PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA KUNTATALOUDELLINEN ELINVOIMA 1 Selvitysalueen kuntien ulkoista elinvoimaa/kilpailukykyä verrattiin tilastollisten tunnuslukujen avulla, jotka liittyivät kunnan yleiseen elinvoimaan, väestökehitykseen ja väestörakenteeseen sekä kuntatalouteen Elinvoimaa mittaaviksi muuttujiksi valittiin sellaisia tunnuslukuja, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia ja joiden perusteella voidaan päätellä olemassa olevan kehityksen lisäksi tulevaa kehitystä Jokaisen kunnan alueellista, väestöllistä ja taloudellista elinvoimaa arvioitiin erikseen seitsemän porrasta sisältävällä asteikolla: Erinomainen (arvot 9-10), hyvä (8), tyydyttävä (7), välttävä (6), heikko (5)ja kriisiytyvä (4) Muuttujien raja-arvot määriteltiin ensisijaisesti kuntarakennelain kriteerien ja koko maan keskiarvojen mukaan. Yhteenvetotaulukoissa esitetään vihreällä raja-arvoa paremmat arvot ja punaisella raja-arvoa heikommat arvot Arvostelu perustui subjektiiviseen tarkasteluun, jossa verrattiin Porin selvitysalueen kuntia suhteessa toisiinsa.

PORIN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Porin työpaikkaomavaraisuus oli 106,4 eli Porissa on 106,4 työpaikkaa sataa työllistä kohden. Poriin syntyi yhteensä 2 328 uutta työpaikkaa vuosina 2000-2011. Pori täytti yhden kriisikuntakriteerin (suhteellinen velkaantuneisuus) kuudesta vuoden 2013 Porin työpaikoista oli palveluissa 73,7 %, jalostuksessa 23,5 % ja maa- ja metsätaloudessa 1,1 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (39,3 %), tukku- ja vähittäiskauppa (26 %) ja liike-elämän palvelut (9,1 %). Porin työllisyysaste oli 63,9 % ja työttömyysaste 13,8 % vuoden 2013 Porissa oli 4 770 yritystä vuoden 2013 Porissa oli 57,1 yritystä tuhatta asukasta kohden. Porin yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 988 yritystä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 71 yritystä vuodessa. Porin kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin 16 700 euroa. Porin tulotaso oli asukasta kohden laskettuna selvitysalueen korkein. Porin valtionveronalaiset tulot olivat 24 960 euroa tulonsaajaa kohden. Valtionveronalaiset tulot olivat selvitysalueen toiseksi suurimmat. Porin taajama-aste oli 94,3 %, joka osoittaa alueen olevan yhdyskunta- ja taajamarakenteeltaan tiivis. Porissa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita joka neljäs väestöstä (25,6 %) 2 Porissa asui 83 497 henkilöä vuoden 2013 Porin väkiluku on ollut kasvu-uralla vuoden 2005 jälkeen. Väestöennusteen mukaan Porin väkiluku kasvaa noin 2 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Porin väestönlisäys oli yhteensä 709 henkilöä vuosina 2010-2013. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen (-467), mutta kuntien välinen muuttoliike (522) ja nettosiirtolaisuus (654) positiivisia. Porin asukastiheys oli 99,8 asukasta neliökilometrillä maaalueella vuoden 2013 Tiheys oli selvitysalueen korkein. Porissa syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 826,5 henkilöä vuosina 2010-2013. Porissa lasten eli alle 15-vuotiaiden osuus oli 14,8 %, työikäisten 15-64-vuotiaiden 62,7 % ja yli 65-vuotiaiden 22,5 % vuoden 2013 Porin väestöllinen huoltosuhde oli 57,6 eli sataa työikäistä kohden oli 57,6 alle 15-vuotiasta tai yli 65-vuotiasta. Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde on 68,2 vuonna 2025. Porin taloudellinen huoltosuhde oli 1,47 eli jokaista työllistä kohden oli 1,47 ei-työllistä. Porissa ulkomaan kansalaisen osuus oli 1,9 % ja vieraskielisten osuus 2,4 % vuoden 2013 Porin tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 79,2 % ja valtionosuuksien 20,8 % vuoden 2013 Verotulojen ja toimintatuottojen osuus tulopohjassa oli selvitysalueen korkein. Porin tuloveroprosentti on 19,25 %. Tuloveroprosentti on selvitysalueen alhaisin. Tuloveroprosentti on koko maan vuoden 2013 asukasluvulla painotettua keskiarvoa (19,65) ja kriisikunnan raja-arvoa (20,0) alhaisempi. Porin toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli -4 777 /as, joka oli toiseksi paras selvitysalueella Ulvilan jälkeen. Toimintakate aleni -1,1 % vuonna 2013 Porin kumulatiivinen ylijäämä on 682 euroa asukasta kohden Porissa oli sijoituksia 4051 /as. Ja nettovarallisuutta 6260 /asukasta kohden. Nettovarallisuus oli selvitysalueen korkein. Omavaraisuusaste oli 62,5 %. Porissa oli kuntalainaa (ilman konsernia) 2 828 /as.. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 50,5 %, ja ylitti vuoden 2013 lopussa raja-arvon 50 % Porin taloudellisena vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne, väestönkasvu, korkea työpaikkaomavaraisuus ja nettovarallisuus. Haasteena valtionosuusuudistuksen tulokset ja muun seudun heikko vetovoima. PORIN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ PORIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON HYVÄ PORIN KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ

