrakennuksiin tehtyjen palotarkastusten lukumäärä á 4 h/kpl. Asuinrakennuksiin tehdyt palotarkastukset á 0,5 h/kpl. Koulutus-, neuvonta ja valistustilaisuuksiin käytetyt työtunnit (tulee pakolliseksi tiedoksi PRON- TOon). Työtunnit-tieto sisältää tilaisuuden keston lisäksi valmisteluun ym. kuluneen ajan. Sivutoimisen henkilöstön turvallisuusviestintätilaisuuksiin käyttämät työtunnit saadaan PRONTOsta. Sopimuspalokunnat: Sopimuspalokuntien turvallisuusviestintätilaisuuksiin käyttämät työtunnit saadaan PRONTOsta. Muut sopimuksen perusteella toimivat: Esim. SPEKin alueliittojen suorittamat turvallisuuskoulutus-, neuvonta- ja valistustilaisuuksiin eli turvallisuusviestintätilaisuuksiin käytetyt työtunnit.

31 Liite E. Palotarkastusten maksullisuus Pelastuslaitosten verkosto ehdottaa että maksujen periminen aloitetaan 1.1.2013 ja että koko maassa maksut määräytyisivät oheisten perusteiden mukaisesti. Myös Kuntaliitto julkistaa suosituksen, johon on kirjattu vastaavat perusteet maksujen muodostumisesta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kustannuslaskenta suoritetaan vuoden 2011 tietojen perusteella tilinpäätöksen valmistuttua vuonna 2012. E.1 Taksasuositukset Asuinrakennusten palotarkastukset Asuinrakennusten yleisestä palotarkastuksesta ei peritä maksua. Korjausmääräysten valvomiseksi tehty jälkipalotarkastus on maksullinen, jos pelastuslaitoksessa on käytäntö, jonka mukaisesti asiakas voi kuitata määräaikaisella palotarkastuksella annetut korjausmääräykset kirjallisesti (esim. lomake, kirje, sähköposti, nettiportaali tms.) tehdyiksi. Tällöin ei ole tarvetta tehdä jälkipalotarkastusta. Mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta kuitata korjausmääräyksiä toteutetuiksi, pelastuslaitos ei peri maksua jälkipalotarkastuksesta. Pyydetty ylimääräinen palotarkastus on maksullinen. Käyttöönottotarkastus eli erityinen palotarkastus on pelastussuunnitelmavelvollisille taloyhtiöille maksullinen. Muille asuinrakennuksille erityinen palotarkastus on maksuton. Liitetaulukko E3. Asuinrakennusten palotarkastusten ehdotetut hinnat. Hinnat on määritetty Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen esimerkkilaskelman pohjalta. Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus Yleinen palotarkastus maksuton - Jälkipalotarkastus 50 1) - Pyydetty ylimääräinen palotarkastus 50 48 /alkava tunti (1h ylittävältä ajalta) Erityinen palotarkastus * Omakotitalot yms. maksuton - * Pelastussuunnitelmavelvoitteiset taloyhtiöt 50 48 /alkava tunti (1h ylittävältä ajalta) 1) Mikäli pelastuslaitos ei ole luonut asiakkaalle mahdollisuutta kuitata kirjallisesti korjausmääräyksiä toteutetuiksi, pelastuslaitos ei peri maksua jälkipalotarkastuksesta. Muiden valvontakohteiden palotarkastukset Valvontakohteiden, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, palotarkastukset ovat maksullisia. Tällaisia kohteita ovat esim. aiemmin kerran vuodessa palotarkastetut kohteet. Maksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Perusosaveloitus sisältää 2 tuntia kohteessa tehtyä tarkastustyötä. Kaksi tuntia ylittävältä työajalta peritään tuntiveloitus, jokaiselta alkavalta tunnilta. Palotarkastuksesta laskutetaan korkeintaan 2 päivän työtunnit.

32 Liitetaulukko E4. Muiden valvontakohteiden palotarkastusten ehdotetut hinnat. Hinnat on määritetty Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen esimerkkilaskelman pohjalta. Muiden valvontakohteiden palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (varsinaisen tarkastuksen 2 h ylittävältä ajalta) Yleinen palotarkastus 100 48 /alkava tunti Jälkipalotarkastus 100 48 /alkava tunti Pyydetty ylimääräinen palotarkastus 50 48 /alkava tunti (1h ylittävältä ajalta) Erityinen palotarkastus 100 48 /alkava tunti Yleisötilaisuuden palotarkastus 100 48 /alkava tunti Palotarkastuksen maksuista vastaa rakennuksen omistaja tai omistajan ja haltijan keskinäisen sopimuksen (esimerkiksi vuokrasopimus) mukaan haltija. Toimintaa rakennuksessa tai muussa valvottavassa kohteessa voi kuitenkin harjoittaa rakennuksen omistajan ja haltijan ohella myös muu oikeushenkilö, toiminnanharjoittaja. Viimeksi mainitussa tilanteessa pelastuslaitos kohdistaa valvonnan toiminnanharjoittajaan ja perii tältä palotarkastuksesta aiheutuvan maksun. Tunnistetietona käytetään yhteisön tai yksityisen yrityksen osalta Y-tunnusta ja yksityishenkilön osalta sosiaaliturvatunnusta. E.2 Maksuista päättäminen Taksasta päättää alueen pelastustoimi muiden taksojen määrittämisen yhteydessä. Alueen pelastustoimella tarkoitetaan alueen ylintä pelastusviranomaista eli yleensä monijäsenistä johtoelintä, johtokuntaa tai lautakuntaa