3 ULVILAN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Ulvilan työpaikkaomavaraisuus oli 70,4 % eli erittäin alhainen niin kuin useassa kehyskunnassa. Ulvilaan syntyi yhteensä 117 uutta työpaikkaa vuosina 2000-2011. Ulvilassa asui 13 361 henkilöä vuoden 2013 Ulvilan väkiluku on hitaasti laskevalla uralla. Ulvilan väkiluku vähenee ennusteiden mukaan noin 100 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ulvila täytti yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti) kuudesta vuoden 2013 Ulvilan työpaikoista oli palveluissa 61,7 %, jalostuksessa 33,5 % ja maa- ja metsätaloudessa 3,3 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (53,1 %), tukku- ja vähittäiskauppa (15,1 %) ja rakentaminen (13,6 %). Ulvilan työllisyysaste oli 69,6 % ja työttömyysaste 10,8 % vuoden 2013 Ulvilassa oli 811 yritystä vuoden 2013 Ulvilassa oli 60,7 yritystä tuhatta asukasta kohden. Ulvilan yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 175 yritystä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 12,5 yritystä vuodessa. Ulvilan kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin 16 200 euroa. Ulvilan tulotaso oli asukasta kohden laskettuna selvitysalueen toiseksi korkein Porin jälkeen. Ulvilan valtionveronalaiset tulot olivat 25 635 euroa tulonsaajaa kohden. Ulvilan taajama-aste oli korkea 84,5 % eli alue on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis. Ulvilassa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hieman yli joka neljäs väestöstä (26 %) Ulvilan väestönvähennys oli yhteensä -325 henkilöä vuosina 2010-2013. Luonnollinen väestönlisäys (30) ja nettosiirtolaisuus (53) olivat positiivisia, mutta kuntien välinen muuttoliike (-408) oli pahasti negatiivinen. Ulvilan asukastiheys oli 33,6 asukasta neliökilometrillä maaalueella vuoden 2013 Ulvilassa syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 140,5 henkilöä vuosina 2010-2013. Ulvilan lasten eli alle 15-vuotiaiden osuus oli 17,6 %, työikäisten 15-64-vuotiaiden 60,6 % ja yli 65-vuotiaiden 21,9 % vuoden 2013 Ulvilan väestöllinen huoltosuhde oli 54,3. Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde on 68,2 vuonna 2025. Ulvilan taloudellinen huoltosuhde oli 1,39 vuoden 2013 Huoltosuhde oli Luvian jälkeen toiseksi paras selvitysalueella. Ulvilassa ulkomaan kansalaisen osuus oli 0,8 % ja vieraskielisten osuus 1,2 % vuoden 2013 Ulvilan tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 74,1 % ja valtionosuuksien 25,9 % vuoden 2013 Ulvilan tuloveroprosentti on 20,5 %. Tuloveroprosentti ylittää koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon (20,0) Ulvilan toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli -4 753 /as,. Luku oli kilpailukykyisin selvitysalueella. Toimintakate nousi kuitenkin 2,1 % vuonna 2013. Ulvilan kumulatiivinen ylijäämä on 737 euroa asukasta kohden Ulvilassa oli sijoituksia 1513 /as. Ja nettovarallisuutta 3626 /asukasta kohden. Omavaraisuusaste oli 66,1 %. Ulvilassa oli kuntalainaa (ilman konsernia) 1167 /as.. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 30,1 %. Ulvilan taloudellisena vahvuutena on se, että talouden sopeuttamistoimiin on ryhdytty ajoissa ja tuottamatonta omaisuutta realisoitu. Korjausvelka vähäinen. Haasteena on negatiivinen väestönkehitys, vanhusvoittoisen määrän suhteellisen nopea kasvu ja alhainen työpaikkaomavaraisuus. ULVILAN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ ULVILAN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ ULVILAN KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ

4 HARJAVALLAN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Harjavallan työpaikkaomavaraisuus 133,7 % on teollisuuskeskittymän ansiosta Manner-Suomen korkeimpia. Harjavallan työpaikkojen määrä kuitenkin väheni yhteensä -112 työpaikalla vuosina 2000-2011. Harjavallassa asui 7 407 henkilöä vuoden 2013 Harjavallan väkiluku on hitaasti laskevalla uralla. Harjavallan väkiluku vähenee -363 henkilöllä eli lähelle 7000 asukkaan rajaa väestöennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä. Harjavallan työpaikoista oli palveluissa 57,7%, jalostuksessa 40 % ja maa- ja metsätaloudessa 1,4 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (86,3 %), tukku- ja vähittäiskauppa (3,9 %) ja sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (2,9 %). Teollisuuden osuus on poikkeuksellisen korkea. Harjavallan työllisyysaste oli 66,7 % ja työttömyysaste 11,1 % vuoden 2013 Harjavallassa oli 390 yritystä vuoden 2013 Harjavallassa oli 52,7 yritystä tuhatta asukasta kohden. Harjavallan yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli lievästi positiivinen: yhteensä 40 yritystä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 3 yritystä vuodessa. Harjavallan kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin 15 900 euroa eli yhtä suuret kuin selvitysalueen keskiarvo. Harjavallan valtionveronalaiset tulot olivat 24 897 euroa tulonsaajaa kohden. Harjavallan taajama-aste oli 92,8 %. Alue on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis. Harjavallan oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hieman yli joka viides väestöstä (21,2%) Harjavallan väestönvähennys oli yhteensä -140 henkilöä vuosina 2010-2013. Luonnollinen väestönlisäys (-111) oli negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike oli myös negatiivinen (-77), mutta nettosiirtolaisuudesta tuli pientä muuttovoittoa (48). Harjavallan asukastiheys oli 60,6 asukasta neliökilometrillä maa-alueella vuoden 2013 Asukastiheys on kaupunkimainen. Harjavallan syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 66,5 henkilöä vuosina 2010-2013. Ikäluokan koko ylittää toistaiseksi kriittisen 50 lapsen ikäluokan koon. Harjavallassa lasten eli alle 15-vuotiaiden osuus oli 14,4 %, työikäisten 15-64-vuotiaiden 58,9 % ja yli 65-vuotiaiden 26,7 % vuoden 2013 Harjavallan väestöllinen huoltosuhde oli 68,8 vuoden 2013 lopussa eli sama kuin Porissa ja Ulvilassa ennusteiden mukaan vuonna 2025. Väestöllinen huoltosuhde on ennusteiden mukaan 95,1 vuonna 2025. Harjavallan taloudellinen huoltosuhde oli 1,57 vuoden 2013 Harjavallassa ulkomaan kansalaisen osuus oli 1,9 % ja vieraskielisten osuus 2,3 % vuoden 2013 Harjavalta ei täyttänyt yhtään kriisikuntakriteeriä vuoden 2013 Harjavallan tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 75,2 % ja valtionosuuksien 24,8 % vuoden 2013 Harjavallan tuloveroprosentti on 19,75 %. Tuloveroprosentti ylittää juuri ja juuri koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65), mutta jää alle kriisikunnan raja-arvon (20,0) Harjavallan toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli -5434 /as. Toimintakate nousi 0,7 % vuonna 2013. Harjavallan kumulatiivinen ylijäämä on 1184 euroa asukasta kohden. Luku on toiseksi korkein Merikarvian jälkeen. Harjavallassa oli sijoituksia 847 /as. ja nettovarallisuutta 3621 /asukasta kohden. Omavaraisuusaste oli 58 %. Harjavallassa oli kuntalainaa (ilman konsernia) 1813 /as. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 48,5 %. Harjavallan taloudellisena vahvuutena on monipuolinen ja elinvoimainen toimialarakenne. Työpaikkaomavaraisuus on maan huippua. Teollisuuskeskittymä. Palveluverkko hyvässä kunnossa. Haasteena on erittäin heikko demografinen kilpailukyky ja teollisuuskeskeisyyden aiheuttamat riskit. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON HYVÄ

5 KOKEMÄEN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Kokemäen työpaikkaomavaraisuus oli 86,3 %, joka ylittää kriittisen 80 %:in rajan. Kokemäen työpaikkojen määrä kuitenkin väheni yhteensä noin 350 työpaikalla vuosina 2000-2011. Kokemäellä asui 7 769 henkilöä vuoden 2013 Kokemäen väkiluku on hitaasti laskevalla uralla. Kokemäen väkiluku vähenee väestöennusteen mukaan -353 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Kokemäki täytti kaksi kriisikuntakriteeriä (tuloveroprosentti ja omavaraisuusaste) vuoden 2013 Kokemäen työpaikoista oli palveluissa 62,1%, jalostuksessa 27,3 % ja maa- ja metsätaloudessa 8,9 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (37,6 %), tukku- ja vähittäiskauppa (19,4 %) ja kuljetus ja varastointi (17,2 %). Kokemäen työllisyysaste oli 66,5 % ja työttömyysaste 11,8 % vuoden 2013 Kokemäellä oli 518 yritystä vuoden 2013 Kokemäellä oli 66,7 yritystä tuhatta asukasta kohden. Kokemäen yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 82 yritystä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 6 yritystä vuodessa. Kokemäen kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin 13 500 euroa. Tulot jäivät noin 2 000 euroa alhaisemmaksi kuin selvitysalueen keskiarvo. Kokemäen valtionveronalaiset tulot olivat 23 683 euroa tulonsaajaa kohden. Kokemäen taajama-aste oli 59,1 %. Yhdyskuntarakenne on kohtuullisen tiivis, jonka rinnalla on eläviä kyläkeskuksia. Kokemäellä oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hieman alle joka viides väestöstä (19,5 %) Kokemäen väestönvähennys oli yhteensä -310 henkilöä vuosina 2010-2013. Luonnollinen väestönlisäys (-214) oli negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike oli myös negatiivinen (-174), mutta nettosiirtolaisuudesta tuli pientä muuttovoittoa (78). Kokemäen asukastiheys oli 16,4 asukasta neliökilometrillä maa-alueella vuoden 2013 Kokemäen syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 62,25 henkilöä vuosina 2010-2013. Ikäluokan koko ylittää toistaiseksi kriittisen 50 lapsen ikäluokan koon. Lasten eli alle 15-vuotiaiden osuus oli 13,7 %, työikäisten 15-64-vuotiaiden 59,5 % ja yli 65-vuotiaiden 26,8 % vuoden 2013 Kokemäen väestöllinen huoltosuhde oli 65,1 vuoden 2013 lopussa eli lähes sama kuin Porissa ja Ulvilassa ennusteiden mukaan vuonna 2025. Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan 88,1 vuonna 2025. Kokemäen taloudellinen huoltosuhde oli 1,57 vuoden 2013 Kokemäellä ulkomaan kansalaisen osuus oli 2,2 % ja vieraskielisten osuus 2,4 % vuoden 2013 Kokemäen tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 63,6 % ja valtionosuuksien 36,4 % vuoden 2013 Kokemäen tuloveroprosentti on 20,75 %. Tuloveroprosentti ylittää selvästi koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon. Kokemäen toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli -5 456 /as. Toimintakate nousi 2,2 % vuonna 2013. Kokemäen kumulatiivinen ylijäämä on vain 92 euroa asukasta kohden. Luku on toiseksi alhaisin Luvian jälkeen. Kokemäellä oli sijoituksia 1 278 /as. ja nettovarallisuutta 1 657 /asukasta kohden. Kokemäen nettovarallisuus oli Lavian jälkeen toiseksi alhaisin selvitysalueella. Omavaraisuusaste oli 37,1 %. Kokemäellä oli kuntalainaa (ilman konsernia) 2 204 /as. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 45,8 %. Kokemäen taloudellisena vahvuutena on toimintakatteen kasvun kuriin saaminen. Palvelutuotanto on kustannustehokasta. Haasteena on alhaiset verotulot, negatiivinen väestökehitys, vähäinen nettovarallisuus ja alhainen työpaikkaomavaraisuus. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ

6 LUVIAN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Luvian työpaikkaomavaraisuus oli jopa kehyskunnaksi erittäin alhainen, vain 53,7 %. Luvian työpaikkojen määrä väheni yhteensä 164 työpaikalla vuosina 2000-2011. Luvian työpaikoista oli palveluissa 51,5 %, jalostuksessa 36,6 % ja maa- ja metsätaloudessa 9,2 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (69,6 %), tukku- ja vähittäiskauppa (13,5 %) ja kuljetus ja rakentaminen (7 %). Luvian työllisyysdynamiikka oli selvitysalueen paras: työllisyysaste oli 70,7 % ja työttömyysaste 10,3 % vuoden 2013 Luvialla oli 236 yritystä vuoden 2013 Luvian yritysdynamiikka on hyvä: 70,3 yritystä tuhatta asukasta kohden. Luvian yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 67 yritystä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 5 yritystä vuodessa. Luvian kunnallisverotulot asukasta kohden olivat 16 038 euroa. Luvian valtionveronalaiset tulot olivat 26 233 euroa tulonsaajaa kohden. Luvian valtionveronalaiset tulot olivat selvitysalueen korkeimmat. Luvian taajama-aste oli 63,1 %. Luvialla oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita enemmän kuin joka neljäs väestöstä (27,3 %). Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein selvitysalueen kunnista. Luvialla asui 3 355 henkilöä vuoden 2013 Luvian väkiluku on hitaasti kasvavalla uralla. Luvian väkiluku nousee väestöennusteen mukaan 63 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Luvian väestönlisäys oli yhteensä 42 henkilöä vuosina 2010-2013. Luonnollinen väestönlisäys (-15) oli juuri ja juuri negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike (36) ja nettosiirtolaisuus (21) olivat positiivisia. Luvian asukastiheys oli 19,9 asukasta neliökilometrillä maaalueella vuoden 2013 Tiheys on alhainen. Luvian syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 32,75 henkilöä vuosina 2010-2013. Ikäluokan koko alittaa selvästi kriittisenä rajana pidetyn 50 lapsen ikäluokan koon. Lasten eli alle 15-vuotiaiden osuus oli 18,7 %, työikäisten 15-64-vuotiaiden 58,6 % ja yli 65-vuotiaiden 22,7 % vuoden 2013 Luvian lasten osuus oli korkein ja iäkkäiden matalin selvitysalueen kunnista. Luvian väestöllinen huoltosuhde oli 66,8 vuoden 2013 lopussa eli lähes sama kuin Porissa ja Ulvilassa ennusteiden mukaan vasta vuonna 2025. Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan 80,1 vuonna 2025. Luvian taloudellinen huoltosuhde oli 1,42 vuoden 2013 lopussa, joka oli selvitysalueen kilpailukykyisin arvo. Luvialla ulkomaan kansalaisen osuus oli 1,2 % ja vieraskielisten osuus 1,5 % vuoden 2013 Luvia täytti kolme kriisikuntakriteeriä (vuosikate, alijäämä ja omavaraisuusaste) kuudesta vuoden 2013 Luvian tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 75,2 % ja valtionosuuksien 24,8 % vuoden 2013 Luvian tuloveroprosentti on 20,75 %. Tuloveroprosentti ylittää selvästi koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon. Luvian toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli -4 850 /as. Toimintakate nousi 5,7 %. Luvian kumulatiivinen alijäämä oli -280 asukasta kohden. Selvitysalueen kunnista vain Luvian ja Lavian taloudet olivat alijäämäisiä. Luvian oli sijoituksia 1 739 /as. ja nettovarallisuutta 1 735 /asukasta kohden. Luvian nettovarallisuus oli Lavian ja Kokemäen jälkeen kolmanneksi alhaisin selvitysalueella. Omavaraisuusaste oli 40,1 %. Luvialla oli kuntalainaa (ilman konsernia) 1 921 /as. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 46,7 %. Luvian taloudellisena vahvuutena on perusterve väestö, poikkeuksellisen alhainen sairastavuusindeksi ja lievä väestökasvu. Haasteena on se, että kunta täyttää todennäköisesti 4-5 kriisikuntakriteeriä vuoden 2014 tilinpäätöksessä. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON HYVÄ KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON HEIKKO

7 NAKKILAN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Nakkilan työpaikkaomavaraisuus oli 75,2 %, joka jää alle kriittisen 80 %:in rajan. Nakkilan työpaikkojen määrä kuitenkin väheni yhteensä noin 300 työpaikalla vuosina 2000-2011. Nakkilassa asui 5 706 henkilöä vuoden 2013 Nakkilan väkiluku on hitaalla kasvu-uralla. Nakkilan väkiluku nousee väestöennusteen mukaan 140 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Nakkila täytti yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti) vuoden 2013 Nakkilan työpaikoista oli palveluissa 49,6%, jalostuksessa 42,2 % ja maa- ja metsätaloudessa 6,5 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (55,3 %), teollisuus (25,8 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa (8,8 %). Nakkilan työllisyysaste oli 66,5 % ja työttömyysaste 11,7 % vuoden 2013 Nakkilassa oli 377 yritystä vuoden 2013 Nakkilassa oli 66,1 yritystä tuhatta asukasta kohden. Nakkilan yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 36 yritystä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 2,6 yritystä vuodessa. Nakkilan kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin 14 800 euroa. Nakkilan valtionveronalaiset tulot olivat 23 778 euroa tulonsaajaa kohden. Nakkilan taajama-aste oli 74,2 %. Yhdyskuntarakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Nakkilassa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hieman enemmän joka viides väestöstä (21,9 %) Nakkilan väestönvähennys oli vain -13 henkilöä vuosina 2010-2013. Luonnollinen väestönlisäys (-34) oli lievästi negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen (23), mutta nettosiirtolaisuus oli negatiivinen (-2). Nakkila on nettosiirtolaisuuden negatiiviisuuden suhteen poikkeus suomalaisten kuntien joukossa. Nakkilan asukastiheys oli 31,4 asukasta neliökilometrillä maaalueella vuoden 2013 Nakkilan syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 58,5 henkilöä vuosina 2010-2013. Ikäluokan koko ylittää toistaiseksi kriittisen 50 lapsen ikäluokan koon. Nakkilan alle 15-vuotiaiden osuus oli 17,1 %, työikäisten 15-64-vuotiaiden 58,9 % ja yli 65-vuotiaiden 24 % vuoden 2013 Nakkilan väestöllinen huoltosuhde oli 66,5 vuoden 2013 lopussa eli lähes sama kuin Porissa ja Ulvilassa ennusteiden mukaan vuonna 2025. Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan 87,3 vuonna 2025. Nakkilan taloudellinen huoltosuhde oli 1,57 vuoden 2013 Nakkilan ulkomaan kansalaisen osuus oli vain 0,5 % ja vieraskielisten osuus 0,7 % vuoden 2013 Nakkilan osuus oli alhaisin selvitysalueen kunnista. Nakkilan tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 66 % ja valtionosuuksien 34 % vuoden 2013 Nakkilan tuloveroprosentti on 20,25 %. Tuloveroprosentti ylittää koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon. Nakkilan toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli -5 098 /as. Toimintakate nousi 3,6 % vuonna 2013. Nakkilan kumulatiivinen ylijäämä oli 399 euroa asukasta kohden. Nakkilalla oli sijoituksia 1 192 /as. ja nettovarallisuutta 2 628 /asukasta kohden. Omavaraisuusaste oli 58,9 %. Nakkilalla oli kuntalainaa (ilman konsernia) 1 095 /as. Lainamäärä oli selvitysalueen kolmanneksi alhaisin ja lähes kolme kertaa alhaisempi kuin keskimäärin kunnissa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 30,5 %. Nakkilan taloudellisena vahvuutena on vähäinen lainamäärä ja velkaantuneisuus. Palvelutoiminta on kustannustehokasta. Haasteena verotettavien tulojen alhaisuus. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ

8 POMARKUN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN ELINVOIMA Pomarkun työpaikkaomavaraisuus 63,6 % jää selvästi alle kriittisen 80 %.in rajan. Pomarkun työpaikkojen määrä väheni yhteensä 222 työpaikalla vuosina 2000-2011. Pomarkun työpaikkamenetykset olivat suhteellisesti suurimmat selvitysalueella. Pomarkussa asui 2 340 henkilöä vuoden 2013 Pomarkun väkiluku on laskevalla uralla. Pomarkun väkiluku vähenee väestöennusteen mukaan 129 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Pomarkku täytti yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti) vuoden 2013 Pomarkun työpaikoista oli palveluissa 58,6%, jalostuksessa 28,8 % ja maa- ja metsätaloudessa 10,3 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (37,9 %), rakentaminen (19,6 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa (17 %). Pomarkun työllisyysaste oli 64,6 % ja työttömyysaste 13 % vuoden 2013 Pomarkussa oli 162 yritystä vuoden 2013 Pomarkussa oli 69,2 yritystä tuhatta asukasta kohden. Pomarkun yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 30 yritystä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 2,1 yritystä vuodessa. Pomarkun kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin 11 500 euroa. Kunnallisveronalaiset tulot jäivät noin 5 000 euroa alhaisemmaksi kuin esimerkiksi Porissa, Ulvilassa ja Luvialla. Pomarkun valtionveronalaiset tulot olivat 21 668 euroa tulonsaajaa kohden. Pomarkun taajama-aste oli 59,9 % Pomarkussa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita alle viidennes väestöstä (16,9 %) Pomarkun väestönvähennys oli -140 henkilöä vuosina 2010-2013. Luonnollinen väestönlisäys (-93) oli negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen (-51), mutta nettosiirtolaisuudesta Pomarkku sai vähäisen muuttovoiton (4). Pomarkun asukastiheys oli vain 7,9 asukasta neliökilometrillä maa-alueella vuoden 2013 Tiheys on erittäin alhainen. Pomarkun syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 16 lasta vuosina 2010-2013. Ikäluokan koko erittäin alhainen päivähoito- ja koulutuspalveluiden näkökulmasta. Pomarkun alle 15-vuotiaiden osuus oli 15,6 %, työikäisten 15-64-vuotiaiden 57,8 % ja yli 65-vuotiaiden 26,6 % vuoden 2013 Pomarkun väestöllinen huoltosuhde oli 72,5 vuoden 2013 Huoltosuhde oli vuonna 2013 sellainen kuin esim. Porissa 2030-luvulla. Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan 89,8 vuonna 2025. Pomarkun taloudellinen huoltosuhde oli 1,73 vuoden 2013 Pomarkun ulkomaan kansalaisen osuus oli 0,8 % ja vieraskielisten osuus 1,0 % vuoden 2013 Pomarkun tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 50,4 % % ja valtionosuuksien 49,6 % vuoden 2013 Tulopohja on kapea ja valtionosuusriippuvuus suuri. Pomarkun tuloveroprosentti on 20,50 %. Tuloveroprosentti ylittää koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon. Pomarkun toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli -5 747 /as. Toimintakate aleni eniten selvitysalueen kunnista eli -5,7 %. Pomarkun kumulatiivinen ylijäämä oli 1 136 euroa asukasta kohden. Ylijäämä oli kolmanneksi korkein selvitysalueen kunnista. Pomarkulla oli sijoituksia 943 /as. ja nettovarallisuutta 3 403 /asukasta kohden. Omavaraisuusaste oli 71,1 % eli selvitysalueen toiseksi korkein Merikarvian jälkeen. Pomarkulla oli kuntalainaa (ilman konsernia) vain 690 /as. Lainamäärä oli selvitysalueen toiseksi alhaisin ja neljä kertaa alhaisempi kuin keskimäärin kunnissa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli vain 20 %. Pomarkun taloudellisena vahvuutena on vähäinen lainamäärä ja velkaantuneisuus. Palvelut on tuotettu tehokkaasti pl. sote-palvelut. Haasteena alhainen työpaikkaomavaraisuus, negatiivinen väestönkehitys, verotettavien tulojen alhaisuus ja korkea valtionosuustukiriippuvuus. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON HEIKKO KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON HYVÄ

9 MERIKARVIAN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Merikarvian työpaikkaomavaraisuus 81,3 % ylittää juuri 80 %:in kriittisen rajan. Merikarvian työpaikkojen määrä väheni yhteensä noin -300 työpaikalla vuosina 2000-2011. Merikarvian työpaikkamenetykset olivat suhteellisesti toiseksi suurimmat selvitysalueella. Merikarvialla asui 3 226 henkilöä vuoden 2013 Merikarvian väkiluku on laskevalla uralla. Merikarvian väkiluku laskee ennusteiden mukaan alle 3000 asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Väestö vähenee vähenee väestöennusteen mukaan 318 henkilöllä vuoteen 2025 Merikarvia ei täyttänyt yhtäkään kriisikuntakriteeriä vuoden 2013 mennessä. Merikarvian työpaikoista oli palveluissa 51,4 %, jalostuksessa 32,8 % ja maa- ja metsätaloudessa 13,7 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (60 %), tukku- ja vähittäiskauppa (16,5 %) ja rakentaminen (4,6 %) Merikarvian työllisyysaste oli 63,8 % ja työttömyysaste 12,4 % vuoden 2013 Merikarvialla oli 241 yritystä vuoden 2013 Merikarvian yritysdynamiikka on hyvä: kunnassa oli 74,7 yritystä tuhatta asukasta kohden. Merikarvian yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 36 yritystä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 2,6 yritystä vuodessa. Merikarvian kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin 12 600 euroa. Kunnallisveronalaiset tulot jäivät noin 4 000 euroa alhaisemmaksi kuin esimerkiksi Porissa, Ulvilassa ja Luvialla. Merikarvian valtionveronalaiset tulot olivat 21 063 euroa tulonsaajaa kohden. Merikarvian taajama-aste oli 56,6 % Merikarvialla oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita alle viidennes väestöstä (16,0 %) Merikarvian väestönvähennys oli -191 henkilöä vuosina 2010-2013. Luonnollinen väestönlisäys (-122) oli negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen (-89), mutta nettosiirtolaisuudesta Merikarvia sai vähäistä muuttovoittoa (20). Merikarvian asukastiheys oli vain 7,3 asukasta neliökilometrillä maa-alueella vuoden 2013 Tiheys erittäin alhainen. Merikarvian syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 26,7 lasta vuosina 2010-2013. Ikäluokan koko jää selvästi alle kriittisen 50 lapsen ikäluokan koon ja on alhainen päivähoitoja koulutuspalveluiden järjestämisen näkökulmasta. Merikarvialla lasten osuus oli alhainen ja eläkeläisten korkea. Alle 15-vuotiaiden osuus oli vain 13,5 %, työikäisten 15-64- vuotiaiden 55,6 % ja yli 65-vuotiaiden osuus oli jo 30,8 % vuoden 2013 Merikarvian väestöllinen huoltosuhde oli 76,4 vuoden 2013 Huoltosuhde oli vuonna 2013 sellainen kuin esim. Porissa 2030-luvun loppupuolella. Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan peräti 104,6 vuonna 2025. Merikarvian taloudellinen huoltosuhde oli 1,86 vuoden 2013 Yhtä työllistä kohden oli jo lähes kaksi ei-työllistä. Merikarvian ulkomaan kansalaisen osuus oli 0,8 % ja vieraskielisten osuus 1,1 % vuoden 2013 Merikarvian tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 49,9 % ja valtionosuuksien 50,1% vuoden 2013 Tulopohja on kapea ja valtionosuusriippuvuus suuri. Merikarvian tuloveroprosentti on 19,50 %. Tuloveroprosentti jää alle koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon. Merikarvian toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli -5 952 /as. Toimintakate aleni -3,5 % vuonna 2013. Merikarvian kumulatiivinen ylijäämä oli 1 884 euroa asukasta kohden. Ylijäämä on selvästi korkein selvitysalueen kunnista. Merikarvialla oli sijoituksia 955 /as. ja nettovarallisuutta 6 181 /asukasta kohden. Merikarvian nettovarallisuus oli Porin jälkeen toiseksi korkein. Omavaraisuusaste oli 81,9 % eli selvitysalueen korkein. Merikarvialla oli kuntalainaa (ilman konsernia) vain 606 /as. Lainamäärä oli selvitysalueen alhaisin ja neljä kertaa alhaisempi kuin keskimäärin kunnissa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli vain 17,3 %. Merikarvialla taloudellisena vahvuutena on vähäinen lainamäärä ja velkaantuneisuus. Pieni 3000 asukkaan kunta pystyy tarjoamaan noin 10 000 asukkaan kunnan palvelut. Merikarvian talous on vahva, mutta sen valtionosuusriippuvuus on poikkeuksellisen suuri. Haasteena on sijainti, negatiivinen väestönkehitys verotettavien tulojen alhaisuus ja korkea tukiriippuvuus. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON HEIKKO KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON HYVÄ

10 SIIKAISTEN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Siikaisten työpaikkaomavaraisuus oli 86,4 %. Siikaisten työpaikkojen määrä väheni yhteensä -131 työpaikkaa vuosina 2000-2011. Siikainen täytti yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti) vuoden 2013 Siikaisten työpaikoista oli palveluissa 38,9 %, jalostuksessa 37,5 % ja maa- ja metsätaloudessa 22,5 %. Palvelujen osuus oli erittäin alhainen ja vastaavasta alkutuotannon osuus viisi kertaa korkeampi kuin maassa keskimäärin. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (49,4 %), rakentaminen (14,2 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa (10,7 %). Siikaisissa asui 1 632 henkilöä vuoden 2013 Merikarvian väkiluku on laskevalla uralla. Merikarvian väkiluku laskee ennusteiden mukaan 1 484 asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Väestö vähenee 148 henkilöllä. Siikaisten väestönvähennys oli -54 henkilöä vuosina 2010-2013. Luonnollinen väestönlisäys (-71) oli negatiivinen, mutta kuntien välinen muuttoliike (15) ja nettosiirtolaisuus (2) positiivinen. Siikaisten asukastiheys oli vain 3,5 asukasta neliökilometrillä maa-alueella vuoden 2013 Siikaisten tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 52 % ja valtionosuuksien 48 % vuoden 2013 Tulopohja on kapea ja valtionosuusriippuvuus suuri. Siikaisten tuloveroprosentti on 21,00 %. Tuloveroprosentti ylittää selvästi koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan rajaarvon. Siikaisten työllisyysaste oli 61,1 % ja työttömyysaste 13,6 % vuoden 2013 Siikaisissa oli 121 yritystä vuoden 2013 Siikaisten yritysdynamiikka on hyvä: kunnassa oli 74,1 yritystä tuhatta asukasta kohden. Siikaisten yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 27 yritystä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 1,9 yritystä vuodessa. Siikaisten kunnallisverotulot asukasta kohden jäivät hieman alle 10 000 euron. Verotettavien tulojen määrä on erittäin alhainen: tulot jäivät asukasta kohden noin 7000 euroa alhaisemmaksi kuin Porissa. Siikaisten valtionveronalaiset tulot jäivät ainoana selvitysalueen kuntana alle 20 000 euron (19 784 ) tulonsaajaa kohden. Siikaisten taajama-aste oli 30,9 % Siikaisissa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli vain hieman yli joka kymmenes (13,1 %) ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ Siikaisten syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 11,75 lasta vuosina 2010-2013. Ikäluokan koko on kriittinen päivähoito- ja koulutuspalveluiden järjestämisen näkökulmasta. Siikaisissa lasten osuus oli alhainen ja eläkeläisten korkea. Alle 15-vuotiaiden osuus oli vain 14,0 %, työikäisten 15-64- vuotiaiden 55,8 % ja yli 65-vuotiaiden osuus oli jo 30,2 % vuoden 2013 Siikaisten väestöllinen huoltosuhde oli 77,6 vuoden 2013 Huoltosuhde oli vuonna 2013 sellainen kuin esim. Porissa 2040-luvun vaihteessa. Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan peräti 114,1 vuonna 2025. Siikaisten taloudellinen huoltosuhde oli 1,95 vuoden 2013 Yhtä työllistä kohden oli käytännössä kaksi ei-työllistä. Siikaisten ulkomaan kansalaisen osuus oli 0,9 % ja vieraskielisten osuus 1 % vuoden 2013 DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON HEIKKO Siikaisten toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli -5 587 /as. Toimintakate aleni - 1,9 % vuonna 2013. Siikaisten kumulatiivinen ylijäämä oli 703 euroa asukasta kohden. Siikaisissa oli sijoituksia 794 /as. ja nettovarallisuutta 4 955 /asukasta kohden. Siikaisten nettovarallisuus oli kolmanneksi korkein. Omavaraisuusaste oli 68,7 %. Siikaisissa oli kuntalainaa (ilman konsernia) 1 515 /as. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 32,5 %. Siikaisten taloudellisena vahvuutena on vähäinen velkaantuneisuus. Talouden suunnittelua vaikeuttaa kunnan alhaisesta asukasmäärästä johtuva suuri vuosittain vaihtelu palvelukustannuksissa. Haasteena on sijainti, negatiivinen väestönkehitys verotettavien tulojen alhaisuus ja korkea tukiriippuvuus. KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ

Työpaikkaomavaraisuusaste %/raja-arvo vähintään 80 % Työpaikkojen määrän muutos 2000-2011/rajaarvo +/- Palvelujen osuus %/raja-arvo vähintään 73,1 % Työllisyysaste %/raja-arvo 67,9 % Työttömyysaste %/raja-arvo 12,2 % Yrityksiä 1000 as. kohden/raja-arvo 70 Kunnallisveronalaiaiset tulot /as./raja-arvo 15000 Valtionvveronalaiset tulot /tulonsaaja/rajaarvo 26 555 Taajama-aste %/raja-arvo 84,7 % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet %/raja-arvo 28,7 % 11 ALUEELLISEN KILPAILUKYVYN YHTEENVETO Kunta Harjavalta 133,7-112 57,7 66,7 11,1 52,7 15900 24897 92,8 21,2 Kokemäki 86,3-350 62,1 66,5 11,8 66,7 13500 23603 59,1 19,5 Luvia 53,7-164 51,5 70,7 10,3 70,3 16038 26233 63,1 27,3 Merikarvia 81,3-287 51,4 63,8 12,4 74,7 12600 21063 56,6 16 Nakkila 75,2-296 49,6 66,5 11,7 66,1 14800 23778 74,2 21,9 Pomarkku 63,6-222 58,6 64,6 13 69,2 11500 21668 59,9 16,9 Pori 106,4 +2328 73,7 63,9 13,8 57,1 16700 24960 94,3 25,6 Siikainen 86,4-131 38,9 61,1 13,6 74,1 9900 19784 30,9 13,1 Ulvila 70,4 +117 61,7 69,6 10,8 60,7 16200 25635 84,5 26 Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö (www.satamittari.fi)

Asukasluku 31.12.2013/rajaarvo 20000 as. Asukasluku väestöennuste 2025 +-/raja-arvo +/- Väestönlisäys abs. 2010-2013/rajaarvo +/- Luonnollinen väestönlisäys abs. 2010-2013/rajaarvo +/- Kuntien välinen nettomuutto abs. 2010-2013/raja- arvo+/- Nettosiirtolaisuus abs. 2010-2013/rajaarvo +/- Työikäisten 15-64- vuotiaiden osuus %/raja-arvo 64,2 % Syntyvän ikäluokan koko 2010-2013/per vuosi/raja-arvo 50 lasta per vuosi Väestöllinen huoltosuhde 2013/raja-arvo 54,3 Väestöllinen huoltosuhde 2025/raja-arvo 68,2 Taloudellinen huoltosuhde/rajaarvo 1,50/raja-arvo 1,32 Vieraskielisten osuus %/raja-arvo 3,8 % 12 DEMOGRAFINEN KILPAILUKYVYN YHTEENVETO Kunta Harjavalta 7407 7044-140 -111-77 48 58,9 67 68,8 95,1 1,57 2,3 Kokemäki 7769 7416-310 -214-174 78 59,5 62 65,1 88,1 1,57 2,4 Luvia 3355 3418 42-15 36 21 58,6 33 66,8 80,1 1,42 1,5 Merikarvia 3226 2908-191 -122-89 20 55,6 27 76,4 104,6 1,86 1 Nakkila 5706 5846-13 -34 23-2 58,9 59 66,5 87,3 1,57 0,7 Pomarkku 2340 2211-140 -93-51 4 57,8 16 72,5 89,8 1,73 1 Pori 83497 85 510 709-467 522 654 62,7 827 57,6 68,2 1,47 2,4 Siikainen 1632 1484-54 -71 15 2 55,8 12 77,6 114,1 1,95 1 Ulvila 13361 13259-325 30-408 53 60,6 141 54,3 68,2 1,39 1,2 Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto,

Verotulot + toimintatuotot tulopohjasta %/raja-arvo 70 % Valtionosuudet tulopohjasta %/raja-arvo max. 40 % Tuloveroprosentti %/rajaarvo 20,00 Toimintakate /as./raja-arvo alle -4984 /as. Kumulatiivinen ylijäämä /as./raja-arvo +/- Sijoitukset /as./raja-arvo yli 3000 /as. Nettovarallisuus /as./raja-arvo yli 3000 7as. Omavaraisuusaste %/raja-arvo 50 % Kuntalainat /as./raja-arvo 3.830 E/as. Suhteellinen velkaantuneisuus %/raja-arvo 50 % 13 TALOUDELLISEN KILPAILUKYVYN YHTEENVETO Kunta Harjavalta 75,2 24,8 19,75-5434 1184 847 3621 58 1813 48,5 Kokemäki 63,6 36,4 20,75-5456 92 1278 1657 37,1 2264 45,8 Luvia 75,2 24,8 20,75-4850 -280 1739 1735 40,1 1921 46,7 Merikarvia 49,9 50,1 19,50-5952 1884 955 6181 81,9 606 17,3 Nakkila 66 34 20,25-5098 399 1192 2628 58,9 1095 30,5 Pomarkku 50,4 49,6 20,5-5747 1136 943 3403 71,1 690 20,0 Pori 79,2 20,8 19,25-4777 682 4051 6260 62,5 2828 50,5 Siikainen 52,0 48,0 21,00-5587 703 794 4955 68,7 1515 32,5 Ulvila 74,1 25,9 20,5-4753 737 1513 3626 66,1 1167 30,1 Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, FCG Oy